Our T-Bone Slim project is soon at its official end. This two-year project has brought together international research group that are interested in transnational poetics of the migrant left from the perspective and in context of T-Bone Slim.
Our group has met monthly for two years and finally we met in person for the first time in August 2023 in Kälviä for T-Bone Slim Symposium. Our trip to Ostrobothnia was full of joyful meetings, interesting presentations, and exciting cultural program.
Fig. 1. T-Bone Slim research group and invited guests posing in “T-Bone Slim stance” under Kälviä sign.
Before the T-Bone Slim Symposium, some of us met at FinnFest 2023 in Duluth, Minnesota in July. FinnFest’s Jim Leary invited us to talk about T-Bone Slim and the project for the United States Finnish audience. The days were filled with interesting discussions with present day US Finns as well as a field trip to Work People’s College building near Duluth and Työmies publishing premises in Superior, Wisconsin. T-Bone Slim mentions Work People’s College and Duluth often, and it was a delight to see these places.
Fig 2. Work People’s College building in July 2023. Work People’s College building is now a residential building.Fig 3. These days Työmies building has a candy store.
Database News
After warm summer days and interesting discussions, a database construction work-filled fall followed. As the project’s research assistant, I have been very intensely working with T-Bone Slim materials and data – his texts, manuscripts, and photos – for the past 3,5 months. These months have included organizing and re-organizing the data, naming and re-naming hundreds and hundreds of documents, listing and checking metadata, and most of all, transcribing some 690 000 T-Bone Slim’s written words. The corpus is in total 1440 pages and includes 820 051 words. I was happy to receive help from our collaborator Owen Clayton’s research assistant Kayleigh Mansell, who transcribed additional 130 000 words. That is a lot of T-Bone Slim’s words! 1295 articles and manuscripts to be exact.
I am happy that I got to investigate his writings from this perspective. Reading, even cursory reading as I used the aid of optical character recognition (OCR), his texts has given me a unique perspective to his political ideas and rhetoric. The transcribed texts will come promptly in use, as the project’s researchers will write articles about and related to T-Bone Slim for the project’s final publication. More about that later!
Processing the materials and constructing the Database and Corpus has been a constant learning process. Even if I consider myself organized and consecutive, I would do some things a bit differently if I started the project now. Here is a short check list for future reference for anyone constructing smaller or larger databases/ datasets. These could even be helpful for someone “just” collecting research materials.
Take notes on ALL metadata from the beginning. The more information you gather the merrier you will be at the final lap of you project. I like to collect information in Excel sheets (as you will find out when you upload the T-Bone Slim Database). You can add endless number of columns in an Excel sheet to cover all the details regarding your data: who provided it, where it was originally from, date, own notes, document ID’s, links etc.
Abstracted data means transforming the qualitative data, for example T-Bone Slim’s texts, into a quantitative, computer readable form. If you dream of abstracting the data, I found Ahnert et al. book The Network Turn : Changing Perspectives in the Humanities (2020) very helpful. Warning: Data abstraction process will probably throw you into a constant spiral of “abstract it all” and “my data is totally biased”. Deciding and clearly describing what you are focusing on and how is highly recommended. The abstraction process should be guided by your research questions, not the other way round.
Organize and name your files systematically and coherently. Write a documentation or notes while you are processing the materials. This will become helpful in the later phases and if and when you need to write a documentation about your database.
The database creation and construction is now in its final stage. I am happy to announce that the material package for future T-Bone Researchers has been transferred to the Language Bank of Finland. The T-Bone Slim Database and Corpus will be published in Language Bank in 2024. We will host a hybrid launch-party after the Database and Corpus is published. Stay tuned for more T-Bone Slim research news!
Please, follow the project’s blog and Facebook page to hear the latest news.
Iso-iso-isovanhempani Matti ja Brita Johanna Huhta lähtivät Kälviältä Suomesta vuonna 1879 etsimään uutta elämää Yhdysvalloista. He asettuivat asumaan Ashtabulaan, Ohioon Erie-järven rannalle. Uudessa kotimaassaan he kasvattivat viisilapsisen perheen, johon kuuluivat vanhin poika Matti V. Huhta (T-Bone Slim) ja nuorin tytär Sofie Huhta, isomummoni. T-Bone, Sofie tai kukaan muukaan Huhdan lapsista ei koskaan astunut jalallaan esivanhempiensa kotimaahan, Suomeen.
Itse asiassa vaikuttaa siltä, ettei yksikään Huhdan myöhemmistä sukupolvista päässyt Suomeen ennen kesää 2018, jolloin minulla oli tilaisuus tehdä ensimmäinen vierailuni “vanhaan maahan”. Tuo matka toteutui varsin mielenkiintoisella tavalla. Tuohon aikaan työskentelin ensimmäisen albumini, Cast Fire, julkaisun parissa lähettämällä sähköposteja, soittamalla puheluita ja yleisesti ottaen edistämällä levyn myyntiä. Samoihin aikoihin yritin kaivaa esiin mahdollisimman paljon tietoa hiljattain uudelleen löytämästäni amerikansuomalaisesta sukulaisestani, kulkuri-lauluntekijästä, runoilijasta ja IWW-kolumnistista, joka tunnetaan nimellä T-Bone Slim. Toisinaan tuntui siltä, että laiminlöin velvollisuuteni albumiprojektissa ja sen sijaan käytin suurimman osan energiastani seuratakseni hajanaisia johtolankoja, jotka auttoivat hahmottamaan isoisosetäni elämää. Näin tekemällä toivoin, että saisin koottua kokonaisemman kuvan ja ymmärryksen siitä, kuka hän oli ja mistä hän oli kotoisin, ja siten kunnioittaisin hänen unohdettua perintöään ja kaivaisin esiin kadonneen kappaleen omasta sukuhistoriastani.
