Kuinka Maanmittauslaitoksen karttapalvelu voi auttaa sukututkijaa?
Maanmittauslaitoksen karttapalvelun historia Suomessa ulottuu vuoteen 1633. Ruotsi-Suomen maanmittauslaitoksen alku lasketaan vuodesta 1628, jolloin Kustaa Aadolf perusti laitoksen laatimaan täydellisen kartaston valtakunnasta.
Kaupunkiseurakunnissa voi joskus olla haastavaa löytää esivanhempien tarkkaa asuinpaikkaa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun rippikirja on tehty aakkosjärjestyksessä sukunimien ja patronyymien mukaan. Edes henkikirja ei aina auta, sillä siellä henkilöt on voitu luetella vain kaupunginosan tarkkuudella. Tässä vaiheessa innostunut sukututkija ryhtyy etsimään karttoja, joiden perusteella voisi edes hieman pienemmällä virhemarginaalilla selvittää esisukulaisen kotitalon.
Yksi erinomainen karttakokoelma tähän ovat Claes Wilhelm Gyldénin kuuluisat kaupunkikartat vuosilta 1837–1843. Hän teki samalla sapluunalla selkeät ja ennen kaikkea värikkäät kartat kaikista tuon ajan kaupungeistamme.
Länsirannikolla olevan Kristiinankaupungin perustaja oli Pietari Brahe
Esimerkkikaupunkimme perustettiin vuonna 1649 Lapväärtin pitäjän Koppön saarelle. Tämän Koppöstadin perustamisasiakirjan allekirjoitti itse Pietari Brahe ja 1651 sille piirsi asemakaavan maanmittaaja Claes Claesson. Yhä edelleen Kristiinankaupungin kadut ja tontit noudattavat pitkälti tätä kyseistä asemakaavaa. Oheisesta Claessonin piirtämästä kartasta käy ilmi kaupungin sijainti Lappväärtin pitäjän rannikolla.
Kristiinankaupungin sijainti Lappväärtin pitäjän rannikolla. Kuvalähde: Maanmittaushallituksen kartat > MH Alue- ja rajakartat > MH MH 120/- – Geographisch afrijtningh öfwer Laiala, Malax, Närpis och Lapfierdz Socnar
Gyldénin kaupunkikartat ovat ensimmäinen yhtenäinen kaupunkikartasto
Claes Wilhelm Gyldénin kartasta saamme selville, missä sijaitsivat kirkko, pappila, raatihuone, tullihuone ja kaupungin ruiskuhuone monen muun paikan lisäksi. Talojen numerot näkyvät myös selkeästi kuten myös muutamien katujen nimet. Huomaa kaupungin silloisen asemakaavan ulkopuolella sijaitseva hautausmaa.
Gyldénin kartta Kristiinankaupungista. Kuvalähde: Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) – Plan af Christinaestad
Ruotsin Riksarkivetin digitaalinen arkisto on pullollaan suomalaisiakin tietoja
Tuon ajan rippikirjaan on merkitty talojen numerot, joten asuinsijan selvittäminen on suhteellisen helppoa. Sitä vastoin noin 100 vuotta aikaisemmin kirkonkirjoissa ei ollut mitään tietoa kaupunginosasta tai talon tontista. Sitkeä tutkija voi löytää tähänkin avun ehkä hieman harvemmin käytetyltä suunnalta: Ruotsin Riksarkivetin digitaalisesta arkistosta, olivathan maamme satoja vuosia yksi ja sama valtio. Riksarkivetin haun käyttäminen voi joskus tuottaa hankaluuksia, mutta ”Fritext” eli ”vapaa teksti” -haku on tuolloin hyödyllinen. Niinpä löydämme oheisen kartan, joka on vuodelta 1751 ja kuuluu yli-intendentinkanslian aineistoon.
Kristiinankaupungin kartta vuodelta 1751. Kuvalähde: Överintendentsämbetet, Kristinestad. Stadsplan, SE/RA/420475/01/J I/b/FI-PK012/00001 (1751), bildid: R0003248_00001
Huomaa myös viistosti vastapäätä kaupungin toisella puolella oleva Myllymäki. Kartan mukaan vuonna 1751 siellä on ollut peräti kuusi suurta tyylimyllyä, jotka on piirretty sangen elävästi. Pohjoisella Myllymäellä onkin sitten kymmenkunta vastaavaa laitosta jyviä jauhoksi tai ryyneiksi pyörittämässä.
Tullisyökäri Anders Arkelinin talo Kristiinankaupungissa lähellä rantaa ja satamaa
Kun otamme vielä esimerkkihenkilöksi tullisyökäri Anders Arkelinin, joka tosin myöhemmin ryhtyi kauppalaivan kapteeniksi, saamme aiheen etsiä hänen perheensä asuintalon kyseiseltä vuodelta. Kartta nimittäin sisältää tiedot kaikista kaupungin asukkaiden asumista taloista. Niinpä herra Arkelinin, joka muuten kuoli matkalla ollessaan Tukholmassa 1769, löydämme hänet talosta 4b. Tämä talo sijaitseekin hyvin lähellä rantaa ja satamaa, mikä tietysti oli järkevää Arkelinin ammattia ajatellen.
Yksityiskohta edellisestä kartasta: tullisyökäri Anders Arkelin taloluettelossa
Tullisyökäri (syökäri, tullivartija, tullivirkailija, tarkastaja, katsastaja) oli suuressa meritullissa tavaroita tarkastanut virkailija. Suuri meritulli käsitteli ulkomailta tulevia lähetyksiä.
Maanmittauslaitoksen karttapalvelun avulla sukututkimus tulee paljon elävämmäksi
Asuinpaikkojen etsiminen kartoilta vaikkapa pimeinä syysiltoina on rentouttavaa ja mukavaa puuhaa. Samalla voi suunnitella esimerkiksi nostalgista lomamatkaa esivanhempien asuinsijoille tutkimaan tontin nykyistä käyttöä.
Kartat ovat myös erittäin kauniita, suorastaan taideteoksia. Niistä innokas tulostaa tai tulostuttaa kiiltävälle paperille upean sisustuselementin, jonka voi vielä kehystää itsetehdyillä puurimoilla. Ehkä sitä kautta menneisyyden ihmiset tulevat entistä lähemmäksi sukututkijaa.
Aloita oman sukusi tutkiminen. Alkuun pääset MyHeritagessa ja suomalaiset rippi- ja lastenkirjat vuosilta 1657 – 1915 löydät MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmista – tee nyt hakuja
Lue myös muita Suomen historiaan ja sukututkimukseen liittyviä artikkeleita MyHeritagen blogista.
Artikkelikuva: puutalokorttelin sisäpiha Kristiinankaupungissa vuonna 1949. Kuvaaja Lauri Huhtala/ Museoviraston kokoelmat.
