Kiipeilijän solmuja

c Jarkko Metsätähti, Vesa Metsätähti ja Turun Meripeikot
Tavallista umpisolmua tai rusettia ei kiipeilyssä juurikaan käytetä. Hyvän solmun vaatimuksena on usein, että se pysyy hyvin kiinni - siis on luotettava ja että se on helppo avata kuormituksen jälkeenkin. Kiipeilyssä on lisäksi etua siitä jos solmu ei heikennä köyttä. Solmun kohdalta köysi on aina heikompi kuin ilman solmua.

[Kahdeksikkosolmu]
Kahdeksikkosolmua käytetään sidottaessa köysi kiinni valjaisiin. Sitä käytetään myös köyden päässä jos köydellä kiinnitytään valjaisiin käyttäen sulkurengasta. Vaikka kahdeksikko on periaatteessa luistamaton voisi kuitenkin suositella sen varmistamista lisäsolmulla (esim. kaksinkertaisen kalastajansolmun "toisella puolikkaalla"). Jos köyden keskelle tarvitaan solmu on kahdeksikko siihenkin sopiva. Se saattaa olla eniten käytetty solmu kiipeilyssä.

[Kaksinkertainen kalastajansolmu]
Kun pelastusnaru tehdään eli sidotaan ohuesta, mutta kestävästä narusta lenkki, käytetään solmuna kaksinkertaista kalastajansolmua. Samoin liitettäessä kaksi kiipeilyköyttä yhteen. Sen erityisominaisuus on että se heikentää köyden kestävyyttä mahdollisimman vähän ja ettei se aukea vahingossa.

[Prusiksolmun tekeminen]
Pelastusnarut kuuluvat aina varustukseen kun ollaan kiipeilemässä. Ne muodostuvat kahdesta narulenkistä. Toinen on pituudeltaan sellainen että kun lenkin laittaa kengän alta se yltää parikymmentä senttiä korkeammalle kuin mihin yletyt sen nostaa. Toinen lenkki voi olla vain 30 sentin pituinen. Narujen pituus on myös makuasia, sillä niitä voi käyttää eri tavoilla.

[Siansorkka]
Muitakin solmuja tarvitaan tai ainakin voidaan käyttää. Laskeutumisköysi voidaan kiinnittää puun ympärille paalusolmulla (joka pitää aina varmistaa) ja siansorkasta voi olla hyötyä monessa tilanteessa.

PALUU KIIPEILYOHJEEN ALKUSIVULLE


[PARTIOALUS] [MERIPELASTUS] [VUORISTOVAELLUKSET] [KIIPEILYOHJEITA] [TUNNUSSÄVEL] [NEPALIN_MATKA] [KUVAGALLERIA] [ALKUSIVULLE]
SÄHKÖPOSTIA MERIPEIKOILLE