Poikasten teettäminen

Pienet gerbiilinpoikaset ovat suloisia ja hellyttäviä, mutta lemmikkigerbiilin omistajan on syytä miettiä useampaan kertaan, ennen kuin teettää lemmikillään poikasia. Poikasten teettäminen kun voi päättyä murheellisestikin: emo voi syödä poikasensa tai poikaset voivat menehtyä kolmen viikon iässä ns. naksutautiin. Poikasia voi syntyä jopa kahdeksan kappaletta ja mikäli urosta ei eroteta naaraasta ennen poikasten syntymää, syntyy seuraava poikue neljän viikon kuluttua.
Käytetty uros ja naaras eivät saa olla läheistä sukua toisilleen (esim. sisarukset, isä ja tytär, emä ja poika). Eläinkaupasta ostetut gerbiilit voivat hyvinkin olla sisaruksia, vaikkei kauppias olisi sitä maininnutkaan. Vanhempien tulisi mieluiten olla näyttelyssä käyneitä ja Laatu 1 -palkinnolla palkittuja, keskenään samanvärisiä gerbiileitä. Paljon hyvää lisätietoa gerbiilien kasvatuksesta saa Suomen Gerbiiliyhdistyksen järjestämiltä kasvattajakursseilta.
Sopivin ikä ensimmäisten poikasten teettämiseksi gerbiilinaaraalle on 5-12 kk. Liian pienikokoisella tai laihalla naaraalla ei poikasia kannata teettää. Jos naaras on sairas, on itsestään selvää, ettei sillä pidä teettää poikasia.
Gerbiilinaaras saa kerralla 1-8 poikasta. Tiineys kestää noin 24–30 vuorokautta. Jos poikasia syntyy vähän tai jos poikaset ovat emonsa ensimmäiset, naaras ei välttämättä hoida niitä kunnolla ja poikaset voivat menehtyä. Uros olisi syytä ottaa pois hieman ennen poikasten syntymistä, jotta naaras ei tulisi heti uudelleen tiineeksi.
Poikasten silmät aukeavat n. 17 päivän iässä. Ne rupeavat syömään samoihin aikoihin kiinteätä ravintoa. Luovutusikäisiä poikaset ovat noin 6 viikon ikäisinä, jolloin niiden sukupuolen pystyy määrittelemään jo varmasti. Urospoikaset voi siirtää asumaan isän kanssa ja naaraspoikaset jättää emon kaveriksi. Tässä iässä poikasia pitää myös käsitellä paljon, jotta ne oppisivat luottamaan ihmiseen ja niistä tulisi mahdollisimman hyviä lemmikkejä.


Mutta MUISTA!

Gerbiilien kasvattamisessa on suuri vastuu. Aina lopputulos ei ole niin nättiä, kun voisi kuvitella. Emo voi tappaa poikasensa (näin käy herkästi jos se on saanut poikaset liian nuorena) Myös samassa terraariossa olevat gerbiilit voivat näykkiä poikasia.
Entäs jos et saa poikasia myytyä? Poikasia voi syntyä jopa 8 kappaletta. Kasvaessaan tarpeeksi vanhaksi alkavat ne tulla sukukypsiksi ja rupeavat tekemään keskenään poikasia. Onhan sinulla tarpeeksi tilaa eritellä urokset ja naaraat toisistaan tilanteen vaatiessa?

Sinun pitää huolehtia emon vitamiinin saannista joka ehkäisee pentujen sairastumista naksutautiin. (lisätietoa sairaudet osiossa)

Et voi olla koskaan varma saako gerbiili hyvän kodin. vastuu on sinulla.
Onhan gerbiileillä terveet vanhemmat? Jos suvussa on sairauksia tai luonnevikoja ei poikasia kannata todellakaan teettää. Poikaset perivät luonteen emoltaan, joten jos emo on agressiivinen, pelokas jne. todennakäisesti poikasistakin tulee sellaisia ja ne eivät ole silloin parhain mahdollinen vaihtoehto lemmikiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti