Ölandetin karu koillisranta Kyrkogårdsön saaristossa. Kartoilla saaren nimi on paikallisesta kielenkäytöstä poiketen Örlandet.
Kökarin itäpuolella kulkee jääkauden kokoamasta sorasta muodostuneiden harjusaarten ketju luoteesta kaakkoon. Östra Långskär ja sen viereinen Sandskär ovat luonnonsuojelualueita. Myös Föglön kaakkoisosassa on muutama hiekkasaari, ja harju jatkuu veden alla luoteeseen pulahtaen pinnalle Sottungan Sandskärissä ja Vårdön Malörenissä.
Harjusaaret piirtyvät horisonttiin matalina, meren ja jäiden koukeroisiksi muokkaamina kohoumina. Yleensä niissä on vähän puita, kuten yksittäisiä pihlajia. Poikkeuksen säännöstä muodostaa männiköinen Malören, jonka ennen avoimet riutat ovat kaislikoituneet ja kasvaneet täyteen läpitunkematonta, yli miehenkorkuista tyrnipusikkoa.
Saaria hallitsevat karun avarat kanerva- ja mattokatajanummet sekä rantojen soraikot. Ohutmultaisilla kuivilla kedoilla viihtyy lukuisia kasviharvinaisuuksia. Saarista isoimman, Ölandetin keskiosan peittää kuitenkin istutettu takkuinen pihtakuusimetsikkö, outo metsätalouskoe 1960-luvulta.
Ölandetin länsireunan kapea hiekkakannas.
Kesäkuussa kukkiva merikaali viihtyy Ölandetin soraikoilla. Kasvia on ennen käytetty ravinnoksi. Saaristomereltä tiedetään sitä kerätyn sianrehuksi, ja laidunnetuilla saarilla se jää pieneksi kalutuksi ruusukkeeksi.
Ölandetin korkeaan koillistörmän rinteessä kasvavat valkolehdokki ja harmaakynsimö.
Merisinappi viihtyy hiekkarannalla, harvinaiset saunionoidanlukot ja kuivuudessa punertuva kannusruoho kauempana vesirajasta.
Kesällä 2011 Partuvanissa oli valtavasti ahomansikkaa, kuivina kesinä marjoja tulee vain vähän
Västra Partuvan on pitkä ja kapea sorakannas. Merikaalin ohessa matalakasvuinen kangasajuruoho on täällä runsas, samoin suola-arho.
Lillsandskär.
Sandskärin muinaisrantavalleja korkealla nykyisestä merenpinnasta. Mainittakoon, että tästä saaresta luoteeseen, Östra Långskärin suojelualueella on toinen Sandskar, jolle maihinnousu on kielletty ympäri vuoden.
Isokrassi on Föglön Stora Sandörenin kasvierikoisuus.
Piikkiohdake, Stora revet.
Varjostusta kaihtava kissankäpälä on näyttävä niin kukkiessaan kuin siemenvaiheessakin. Stora Sandören.
Sottungan Sandskär näyttää laivaväylälle kallioiselta, mutta saaren itä- ja pohjoisreunalla on komeita soraharjanteita. Saareen ei pidä rantautua ruotsinlaivojen ohittaessa, laivojen imu ja aallokkko voivat tulla ikävänä yllätyksenä väylän kupeella.
Pikkuaho-orvokki.
Aallot, jäät ja tuuli muokkaavat hiekkasaaren maisemaa jatkuvasti. Malörenin ja Bockholmin väliin kasvanut hiekkakannas on nyttemmin huuhtoutunut pois.
Karvaskallioinen, Stora Sandören.
Muurahaisleijona on oikeastaan perhosen toukka. Se ruopsuttaa hienoon hiekkaan suppilomaisen kuopan, jonka pohjalle se kaivautuu vaanimaan saalista.