T-Bone Slimin äiti Brita Johanna Huhta. Kuva: Westmorelandien perhearkisto.T-Bone Slimin isä (istumassa). Toisen miehen henkilöllisyys ei ole tiedossa. Kuva: Westmorelandien perhearkisto.
Eräänä päivänä kirjoittaessani sähköposteja ja yrittäessäni varata keikkoja Cast Fire-levyn julkaisun tueksi, päähäni pälkähti hieman outo ajatus. Entäpä jos ottaisin yhteyttä suomalaisen musiikkiskenen ihmisiin ja kysyisin, olisiko minun mahdollista esittää omaa musiikkiani ja uusia tulkintoja T-Bone Slimin kappaleista Suomessa? Se tuntui kaukaa haetulta, mutta samaan aikaan tunsin, että T-Bone Slimin henki oli tuohon aikaan jollakin mystisellä ja synkronistisella tavalla heräämässä eloon – aistin ilmassa jotain lupaavaa… Näin ollen toimin heränneen mielijohteen mukaan ja internetin kautta löysin suomalaisten keikkavälittäjien nimiä ja yhteystietoja. Kirjoitin muutamia sähköpostiviestejä, joissa kerroin keikkavälittäjille, kuka olen, kuka T-Bone Slim oli ja kysyin, haluaisivatko he varata minulle kesäkiertueen Suomeen. Pian näiden viestien lähettämisen jälkeen aloin kuitenkin epäillä pikkuruisen sähköpostikampanjani järkevyyttä. Pohdin, vaikutanko etuoikeutetulta amerikkalaiselta, joka odottaa ovien avautuvan Suomessa vain siksi, että hänen isoäitinsä isoveli oli suomalaista syntyperää oleva ikoninen kulkuri. Niinpä menin sinä iltana nukkumaan tuntien itseni hieman hölmöksi, koska olin varma, että sähköpostini jäisivät huomiotta. Mutta suureksi yllätyksekseni, kun tarkistin sähköpostilaatikkoni seuraavana aamuna, siellä olikin vastaus helsinkiläiseltä keikkavälittäjältä, joka kertoi, että projektini kuulosti erittäin mielenkiintoiselta ja että hän auttaisi mielellään! Samalla hän mainitsi, että Ville Juhani Sutinen oli hiljattain julkaissut T-Bone Slimistä kirjan ja että tunnettu suomalainen Hip-Hop artisti Paleface oli juuri muodostanut Laulava Unioni-yhtyeen, joka esittää suomalaisia IWW-lauluja, mukaan lukien iso-isosetäni tekstejä. Keikkavälittäjä yhdisti minut sekä Villen että Palefacen kanssa ja auttoi minua saamaan keikkoja kesäksi.
Ensimmäinen esiintymiseni Suomessa oli Palefacen kanssa Porvoossa elokuun lopulla 2018. Jossain vaiheessa keikkaa Karri kertoi yleisölle, että “Meillä on täällä T-Bone Slimin lihaa ja verta!”. Ja sai yleisön huutamaan “Tervetuloa kotiin John!”. Se oli minulle todella sydäntä lämmittävä ja merkityksellinen kokemus; tulla täysin uuteen maahan ja kulttuuriin ja kokea näin avosydäminen vastaanotto. Jatkoin keikkailua eri kaupungeissa ympäri Suomen, ja matkan päätteeksi kuvasin musiikkivideon yhdelle omalle kappaleelleni nimeltään The Sparrow suomalaisen ohjaajan ja kuvaajan Cristal Alakosken kanssa. Palasin syksyllä Yhdysvaltoihin innostuneena ja aloin suunnitella uutta levytysprojektia, kokoelmaa T-Bone Slimin kirjoittamista kappaleista.
Paleface ja John Tampereella vuonna 2022. Kuva: Karri Miettinen 2022.John soittamassa kitaraa Antti Männynvälin tekemän T-Bone Slim/ Tear Gas-seinämaalayksen edessä. Kuva: Antti Männynväli 2021.Antti Männynväli tekemässä T-Bone Slim graffitia Johnin soittaessa Weary Years-kappaletta. Kuva: Tommi Virtanen 2021.
Tämän jälkeen olen palannut Suomeen joka kesä lukuun ottamatta vuotta 2020. Näiden matkojen aikana minulla on ollut hieno mahdollisuus esittää omia tulkintojani T-Bone Slimin kappaleista erilaisissa tapahtumissa, festivaaleilla ja jopa Helsingin kaduilla. Olen myös tavannut monia upeita muusikoita, taiteilijoita ja tutkijoita, joista on tullut ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Lisäksi olen oppinut suomalaisten esivanhempieni kulttuurista ja elämän olosuhteista enemmän kuin koskaan toivoinkaan.
