Uuraisten  kunta

 

Jokihaaran osayleiskaava

Ehdotus 3.3.2003

 

 

1             PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1                       Tunnistetiedot

Uuraisten kunta

JOKIHAARAN OSAYLEISKAAVA

 

Kaava-alueen sijainti: Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylä-Uurainen-Saarijärventien varrella noin 6 km kirkonkylältä etelään.

Kaavan tunnus:

Kaavan päiväys: Luonnos 30.10.2002 / Ehdotus 3.3.2003

Kaavan laatija: SUUNNITTELUKESKUS OY, puh: (014) 4499670, Puistokatu 2 A, 40100 JYVÄSKYLÄ. Suunnittelusta on vastannut projektipäällikkö Julia Virtanen.

 

Kaavan vireille tulosta ilmoittamisen  päivämäärä: 28.11. 2001

Kaavaluonnos MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä: 11.11.-10.12.2002

Kaavaehdotus MRA 19 §:n mukaisesti nähtävillä:

Ympäristölautakunnan hyväksymispäivämäärä:

Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä:

Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä:

 

1.2                       Kaavan tarkoitus

Kaavan tarkoituksena on laatia yleiskaava, joka laaditaan osittain oikeusvaikutteiseksi ja osittain oikeusvaikutuksettomaksi (MRL 45§).

 

 

1.3                       Sisällysluettelo

1        PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...................................................................................................................................................... 1

1.1     Tunnistetiedot....................................................................................................................................................................... 1

1.2     Kaavan tarkoitus............................................................................................................................................................... 1

1.3     Sisällysluettelo................................................................................................................................................................. 2

1.4     Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista.......................................................................................................... 2

1.5     Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista   3

2        TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................................................... 4

2.1     Kaavaprosessin vaiheet ja tavoitteet................................................................................................................ 4

2.2     Kaavoituksen jatkotoimenpiteet............................................................................................................................ 4

3        LÄHtökohdat............................................................................................................................................................................... 5

3.1     Selvitys suunnittelualueen oloista..................................................................................................................... 5

3.2     Suunnittelutilanne............................................................................................................................................................ 2

4        yleiskaavan suunnittelun vaiheet............................................................................................................................... 4

4.1     Yleiskaavan suunnittelun tarve.............................................................................................................................. 4

4.2     Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset................................................................. 4

4.3     Osallistuminen ja yhteistyö....................................................................................................................................... 4

5        yleiskaavan tavoitteet....................................................................................................................................................... 6

5.1     Yleiset tavoitteet............................................................................................................................................................... 6

5.2     Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet.................................................................................................... 6

5.3     Kylän kehittäminen............................................................................................................................................................ 7

5.4     Maisema ja luonnonympäristö.................................................................................................................................. 7

6        yleiskaavan kuvaus................................................................................................................................................................ 8

6.1     Kaavan rakenne.................................................................................................................................................................... 8

6.2      Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen................................................................. 10

6.3     Aluevaraukset..................................................................................................................................................................... 11

6.4     Kunnallistekniikka.......................................................................................................................................................... 13

6.5     Kaavan vaikutukset......................................................................................................................................................... 14

6.6     Ympäristön häiriötekijät........................................................................................................................................... 15

6.7     Kaavamerkinnät ja –määräykset.......................................................................................................................... 15

7        yleiskaavan toteutus......................................................................................................................................................... 16

7.1     Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat.............................................................. 16

7.2     Toteuttaminen ja ajoitus............................................................................................................................................ 16

7.3     Toteutuksen seuranta................................................................................................................................................... 16

 

1.4                       Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Liite 1        Perustiedot I - Maiseman peruspiirteet

Liite 2        Perustiedot II - Suunnittelutilanne

Liite 3        Perustiedot III - Rakennettu ympäristö

Liite 4        Perustiedot IV -  Maanomistus

Liite 5        Perustiedot V - Erityiskohteet ja arvokkaan luonnonympäristön alueet

Liite 6        Vesihuollon yleissuunnitelma

Liite 7        Vesijohto- ja viemärilinjojen kustannusarviot

Liite 8        Katujen kustannusarviot

Liite 9        Tilasto

 

1.5                       Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, selvityksistä ja lähdemateriaalista

-         Kunnallistekniikan yleissuunnitelma ja kustannusarviot 02/2003

-         Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

-         Uuraisten rantayleiskaava 2000.

-         Uuraisten kirkonkylän taajaman jätevesien johtaminen Jyväsän tai Äänekoskelle puhdistettavaksi, hankesuunnitelma 15.6.2000, Keski-Suomen Viatek.

-         Maaperäkartat, Geologian tutkimuskeskus

-         Keski-Suomen museon rakennusinventointi 1993

-         Keski-Suomen seutukaava

-         Maastotietokanta-aineisto ja kiinteistörajat, maanmittauslaitos

 

ERILLISET YLEISKAAVAKARTAT JA MERKINTÖJEN SELITYKSET

 

1.      Tuparannan alue                           mk  1:5 000

2.      Jokihaaran keskus                        mk  1:5 000

3.      Nauttiaisen alue                            mk  1:5 000

4.      Pieni-Petäisen alue                       mk 1 :5 000

5.      Pienimäen alue                             mk  1:5 000

6.      Haaranvuoren alue                       mk  1:5 000

7.      Oikarin alue                                 mk  1:5 000

8.      Jokihaaran osayleiskaava              mk 1:10 000 / oikeusvaikutukseton

 

 

2                             TIIVISTELMÄ

2.1                       Kaavaprosessin vaiheet ja tavoitteet

Uuraisten kunta aloitti yleiskaavan laatimisen  Jokihaaran kylälle syksyllä 2001. Jokihaaran kylä on kehittynyt viime vuosina kiinnostavaksi asuinalueeksi Jyväskylän läheisen sijainnin vuoksi. Suunnittelualueelle sijoittuu myös muutamia järviä, joille on laadittu vahvistettu rantayleiskaava.

