Särkisalo
| Särkisalo Finby |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Salo |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Salon seutukunta |
| Hallinnollinen keskus | Särkisalon kirkonkylä |
| Perustettu | 1868 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Salo Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Suomusjärvi Särkisalo |
| – syntynyt kunta | Salo |
| Pinta-ala |
152,32 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 81,72 km² |
| – sisävesi | 1,07 km² |
| – meri | 69,53 km² |
| Väkiluku |
742 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 9,08 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 12,8 % |
| – 15–64-v. | 59,2 % |
| – yli 64-v. | 28,0 % |
Särkisalo (ruots. Finby) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Särkisalossa oli lakkautushetkellä vuonna 2008 742 asukasta,[2] ja sen pinta-ala oli 152,32 km², josta 81,72 km² maata, 1,07 km² sisävesialueita ja loput 69,53 km² merivesialueita.[1] Kunta oli kaksikielinen; 88 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään suomea ja 11 prosenttia ruotsia.[4] Särkisalon naapurikunnat olivat Kemiö, Perniö, Tammisaari ja Västanfjärd.
Särkisalon kunta lakkautettiin ja se yhdistettiin Salon seudun kuntaliitoksessa yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen.[5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Särkisalossa on ollut jonkinlaista asutusta ja kauttakulkua pronssikaudella 500-luvulla eaa. mistä kertovat alueelta löydetyt kymmenen hautaröykkiötä. Vakinaisen asutuksen arvellaan tulleen Särkisaloon suunnilleen 1100-luvulla.[6] Ensimmäinen kirjallinen maininta Särkisalosta on vuodelta 1329. Särkisalolaista kalkkia on käytetty tiedettävästi Turun linnan rakennustöissä 1500-luvulla.[7]
Kristinusko ja ruotsinkielinen väestö saapuivat Särkisaloon keskiajalla. Siellä on perimätiedon mukaan ollut kappeli, joka korvattiin 1500-luvulla saarnahuoneella.[6] 1660-luvulla alueelle määrättiin rakennettavaksi oma kirkko ja Särkisalosta tuli Perniön kappeli. Omaksi pitäjäkseen Särkisalo irtaantui vuonna 1868 ja sen seurakunta itsenäistyi vuonna 1924.[8]
Sotien jälkeen Särkisaloon asutettiin Koiviston siirtoväkeä, josta huomattava osa oli kalastajia. Samoin Kannaksella sijainneella Kurkijoella oli kylä, jossa oli 1800-luvulla Pohjanmaalta muuttaneiden perua ruotsinkielinen yhteisö. Heidät sijoitettiin Finbyhyn eli Särkilahdelle.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Särkisalo sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja siihen kuuluu pieni kaistale mannerta ja 119 sisäsaariston saarta. Väestö oli keskittynyt saarille, joista suurimmat ovat Isoluoto, Ulkoluoto ja Pettu.[6] 22 neliökilometrin kokoinen Isoluoto on Särkisalon pääsaari, jossa sijaitsevat Särkisalon kirkonkylä ja suurin kylä Förby. Kunnan mannerosan ja Isoluodon kiinteän pengertien vuoksi Särkisalon katsottiin olevan saaristo-osakunta.[9]
Isoluodolla sijaitsee puinen 1700-luvulla rakennettu Särkisalon kirkko. Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Särkisalossa kuuluu Tessvärin kartano.[10] Särkisalon asukasluku oli 708 vuonna 2013. Kesäisin alueen asukasluku nelinkertaistuu.[11] Alueen palvelut ovat hiljalleen vähentyneet, ja yksi merkittävimmistä työnantajista, Förbyn kaivos, lopetti toimintansa vuonna 2010.[12]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Särkisalo jakaantui yhteensä 26 kylään: Aisböle, Bastböle, Falkki (Falkberg), Finnari (Finnarv), Förby, Hakkala, Heikberg, Hästö, Kaukassalo (Kolsjö), Kiviniemi (Stennäs), Kota, Kraila (Gråböle), Montola (Mondola), Muuri (Murom), Niksaari (Niksor), Norrby, Pensalo, Pettu, Seppälänmäki (Smedsby), Siksalo (Siksala), Suutarkylä, Särkisalon kirkonkylä (Finby kyrkoby), Söderby, Taamarla (Domarby), Tessvärr, Verkkoranta (Varkna).[8][13]
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Särkisalon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kryyrätys silaka eli maustesilakat, jotka tarjoillaan kylmien kuoriperunoiden ja hapanleivän kera.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Taulukko: Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2007 27.5.2008. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2008.
- ↑ Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) finlex.fi. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2012.
- ↑ 6,0 6,1 6,2 Alueen historiaa Särkisalo-Finbyn pitäjäyhdistys Särfin ry. Viitattu 3.5.2016.
- ↑ Varsinais-Suomen käsikirja 2000, s. 109. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2000. ISBN 952-9054-37-5.
- ↑ 8,0 8,1 Särkisalo Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 3.5.2016.
- ↑ Saaristokunnat 2008 Finlex: Oikeusministeriö. Viitattu 3.5.2016.
- ↑ Tessvärin kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Särkisalo nyt Särkisalo-Finbyn pitäjäyhdistys Särfin ry. Viitattu 3.5.2016.
- ↑ Työpaikka syvässä kuilussa Palkkatyöläinen. Viitattu 3.5.2016.
- ↑ A102 Särkisalo (pdf) (Maanmittaushallitus. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Uudistushakemistot. Turun ja Porin lääni (Siikainen-Uskela, ent., liitetty Saloon) (Bia:59)) digi.narc.fi. Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Viitattu 25.1.2019.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 30–31. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Särkisalo Antsamedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antsadata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]