PUUTARHAPALSTA − Puutarhaihmisen mainio ohjesivusto

PUUTARHANHOITO PUUTARHASUUNNITTELU KIRJAVINKIT RAKENNA ITSE

Vieraslajit ja tulokkaat

Kun kasvilaji siirretään omasta luontaisesta ympäristöstään uuteen paikkaan, sen luontaiset naapurikasvit ja toisaalta myös tuholaiset puuttuvat. Kasvupaikka saattaa olla sille täysin väärä ja se nääntyy. Toisaalta voi olla niinkin, että rajoittavien tekijöiden puuttuessa se ryhtyy rehottamaan ja leviämään ennennäkemättömällä tavalla.

Tällaiset leviäjät − jättipalsami (Impatiens glandulifera), jättiputket (Heracleum) ja komealupiini (Lupinus polyphyllus) − ovat antaneet haitallisen leiman kaikille vieraslajeille, sillä eroa vieraslajin ja haitallisen vieraslajin välillä ei tulla ajatelleeksi. Vieras kuin vieras, ajatellaan. Ehkä pitäisi alkaa puhua myös hyödyllisistä vieraslajeista.

Luonnossamme kasvaa kuitenkin vieraita jo tuhannenkin vuoden takaa, viikinkien ajalta. Niiden kohdalla puhutaan muinaistulokkaista. Nämä ikivanhat kulttuurikasvit − siinäpä positiivisen kuuloinen nimitys − ovat sopeutuneet elämään tietyillä paikoilla ihmisasutuksen liepeillä eivätkä ole vallanneet alaa. Tai jos valtasivatkin alussa, on tilanne jo tasoittunut. Niinkin voi nimittäin käydä.

Tilanteemme on erilainen eristyneiden pienten saarten ekosysteemeihin nähden, sillä olemme osa laajaa mannerta ja tänne on saapunut paljon lajeja itsekseen. Voi myös kysyä, mikä on alkuperäinen lajistomme, sillä kaikki lajit ovat saapuneet Suomeen viimeisimmän jääkauden jälkeen. Luonto muuttuu koko ajan.

Puutarhan omistajan vastuu on kuitenkin katsoa, että puutarhaan istutetut kasvit eivät ryöstäydy ympäröivään luontoon. Voi myös valita lajeja, jotka eivät ole invasiivisia eli tilaa valtaavia, valloittavia. Komealupiinin sijaan istutetaan kirjolupiinia (Lupinus × regalis) ja putkilokasveista valitaan esimerkiksi vain yksivuotisena meillä kasvava fenkoli (Foeniculum vulgare) tai kaunis karhunjuuri (Meum athamanticum, kuvassa yllä), joka on vanha lääke- ja maustekasvi ja jota saattaa löytyä kulttuurikarkulaisena vanhojen puutarhojen läheisyydestä.

Piiskuista haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa on lueteltu korkea-, iso- ja kanadanpiisku (Solidago altissima, gigantea ja canadensis). Myös kanadanpiiskun risteymät tarhapiiskut (Solidago Canadensis-Ryhmä, kuvassa yllä) saattavat levitä luontoon. Puutarhassa niitä voidaan istuttaa vain tontin keskelle, mistä niiden leviämishaluja päästään kontrolloimaan. Kukinnan jälkeen varret voidaan leikata pois, jotta kasvi ei pääse siementämään, ja käyttää ne ja kukat esimerkiksi kasvivärjäykseen, jolloin niistä saadaan kaunista ja kestävää keltaista väriä.

Suomen ruususeura muistuttaa, että hiekkarannoilla uhkaavasti leviävän kurtturuusun (Rosa rugosa) huonon leiman ovat ansiotta saaneet kaikki tarhakurtturuusutkin (Rosa Rugosa-Ryhmä, kuvassa kaunis lajike 'Marie Bugnet'), joilla ei ole leviämistaipumuksia.

 

 
Nettikauppa Käsityökauppa Blogi  

Pysy kanavalla

 Lähetä sähköpostia

 Tykkää facebook-sivusta

 Inspiraatiokuvat pinterestissä

 Puutarhapalstaelämää  instagramissa

 

Tiedot

Osoite:
Ahvensaarentie 59
21660 Nauvo

Puhelin:
050 4012590

Mainosta

Copyright

© Saila Routio

Ihanaa jos innostut jakamaan vinkkejä! Lupaa kuvien pinnaukseen tai parin kuvan kopiointiin ei tarvita, kunhan niissä näkyvät mahdolliset vesileimat ja kuvan lähde mainitaan. Älä kopioi kokonaisia artikkeleita.

Palaa sivun alkuun