John esiintymässä Valkeakosken Työväenmusiikkitapahtumassa 2022. Kuva: Esa Kuloniemi 2022.
Yksi Suomenmatkojeni tähänastisista kohokohdista on ollut mahdollisuus vierailla Kälviällä torppapaikoilla, joissa Huhdan iso-iso-isovanhempani asuivat ennen kuin he muuttivat Yhdysvaltoihin. Kälviän paikallishistorian tuntija Jukka Hilli opasti minut ja muut T-Bone Slim -tutkijatoverini Kirsti Salmi-Niklanderin ja Lotta Leiwon näille paikoille (blogitekstit kevään 2022 kenttätyömatkasta luettavissa englanniksi täällä ja suomeksi täällä). Yksi näistä torpista, Hietakangas, jossa T-Bonen äiti Brita Johanna asui lapsena, oli erityisen mieleenpainuva. Siellä kasvaa aivan kellarin jäänteiden edessä jättiläiskuusi. Puu on epäilemättä niin vanha, että sen on täytynyt olla siellä jo 1860-luvulla, kun T-Bone Slimin äiti oli kasvuiässä.
John Hietakankaan kuusen luona. Kuva: Lotta Leiwo 2022.John (vas.) ja Jukka Hilli. Kuva: John Westmoreland 2022.
Elokuussa 2021, Koneen Säätiön Lauttasaaren kartanossa vietetyn neljän kuukauden taiteilijaresidenssijakson huipentumana, yliopistonlehtori ja dosentti Kirsti Salmi-Niklander ja minä järjestimme maailman ensimmäien T-Bone Slim -seminaarin, joka pidettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiloissa. Seminaari kokosi yhteen tutkijoita, muusikoita, taiteilijoita ja kirjailijoita esittelemään ensimmäistä kertaa Matti V. Huhdan elämää ja kirjoituksia kansainväliselle yleisölle. Lisäksi seminaari loi pohjaa tälle Koneen säätiön rahoittamalle “T-Bone Slim and the Transnational Poetics of the Migrant Left in North America”-hankkeelle. Ryhmämme on tuottanut runsaasti uutta tietoa T-Bone Slimistä. Olen innoissani yhteistyön jatkamisesta ja odotan innolla, että voimme jakaa ponnistelujemme tuloksia, uutta tutkimusta, musiikkia ja taidetta, laajemmalle yleisölle.
HUOM:
John Westmoreland esiintyi Taitedein yönä 18.8.2022 Helsingin yliopiston Topelian sisäpihalla yhdessä Luode-yhtyeen ja kansanmuusikko Emmi Kuittisen kanssa. Lue lisää esiintymisestä blogistamme täältä.
Finding My Finnish Roots and a Lost Chapter of Family History
My great great grandparents—Matti and Brita Johanna Huhta—left Kälviä Finland in 1879 to seek a new life in the United States. They settled in Ashtabula, Ohio along the coastline of Lake Erie where they raised a family of five children which included their eldest son, Matti V. Huhta (T-Bone Slim), and their youngest daughter, Sofie Huhta, my great grandmother. Neither T-Bone, Sofie, or any of the other Huhta children ever had the chance to set foot in their ancestral homeland.
In fact, it seems that none of the subsequent generations of Huhta descendants made it back to Finland until the summer of 2018 when I had an opportunity to make my first visit to the old country. That trip came about in a rather interesting way. At the time, I had been focusing on the release of my first album, Cast Fire—sending emails, making phone calls, and generally working on promotion of the record. Simultaneously I was also trying to unearth as much information as I could about my recently rediscovered Finnish American relative, the hobo songwriter, poet, and IWW columnist known as T-Bone Slim. At times it seemed I was neglecting my responsibilities to the album project and was instead devoting most of my energy to following the trail of scattered breadcrumbs which outlined the life of my great granduncle. By doing so I hoped that I would piece together a more complete picture and understanding of who he was, where he came from, and thereby pay homage to his forgotten legacy and uncover a lost chapter of my own family history.
T-Bone’s mother Brita Johanna Huhta. Photo: Westmoreland Family archive. T-Bone’s Father (sitting). The identity of the other man is unknown. Photo: Westmoreland Family archive.
One day, as I was writing emails attempting to book shows supporting the release of Cast Fire, I had a bit of a strange idea pop into my head. Why not reach out to some people in the Finnish music scene and see if there might be any opportunities for me to perform my own original music and new versions of T-Bone Slim’s songs in Finland? It seemed like a long shot, but I also felt a kind of mystical and synchronistic sense that the spirit of T-Bone Slim was somehow being resurrected in these times—as if something auspicious was in the air… So, I acted on the impulse, and through internet searches found the names and information of some Finnish booking agents to contact. I wrote up a few emails telling the agents who I was, giving a brief overview of T-Bone Slim, and asking if they might like to book me a summer tour in Finland. However, soon after I sent those messages, I began to question the soundness of my little email campaign. I started to wonder if I might be coming off as some entitled American expecting to find open doors in Finland just because his great grandmother’s older brother was an iconic hobo of Finnish descent. So I went to bed that evening feeling like a fool, sure that my emails would be completely ignored. But to my great surprise when I checked my inbox the next morning there was a response from an agent in Helsinki saying that my project sounded very interesting, and he would be happy to help! He mentioned that a book had recently been published about T-Bone Slim by author Ville Juhani-Sutinen, and that a well-known Finnish Hip Hop Artist, Paleface, had just formed Laulava Unioni a band that plays Finnish IWW songs including ones written by my great granduncle. The agent put me in contact with both Ville and Paleface and helped me to get shows lined up for the summer.