Yleiskaavan tavoitteena on muodostaa uusia pientalo- ja yritystontteja sekä vahvistaa Jokihaaran kylää kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kylällä toimii päiväkoti sekä kesäisin kahvila nettipalveluineen. Jokihaaran kylä sijaitsee myös Tikkakosken työpaikka-alueiden sekä Höytiän kyläkoulun vaikutuspiirissä.

Yleiskaavatyöhön liittyy olennaisena osana tehdyt perusselvitykset, joista tärkeimmät ovat nykyinen rakennettu ympäristö sekä  luonto- ja maisemaselvitys. Kaavoitustyön aikana ratkotaan myös yhdyskuntataloudellisia ja liikenteellisiä kysymyksiä yleisellä tasolla.

Yleiskaavaa halutaan laatia tiiviissä yhteistyössä maanomistajien ja kaikkien osallisten kanssa. Työn alussa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja se on ollut nähtävillä kunnassa 19.12.2001 lähtien.  Työn alussa järjestettiin myös yleisötilaisuus 19.12.2001 Jokihaaran kylätalolla ja tällöin varattiin tilaisuus mielipiteen antamiseen. Mielipiteitä annettiin 4 kpl. Viranomaisten kanssa on neuvoteltu kaavoitustyön alussa 3.12.2001.

Tavoitteista ja mitoituksesta laadittiin tarkastelu keväällä 2002 (vaihe 03/2002). Kesällä tehdyn luonto- ja maisemaselvityksen jälkeen laadittiin kaavaluonnos päiväyksellä 30.10.2002. Kaavaluonnos oli nähtävillä marras-joulukuun vaihteessa 2002 kuukauden ajan. Yleisötilaisuus pidettiin 12.11.2002 Jokihaaran kylätalolla. Kyläyhdistys hoiti kaava-aineiston karttoineen myös internettiin nähtäville. Mielipiteitä ja kannanottoja saatiin yhteensä 25 kpl, jonka jälkeen luonnosta korjattiin ja tarkistettiin viralliseksi kaavaehdotukseksi. Suurimmat muutokset koskivat Nauttiaisen länsirannan ympäristöä, jossa rakennuspaikkoja vähennettiin. Kaavaehdotus päivättiin 3.2.2003/3.3.2003, suunnitelmaa täydentämään laadittiin vesihuollon yleissuunnitelma kustannusarvioineen. Viranomaisten kanssa pidettiin työneuvottelu 6.2.2003, jonka jälkeen kaava laitetaan virallisesti nähtäville.

2.2                       Kaavoituksen jatkotoimenpiteet

Kaavaehdotusta tullaan esittelemään yleisötilaisuudessa ja se laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolo aikana kaikki osalliset voivat jättää kaavasta muistutuksen. Viranomaistahoilta pyydetään tarvittavat lausunnot.

Kaavaehdotusvaiheen jälkeen tehdään saatujen muistutusten ja lausuntojen sekä käytyjen neuvottelujen jälkeen mahdollisia korjauksia. Tarvittaessa kaavaehdotus voidaan laittaa uudelleen nähtäville.  Tavoitteena on, että Uuraisten kunnanvaltuusto tulisi hyväksymään Jokihaaran osayleiskaavan tänä vuonna.

 

3                             LÄHtökohdat

3.1                       Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1                 Alueen yleiskuvaus

Jokihaara sijoittuu Jyväskylä – Uurainen – Saarijärvitien varteen ja muodostuu harvaan sijoittuneista pientaloista. Uuraisten kirkonkylälle on matkaa reilun 6 – 12 km ja Jyväskylään yli 20 km. Alue on pääosin metsätalousaluetta, peltoja on vain muutama prosentti pinta-alasta.

                   Suunnittelualue sijaitsee Uuraisten kirkonkylälta noin 6 km etelään.

3.1.2                 Luonnonympäristö ja maisema

Luonto- ja maisemainventointi on tehty kesällä 2002 (erillinen raportointi myöhemmin). Suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat seuraavat arvokkaat luontokohteet: Haaranvuoren vanhan laidunmetsä, Pienimäen lehto, Nauttiaisen rantasuo ja Pieni-Petäisen puro (liite 5). Uuraisten rantayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu erillinen ranta-alueita käsittävä inventointi.

Suunnittelualue on pääosin metsätalousaluetta ja peltoja on vain muutama prosentti. Alueen kaakkoiskulmaan sijoittuu lähes 250 korkea Lahomäki.

 

Liitekartta 5 esittää alueen erityiskohteet ja arvokkaat luonnonympäristön alueet.

 

3.1.3                 Rakennettu ympäristö

Kylä muodostuu harvaan sijoittuneista pientaloista sekä parista rivitalosta. Jyväskyläntien ja Höytiäntien risteyksessä sijaitsee kioski-kahvila nettipalveluineen (verkkopalvelut) sekä kylätalo, jossa toimii myös ryhmäperhepäivähoito sekä kirjaston palvelupiste. Kylällä on myös oma kenttä sekä jääkiekkokaukalo. Simunalla ja Nauttiaisella on uimarannat pukukoppeineen. Kylällä on vireä kyläyhdistys, joka järjestää paljon toimintaa sekä ylläpitää mm. hiihtolatuja.

