Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Emeritusprofessori Mauri Åhlbergilta on ilmestynyt kaksi uutta englanninkielistä teosta syötävistä luonnonkasveista.

Kannelmäkeläinen Mauri Åhlberg on Helsingin yliopiston biologian ja kestävän kehityksen didaktiikan emeritusprofessori. Eläköidyttyään vuoden 2013 lopussa, hän on keskittänyt tutkimustoimintansa syötävien luonnonkasvien tutkimuksiin.

Tutkimusten määrä on lisääntynyt voimakkaasti vuoden 2016 jälkeen. Näissä kokeellisissa tutkimuksissa on pitävää näyttöä siitä, että monissa syötävissä rikkakasveissa ja muissa syötävissä luonnon kasveissa on paljon terveyttä ja pitkää ikää edistäviä yhdisteitä.

Useissa tutkimuksissa on kuvattu jopa molekyylibiologiset mekanismit, miten nämä aineet elimistössä edistävät terveyttä. Mauri Åhlbergille selvisi hyvin pian, että kukaan muu ei näitä satoja ja tuhansia tutkimuksia seuraa eikä ole yleistajuisiksi kirjoiksi tekemässä.

Kaksi uutta teosta

Vuonna 2019 emeritusprofessori Mauri Åhlberg julkaisi suomenkielisen yleisteoksen syötävistä luonnonkasveista.

Lokakuussa 2020 hän julkaisi kansainvälisen Amazon Kindle -alustan kautta kaksi englanninkielistä teosta tästä aiheesta. Pääteos on kattava käsikirja, jossa 584 sivulla on kuvattu 94 syötävää luonnonkasvia, joilla on 1) pitkä käyttöhistoria, 2) laaja levinneisyys Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä 3) fytokemiallista ja mielellään myös toksikologista tutkimusta, jonka avulla voidaan olla varmoja näiden syötävien luonnonkasvien käytön turvallisuudesta.

– Pääteoksessa luetellaan kunkin lajin terveyttä edistävät yhdisteet sekä katsaus siihen, miten ne edistävät terveyttä ja pitkää ikää. Lähteitä on yli 1700, suurin osa vuosilta 2016 – 2020, Åhlberg kertoo.

Toinen lokakuussa 2020 julkaistu teos on 305:n sivun kenttäopas (Field Guide), jossa ei ole terveyttä edistävien yhdisteiden nimiä eikä yli 1700 lähteen luetteloa. Kenttäoppaan kuvat ovat erittäin selkeitä ja auttavat tunnistamaan kirjassa esitellyt lajit.

– Suosittelen syötävien luonnonkasvien tunnistamiseen samaa lähestymistapaa, mitä sienten oppimiseen käytetään: Kannattaa opetella syötävät lajit ja jättää muut lajit keräämättä, Mauri sanoo.
Muihin lajeihin sisältyvät myrkylliset lajit sekä sellaiset lajit, joista ei ole kylliksi tietoa ravintokäyttöön.

Kiinnostavia löytöjä

Åhlberg tuo sisällöstä esiin muutamia kiinnostavia löytöjä.

– Tutkituin syötävien luonnonkasvien traditio on Välimerenmaissa. Kreikan sana horta on levinnyt moniin maihin tarkoittamaan vihreitä syötäviä luonnonkasveja. Välimerenmaissa yli 70 prosenttia syötävistä luonnonkasveista käytetään keitettynä sekahortana. Se on Suomenkin oloissa suositeltavin tapa käyttää syötäviä luonnonkasveja ravinnoksi.

Suomessa kasvaa yleisesti monia syötäviä luonnonkasveja, joita täällä ei kuitenkaan juuri syödä. Tällaisia ovat esimerkiksi valvatit, joita on tuhansia vuosia käytetty ravinnoksi ja jopa viljelty Suomea eteläisemmissä maissa.

– Useiden marjakasvien lehdissä on enemmän terveyttä edistäviä yhdisteitä, kuin marjoissa. Voimakkain esimerkki on tyrni, jonka lehdissä on 90 kertaa enemmän eräitä terveyttä edistäviä yhdisteitä kuin marjoissa, Mauri kertoo.

Syötävien kukkien luettelosta kannattaa poistaa päivänkakkaran kukat, koska niissä on uusien tutkimusten mukaan maksamyrkkyjä.

