Kasarmielämää

 

Tuvassa

 

120.

Häneen Ratsurykmentin kasarmi ja miehistötupa
kerrossänkyineen vuonna 1924. Samaan tupaan
mahtui yöpymään kolmekymmentä ratsumiestä.

 


 

 

121.

Miehistötuvassa oli tunnelmaa, 11 miestä kerrossängyssä
kasarmilla vuonna 1924.

122.

Ratsumiehiä päivälevolla.

 

123.

Aliupseerikämppässä oli tiivis tunnelma vuonna 1924.
Kuvassa Paavola, Tynkkynen, Halonen, Vörlund, Tarkka
sekä mahdollisesti Myhanen ja Suutola.

 

 

 

Varusteiden huolto ja säilytys

 

 

124.

Varusteiden korjailua, paidan nappien
ompelu käynnissä.

 

 

125.

Ratsuväessä palvelevan kaapin tuli olla
hyvässä järjestyksessä.

 

126.

Aseet säilytettiin hyvässä järjestyksessä. Ratsumies,
korpraali ja kersantti asehyllyn vieressä

 

 

127.

Varustarkastus käynnissä kasarmin käytävällä.

 

 

Esimerkkejä ratsumiehen päiväohjelmiksi

Päiväohjelma

klo 5.30                            herätys, peseytyminen, pukeutuminen ja vuoteen laittaminen
klo 6.00                            aamutee
klo 6.30-7.30                    hevosten puhdistus ja satulointi
klo 7.45-8.00                    harjoituksia maastossa hevosen kanssa, ratsastus/esteratsastus
klo 10.00                          eskadroona palaa talleille, hevosen hoitoa
klo 10-11                         oppitunti, ohjesääntöjä
klo 11                               aamiainen      
klo 13                               iltapäiväpalvelus, sulkeisjärjestys jalan, taistelukoulutus
klo 15                               oppitunti                              
klo 16-17                          hevosten puhdistus, tallipalvelus                 
klo 17                               päivällinen, käskynjako, varusteiden puhdistus
klo 21.45                          iltahuuto ja iltahartaus

Varuskunnassa riitti monenlaista puuhaa hevosten hoidon, ratsastuksen ja
taistelukoulutuksen lisäksi. Vaikka päiväohjelma oli tiivis, niin muihinkin askareisiin ehdittiin.

 

Muita askareita

 

128.

Välillä päästiin myös polttopuiden pinoamiseen,
kasarmien lämmitys vaati paljon puuta.
Ratsumiehiä puupinon päällä ja vieressä.

 

 

129.

Varuskunnan leipomossa miehiä jauhosäkkien päällä.

 

130.

Varuskunnan keittiössä miehet sopan keitossa, 1920-luvulla
ruoka tehtiin vielä suurissa muuripadoissa. Samassa padassa
keitettiin aamulla teetä, päivällä keittoa ja illalla velliä.
Ruokalista oli melko yksitoikkoinen, mutta kotoa
lähetetyt ruokapaketit toivat vaihtelua.

 

 

131.

Varuskunnan suutarinverstaassa siviilipukuinen suutarimestari
opasti ratsumiehiä saappaiden korjaamisessa.

132.

Kasarmialue pidettiin siistinä. Yhdeksän rakuunaa
puistikossa nojailemassa haravoihin.

 

133.

Rakuunoita kurkistaa päävartion kaltereiden takaa arestista,
ns. kalteriulaanit. Arestiin saattoi joutua esimiehen
vastustamisesta tai huonosta käytöksestä iltalomalla.
Kuvan henkilöt: Backlund, Sala, Justén, Lehtinen,
Merivuori, Backman, Bäcklund ja Kataja 11.01.1925.

 

 

 

Kansliassa riitti työtä upseereille ja kirjureille

 

Varuskunnan huollossa riitti työtä useammallekin henkilölle. Miehistä ja hevosista piti pitää kirjaa, montako uutta asevelvollista oli tullut ja mikä oli hevosten kunto? Kenen vuoro on lähteä iltalomalle ja kuka joutui arestiin? Miehille ja hevosille piti hankkia tietysti muonaa; miehille leipää ja hevosille kauroja. Uusia varusteita tarvittiin sekä miehille että hevosille, vanhat hajosivat tai katosivat. Kasarmien lämmitykseen tarvittiin paljon polttopuita ja hevosten lannatkin piti saada myytyä lähiseudun maanviljelijöille. Jotta varuskunnan huolto toimi hyvin, niin tarkoille kirjureille riitti työtä. Kirjoituskoneet olivatkin kovassa käytössä.

 

 

134.

Majuri Lagerspetz, ratsumestari Svensson ja ratsuvääpeli
Jyrkänkoski työpöytiensä ääressä vuonna 1922.

 

135.

Kersantti kirjuri Toivonen työpöydän ääressä
vuonna 1924.

 

136.

Kirjuri ja muu henkilökunta työssään
konekiväärikomppanian kansliassa.

 

 

Ruokalassa ja sotilaskodissa

Molemmilla yksiköillä, Hämeen Ratsurykmentillä ja Uudenmaan Rakuunarykmentillä, oli omat ruokalansa ja keittiönsä.
Sotilaskoti oli yhteinen. Sekä ruokaloissa että sotilaskodissa vietettiin myös juhlia.

 

137.

Ratsumiesten ruokalassa ratsumiehiä juhla-aterialla,
keskimmäisessä pöydässä henkilökuntaa vuonna 1924.

 

 

138.

Ruokasali koristeltuna itsenäisyyspäivänä 6.12.1926.

 

139.

Sotilaskodin neitejä ja rouvia pöydän ympärillä.

 

 

 

140.

Sotilaskodissa juotiin sotilasvala-kahvit vuonna 1930.

 

Sairastamassa

Varuskunnalla oli myös oma sairaala. Sairaalarakennukset sijaitsivat varsinaisen kasarmialueen ulkopuolella
eli nykyisen Valtakadun eteläpuolella.

 

141.

Sairastuvan potilaita sängyissään lepäämässä.

 

 

142.

Potilaita ja hoitaja varuskunnan sairaalassa vuonna 1921.


takaisin