My first performance in Finland was with Paleface in Porvoo during late August 2018. At some point in the show Karri told the audience that “We have here the flesh and blood of T-Bone Slim!” And got the crowd to call out “Welcome home John!” It was a really heartwarming and meaningful experience for me; to come to a land and culture that is totally new and experience such an open-hearted reception. I went on to have a great run of shows in various cities and towns around Finland and finished the trip by filming a music video for one of my original songs The Sparrow with Finnish director and cinematographer Cristal Alakoski. I returned to the States that fall with a lot of enthusiasm and began planning a new recording project, a collection of songs written by T-Bone Slim.
Paleface and John in Tampere 2022. Photo: Karri Miettinen 2022.John playing by Antti Männynväli’s T-Bone Slim Tear Gas mural in Kangasala 2021. Photo: Antti Männynväli 2021.Antti Männynväli creating T-Bone Slim graffiti while John plays Weary Years. Photo: Tommi Virtanen 2021.
I’ve come back to Finland every summer since, with the exception of 2020. On these trips I’ve had beautiful experiences performing my own renditions of T-Bone Slim’s songs at venues, festivals, and even busking on the streets of Helsinki. I’ve also met many wonderful musicians, artists, and researchers who have become friends and collaborators, and I’ve learned more than I ever hoped to know about the culture and circumstances in which my Finnish ancestors lived.
One of the highlights of my travels in Finland so far has been the opportunity to visit “torppa” sites in Kälviä where my Huhta great great grandparents lived before they immigrated to the U.S. A local historian in Kälviä, Jukka Hilli, guided myself and fellow T-Bone Slim researchers Kirsti Salmi-Niklander and Lotta Leiwo to the locations (blog entries about this trip in English here or in Finnish here). One of these torppas, Hietakangas, where T-Bone’s mother Brita Johanna lived as a child, was particularly memorable as there’s a giant spruce tree right in front of the remains of the cellar. It’s a tree which is undoubtedly old enough that it must have been there in the 1860’s when she was growing up.
John with the spruce tree at Hietakangas. Photo: Lotta Leiwo 2022.John (left) and Jukka Hilli. Photo: John Westmoreland 2022.
In August 2021, as the culmination of a four month artist residency at the Kone Foundation’s Lauttasaari Manor, university lecturer and title of docent Kirsti Salmi-Niklander and I hosted the first ever T-Bone Slim seminar which was held at the Finnish Literature Society. It brought together academics, musicians, artists, and writers to present the life and work of Matti V. Huhta to an international audience for the first time. The seminar also helped lay the groundwork for this project, ‘T-Bone Slim and the Transnational Poetics of the Migrant Left in North America’, which is being funded by the Kone Foundation. Our team has produced a wealth of new research. I’m excited to continue this collaboration and look forward to sharing new findings, music, and art which arises from our efforts.
NOTE: John Westmoreland performs on the Night of the Arts on 18 August 2022 at Topelia courtyard, Helsinki with Luode band and folk musician Emmi Kuittinen. See more details on our events page or on Facebook.
T-Bone Slimin vanhemmat ovat kotoisin Kälviältä, Keski-Pohjanmaalta. Tästä syystä Kirsti Salmi-Niklander, John Westmoreland ja Lotta Leiwo suuntasivat toukokuussa 2022 Kokkolaan ja Kälviälle kenttätyömatkalle. John on käynyt Kälviällä aiemminkin, mutta Kirstille ja Lotalle matka oli ensimmäinen. Matkan aikana vierailimme Kälviällä sekä lisäksi tapasimme Keski-Pohjanmaan Siirtolaisuushankkeen ydinporukan kanssa Kokkolassa ja keskustelimme hankkeidemme tutkimus- ja tapahtumayhteistyöstä. Hankkeemme loppuseminaari järjestetään Kälviällä ja Kokkolassa elokuussa 2023 (lue lisää täältä). T-Bone Slim Symposiumissa tarjoamme sekä tutkimus- että kulttuurisisältöä niin tutkijoille kuin laajemmallekin suomalaissiirtolaisuudesta ja T-Bone Slimistä kiinnostuneelle yleisölle.
Tässä tekstissä kerron keväisestä kenttätyömatkastamme ja esittelen hieman T-BoneSlimin sukuhistoriaa Pohjanmaalla keskittyen hänen äitinsä puoleiseen sukuun. Tämä teksti on suomennettu ja pieneltä osin muokattu sekä päivitetty käännös blogissamme 20.5.2022 julkaistusta englanninkielisestä tekstistä.
