Saksankurjenmiekka
Iris germanica
Noin puolimetriseksi kasvava, vanhojen puutarhojen tuttu kurjenmiekka eli iiris. Kasvaa tiiviinä ryppäänä vahvasta juurakosta. Pitkät, kapeat, veitsimäiset lehdet. Kukkii alkukesällä tummansinisin kukin.
Särkynytsydän
Lamprocapnos spectabilis
Tuotiin Kiinasta Eurooppaan 1800-luvulla ja nousi suosituksi koristekasviksi Suomessakin. Samalla paikalla pitkään viihtyvä särkynytsydän voi kasvaa metrin korkuiseksi. Liuskaiset, suurehkot lehdet. Kukkii alkukesällä sydäntä muistuttavin pienin kukin, jotka nuokkuvat kukkavarressa koristeellisesti.
Seittitakiainen
Arctium tomentosum
Noin 1,5 metriseksi kasvava karheavartinen takapihojen kasvi. Lehdet karvaiset, tyvestä herttamaiset, tuntuvat sormissa huopaisilta. Kukkii loppukesällä palleromaisin mykeröin, joissa purppuranpunaista väriä. Helppo tunnistaa kukkia peittävästä seittimäisestä karvasta. Ikivanha pihojen kasvi, joka suosii ravinteikkaita kasvupaikkoja. Kasvaa Päivölässäkin tyypillisellä paikallaan, vanhan navetan vaiheilla.
Sinikuunlilja
Hosta sieboldiana
Helppo tunnistaa suurista, sinivihreistä, mattapintaisista lehdistään. Vaatimattomat valkoiset kukat avautuvat keskikesällä.
Sinivuokko
Hepatica nobilis
Lehtometsien laji. Kukkii varhain keväällä sinisin kukin. Lehti 3-jakoinen, koristeellinen, alapinnalta usein punertava. Lehdet jäävät kasvamaan kukinnon kuihduttua. Sinivuokko ei viihdy savimaaperässä, joten sitä on siirretty luonnosta ja mahdollisesti muista puutarhoista Päivölään, jossa kasvaa sinivuokon erilaisia värivariaatioita tummansinisestä lilanpunaiseen.
Sormivaleangervo
Rodgersia aesculifolia
Noin metrin korkuiseksi pensasmaisesti kasvava koristekasvi. Suuret lehdet muodostuvat lehdyköistä, jotka muistuttavat levitettyjä sormia. Kukkii keskikesällä kermanvärisin kukinnoin.
Suikeroalpi
Lysimachia nummularia
Maanmyötäisesti rönsyilevä kasvi. Voi muodostaa laajoja mattoja. Helppo tunnistaa varressa vastakkain kasvavista, lähes pyöreistä lehdistä. Loppukesällä puhkeavat keltaiset kukat. Käytetty keskiajalla lääkekasvina. Päivölään istutettu todennäköisesti puutarhan maanpeittokasviksi torjumaan rikkoja.
Suomentatar
Aconogonon x fennicum
Noin 1,5 metriseksi pensasmaisesti kasvava vanha koristekasvi. Suurehkot lehdet alapinnaltaan karvaiset. Tunnetaan myös nimellä suomenröyhytatar tai syystatar.
Syysasteri
Aster novi-belgii
Noin 80 cm korkeaksi kasvava, myöhään kukkiva koristekasvi. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Useita erivärisiä lajikkeita. Kapeat, kiiltävät lehdet. Päivölän syysasteri kukkii lilanpunaisin kukin myöhäissyksystä pakkasten tuloon saakka.
Syysleimu
Phlox paniculata
eli leimukukka. Loppukesän perinteinen koristus kasvaa noin metrin korkuiseksi. Varressa vastakkain kasvavat lehdet pitkät ja kapeahkot. Kukkii loppukesällä terttumaisin kukinnoin. Eri lajikkeilla punaisia, violetteja ja valkoisia kukkia. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Kasvatettu Turussa jo 1700-luvulla. Päivölässä kukkii voimakkaan vaaleanpunaisia, violetteja ja valkoisia leimuja.
