Kumlingessa on yli 800 saarta ja näistä vain neljällä on asutusta. Kävimme Bärön lisäksi saariryhmän suurimmassa saaressa Kumlingessa, jossa on suurin osa nähtävyyksistä ja palveluista. Jätimme Melianin Kumlingenin Torsholmin vanhaan yhteysvenelaituriin väliaikaisesti, jotta pääsimme käymään kylällä kirkolla ja kaupassa. Merenranta oli aikojen saatossa kohonnut matalalla Kumlingen saarella, joten käveltävää kylälle oli lähes 3 km. Sää oli edelleen helteinen.
Kumlingen 1300-luvun kivikirkko oli hieno, etenkin se on kuuluisa 1200-luvun alttarikaapista ja 1500-luvun katon kalkkimaalauksista. Kumlingen apteekkia oli kehuttu myös vanhan miljöön vuoksi ja troppeja olisi tarvittu flunssaan, mutta juuri sitten kesäperjantaina ovet olivat säpissä.
Kumlingen kirkko
Kumlingen kirkon maalauksia
Kumlingen kauppa oli hyvinvarusteltu. Onnistuimme vihdoinkin saamaan paikallista kalaa, juuri aamulla kalastettua ahventa. Kaupan viimeiset jäätelötkin ongittiin pakastimesta. Kimmo rupesi rohkeasti paluumatkalla liftaamaan painavien kassien kanssa ja kas kummaa, saimme kyydin satamaan tanskalaisilta matkailuautoilijoilta. Heillä oli pieni kämppä ja peti autossaan, ei hassumpi tapa matkustaa sekään.
Kumlingen kyläkauppa
Tuuli oli retken aikana yltynyt ja Melian keikkui huonokuntoisessa Ei saa kiinnittää-laiturissa. Nostimme purjeet ja suuntasimme kohti Kihtiä. Ramsholmenin kapeikossa jouduttiin hieman käyttämään konetta, koska kallio blokkasi tuulen kokonaan. Kihdin reunaa pitkin pursittiin sopivassa sivutuulessa vilkkaan laivaväylän yli ankkuriin Suomen pienimmän kunnan Sottungan saareen Sälsöön. Sottunga taitaa olla jopa EU:n pienin kunta 100 asukkallaan. Meriliikenteen kannalta sijainti on todella keskeinen Kihdin, Teilin ja Kökarin selät rajana.
Sälsön aamu alkoi laivaliikenteen seuraamisella ja matkan ensimmäiseen sateeseen, ja sitähän tulikin sitten oikein rankasti. Sateen hellitettyä löysimme saaren korkeimmalla ja hienoimmalla paikalla vanhan luotsituvan, joka oli romahtamispisteessä sekä sektoriloiston, johon sai kiivetä. Maastokartasta olimme havainnet saarella olevan ”ryssänuuneja” joita löysimmekin jopa useita. Löytämämme kivilatomukset voitiin siis todeta muinaismuistomerkeiksi, joita venäläinen laivasto on käyttänyt uuneina 1700-luvulla.
Sälsön luotsitupa ja näkymä Kihdille
”Ryssänuuni” Sälsössä
Ahvenanmaalta suuntasimme kohti Kihtiä ja Saaristomerta ja kotisatamaa.
Meri ja Kimmo