^
Taivalkosken rata taitaa olla Suomen pisimpään rakenteilla olleita. Talvisodan alla vuonna 1939 valmistui osuus Kontiomäki-Hyrynsalmi. 1950-luvun puolivälissä päästiin jo Pesiökylään, josta haarautui poikkirata Ämmänsaareen, Suomussalmen keskustaan. Taivalkoskelle saakka voitiin matkustaa vuonna 1961. Muistan perheemme matkanneen uudella radalla 1960-luvun puolivälissä. Myöhemmin matkasin Ristijärvelle ja Jokikylään jo työasioissa. Ellan kanssa reissasimme 1970-luvulla myös Ristijärven ja Hyrynsalmen väliä. Rataosan henkilöliikenne loppui 1980-luvulla muutamaa yöjunaliikenteen kokeilua lukuunottamatta. Tänään käytössä on vain osuus Kontiomäeltä Ämmänsaareen, josta Hyrynsalmen ohella rahdataan raakapuuta päivittäisin junakuljetuksin. Myös museojunilla saattaa päästä kesäisin matkustamaan Hyrynsalmelle tai jopa Ämmänsaareen. Koko radan avaamista taas liikenteelle on tutkittu viimeksi vuonna 2019. Eletään toivossa!

• Rataosalla ovat säilyneet seuraavat asemarakennukset:
- Ristijärvi
- Hyrynsalmi
- Laaja
- Pesiökylä (-> Ämmänsaari)
- Vääkiö (ks. Leino)
- Leino
- Korvua (ks. Leino)
- Taivalkoski


Taivalkosken radan henkilöliikenne oli todellista paikallisliikennettä. Reilun 150 kilometrin matkalla oli yli 40 asemaa, pysäkkiä tai seisaketta. Varsinkin Pesiökylän ja Taivalkosken välillä saattoi junasta ja junaan nousta jopa parin kilometrin välein. Silti kiskobussin keskinopeus oli lähemmäs 50 kilometriä tunnissa. Aluksi myös Ämmänsaareen oli junayhteys. Myöhemmin siirryttiin bussiyhteyteen, jolla sitä paitsi pääsi Suomussalmen kirkonkylään asti. Näin yksi junarunko pystyi hoitamaan koko päivittäisen henkilöliikenteen.