– Kasvien sisältämät nitraatit ja nitriitit edistävät terveyttä. Niitä kannattaa syödä kohtuullisesti. Ei ole mitään syytä vältellä esimerkiksi nokkosta, jonka tiedetään usein sisältävän runsaasti

nitraatteja, Mauri sanoo.

 

Uusien tutkimusten mukaan esimerkiksi pujo ei aiheuta allergiaa, vaan pujon siitepölyn pinnassa olevat bakteerit. Bakteerit voidaan kuumentamalla tehdä haitattomaksi. Pujoa voidaan käyttää mausteena samaan tapaan kuin salviaa.

– Pietaryrtissä on erittäin runsaasti terveyttä edistäviä yhdisteitä. Sitä voidaan käyttää mausteena keitetyssä sekahortassa. Mesiangervon lehdet ja kukat ovat syötäviä ja monin tavoin terveyttä edistäviä.

Haitalliset vieraslajit ruokapöytään?

Mauri Åhlberg mainitsee ainakin kolme haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltua lajia, joiden osuus ekosysteemipalveluissa kannattaa pohtia uudelleen.

– Japanintatarta on Japanissa käytetty ravinnoksi tuhansia vuosia. Uusimpien tutkimusten mukaan sen lehdissä on monia terveyttä edistäviä yhdisteitä.

– Jättipalsamia on Himalajalla perinteisesti käytetty monin tavoin terveyttä edistävänä ravintona ja juomana. Uusimpien tutkimusten mukaan siitä voidaan valmistaa terveyttä edistäviä tuotteita.

– Kurtturuusun kukat ja kiulukat sisältävät runsaasti terveyttä edistäviä ja maukkaita yhdisteitä.

 

Muita kiinnostavia löytöjä ovat:

Sienisokeria eli trehaloosia esiintyy mesiangervon kukissa ja mansikan lehdissä. Trehaloosilla on tutkimuksissa löytynyt useita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Toksikologisisten testien mukaan trehaloosi on vaaratonta ravinnossa.

Resveratroli on terveyttä edistävä yhdiste, joka on mm. punaviinissä. Syötävissä luonnonkasveissa sitä on mm. kuusen neulasissa, mustikassa ja mustikan lehdissä, siankärsämön lehdissä sekä japanintattaren lehdissä.

Polydatiini eli pikeidi on terveyttä edistävä yhdiste, joka voi muuttua elimistössä reseveratroliksi. Sitä on mm. kuusen neulasissa sekä japanintattaren lehdissä.

Aikaisemmin D3-vitamiinia ei tiedetty esiintyvän kasveissa. Mutta uusimpien tutkimusten mukaan sitä on ainakin tyrnin marjoissa ja rautanokkosen lehdissä.

Runsaasti terveyttä edistäviä kasveja

Mauri Åhlberg on vaimonsa Marjan kanssa liikkunut paljon sekä Suomessa että Välimeren maissa.

– Suomi on kansainvälisesti paratiisi syötävien luonnonkasvien kerääjille ja syöjille. Täällä on erittäin runsaasti terveyttä edistäviä luonnonkasveja. Jokamiehen oikeudet antavat mahdollisuuden niiden laajaan ja kestävään käyttöön. Niitä kannattaisi käyttää enemmän sekä kotona että ravintoloiden ruoka-annosten tekemiseen, Mauri toteaa.

– Pakastaminen sopii hyvin keitetylle hortalle. Kotona ja ravintoloissa voidaan kevään voimakkaimman kasvukauden tuotteita säilyttää myöhempiin kuivempiin aikoihin. Pakastaminen usein lisää terveyttä edistävien yhdisteiden määrää. Mikrolla lämmittäminen edelleen lisää terveyttä edistävien yhdisteiden määrää ja samalla säilyttää maut.

Kuka tuotteistaa?

– Olennaista on tuotekehittely ja markkinointi. Tähän pitäisi panostaa, Mauri sanoo.

Esimerkiksi Välimerenmaissa on erilaisia syötävistä luonnonkasveista tehtyjä keittoja sekä piiraita. Sellaiset on helppoa pakastaa ja tarvittaessa mikrolla lämmittää käyttöön. On myös mahdollista houkutella ihmisiä hortakursseille, joissa opitaan mitä ja miten kerätään kestävästi ja miten valmistetaan ruuaksi.

Syötävien luonnonkasvien taloudellisesta merkityksestä on niukasti tutkimusta. Schulp & al. (2014) mukaan Europassa yli 65 mijoonaa ihmistä keräsi syötäviksi luonnonkasveja ja yli 100 miljoonaa käytti niitä ravinnoksi. Vuonna 2020 määrät lienevät paljon suurempia, koska kiinnostus syötäviin luonnonkasveihin on selvästi kasvamassa. 