Ote liitekartasta 3. Jyväskyläntien ja Höytiäntien risteysaluetta voidaan pitää Jokihaaran keskustana. Rakennetut alueet on osoitettu ruskealla ja punaisella on merkitty 1990-luvulla tapahtunut rakentaminen.

Punainen kolmio = palvelu, sininen kolmio = venevalkama, vihreä kolmio = uimaranta.

Jokihaara on kehittynyt viime vuosina kiinnostavaksi asuinalueeksi ja alueelle on rakentunut uutta asutusta. Kylältä on hyvä tiestö sekä kirkonkylän, Tikkakosken että Jyväskylän suuntaan.  Läheiset koulut sijaitsevat Höytiällä ja kirkonkylällä.

Jokihaaran kylälle sijoittuu kaikkiaan seuraavanlaisia yrityksiä:

Metallisorvaamo Pitkänen                  Kalustesampo

Jokihaaran Peltityö                            Teuvo Riihimäki, Rakentaminen

Scancoming Services Ltd                   Autokorjaamo Aalto Martti 

Tilitoimisto Bärlund Paavo                 Tauno Mäkinen Taksipalvelut

Jokihaaran Leipomo Oy Foliopaino Tmi Maija Nieminen

Lähteenmäki; Kuljetukset kuorma- ja pakettiautoilla

Laine; hunajaa, vihannekset, mansikat

 

Jokihaaran kylällä ei ole vesi- ja viemäriverkostoa lukuun ottamatta Hankalan vesiosuuskuntaa. Uuraisten jätevesien käsittelystä on laadittu hankesuunnitelma 15.6.2000, jossa on tarkasteltu kolmea erilaista vaihtoehtoa. Selvityksen mukaisesti paras vaihtoehto on VE3 eli siirtoviemärin rakentaminen Jyväskylään (Tikkakoskelle) Jokihaaran kylän kautta. Tähän yhteyteen voidaan edullisesti rakentaa myös vesijohtoverkostoa kylälle.

Keski-Suomen museo on inventoinut alueen rakennuskannan 1993. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen liittyvät seuraavat kohteet (numerointi vastaa museon inventointikorttia):

 

24. Hankala arvo paikallinen

26. Jokihaaran koulu      arvo paikallinen

27. Konttilanmäki           arvo paikallinen

28  Lahtinen                   arvo paikallinen

29. Lepistö                     arvo paikallinen

30. Oikari                      arvo paikallinen

32. Pienimäki                 arvo paikallinen

 

Nauttiaisen etelärannalle sijoittuu yksi muinaismuistokohde.  Kivikautinen asuinpaikka II. Kohde on merkitty vahvistuneeseen rantaosayleiskaavaan.

 

Liitekartta 3 sisältää tietoa rakennetusta ympäristöstä. Kartalle on eroteltuna 1990-luvulla tapahtuneet rakennustoimenpiteet.

 

 

3.1.4                 Maanomistus ja pohjakartta

Suunnittelualue on kunnan ja yksityisten omistuksessa. Pääosin kunnan omistuksessa oleville alueille laaditaan oikeusvaikutteiset yleiskaavat mk 1:5000.

            Ote liitekartasta 4. Kunnan maanomistus on esitetty punaisena.

 

Liitekartta 4 kuvaa suunnittelualueen maanomistusta ja kiinteistöjaotusta.

3.2                       Suunnittelutilanne

 

Keski-Suomen 5. vaihekaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 17.4.1996 ja sen on vahvistunut 24.8.2001. Suunnittelukohteelle liittyvät ainoastaan Jyväskylän tievaraus st 630 ja oleva 110 kV sähkölinjavaraus Petäjävesi-Koivisto.

 

                                 Ote Keski-Suomen seutukaavasta.

Uuraisten rantayleiskaava on hyväksytty joulukuussa 2000. Rantayleiskaava-alueet jäävät Jokihaaran yleiskaavan ulkopuolelle, ellei uusi yleiskaava aiheuta tarkistustarpeita. Rantayleiskaavan mukaiset yhteisalueet kuten venevalkama – ja uimapaikat täydentävät nyt tekeillä olevaa yleiskaavaa.

Jokihaaran kylälle on laadittu tonttisuunnitelmia Tuparannan, Haaranvuoren, Pienimäen, Oikarin ja Nauttiaisen alueelle.

Ote liitekartasta 2. Jokihaaran yleiskaavoituksen ulkopuolelle jätetään rantayleiskaavoitetut alueet, ellei mitään erityistä syytä ole tarkistaa tätä kaavaa. Tonttisuunnitelmia on laadittu Tuparannan, Nauttiaisen,  Jokihaaran, Pienimäen ja Haaranvuoren alueille.

Liitekartta 2 sisältää suunnittelutilanteen.

 

4                             yleiskaavan suunnittelun vaiheet

4.1                       Yleiskaavan suunnittelun tarve

Jokihaara on rakentunut viime vuosina voimakkaasti alueelle laadittujen erilaisten tonttisuunnitelmien mukaisesti. Alueen kokonaisvaltaista kehittämistä varten on tarpeen laatia yleiskaava.

Yleiskaavan tarkoituksena on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti  kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen.

4.2                       Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Uuraisten kunta on tehnyt päätöksen yleiskaavoituksen käynnistämiseksi v. 2001. Yleiskaava tullaan lähinnä kunnan omistamien alueiden osalta laatimaan oikeusvaikutteiseksi 1:5000 ja muilta osin oikeusvaikutuksettomaksi yleiskaavaksi MRL 45§.

