Sumiaisten kirkko oli arkkitehtuuriltaan 8-kulmaisena puukirkkona (1890) ensimmäisen edelläkävijäkirkon (1802) jatkaja. Samalla se on kauneimpia maakunnassa, kauniilla paikalla. Kun postikorteilla Sumiaisia esitellään, on kirkko keskeinen. Varsinkin ilmakuvissa se näkyy joka suunnasta, sillä Sumiaisten keskusta mahtuu kerralla ilmakuviin.
Kirkko loistaa komeana vuonna 1947 kulkeneessa Karhumäen ilmakuvassa, johon lähettäjä on lisäillyt osoitetietoja: pikku x-merkki on vanhan postin talo ja kahden äksän kohdalla uusi posti, jonne on juuri muutettu. Muutenkin on lähettäjä arvellut vastaanottajan tuntevan huonosti seutua ja sen viimeaikaisia uusia rakennuksia. Kortti on kuvattu jo vuonna 1935, minkä vuoksi rakennuksista osa puuttuu. Erityisesti silmiinpistää vuoden 1935 laajat pellot, jos vertaa nykyiseen. Vielä laajemmin peltoaukeat näkyvät tämän kortin harvinaisemmassa parissa, otettuna kauempaa järveltä lännestä itäänpäin, Karhumäen numerolla 2055.
Vanhin postikortti Sumiaisten kirkosta on tämä tammikuussa vuonna 1906 kulkenut kortti. Taustapuolella ei ole muita tietoja kuin uusi postikorttipainatus (tausta jaettu tekstiosaan ja osoiteosaan) ja kansainvälinen ranskankielinen (Kv. Postiliiton kieli) teksti ”Carte Postale”. Etupuolella on väärin painettuna nimi Jaakko Pellinen (Jaukko Pellininen), mikä viittaa painatusladonnan tehneen vieraskielisyyteen (ruotsinkielinen Helsinki vai vieläkin kauempana Euroopassa?). Mutta kuka tuo Pellisen Jaakko on? Kustantaja ja/vai kuvaaja? Kirkon arkkitehti kyllä tiedetään: helsinkiläinen Ernst Theodor Granstedt.
Toiseksi vanhimmaksi postikortiksi Sumiaisten kirkosta näillä tiedoilla nostetaan E.V.Rossin kuva, joka on ehkä otettu veneestä. Samaiselta E.V.Rossilta on samalta vuodelta ainakin yksi toinenkin postikorttikuva (ks. Ramin kortit 6), jossa on Kuokanjoen ylittävä silta. Olisiko Lehtolan talon Rosseja – tietävätkö sukututkijat?
E.V.Rossin kortin takana oleva teksti kertoo paljon ajan kulkumahdollisuuksista: laivaliikenne oli käytännössä paras ja kelitilanteen mukaan usein ainoa kuljetusreitti varsinkin tavaroille. Talvella sitten päästiin tasaisimmin hevosella jäitä pitkin.
Toiseksi vanhimpina ilmakuvina voi pitää elokuussa 1939 otettuja kolmea kuvaa numeroilla 4116,4117 ja 41120. Niille yhteinen piirre on hieno aurinkoinen sää ja muita ilmakuvia korkeammalta napsitut otokset. Sen vuoksi kirkon lisäksi näkyy niissä jo hyvin Kuokansilta. Postissa näitä kortteja on kulkenut vasta 50-luvun puolivälissä, joten suurin osa on ilmeisesti sotien aikana hävinnyt.
Näissä Karhumäen 1954 otetuissa ilmakuvissa kirkko pysyy keskeisenä. Nämä ilmakuvat ovat olleet perin suosittuja ja yhä löydettävissä keräilijöille.
Karhumäki otti vielä 60-luvulla ilmakuvia Sumiaisista 1965 (no:t 18863 ja 18864) ja 1969 (20324 ja 20325). Kaikissa näkyy kirkko. Nämä 60-luvun kortit ovat varsin ehkä yllättäen hyvin harvinaisia. Esimerkiksi tähän kuitenkin saatiin yksi 1973 kulkenut. Näissä 50-60-luvun korteissa voi löytää poikkeavasti valotettuja (tummia tai vaaleita) versioita ja teksti voi sijaita joko vasemmassa (yleisin)tai oikeassa alanurkassa.
Ilmakuvista ei pidä unohtaa kunnan itse hankkimaa vuoden 1996 väri-ilmakuvaa, jossa kirkko on hienosti esillä (kts. Ramin Kortit 12). Samana vuonna oli kirkkoa kunnostettua, kuten myös vielä 2003. Sumiaisten kirkon kirkkotekstiilien neljä eri liturgista värisarjaa on suunnitellut Riitta Hytönen-Pasanen ja kutonut emäntä Kaija Pellinen, myös Sumiaisista, vuosina 1988-1990. Sumiaisten kirkko on ollut aina suosittu musiikkipaikkana. Urkuja on usein soittanut mm. Päiviö Turtiainen. Eilen, lauantaina 11.7., kirkossa konsertoi oopperalaulaja Jaakko Ryhänen ja kylän oma oopperalaulaja Marie Finne-Bray.
Lopuksi tuntemattoman valokuvaajan kuva kirkosta ilmeisesti 40-luvun sotavuosilta. Korttia ei ole postitettu, mutta selkeästi sellaiseksi tehty kohdenimineen. Löytyykö tätä korttia keneltäkään lukijalta?
Lähteet:
Kyläkauppias Lauri Hytösen muistelmia (www.finnica.fi/keski-suomi/kauppa/sumiainen/muistelmat.htm)
http://www.aanekoskenseurakunta.fi/fi/Kirkot+ja+hautausmaat/Sumiaisten+kirkko.html
Riitta Hytönen-Pasasen haastattelu 11.7.2015
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
