Kun Asemakadun koulu vihittiin 1. kesäkuuta 1952, Suolahden arvo ja toimeliaisuus nousi huikeasti. Maakunnan suurimmalla koulurakennuksella ennen muuta peitottiin Äänekosken Koulunmäen suurkoulun (1931) glooria. Samalla pidettiin Suolahden kauppalan 20-vuotisjuhla. Kaikinpuolin oikeaan aikaan, sillä edellisvuonna oli laajennettu sähköistystä ja nyt vedetty vastanousseelle uudelle asemarakennukselle uutta Asemakatua. Oli vielä kolmaskin suuri asia: Suolahden kotitalousnäyttely, joka suunniteltiin juuri uuteen koulutaloon kansainvälisenä merkkitapahtumana olympiakävijöitä ilahduttamaan. Alun perin se aiottiin pitää Äänekoskella, mutta Asemakadun uusi koulu arvostettiin parhaaksi paikaksi, varsinkin kun Suolahti oli juuri sähköistetty. Näyttelyä mainostettiin kolmikielisesti ympäri maata ja ulkomaita esittein ja varta vasten painatetulla mainospostikortilla. Englannin kielen käyttö kahden kotimaisen rinnalla oli keskeinen uutuus. Saksankielen valta-asema oli siten muuttunut.
Kotitalousnäyttelylle keskeisen koulurakennuksen viereen Suolahti sai 1952 uuden urheilukentän ja harjoitteluhiekkakentän, mikä siivittikin pitkäksi aikaa kauppalan urheilua. Mutapohjaan suunniteltiin ensin uutta kenttää, mutta sekin katsottiin liian kaukanaolevaksi, kuten entinenkin kenttä Äänekoskentien varrella Alkulassa. Honkalaan, Pässinmäen sorakuoppaan tasoitettiin samaan aikaan toinen hiekkakenttä. Tämä koulun postikortti on varsin harvinainen Karhumäen ilmakuva, vaikka näitä uskoisi aikanaan olleen paljonkin liikenteessä.
Kotitalousnäyttely oli laajuudeltaan siihenastisista Suomen suurin. Se kesti neljä päivää 2.-5. elokuuta ja näytteillepanijoita oli 50, jotka eivät aivan kaikki mahtuneet edes suureen kouluun vaan osa joutui tyytymään Työväentaloon ja Urheilutaloon sekä vanhaan koulurakennukseen. Keskeistä näyttelyssä oli kodin sisustus, jolla tähdättiin sotienjälkeisen jälleenrakennuksen laadukkuuden nostamiseen ja viimeaikaisen sisustamiskehityksen esittelyyn. Niinpä mukana oli lukuisia huonekaluliikkeitä. Aurinkoisten päivien ohjelmassa oli joitakin kuuluisia esiintyjiä, kuten laulaja Lea Piltti. Tällä haluttiin taata korkeatasoisuus ja ulkomaisten vieraiden kiinnostus. Toinen piirre – joka näkyi myös mainoskortissa – oli kansallispukuisten runsaus niin juhlavaatetuksena kuin tanhuesityksissä. Lähes kaikki paikalliset kuorot esiintyivät ja Suolahden naisvoimistelijat.
Suolahden näyttelyssä esiteltiin kaikkien maakuntien kansallispuvut, mikä ilmeisesti tapahtui ensi kerran Suomessa, sillä viimeisimmät olivat juuri valmistuneet. Kansallispukuisia oli Suolahdessa ilmeisesti kaikkien aikojen ennätysmäärä. Parantalan nuorten tanhuesitys henki aikaankuulunutta vahvaa kotiseutuhenkeä – kuvassa: Anneli Lähteenmäki, Kirsti ja Pirkko Väyrynen sekä neiti Lampi.
Näyttelyn järjestämiseen oli luotu toimikuntia, mm. käsityö-, puutarha- ja kotitaloustoimikunnat. Näyttelyssä esiteltiin mm. pitsinnyplääjiä, kutojia, kehrääjiä, lasten leikkipihaa. Vaikka mm. suuret käsityöliikkeet (Helmi Vuorelma) olivat mukana, näyttelyt olivat kuitenkin varsin kotikutoisia ja pienimuotoisia – esimerkiksi julisteet olivat pääosin käsintekstattuja ja maalattuja. Liekö säännöstely vielä vaikuttanut? Agronomi Eevi Solanne Keski-Suomen opistolta oli järjestelyjen päällikkönä ja presidentinrouva Alli Paasikivi suojelijana. Odotettiin 10 000 vierasta, mutta kansainvälisyys jäi vaatimattomaksi – tapahtumasta tuli paremminkin maakunnallinen.
Säästöpankin näyttelyosasto Ossi Hintikan kuvaamana.
Lukijoilta olisi mukava saada lisäkuvia Suolahden Kotitalousnäyttelystä, sillä niitä ei ole kai missään liiaksi nähty eikä arkistoistakaan löydy! Tästä Suolahden mainospostikortista vielä sellainen kysymys, että kuka tunnistaa näistä kahdesta kortin taustapuolelle painetusta merkistä, mitä ne kertovat kortin laatijasta ja painajasta?
Lähteet:
Suolahden kauppalan arkisto
Jorma Heiskanen: Suolahden seudun kotitalousnäyttely, Pässinrata 2009.
Viljo Mehtolan kokoelma, VÄKSY
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
