Kuivaniemen osakaskunta Pohjois-Pohjanmaan Iistä valittiin Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä Suomen paras osakaskunta -kilpailussa Suomen parhaaksi. Mitä kaikkea Suomen paras osakaskunta oikein on tehnyt hienon tunnustuksen eteen?
Kalatalouden Keskusliitto järjesti vuonna 2021 kaikille Suomen osakaskunnille avoimen Suomen paras osakaskunta -kilpailun. Kilpailun säännöissä korostettiin osakaskunnan toiminnan vastuullisuutta, aktiivisuutta ja avoimuutta. Käytännössä vastuullisuus tarkoittaa esimerkiksi, että osakaskunnan kalaveden hoito ja kalastuksenvalvonta on suunnitelmallista ja osakaskunta tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä hoitaa talouttaan. Aktiivinen osakaskunta taas kokoontuu säännöllisesti, myy kalastuslupia ja järjestää tapahtumia. Osakaskunnan toiminnasta tekee avointa päätöksistä ja ajankohtaisista asioista tiedottaminen.
Edellä kuvattujen lisäksi korostettiin osakaskunnan yhteistietojen löydettävyyden tärkeyttä. Lisäpisteitä saattoi saada sähköisestä lupamyynnistä, etäkokouksista tai yhdistymistoimista. Myös erikoisuudet kuten erikseen valittu tiedotus- tai ympäristövastaava huomioitiin.
– Hakemusta tehdessämme huomasimme, että olemme tehneet ajansaatossa useita toimenpiteitä, joita kilpailussa käytettiin hyvän osakaskunnan toiminnan arvioinnin perusteena. Toki toivoimme, että pärjäisimme kilpailussa, mutta voitto oli meille todella suuri yllätys, iloitsee Kuivaniemen osakaskunnan puheenjohtaja Olli Dahl.
Oma monivuotinen kunnostushanke
Kuivaniemen osakaskunnalla on yhteensä 2003 hehtaaria vesialueita Perämeren rannikolla, sinne laskevassa Kuivajoessa ja lähialueen pienemmissä vesistöissä. Osakastiloja on noin 600 kappaletta.
Millaista vastuullinen ja suunnitelmallinen kalavedenhoito sitten parhaimmillaan voi olla? Kuivaniemen osakaskuntaan kuuluva Kuivajoki on koskiensuojelulailla suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Lisäksi Kuivajoki kuuluu Itämeren kalastuskomission käynnistämään lohikantojen elvytysohjelmaan (Salmon Action Plan), jonka tavoitteena on saada palautettua Kuivajoki lohijoeksi.
Kuivaniemen osakaskunta on vuodesta 2017 toteuttanut laajaa ja kauas tulevaisuuteen katsovaa suunnitelmaa Kuivajoen ja sen lähialueen vesien tilan parantamiseksi. Työ käynnistettiin keväällä 2017 tilaamalla FCG suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä Kuivajoelle vesiensuojelun yleissuunnitelma sekä suunnitelma lohikalojen ja nahkiaisen kutualueiden riittävyyden ja kunnon selvittämiseen Kuivajoen koskialueilla. Tilaustyönä teetettyjä suunnitelmia on sen jälkeen käytetty ohjekirjoina alueen vesien tilan parantamiseksi tehtävässä työssä.
Parhaillaan osakaskunnalla on meneillään sen itse vetämä iso Kuivajoen alajuoksun kehittäminen, vaihe II niminen hanke. Kuivajoen koskien kunnostusta vaelluskalojen ja nahkiaisten lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi on tehty kesinä 2019, 2020 ja 2022 yhteensä noin 40 kilometrin matkalta, kertoo varapuheenjohtaja Matti Paaso.
Todella laajaa ja monipuolista yhteistyötä
Vaikka Kuivaniemen osakaskunnan hankkeilla on parannettu kalavesiä tai luontoa laajemmin, on kyse myös laajapohjaisesta yhteistyöstä. Vuonna 2021 Näsiönojalla ja Taipaleen ojalla alkoivat Kemera-rahoitteiset luonnonhoitohankkeet, joissa on tehty yhteistyötä Metsäkeskuksen, maanomistajien, ELY-keskuksen, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja osakaskunnan välillä.
Toisessa hankkeessa osakaskunta on selvittänyt yhdessä Metsäkeskuksen ja Kuivajoen Pohjoispuolen metsästysseuran kanssa potentiaaliset kosteikkopaikat osakaskunnan alueella. Selvityksen perusteella laadittiin luonnonhoitosuunnitelmat Lautakodanojan ja Vähäjärvi-Myllyojan alueille.
Vatungin alueella osakaskunta on mukana ehkä hieman epätyypillisissä osakaskuntatoiminnoissa, kuten polttoaineen jakelun kehittämisessä veneilijöille ja frisbeegolf-radan suunnittelussa sekä esteettömän uimapaikan ja laavulle vievän esteettömän polun teossa. Veneilijöille tarkoitetun huoltorakennuksen osakaskunta on vuokrannut Iin kunnalta, joka on hyvin tärkeä yhteistyökumppani alueen kehittämisessä, unohtamatta kyläyhdistystä, kalastajia ja kalanviljelijöitä.