T-Bone Slimin vanhemmat ovat Brita (Priitta) Johanna Huhtaketo/ Fast(backa) ja Matti Matinpoika Leppihuhta/ Huhta/Arlund. 1800-luvun nimet saattavat aiheuttaa sekaannusta ja epäselvyyttä, koska ihmiset vaihtoivat sukunimeä asuinpaikan mukaan. Esimerkiksi T-Bone Slimin äidin sukunimet Huhtaketo ja Fast(backa) viittaavat hänen asuinpaikkoihinsa Kälviällä. Suomenkielisten nimien lisäksi nimistä oli usein myös ruotsinkielinen versio, jota käytettiin virallisissa yhteyksissä kuten tuomiokirjoissa. Tuohon aikaan tuomiokirjat kirjattiin pääasiassa ruotsiksi. Nimien perusteella tehtävää, siirtolaisiin liittyvää selvitystyötä hankaloittaa lisäksi se, että muuttaessaan maasta, monet suomalaiset käänsivät tai muuttivat nimensä paremmin uuteen, englanninkieliseen kotimaahan sopivaksi. Esimerkiksi T-Bone Slimin isä Matti muuttui Yhdysvalloissa Mattiksi tai Matthewksi. Näin ollen Suomen kirkonkirjoihin kirjatuilla suomen- tai ruotsinkielisillä nimillä ei välttämättä aina löydy suoria vastineita Yhdysvaltojen väestölaskentarekistereistä.
Matkamme aikana vierailimme T-Bone Slimin äidin puolen sukuhistoriallisissa maisemissa Kälviän maaseudulla. Oppaanamme oli kotiseutuyhdistyksen aktiivi Jukka Hilli., joka on myös perinteentuntija. Hänellä on laaja tietämys paikallishistoriasta ja häneltä löytyikin tarina jokaiseen paikkaan sekä henkilöön liittyen!
Fastbacka
Ensimmäinen paikka, jossa kävimme, oli Fastbacka. Fastbacka sijaitsee Kälviällä hieman Välikylän kylästä etelään. Paikalla ei ole enää mitään rakennusten rakenteita jäljellä ja alue on nykyään hiekkatien alla. Priitta Johannan perhe asui täällä vuoteen 1865 asti. Isä Antti Efraiminpoika Fastbacka (ruotsinkielisissä tuomiokirjoissa Anders Efraimsson Fastbacka) työskenteli tuolloin Klapurin talon renkinä. Klapuri rakennutti Hietakangasiin pienen metsäpirtin, “niittupirtin”, ja teki vuokrasopimuksen Fastbackan perheen kanssa. Heistä tuli torppareita eli vuokraviljelijöitä Erkki Jaakonpoika Klapurille (Eric Jakobsson Klapuri).
Fastbackan perhe muutti Hietakankaan torppaan vuonna 1865. Siten heidän sukunimensä muuttui Hietakankaaksi. Torpan vuokrasopimuksen aloitusmaksu oli 600 Suomen markkaa, mikä vastaa nykyrahassa noin 2710 euroa. Paikka sijaitsee melko lähellä Fastbackaa, vain noin 800 metriä linnuntietä pitkin. Perhe asui Hietakankaan torpassa viljelellen pieniä metsälaidunpeltoja ja tehden vuosittaisia päivätöitä Klapurin talolle 40 markan arvosta. Lisäksi heillä oli lupa hakata puita omaan käyttöön ja myytäväksi ympäröivästä metsästä:
”Mehtää alisarasta saapi torppari viljellä asetuksen mukaan polttopuuks. Ylisarasta saapi (torppari) neljä syltää halkoja hakata vuodesa myytäväks. Ja lehtiä tehjä niin paljo kuin tarvihtee. Huoneitten tarpeiks hirsiä saapi ottaa Ylisarasta.” (Lainaus paikallishistoriallisesta aineisto, kopio hankkeen hallussa)
Tällä paikalla on jäljellä joitakin kiviä torppaan kuuluvien rakennuksen kellareista ja perustuksista.
Hietakangas sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Kälviän kirkolta (kuva on vuodelta 1897), joten on mahdollista, että perhe ei matkustanut Kälviän kylään kovinkaan usein.
Nykyään Hietakankaan maisemaa hallitsee komea vanha kuusi. Onkin todennäköistä, että T-Bone Slimin äiti kasvoi tämän vanhan kuusen kanssa, jota mekin pääsimme koskemaan matkallamme. Ilma tuntuu olevan täällä paikalla todella puhdasta, sillä puissa kasvaa paljon naavaa.
1860-luvun lopulla (tarkka vuosi ei ole tiedossa) perhe päätti siirtää pienen hirsirunkoisen mökkinsä Hietakankaasta Huhtaketoon omin luvin. Toisin sanoen Antti Efraiminpoika varasti Klapurin talolta kyseisen torpparakennuksen ja rikkoi vuonna 1865 tehdyn torpparisopimuksen. Tuohon aikaan alueen asukkailla oli käytössään vain metsäpolkuja ja kahden metrin levyinen kärrytie, mitä pitkin kuljettiin kylästä toiseen. Näin ollen salaa suoritettu muutto oli varmasti vaivalloinen, sillä linnuntietäkin Hietakankaalta Huhtaketoon on lähes viisi kilometriä.