4.3                       Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1                 Osalliset

-         Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa

-         Viranomaiset

-         Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

 

Osallisten luettelo on tarkemmin esitelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

4.3.2                 Vireille tulo ja tiedottaminen

Kaavoitukseen on ryhdytty Uuraisten kunnan aloitteesta.

Yleiskaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa ja paikallislehdessä Paikallisuutisissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 19.12.2001 lähtien kunnassa.  Kaavoituksen eri vaiheista (luonnos- ja ehdotusvaihe) tiedotetaan ja kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Maanomistajat, jotka asuvat ulkopaikkakunnalla, saavat tiedotteet postitse kaavaehdotusvaiheessa.

Työn alussa joulukuussa 2001 pidettiin yleisötilaisuus Jokihaaran kylätalolla, jolloin pyydettiin myös mielipiteitä. Mielipiteitä saatiin 4 kpl.

4.3.3                 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Kaikista kaavoituksen vaiheista tiedotetaan osallisille osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheesta kuulutetaan paikallislehdessä.  Eri kaavoituksen vaiheita esitellään yleisötilaisuuksissa ja järjestetään mahdollisuus kaavoittajan tai aluearkkitehdin tapaamiseksi. Jokihaaran kyläyhdistys tiedottaa lisäksi itsenäisesti kaavoitusvaiheista ja on laittanut muun muassa aineistoa internettiin nähtäville.

Työn alussa pyydettiin kirjallisia mielipiteitä. Kaavaluonnosvaiheissa voidaan esittää mielipiteitä ja kaavaehdotusvaiheessa antaa muistutus.

4.3.4                 Viranomaisyhteistyö

Kunnan ja viranomaisten välinen viranomaisneuvottelu (MRL 66§ ja MRA 18§) järjestettiin 3.12.2001. Työneuvotteluja on järjestetty ennen luonnosvaihetta 23.10.2002 sekä ennen kaavaehdotusvaihetta 6.2.3003. Viranomaisneuvottelu MRA 18§ järjestetään myös, kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu.

Kaavan luonnosvaiheen materiaalista ja kaavaluonnoksesta on pyydetty viranomaisilta kommentit. Kaavan ehdotusvaiheessa pyydetään viralliset lausunnot.

Viranomaiset, joilta pyydetään kommentit ja lausunnot kaavan eri vaiheissa:

- Uuraisten kunta

-         sosiaalilautakunta

-         tekninen lautakunta

-         vapaa-aikalautakunta

-         palopäällikkö

- Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä

- Keski-Suomen ympäristökeskus

- Keski-Suomen liitto

- Keski-Suomen museo

- Museovirasto

- Tiehallinto / Keski-Suomen tiepiiri

- Puolustusvoimat.

 

4.3.5                 Käsittelyvaiheet

TYÖN ALOITUS

▪         Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma           31.8.2001

▪         Aloitusneuvottelu                                13.11.2001

▪         Viranomaisneuvottelu MRA 18§         3.12.2001

▪         Vireilletulon kuulutus                           28.11. 2001

▪         OAS nähtävillä MRL 62§                   19.12.2001 lähtien

▪         Yleisötilaisuus                                     19.12.2001

▪         Mielipiteet                                          19.12.2001 – 21.1.2002

 

TAVOITE JA MITOITUSVAIHE

▪         Alustava kaavaluonnos    ja mitoitus    03/2002

 

YLEISKAAVALUONNOS                               30.10.2002

▪         Viranomais(työ)neuvottelu                   23.10.2002

▪         Ympäristölautakunta                           31.10.2002

▪         Kaavaluonnos nähtäville MRA 30 §    11.11.-10.12.2002

▪         Yleisötilaisuus                                     12.11.2002

▪         Kaavoittajan vastineet ja korjausehdotukset           15.12.2002

 

YLEISKAAVAEHDOTUS                                3.2.2003

▪         Viranomais(työ)neuvottelu                   6.2.2003

▪         Ympäristölautakunta                           19.2.2003  

▪         Kunnanhallitus                                    3.3.2003

▪         Kaavaluonnos nähtäville MRA 19 §   

▪         Yleisötilaisuus                                    

 

▪         Kaavoittajan vastineet

▪         Ympäristölautakunta       

▪         Viranomaisneuvottelu MRA 18§                           

 

▪         Kunnanhallitus

▪         Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös  

 

5                             yleiskaavan tavoitteet

5.1                       Yleiset tavoitteet

Yleiskaavan laatimisen tarkoituksena on aikaan­saa­da suunnitelma, jolla suunnittelualue saa­daan yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen suunnitte­lun ja rakentamisen piiriin. Uuraisten kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan.

5.2                       Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Valtakunnalliset tavoitteet

Suunnittelualueella ei ole mitään valtakunnallisia suojelu- yms. alueita.

Seudulliset tavoitteet

Seudullisina tavoitteina ovat vesihuollon sekä päivähoito- ja koulupalvelujen kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Keski-Suomen museon inventoimat kulttuurihistorialliset kohteet tullaan huomioimaan yleiskaavaan erillisin kohdemerkinnöin.

Kunnan asettamat tavoitteet

Uuraisten rantayleiskaavan mukaiset varaukset jäävät nyt laadittavan yleiskaavan ulkopuolelle, ellei mitään erityistä syytä ole tarkistaa tätä kaavaa.

Kunnan rakennusjärjestys on uusittu tänä vuonna. Rakennusjärjestys sisältää määräyksiä muun muassa rakentamisen sijoittumisesta ja ympäristön huomioon ottamisesta, rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolelle, hyvästä rakennustavasta jne.