Talonpoikaispioni
Paeonia officinalis
eli tarhapioni on vanhojen pihojen suosikki. Noin 70 cm kasvava kasvi kukkii juhannuksen aikaan tummanpunaisin, valkoisin tai vaaleanpunaisin kukin. Tummanvihreät, liuskaiset lehdet. Tunnettu Suomessa jo 1600-luvulla. Päivölässä kukkii talonpoikaispionin yleisin lajike, tummanpunainen "Rubra Plena".
Tammi
Quercus robur
Helppo tuntea nahkeista, pyöreäliuskaisista lehdistä ja syksyllä muodostuvista pähkinöistä eli terhoista. Tammi esiintyy luonnonvaraisena Varsinais-Suomessa, ja sitä on siirretty puutarhoihin ja pihoille. Voi elää jopa 1000-vuotiaaksi.
Tarha-alpi
Lysimachia punctata
Lähes metriseksi kasvava vanha koristekasvi. Keihäsmäiset lehdet. Avaa loppukesällä latvaterttuun pitkään kukkivat, keltaiset kukat. Noussut Suomessa suosituksi koristekasviksi 1900-luvun alkupuolella. Käytetty myös lääkekasvina mm. ripuliin.
Terttuselja
Sambucus racemosa
Vanha koristepensas, suosittu 1800-luvulla. Lehdet muodostuvat yleensä viidestä lehdykästä, jotka ovat keväällä punertavia, myöhemmin vihertäviä, pahanhajuisia. Kukkii alkukesällä kellertävin kukinnoin. Syksyllä kypsyvät pienet, punaiset marjat. Viihtyy ravinteikkaassa maassa, kasvanut usein ulkohuussin takana, mistä sen toinen nimikin, "paskanmarja". Luontoon levitessään haitallinen vieraslaji.
Tiikerililja
Lilium lancifolium
Tumma, tanakka varsi ja kapeat, kiiltävät lehdet. Kukkii loppukesällä oranssein kukin, joita koristavat mustat pilkut. Kukat nuokkuvia ja niiden kehälehdet kääntyvät rullalle, erotuksena suppilomaisista, pystyistä ruskoliljan kukista. Vanhojen puutarhojen koristus on kotoisin Kiinasta. Vanhat liljakannat ovat puutarhojen arvokasta kasviperinnettä.
Töyhtöangervo
Aruncus dioicus
Yli metriseksi pensasmaisesti kasvava koristekasvi. Lehdykät suippokärkisiä. Kukkii loppukesällä valkoisin kukin, jotka muodostavat kartiomaisen, hieman töyhtömäisen, tertun verson kärkeen.
Päivölän torppa ja puutarha
Tervetuloa tutustumaan Päivölän torpan kasveihin. Torppa ja puutarha sijaitsevat Tarvasjoen kylässä, Hämeen härkätien varrella, ja torppa tunnetaan myös nimellä Kertun tupa.
Tällä sivustolla voit selata kaikkia torpan puutarhan kasveja tai tutustua eri vuodenaikoina kukoistaviin lajeihin.
Puutarha on yksi Tarvasjoen kylän vanhimmista. Siellä kasvaa useita suomalaiseen puutarhaperinteeseen kuuluvia ja ilmastoon sopeutuneita vanhoja perinnekasveja. Puutarhaa hoitavat kotiseutuyhdistys Tarvaisten talkoolaiset, jotka myös kunnostavat torpan päärakennusta.
Lisätietoa torpasta voi lukea sivun vasemmasta palstasta aukeavista linkeistä.
Sivuston kuvat on ottanut tiedetoimittaja Marjatta Sihvonen. Kuvien käyttö muuhun tarkoitukseen vain sovitusti.
Sivuston toteuttamista on tukenut Suomen tiedetoimittajain liitto.