 

Ruokaa luonnosta vielä marraskuussa

Monet sienestäjät tietävät, että esim. suppilovahveroita voi poimia vieä myöhään loppuvuodesta. Paljon harvempi tietää, että luonnosta löytyy myös muitakin syötäviä kasveja pitkälle syksyyn.

Kävimme Mauri Åhlbergin kanssa kääntymässä Mätäjoella. Ainakin seuraavat herkut osuivat silmään.

– Kun syksyllä kerää hortaa, pitää muistaa, että se on myös sienieliöiden kasvukautta. Kannattaa valita sellaisia terveitä ja ehjiä kasveja, joihin sienet eivät ole päässeet kasvamaan.

– Horta kannattaa aina pestä ja keittää enen ruoaksi valmistamista. Etenkin taajamissa, joissa ulkoilutetaan paljon kotieläimiä, kasvavissa kasveissa voi olla epäpuhtauksia, Åhlberg sanoo.

 

Löydettyjä kasveja ja emeritusprofessori Mauri Åhlbergin kommentteja niistä:

1.  Koiranputki, jonka nuoria lehtiä voidaan käyttää mausteena terveyttä edistävään keitettyyn sekahortaan. MUTTA laji on tunnettava ehdottoman varmasti, koska muutamat sen sukulaiset ovat jopa tappavan myrkyllisiä. Itse luotan paikallistuntemukseeni. Olen vuosia seurannut, mitä missäkin kasvaa. Siten tiedän asuinalueellani keväästä syksyyn, missä kasvaa koiranputkea.
   

   Koiranputki

2.  Nokkonen, hedelmiä, joiden jokaisen sisällä on siemen. Kansa kutsuu ”nokkosen siemeniksi”. Kelpaavat sellaisenaan tai kuivattuina ruokaan. Itse käytän keitetyssä sekahortassa.
   

   Nokkosen hedelmiä

3.  Nokkonen, nuoria lehtiä, parhaimmillaan keitetyssä sekahortassa.
   

   Nokkosen nuoria lehtiä

4.  Tylppälehtihierakka, ehjiä nuoria lehtiä voidaan käyttää terveyttä edistävään keitettyyn sekahortaan
   

   Tylppälehtihierakka

5.  Maahumala, jonka nuoria lehtiä voidaan käyttää mausteena terveyttä edistävään keitettyyn sekahortaan.
   

   Maahumala

6.  Mesiangervo, jonka sekä lehdet että kukat edistävät terveyttä. Syksylläkin  terveet lehdet saksilla tai veitsellä pilkottuina kelpaavat keitettyyn sekahortaan.
   

   Mesiangervo

7.  Voikukka. Sen terveet lehdet edistävät terveyttä. Kuten kaikki muutkin lehdet laitan keitettyyn sekahortaan veitsella tai saksilla pieniksi paloiksi viillettyinä.
   

   Voikukka

8.  Peltokanankaali, jonka terveitä lehtiä voidaan käyttää keitettyyn sekahortaan.
   

   Peltokanankaali

9.  Valkopeippi, jonka terve verson kärki kukkineen edistää terveyttä. Jotka eivät tunne uusinta tutkimusta epäilevät tämän kasvin terveellisyyttä. Käsikirjassani on tästä ja kaikista muista kohtaamistamme kasveista pitkät artikkelit, joissa on lajikohtaiset taulukot terveyttä edistävistä yhdisteistä. Tämä on yksi suosikeistani keitettyyn sekahortaan. Kuten kaikki muutkin lehdet laitan keitettyyn sekahortaan veitsella tai saksilla pieniksi paloiksi viillettyinä.
   

   Valkopeippi

10.  Litulaukka. Tämä on kaksivuotinen kasvi. Näitä ensimmäisenkin vuoden lehtiä voidaan laittaa ketiettyyn sekahortaan. Kasvin tunnistamista helpottaa myös se, että sormien välissä lehteä hieromalla tuoksuu valkosipulilta. Kuten kaikki muutkin lehdet laitan keitettyyn sekahortaan veitsella tai saksilla pieniksi paloiksi viillettyinä.
    

    Litulaukka

 

Teksti  Jauri Varvikko ja Mauri Åhlberg
Kuvat Jauri Varvikko