Hankesuunnitelma Uuraisten kirkonkylän taajaman jätevesien johtamiseksi Jyväskylään tai Äänekoskelle on laadittu 15.6.2001. Jokihaaran kylän läpi ehdotettu Jyväskyläntien varteen sijoittuva siirtoviemäriratkaisu on selvityksen mukaisesti paras. Kts. Liitekartta 2.

Kunnan omistamille alueille laaditaan oikeusvaikutteinen kaava 1:5000 tavoitteena osoittaa ne pääosin uudelle pientaloasutukselle ja yritystoiminnalle. Osayleiskaavan maankäyttöa tarkennetaan vielä erillisillä tonttisuunnitelmilla mk 1:2000. Näille alueille rakennusluvat tullaan myöntämään yleiskaavan mukaisesti.

5.3                       Kylän kehittäminen

Pyrkimyksenä on vahvistaa Jokihaaran kylää ja tukea kylän elävänä pitämistä uudella asutuksella. Kaavoituksen yhteydessä käsitellään yhdyskuntataloudellisia, maisemallisia, taajamakuvallisia ja liikenneasioita yleisellä tasolla. Kunnallistekniikka suunnitellaan kaavoituksen yhteydessä periaatetasolle.

Suunnittelussa pyritään säilyttämään alueen perintei­set va­paa-ajan viettoon käytetyt alueet ja ulkoilureitit edelleen vir­kis­tys- ulkoilu-, retkeily- tms. käytössä ja kehittämään niitä edelleen.

Yleiskaavalla tuetaan maa- ja metsätalouden säilymistä alueella sekä pyritään sitä edelleen kehittämään (maatilamatkailu ym).

5.4                       Maisema ja luonnonympäristö

Suunnittelun tulee perus­tua laadittavaan luonto- ja maisemaselvitykseen. Yleiskaavassa otetaan kantaa myös rakennetun miljöön suojeluun.

 

6                             yleiskaavan kuvaus

6.1                       Kaavan rakenne

6.1.1                 Kokonaisrakenne

Yleiskaava-alue on jaettu 8 osaan :

1.      Tuparannan alue                                 mk  1:5 000

2.      Jokihaaran keskus                              mk  1:5 000

3.      Nauttiaisen alue                                  mk  1:5 000

4.      Pieni-Petäisen alue                             mk  1:5 000

5.      Pienimäen alue                                   mk  1:5 000

6.      Haaranvuoren alue                             mk  1:5 000

7.      Oikarin alue                    mk  1:5 000

8.      Jokihaaran osayleiskaava mk 1:10 000

Jokihaaran osayleiskaava on oikeusvaikutukseton ja muut mk 1:5000 kaava-alueet ovat oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Kaavoista on laadittu myös yhdistelmä mk 1: 10 000.

Oikeusvaikutteiset yleiskaava-alueet on osoitettu pääosin pientaloalueiksi. Höytiäntien ja Jyväskyläntien varteen voidaan lisäksi sallia rakennettavaksi ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työtiloja sekä Jokihaaran keskustan alueella kylän palveluja. Asuntoalueiden yhteen on osoitettu lähivirkistysalueita. Muilta osin yleiskaava-alue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta, jolla sallitaan haja-asutusmainen rakentaminen.

Jyväskyläntien ja Höytäntien varteen on osoitettu kevytliikenneväylän varaus. Ohjeelliset ulkoilureitit on osoitettu lähinnä alueen länsiosan metsäalueille.

Arvokkaita luonto- ja maisemakohteita alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ovat Haaranvuoren vanha laidunalue (osittain), Pienimäen lehto, Pieni-Petäinen puroineen ja Nauttiaisen pieni rantasuo.

6.1.2                 Mitoitus

Yleiskaava-alueella on yhteensä 74 kpl olevia ja 116 kpl uusia rakennuspaikkoja. Yhteensä 190 kpl.  AT, P-1 ja AO-1 rakennuspaikoille voidaan lisäksi rakentaa työtiloja.

Liite 7 Tilasto.

Tuparannan alue             7 olevaa       13 uutta      

Jokihaaran keskus          19 olevaa                        10 uutta

Nauttiaisen alue               7 olevaa      14 uutta

Pieni-Petäisen alue          0                  19 uutta      

Pienimäen alue                8 olevaa      20 uutta

Haaranvuoren alue          16 olevaa                        20 uutta

Oikarin alue                     1 oleva       20 uutta      

Jokihaaran koko             16 olevaa                        1 uusi.

                   Yhteensä                      74 kpl         117 kpl.

Suunnittelualueen väestömäärän arvio vaihtelee välillä 570 – 760 henkeä mitoituksella 3 - 4 asukasta / rakennuspaikka. Uusien rakennuspaikkojen väestömäärä 70 % toteutusasteella on noin 240 – 325 uutta asukasta. 

6.1.3                 Liittyminen rantayleiskaavaan

Yleiskaava liittyy ja rajautuu rantojen osalta vahvistuneeseen rantayleiskaavaan. Rantayleiskaavaan tehdään tällä yleiskaavalla muutamia muutoksia seuraavasti.

Simunan rannalla yleiskaavaan otetaan mukaan Kummuntien eteläpuolinen rakennuspaikka, jota ei ole huomioitu rantayleiskaavassa. Tien varteen osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka rivitalolle (alustavia suunnitelmia).

               

 

Nauttiaisen rannalla kaksi lomarakennuspaikkaa muutetaan pysyväksi.

               

 

Nauttiaisen etelärannalla muutetaan/tarkennetaan rannan aluevarauksia virkistyskäyttöön, sillä taustalle sijoittuu laajemmin asutusta..