Myös Huhtakedossa on jäljellä joitakin jäänteitä asuinrakennusten kellarirakenteista. Paikka sijaitsee pienellä mäellä Kälviäjoen varrella ja on nykyisin pienten peltojen ympäröimä. Kotiseutuyhdistys on pystyttänyt Huhtakedon rakennusten jäänteiden viereen kyltin, jossa kerrotaan, että Huhtaketon vuokratilan omisti Hillin talo ja että sitä asuttiin vuodesta 1777 alkaen. 1800-luvulla torpan vuokraamisessa oli pieniä taukoja, mutta kaikkiaan paikalla asui yhteensä neljä eri perhettä.
Huhtakedon torppaa ympäröivien peltojen luona on myös suuri siirtolohkare, jonka päällä Huhtaketon lasten kerrotaan leikkineen kotia. Huhtaketossa vieraillessamme saimme myös tietää, että oppaamme Jukka Hilliin isomummo toimi Huhtaketon perheen pikkupiikana.
Vuonna 1869 Erik Jaakko Klapuri haastoi Antti Efraiminpoika Fastbackan/ Hietakankaan oikeuteen torpparakennusten luvattomasta siirtämisestä:
“Talollisen Erik Jaakonpoika Klapurin vaatimuksesta haastetaan torppari Antti Efraiminpoika Hietakangas eli Huhtaketo Kälviän Välikylästä Kokkolan ja Kälviän pitäjien lakimääräisille syyskäräjille , jotka alkavat 23. marraskuuta käräjätalossa Kokkolan kaupungissa vastaamaan mainitun Erkki Klapurin vaatimukseen, että hänen on heti luovutettava mainitun Erik Klapurin maalla oleva metsätorppa omistajan viljelykseen.” (Lainaus paikallishistoriallisesta aineisto, kopio hankkeen hallussa)
Klapuri vaati “korvausta tämän pois siirrtämästä torpan asuinrakennuksesta sekä muusta, mikä asiaan voi liittyä”. Käräjäoikeuden tuomari määräsi Hietakankaan torpan pakkohuutokauppaan toukokuussa 1872, ja torppa palautui Klapurien hallintaan Erik Klapurin tehdessä huuhtokaupassa korkeimman tarjouksen, 250 markkaa (nykyrahassa noin 1167 euroa). On vielä hieman epäselvää, mitä Huhtakedon perheelle tapahtui tämän jälkeen. Priitta Johannan veli Antti muutti Amerikkaan vuonna 1872 ja Priitta Johanna seurasi perässä vuonna 1879. Kaikkiaan kahdeksasta Huhtakedon lapsesta kuusi muutti Yhdysvaltoihin vuosina 1872–1890. Toistaiseksi on epäselvää myös se, tapasivatko T-Bone Slimin vanhemmat jo Suomessa vai vasta Yhdysvaltoihin muutettuaan.
Kokemuksellinen tieto tutkimuksen apuna
Kälviän matkamme aikana kuulimme monia mielenkiintoisia tarinoita T-Bone Slimin sukuhistoriasta ja lisäksi paikallistarinoita Isovihasta, verenseisauttajista, parantajista ja alueen tietäjistä. Lotta Leiwolle, joka on tutkinut Kälviän kansanperinteen aineistoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa, oli erityisen kiinnostavaa kuulla tarinoita suullisesti kerrottuna. Kaiken lisäksi Jukka Hilli tarjosi meille mitä herkullisinta Köyrisen keekiä (paikallisen perinnereseptin mukaan leivottua hapankakkua) ja pääsimme myös tutustumaan Välikylän nuorisoseuran taloon. Tärkeintä meille tutkijoille (herkullisen kakun lisäksi!) oli saada käsinkosketeltava kokemus T-Bone Slimin sukuhistoriallisista paikoista: meidän oli mahdollista seistä samoilla mailla ja koskettaa samaa puuta kuin T-Bone Slimin vanhemmatkin. Vierailemalla näillä fyysisillä paikoilla ajallisesti kaukaisetkin tapahtumat ja henkilöt on mahdollista kontekstualisoida paremmin kuin pelkästään arkistoaineistoihin tutustumalla. Toisin sanoen kokemuksellinen tieto antaa paremman käsityksen paikoista kuin kuvat ja kirjoitetut tekstit. Taitavan ja tietävän oppaan kanssa paikat todella heräsivät eloon ja saimme kenttätyömatkaltamme enemmän kuin mitä osasimme odottaa!
Haluamme kiittää Keski-Pohjanmaan Siirtolaisuushankkeen Outi Järveä kenttätyömatkan järjestelyistä. Lisäksi haluamme kiittää Keski-Pohjanmaan Siirtolaisuushankkeen Kauppi Virkkalaa ja Hannu Pajunpäätä hedelmällisestä tapaamisesta sekä Keskipohjanmaa -sanomalehteä yhteistyöstä. Erityiskiitos Jukka Hillille kaikista tarinoista ja opastuksesta Kälviällä sekä paikallisen kansanperinteen pariin!
