Hiekkasaarilla

_MGs_5654_wm

Ölandetin karu koillisranta Kyrkogårdsön saaristossa. Kartoilla saaren nimi on paikallisesta kielenkäytöstä poiketen Örlandet.

_MG_5591_wmKökarin itäpuolella kulkee jääkauden kokoamasta sorasta muodostuneiden harjusaarten ketju luoteesta kaakkoon. Östra Långskär ja sen viereinen Sandskär ovat luonnonsuojelualueita. Myös Föglön kaakkoisosassa on muutama hiekkasaari, ja harju jatkuu veden alla  luoteeseen pulahtaen pinnalle Sottungan Sandskärissä ja Vårdön Malörenissä.

Harjusaaret piirtyvät horisonttiin matalina, meren ja jäiden koukeroisiksi muokkaamina kohoumina. Yleensä niissä on vähän puita, kuten yksittäisiä pihlajia. Poikkeuksen säännöstä muodostaa männiköinen Malören, jonka ennen avoimet riutat ovat kaislikoituneet ja kasvaneet täyteen läpitunkematonta, yli miehenkorkuista tyrnipusikkoa.

Saaria hallitsevat karun avarat kanerva- ja mattokatajanummet sekä rantojen soraikot. Ohutmultaisilla kuivilla kedoilla viihtyy lukuisia kasviharvinaisuuksia. Saarista isoimman, Ölandetin keskiosan peittää kuitenkin istutettu takkuinen pihtakuusimetsikkö, outo metsätalouskoe 1960-luvulta.

_IMG0476_wm

Ölandetin länsireunan kapea hiekkakannas.

_IMG0426_wm

_MG_5616_wm

Kesäkuussa kukkiva merikaali viihtyy Ölandetin soraikoilla. Kasvia on ennen käytetty ravinnoksi. Saaristomereltä tiedetään sitä kerätyn sianrehuksi, ja laidunnetuilla saarilla se jää pieneksi kalutuksi ruusukkeeksi.

_MG_5668_wm _MG_5656_wm _MG_4838_wm _MG_4809_wm_MG_5670_wm _MG_5633_wm

 

 

_MG_5890_wm

Ölandetin korkeaan koillistörmän rinteessä kasvavat valkolehdokki ja harmaakynsimö.

_MG_5571_wm _MG_5581_wm

 

_MG_4883_wm

Merisinappi viihtyy hiekkarannalla, harvinaiset saunionoidanlukot ja kuivuudessa punertuva kannusruoho kauempana vesirajasta.

_MG_4854_wm _MG_5608_wm _MG_5602_wm _MG_5943_wm _MG_5933_wm

 

 

_IMG7797_wm

Kesällä 2011 Partuvanissa oli valtavasti ahomansikkaa, kuivina kesinä marjoja tulee vain vähän

_IMG7763_wm

Västra Partuvan on pitkä ja kapea sorakannas. Merikaalin ohessa matalakasvuinen kangasajuruoho on täällä runsas, samoin suola-arho.

_MG_5983_wm _MG_5517_wm _MG_5539_wm_IMG7728_wm _IMG7810_wm

_MG_5062_wm

Lillsandskär.

_IMG7685_wm

Sandskärin muinaisrantavalleja korkealla nykyisestä merenpinnasta. Mainittakoon, että tästä saaresta luoteeseen, Östra Långskärin suojelualueella on toinen Sandskar, jolle maihinnousu on kielletty ympäri vuoden.

_IMG6800_wm

Isokrassi on Föglön Stora Sandörenin kasvierikoisuus.

 

_MG_5973_wm

Piikkiohdake, Stora revet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

_IMG6850_wm

Varjostusta kaihtava kissankäpälä on näyttävä niin kukkiessaan kuin siemenvaiheessakin. Stora Sandören.

MG_0142_wm MG_0139_wm

 

Sottungan Sandskär näyttää laivaväylälle kallioiselta, mutta saaren itä- ja pohjoisreunalla on komeita soraharjanteita. Saareen ei pidä rantautua ruotsinlaivojen ohittaessa, laivojen imu ja aallokkko voivat tulla ikävänä yllätyksenä väylän kupeella.

MG_8619_wm

MG_8575_wm

Pikkuaho-orvokki.

_IMG7180_wm _IMG7188_wmMG_8595_wm MG_8590_wm MG_8606_wm MG_8233_wm MG_0382_wm MG_0359_wm

_IMG7162_wm

Aallot, jäät ja tuuli muokkaavat hiekkasaaren maisemaa jatkuvasti. Malörenin ja Bockholmin väliin kasvanut hiekkakannas on nyttemmin huuhtoutunut pois.

_MG9600_wm _MG9557_wm

MG_3339_wm_MG7149_wm _IMG3021_wmMG_1667_wm

 

_IMG6867_wm

Karvaskallioinen, Stora Sandören.

 

_IMG4366_wm

Muurahaisleijona on oikeastaan perhosen toukka. Se ruopsuttaa hienoon hiekkaan suppilomaisen kuopan, jonka pohjalle se kaivautuu vaanimaan saalista.

 

Jätä kommentti