           

 

Samoin muutetaan Pieni-Petäisen ranta-alueen virkistyskäyttöä VL-2 merkinnäksi.

            

 

6.2                       Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Ympäristöltään arvokkaat alueet on osoitettu erillisin merkinnöin MY: Maa- ja metsätalousalueet, jolla on ympäristöarvoja. MY-alueilla metsänkäsittelyssä on noudatettava voimassa olevia ranta-alueita ja metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä koskevia metsänhoitosuosituksia. Maisemaa olennaisesti muuttavat toimenpiteet on kielletty. MY-alueilla sallitaan rakentaminen vain maa- ja metsätaloutta varten. Tällaiset alueet ovat Haaranvuoren vanha laidunmetsä ja  Pienimäen lehto. Pieni-Petäisen puro otetaan mukaan yleiskaavan alueeseen MY-alueena. Vanhan laidunmetsän alueelta on erikseen osoitettu arvokkaat luonnonympäristön osat: lähde ja reheväkorpi sekä lehto. ( Alue on osittain alkuperäisestä rajauksesta jo hakattu, rajaus tarkistettu kaavaehdotukseen). Nauttiaisen rantasuo kuuluu vahvistuneen rantayleiskaavan alueelle. Muutoin rakentamiselta vapaaksi jäävät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi M, eikä sen tarkemmin maa- ja metsätalouden aluevarauksia ole ollut tarpeen määritellä.

Arvokkaat kulttuurihistorialliset tai kyläkuvalliset kohteet on osoitettu erillisin kohdemerkinnöin kr ja sk. Väliläntien koivukujat vanhalle Oikarin tilalle on osoitettu arvokkaana maisemakohteena.

Asuntoalueiden läheisyyteen on osoitettu virkistyskäyttöä varten alueet VL-1 ja VL-2, joille voidaan rakentaa myös niiden käyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia, rakenteita ja laitteita. 

Suunnittelualueelle on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma ja koko kylä tulee aikanaan liittymään viemäriverkostoon .

Vanhalle Oikarin tilalle johtava tieympäristö on maisemallisesti arvokas.

Yleiskaavamääräyksin on myös huomioitu, että yleiskaavan oikeusvaikutteisilla osa-alueilla ei maisemaa muuttavia toimenpiteitä saa suorittaa ilman MRL 128 §:ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus).

6.3                       Aluevaraukset

6.3.1                 Rakentamisalueet ja palvelut

Rakentamisalueille on laadittu oikeusvaikutteiset yleiskaavat mk 1:5 000. Rakennusoikeus on osoitettu rakennuspaikkakohtaisesti. Tontit on osoitettu ohjeellisesti.

AT ; KYLÄALUE. Alue on tarkoitettu kyläasutuksen,  ympäristöhäiriötä tuottamattomien työtilojen ja kylän palvelujen rakentamista varten. Uudisrakennukset ja korjaustoimenpiteet on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan. Numero osoittaa alueella sijaitsevien rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

AO; ERILLISPIENTALOJEN ALUE. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten erillispientalojen rakentamiseen. Numero osoittaa alueella sijaitsevien rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

AO-1; ERILLISPIENTALOJEN ALUE. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten erillispientalojen ja niihin liittyvien ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen rakentamiseen. Numero osoittaa alueella sijaitsevien rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

AM; MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alue on tarkoitettu maatilojen talouskeskusten rakentamiseen. Numero osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

P-1; PALVELURAKENNUSTEN ALUE. Alue on tarkoitettu palvelujen ja niihin liittyvien ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen rakentamiseen. Numero osoittaa alueella sijaitsevien rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

RA; LOMA-ASUNTOALUE. Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Numero osoittaa alueella  sijaitsevien rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Kaavamääräyksissä on rakentamisesta huomioitu seuraavaa:

▪         Rakennuspaikkojen sijoittumisesta,  niiden ympäristöön sopeutumisesta, rakennuspaikkojen muodosta, koosta, rakennusoikeudesta ja hoidosta on voimassa, mitä kunnan rakennusjärjestyksessä on säädetty.

▪         Rantarakennuspaikoilla on ranta-alueelle jätettävä riittävä suojapuusto, jotta rakennukset eivät näy avoimesti vesistöön.

▪         Rakennuslupa voidaan myöntää yleiskaavan mukaisesti AO-, AO-1,  AM-, RA- sekä AT-alueille yksiasuntoisia erillispientaloja varten, ellei lainsäädännöstä muuta johdu.

▪         Jätehuollossa noudatetaan Uuraisten kunnan jätehuoltomääräyksiä. Nauttiaisen osa-alueella Kangastien länsipuolella tilan 1:62 AO-alueen 5 tonttia sekä tilan 4:23 AO-alueen 2 tonttia voidaan toteuttaa vasta yleiskaavaan liittyvän vesi- ja viemäröintisuunnitelman toteuduttua ko. alueella.

▪         Yleiskaava-alueella noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä, ellei yleiskaavamerkinnöillä tai -määräyksillä toisin ole osoitettu.

6.3.2                 Virkistys

Rantayleiskaavaan on tehty muutoksia siten, että yleiskaavan asuntoalueita varten on osoitettu virkistysalueet selkeästi VL-2 merkinnällä. Jokihaaran keskustan alueella on VL-1 merkintä nykyisten urheilu- ja jääkiekkokenttien mukaisesti. Uimarantoja ja venevalkamia on osoitettu ympäröiville vesistöille riittävästi (rantayleiskaavan varaukset)

VL-1; LÄHIVIRKISTYSALUE / LEIKKIPAIKKA - PELIKENTTÄ. Alue on tarkoitettu lähivirkistyskäyttöön: leikkipaikkaa, pelikenttää tai jääkiekkokaukaloa sekä niitä palvelevia alueen luonteeseen sopivia pienehköjä rakenteita ja laitteita varten.