T-Bone Slim’s parents are from Kälviä, Central Ostrobothnia, Finland. Therefore, Kirsti Salmi-Niklander, John Westmoreland and Lotta Leiwo headed to Ostrobothnia this May for a research trip. John had visited Kälviä before, but for Kirsti and Lotta this was the first time. During the trip the group visited Kälviä and met with Central Ostrobothninan Immigration Project in Kokkola to discuss research and event collaboration. Our project’s final seminar will be held in Kälviä and Kokkola in late summer 2023 (stay tuned!) with research and cultural content. In this text I discuss our trip to Kälviä and present some of T-BoneSlim’s family history in Ostrobothnia focusing on his mother’s side.
T-Bone Slim’s parents are Priitta (Brita) Johanna Huhtaketo/ Fast(backa) and Matti Matinpoika Leppihuhta/ Huhta/Arlund. Names from the time might be confusing as people changed surnames based on their place of living. For example, T-Bone Slim’s mother’s surnames Huhtaketo and Fast(backa) refer to the locations she lived in Kälviä. After emigrating, some Finns translated or altered their surnames to accommodate to the new, English-speaking home country. For example, T-Bone Slim’s father Matti changed to Matt or Matthew.
During our trip we visited T-Bone Slim’s mother’s side family history sceneries in rural Kälviä. Our guide was Jukka Hilli, a local history society active. Mr. Hilli is a traditionist who has a vast knowledge of the local history, and he had a story for every place and person!
Fastbacka
The first location we visited was Fastbacka. It is located south from Välikylä village in Kälviä. The place does not have any building structures remaining as it is now under a dirt road. Priitta Johanna’s family lived here until 1865. At the time, the father Antti Efraiminpoika Fastbacka (Anders Efraimsson Fastbacka in Swedish judgement books) worked as a farm hand for Klapuri house. Klapuri built a small forest meadow cottage, “niittupirtti”, in Hietakangas and made a tenant farm contract with Fastbacka family and they became “torppari”, or tenant farmers, for Erkki Jaakonpoika Klapuri (Eric Jakobsson Klapuri).
The Fastbacka family moved to Hietakangas tenant farm in 1865. Thus, their surname changed to Hietakangas. The price for starting the tenant farm contract in Hietakangas “torppa” was 600 Finnish marks (FIM) equivalent of 2710€ (1867 USD). The place is located quite near Fastbacka, only some 800 m (0,5 mi.) via bee line. Family lived in Hietakangas torppa farming small forest meadow fields and working day labor for the Klapuri house for 40 FIM worth a year. Additionally, they had an agreement of chopping wood for their own use and for sale from the surrounding forest. In the premises, some traces of the basements of the tenant farm buildings are left.
Hietakangas is located at a distance, roughly 15km (9,3 mi.) from the Kälviä church (image is from 1897), therefore it is probable that the family didn’t travel to the village often.
Today the Hietakangas landscape is dominated by a handsome old spruce. It is likely that T-Bone Slim’s mother grew up with this old tree that also we were able to touch on our trip. The air seems to be really clean here as lots of beard moss grows in the trees.
The family decided to remove their small log cottage from Hietakangas to Huhtaketo with their own permission. In other words, Antti Efraiminpoika broke the tenant farm contract and stole the tenant farm building(s) from the Klapuri house. At the time, people had merely footpaths and a 2-meter-wide cart path in the region. Therefore, the secretly conducted move had to be a struggle as merely the bee line from Hietakangas to Huhtaketo is 4.7 km (3 mi.).
Also, in Huhtaketo, some traces of the basements of the tenant farm buildings are left. The place is on a small hill by the river Kälviäjoki and is nowadays surrounded by small fields. On the remains of Huhtaketo buildings, local history society has set up a sign stating that the Huhtaketo tenant farm was owned by Hilli house, it was inhabited from 1777 with a small gap in the turn of the century and altogether four families lived there.
By the fields surrounding the Huhtaketo premises, there is also a large erratic boulder on which the Huhtaketo children are told to have been played house. While visiting Huhtaketo, we also learned that Jukka Hilli’s great grandmother worked as a little maid for Huhtaketo family.
In 1869, Erkki Jaakonpoika Klapuri sued Antti Efraiminpoika for relocating the tenant farm building(s). Klapuri demanded “a compensation for the removed building and anything else that might be involved”. District court judge ordered the Hietakangas tenant farm to a forced sale in May 1872, and the tenant farm was returned to Klapuri house. It is still a bit unclear what happened to Huhtaketo family after that. Priitta Johanna’s brother Antti was first from the family to emigrate to America in 1872 and Priitta Johanna followed in 1879. Altogether six of eight Huhtaketo children emigrated to US in 1872–1890.
Family History in The Newspapers
A short sidetrack from our research trip. Some of the later events in Huhtaketo family life in Finland can be traced from the newspapers. An interesting detail is their old churn that made it to the Pohjalainen newspaper on July 10, 1891. In short, the news piece states that the churn is 130 years old and tenant farm’s wife Briitta Maria (Priitta Johanna’s mother) has inherited the churn from her mother who inherited it from her mother. Both the churn pot and piston are made of spruce. Churn bottom has a marking “y[ear]. 1760”. This news peace indicates that the Priitta Johanna Huhtaketo’s parents, Antti Efraiminpoika and Briitta Maria, stayed as tenant farmers in Huhtaketo after 1872 events. This is supported by Kokkola newspaper on April 15, 1905 as (Briitta) Maria Huhtaketo announces an auction on four cows and movable property of Huhtaketo tenant farm. In 1911 widow Maria Huhtaketo is declared under guardianship in Suomalainen Wirallinen Lehti newspaper.. Maria Huhtaketo passed away the next year in May.