Talous esimerkillisessä kunnossa
Näin laaja hanketoiminta vaatii tietysti myös paljon rahaa ja siihen ei pelkkä kalastuslupien myynti riitä. Osakaskunta saa toimintansa kehittämiseen tuloja muun muassa vuokraamalla alueitaan kalankasvatukseen, kotimaisen luonnonkalan pyytäjille ja tuulivoimayhtiöille. Saaduilla tuloilla on mahdollistettu osakaskunnan monipuolinen toiminta alueen yhteisön hyväksi. Harva osakaskunta voi laittaa isoihin hankkeisiin omarahoitusosuutta jopa 50 %.
Hyvä taloudenhoito edellyttää paperitöiden hallintaa. Yksi uuden toimenpidesuunnitelman osa-alue on osakaskunnan arkiston kuntoon laittaminen ja hallinta. Tällä hetkellä arkisto on muutoin valmis, mutta asiakirjat pitää vielä luetteloida arkistovaatimusten mukaisesti ja turhat asiakirjat on tuhottava.
Mistä saadaan tekijät kaikkeen?
Kaikki edellä kerrottu sisältää aivan häkellyttävän määrän toimintaa, eikä siinä ollut edes kaikki. Mistä te löydätte kaikki tekijät näille hankkeille, kun aina puhutaan tekijöiden riittämättömyydestä osakuntatöihin?
– Kaikki perustuu aktiiviseen hoitokuntaan, jossa on kuusi varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä. Kun jokainen näistä 12 tuntee 10 muuta, niin aina löytyy tekijöitä. Jokaisella ihmisellä on oma erityisosaamisensa ja sitä me käytämme myös osakaskuntahommissa. Loppupeleissä kyse on järjestelmällisyydestä. Vapaaehtoistyötähän tämä on, kukaan meistä ei saa tästä palkkaa, Dahl toteaa.
Kuivaniemen osakaskunnan hoitokunta on laatinut toimenpidesuunnitelman, joka sisältää tulevat kehittämiskohteet ja nimennyt keskuudestaan kaikille suunnitelman osa-alueille vastaavat ihmiset, jotka pitävät yhteyttä säännöllisesti sidosryhmiin asioiden edistämiseksi ja rahoituksen hankkimiseksi. Esimerkiksi kalastuksenvalvonnassa on oma yhteyshenkilö, joka huolehtii kalastuksenvalvontaa koskevasta yhteistyöstä merivartioston ja muiden alueen osakaskuntien suuntaan. Yhtenä tavoitteena on uusien kalastuksenvalvojien koulutus seuraavan vuoden aikana.
Perustoiminnot hoituvat samalla
Kaikesta edellä kuvatusta hanketoiminnasta voi jo päätellä, että Kuivaniemen osakunnan toiminta on aktiivista, mutta kyllä ne perustoiminnotkin hoidetaan. Osakaskunta järjestää vuosittain yleisen kokouksen, jossa hyväksytetään hoitokunnan tekemät suunnitelmat ja rahoitukset. Tarvittaessa pidämme ylimääräisen kokouksen asioiden eteenpäin viemiseksi.
Osakaskunta myy kalastuslupia alueelleen kaikille halukkaille osoitteessa kalakortti.com. Talvisin olemme mukana mahdollistamassa tien auraamisessa pilkkijöille Kuivajoelle ja sen lähimerialueelle.
Kaksitasoiset nettisivut
Kuivaniemen osakaskunta pyrkii toimimaan mahdollisimman avoimesti ja tiedottamaan kaikkia alueen ihmisiä ja osakkaita. Osakaskunnalla on omat Facebook-sivut ja nettisivut, joissa tietoa jaetaan niin suurelle yleisölle kuin jäsenille. Nettisivuilta on pääsy myös osakassivuille, jossa tiedotetaan rekisteröityneitä jäseniä sähköpostitse yhdistysavain portaalin avulla. Tällä sivustolla ovat jäsenien nähtävissä esimerkiksi hoitokunnan pöytäkirjat ja raportit. Sivusto tarjoaa jäsenille myös mahdollisuuden aloitteiden tekemiseen sähköisesti. Tämä on yksi tapa aktivoida osakkaita osallistumaan toimintaan.
Toimijoiden yhteystiedot aina ajan tasalla
Kuivaniemen osakaskunta tekee vuosittain lakisääteiset ilmoitukset Aluehallintovirastolle, Maanmittauslaitokselle ja kalatalousalueelle. Lisäksi hoitokunta on jakanut toimialueensa pienempiin osa-alueisiin ja nimennyt niille kaikille omat paikalliset yhdyshenkilöt. Suunnitelmallisuus tulee esiin tässäkin.
Hoitokunta pyrkii kokoontumaan kerran kuukaudessa tai aina tarvittaessa, kun tulee päätettäviä asioita. Vuonna 2021 hoitokunta piti kaksi kokousta paikan päällä, muuta niihin oli avattu etäyhteys Teams-sovelluksella. Kokouksiin voivat halutessaan osallistua hoitokunnan jäsenten lisäksi varajäsenet. Näin saamme tietoa jaettua mahdollisimman tasapuolisesti, kertoo Dahl.
Jos olet lukenut tähän asti, et varmaan enää mieti miksi Kuivanimen osakaskunta valittiin Suomen parhaaksi osakaskunnaksi. Kannattaa käydä Kuivaniemen osakaskunnan nettisivuilla tutustumassa sen toimintaan ja ottaa Kuivaniemen osakaskunta seurantaan Facebookissa, niin pääsee katsomaan, mitä ja millaista työtä palkitussa osakaskunnassa tehdään. Kenties samalla voi saada ideoita oman osakaskunnan toiminnan kehittämiseksi.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 6/2022.
Teksti ja kuvat Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto
Tilaa Suomen Kalastuslehti itsellesi tästä