VL-2; LÄHIVIRKISTYSALUE. Alue on tarkoitettu lähivirkistyskäyttöön:  päivittäiseen ulkoiluun, leikkiin ja virkistykseen ja niitä palvelevia, alueen luonteeseen sopivia pienehköjä rakennuksia, rakenteita ja laitteita varten.

VV; UIMARANTA-ALUE. Alue on tarkoitettu uimarantaa sekä sitä palvelevia alueen luonteeseen sopivia pienehköjä rakenteita ja laitteita varten.

LV; UIMARANTA-ALUE. Alue on tarkoitettu uimarantaa sekä sitä palvelevia alueen luonteeseen sopivia pienehköjä rakenteita ja laitteita varten.

6.3.3                 Maa- ja metsätalous

Periaatteessa ne alueet, joille ei ole perusteltua osoittaa erityisesti määriteltyjä toimintoja, on jätetty edelleen maa- ja metsätalousalueeksi M. Ympäristöltään arvokkaat alueet on osoitettu erikseen merkinnällä MY .

M; MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusmainen rakentaminen. Alueen pellot tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää avoimina. Rakentamisen tulisi sijainniltaan  liittyä olemassa oleviin tilakeskuksiin. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavilla ja että vesi-, jätevesi- ja jätehuolto hoidetaan siten, ettei vesistöä eikä pohjavettä saastuteta.

MY; MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alue, jolla on luonnonympäristön tai ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen metsänkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä koskevia metsänhoitosuosituksia. Maisemaa olennaisesti muuttavat metsänkäsittelytoimet on kielletty. Alueella sallitaan rakentaminen vain maa- ja metsätaloutta varten. Alueen mahdollinen rakennusoikeus on tilakohtaisesti siirretty rakentamisen sallivalle alueelle.

6.3.4                 Erityiskohteet

Kulttuurihistorialliset ja kyläkuvallisesti arvokkaat kohteet on osoitettu erillisin merkinnöin km ja sk. Vanhan Oikarintilan koivukujanne on merkitty maisemallisesti arvokkaalla merkinnällä ma.

Tuparannan läheinen pysäköinti/levähdysalue on osoitettu Liikennealueeksi L, samoin Oikarin alueelle uuden ’kylätalon’ viereen on osoitettu pysäköintialue L.

6.4                       Kunnallistekniikka

Uuraisten kunnassa sijaitsevalle Jokihaaran alueelle laaditun yleiskaava-alueen kunnallistekniikan (vesihuolto ja kadut) toteuttamista varten on laadittu karttavarainen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman tavoitteena on ollut selvittää alustavasti suunniteltujen kaava-alueiden vesihuoltoa ja katujen rakentamista sekä niiden  kustannuksia. Rakennuskustannukset on arvioitu koko kaava-aluetta koskien sekä jaettu eri osa-aluille.

Yleiskaava-alueen vesihuolto tulee tukeutumaan Uuraisten kirkonkylän ja Jyväskylän maalaiskunnan Tikkakosken taajaman välille suunniteltuun runkovesijohtoon ja siirtoviemäriin.

Osa-alueiden sisäinen kunnallistekniikan alustava linjaus noudattaa suurimmalta osalta yleiskaavassa esitettyä  korttelijakoa. Koko kaava-alueella on rakennettuja kiinteistöjä tällä hetkellä 74 kpl. Yleiskaavassa on uusia kiinteistöjä noin 116 kpl.

Nykyinen vesihuollon järjestely yleiskaava-alueella on pääasiallisesti järjestetty kiinteistökohtaisesti. Nauttiaisen alueella toimii pieni vesiosuuskunta, jonka kaivosta otetaan talousvesi rajatulle alueelle. Sen laajentaminen koko kaava-alueen tarpeisiin ei ole perusteltua.

Kaava-alueen sisäiset vesijohdot on suunniteltu rakennettavaksi muoviputkesta DN 100 ja viettoviemärien koko on DN 150 mm. Vesijohtoa joudutaan rakentamaan yhteensä noin 11,5 km ja viemäriä vastaavasti yhteensä noin 13,2 km, josta viettoviemäriä on noin 7,5 km ja paineviemäriä noin 5,7 km. Alueen sisäisiä pumppaamoita on arvioitu tarvittavan yhteensä noin 6 kpl. Erilliset kaava-alueet liitetään paineelliseen runkoviemäriin linjapumppaamoilla.

Liitteissä 8 on esitetty yleiskaava-alueen sisäisen vesihuollon rakennuskustannukset yhteenvetona, jaettuna osa-alueille sekä arvioitu työn ja materiaalin osalta erikseen. Vesihuollon kokonaiskustannukset ovat yhteensä  815 000 €  (ALV 0 %).

Yleiskaava-alueen sisäiseen kunnallistekniikkaan kuuluu myös tonttikatujen rakentaminen. Tonttikadut on suunniteltu rakennettavaksi 5,5 m leveinä asfalttipäällysteisinä katuina. Rakennettavien katujen yhteispituus on 4,7 km

Koko yleiskaava-alueen katujen rakennuskustannukset ovat yhteensä 730 000 € (ALV 0 %). Liitteissä 8 on esitetty kadunrakennuksen kokonaiskustannukset ja kustannukset jaoteltuina osa-alueittain.