Another interesting detail are Antti Efraiminpoika’s tobacco habits that got some column space from Pohjalainen (10.7.1891, in Finnish, look for Antti Huhtaketo, the churn is also mentioned in this paper on the same page) and TammerforsAftonblad (14.7.1891, in Swedish, look for Anders Huhtaketo) newspapers among three others (Uusi Suometar, Sanomia Turusta and Waasan Lehti). The newspapers state that “this old grandpa” places his (chewing) tobacco by a stove to dry up after chewing it and then uses it with his pipe. After smoking it he puts the rest of the tobacco back into his mouth to get out all the “tobacco power”.
These small newspaper pieces can be important clues in tracing T-Bone Slim’s personal and family history as well as networks of circulating newspaper texts. We will get back to these materials later in our blog.
Experiential Knowledge for The Research
During our trip to Kälviä, we heard many interesting stories about T-Bone Slim’s family history and additionally local legends about Great Wrath, blood stoppers, healers, and wise men of the region. Especially for Lotta Leiwo, who has studied the Kälviän folklore material in Finnish Literature Society’s archive, it was very interesting to hear these stories told orally. On top of everything else, Mr. Hilli offered us the most delicious Köyrisen keeki (sour cake baked with local traditional recipe) and we were also able to visit Välikylä Youth Society Hall.
What was most important for us as researchers (besides the delicious cake!) was to have the spatial and experiential experience of T-Bone Slim’s family history locations. Visiting the actual sites, even temporally distant events and people can be placed in a context better. This kind of experiential knowledge gives better understanding of the places than pictures and written texts. With such a skilled guide as Jukka Hilli, the places really became alive and we definitely got more than we came for!
We want to thank Keski-Pohjanmaan Siirtolaisuushanke (Central Ostrobothnian Immigration Project) and Outi Järvi for organizing the research trip to Kälviä for us. Additionally, we want to thank Kauppi Virkkala and Hannu Pajunpää from the immigration project for the fruitful collaboration kick-off meeting and Keskipohjanmaa newspaper for other collaboration. Special thanks to Jukka Hilli for all the stories and guidance to Kälviä and its folklore.
In this research blog we will present our research materials and interpretations, and reports on archival tours and fieldwork. Our project explores the transnational poetics and networks of the migrant left in North America through the unique character of “T-Bone Slim”. Matti Valentininpoika Huhta (1882–1942), better known under his pseudonym “T-Bone Slim”. He was a legendary hobo, songwriter, poet, and columnist in the periodicals of the IWW (Industrial Workers of the World). T-Bone Slim’s writings went on to inspire the Chicago surrealist movement and the Civil Rights movement in the 1960s. However, he stayed out of the limelight and his identity remained as a mystery for most of his readers.
The idea for this project originated during John Westmoreland’s Kone Foundation residence period in May – September 2021. An important event was the symposium “T-Bone Slim (Matt Valentin Huhta 1882–1942) – a poet, a radical and a hobo”, streamed at Finnish Literature Society on 30 August 2021. The symposium brought together researchers, artists and activists from Finland, the U.S. and Great Britain, and was the first academic seminar on T-Bone Slim. John Westmoreland continues his artistic work on the new interpretations of T-Bone Slim’s songs in the project, in collaboration with Paleface and Laulava Unioni.
Laulava Unioni’s version of T-Bone Slim’s ”Popular wobbly” first published on their Facebook page on 6.9.2021. Translated to Finnish by Karri Miettinen, transcription by Ossi Peura.
The blog: what you can expect?
Example of our material: Booklets and translated literature published in Ashtabula, T-Bone Slim’s childhood town in Ohio, in the turn of the century. Most of these old booklets are bind as odd volumes. Available at the National Library of Finland. Photo: Lotta Leiwo, 2022.
We will explore different networks, communities, and contexts which T-Bone Slim acted in, and which affected his life history and his writing. These networks and communities include his family history in Kälviä, Central Ostrobothnia; his childhood, youth and family life in Ashtabula Harbor, Ohio, and Erie, Pennsylvania; his studies in the Work People’s College in Duluth; his life as “a hobo”, literary networks and involvement in the IWW labor movement; his last years in New York.
Example of our material: T-Bone Slim’s manuscript. T-Bone Slim approx. 1934–1942. Click the image to view it in full size. Available at Modern Manuscript Digital Collection, Newberry Library.
These networks will provide also wider perspectives on the frictions, boundaries, and possibilities in immigrant communities. We will explore these issues in a series of blogs, based on new archival findings, and new interpretations of the old materials.
The blog posts will be short, popularized texts about our research introducing our materials, research trips, Westmoreland’s artistic work, and much more.
Welcome to follow us and T-Bone Slim on this journey!
![Man performing on a stage with a guitar. Plants and flowers, three persons playing and singing in the background.]](https://blogs.helsinki.fi/tboneslim/files/2022/08/John-performing-at-Valkeakoski-workers-music-festival-2022.jpg)