Liitteet 6 - 8 sisältävät kunnallistekniikan yleissuunnitelman ja kustannusarviot.

 

6.5                       Kaavan vaikutukset

6.5.1                 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Alueen rakennuskanta tulee tiivistymään. Uutta asutusta on osoitettu tavoitteiden mukaisesti. Yleiskaava antaa mahdollisuudet erilaisten kyläpalvelujen ja työpaikkojen kehittämiselle. Kulttuurihistorialliset kohteet on huomioitu erillisin kaavamerkinnöin.

Merkittävimmän muutokset eli täysin uudet asuntoalueet ovat Oikarin ja Pieni-Petäisen alueet, muilta osin voidaan puhua olevan asutuksen laajentumisesta.

Kaavaan merkityt uimarannat, venevalkamat, kevytliikenneväylät, polut, ladut ja moottorikelkkareitit turvaavat alueen yhteyksiä, viihtyisyyttä ja suhdetta ympäröivään luontoon. Lähes kaikilta uusilta rakennuspaikoilta on yhteys viher- tai metsäalueelle.

6.5.2                 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Ympäristöltään arat alueet on pyritty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Maisemaan kohdistuvia vaikutuksia on pyritty minimoimaan rakennusalueiden sijoittamisella ja suuntaamisella. Merkittävimmät muutokset ovat täysin uusien asuntoalueiden rakentuminen.

Luonnosvaiheessa saaduissa mielipiteissä haluttiin Nautiaisen ympäristöön väljyyttä ja rakennuspaikkoja poistettiin ko alueelta. Alueelle ei voi myöskään rakentaa ennen viemäröinnin toteuttamista, alueella on tällä hetkellä oma vedenottamo. Pieni-Petäisen alueelle rakennuspaikkoja puolestaan sitten lisättiin. Rakennuspaikat on pyritty kuitenkin osoittaa riittävän väljiksi, jotta alueelle jää väljyyttä ja vihreyttä. Tilaston mukaisesti omakotitalotonttien keskikoko on yli 5000 m2 (76 ha ja 136 kpl).

6.5.3                 Sosiaaliset ja muut vaikutukset

Uusilla rakennushankkeilla on Jokihaarassa positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, alueen palvelurakenne säilyy ja kehittyy edelleen. Tiivistyvä alue tukee sekä Jokihaaran että koko kunnan rakennetta.

Työn aikana saatiin kaavaratkaisusta runsaasti palautetta. Kyläyhdistys laittoi kaavamateriaalia internettiin nähtäville ja aktivoi osallistumaan. Yleisesti kyläläiset toivovat uusia asukkaita ja Oikarin alueelle toivottiin myös uudelle kylätalolle rakennuspaikkaa muun muassa kasvavia lasten päivähoitotoimintoja varten.

Taloudellisista kustannuksista merkittävimmät ovat koko kuntaa koskeva siirtoviemärihanke sekä Jokihaaran vesihuoltoverkoston rakentaminen.

Lisääntyvä liikenne heikentää liikenneturvallisuutta. Jyväskyläntien varteen on tehty varaus kevytliikenneväylää varten. Kunnan on varauduttava kevytliikenneväylien ja valaistuksen toteuttamiseen yleistenkin teiden osalta, sillä nykyisillä liikennemäärillä ei Tiehallinto välttämättä lähde yleiskaavan mukaisia hankkeita toteuttamaan. Jokihaaran kyläkeskuksen kohdalla on korjattu vähän nykyistä tielinjausta.

6.6                       Ympäristön häiriötekijät

Jyväskyläntie aiheuttaa melua.  Muita erityisiä häiriötekijöitä ei alueella ole.

6.7                       Kaavamerkinnät ja –määräykset

Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat esitetty yleiskaavakartalla.

7                             yleiskaavan toteutus

7.1                       Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Yleiskaavasta laaditaan havainnekuva, joka havainnollistaa toteutusta ja jota voidaan käyttää esim markkinoinnissa.

7.2                       Toteuttaminen ja ajoitus

Toteuttaminen voi alkaa yleiskaavan tultua hyväksytyksi ja lainvoimaiseksi. Kunta ja maanomistajat voivat myydä rakennuspaikkoja tai toteuttaa niitä itse. Rakennusalueille on laadittu ohjeelliset tonttijaot.

Yleiskaava sisältää kunnallistekniikan pääperiaatteet ja niiden toteuttamisesta laaditaan erilliset suunnitelmat. Uusien alueiden toteuttaminen tehdään sovitun järjestyksen mukaisesti. Nauttiaisen osalla on huomioitava myös erillinen kaavamääräys.

Yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:ssä ja suunnittelutarvealueella 137 §:ssä (MRL 44§).

Ranta-alueella rakennuslupa voidaan myöntää  AO-alueella yksiasuntoista erillispientaloa varten (MRL 72 §, Nauttiaisen osa-alue).

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaisen suunnittelutarvealueeseen kuuluvalla tämän kaava-alueen kyläalueella tai muulla maaseutualueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, voidaan katsoa, että maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentissa säädetyt rakennusluvan erityiset edellytykset olemassa olevaa asutusta täydentävän enintään kaksiasuntoisen tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen rakennuksen osalta on selvitetty tässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Näissä tilanteissa rakennuslupa voidaan käsitellä ilman suunnittelutarveratkaisua niin kauan kuin rakentamispaine säilyy vähäisenä.

7.3                       Toteutuksen seuranta

Toteutusta ei erityisesti seurata lukuun ottamatta rakennuslupamenettelyä kunnassa.