Viime vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa työskenteli yksi vieraslajitiedottaja. Tänä vuonna vieraslajitiedotus sai jatkoa kahden harjoittelijan voimin. Tänä kesänä vieraslajit ovat olleet hyvin ajankohtainen aihe ja esillä useaan otteeseen eri medioissa. 

Kesäkuussa tapahtuneet vieraslajiasetuksen muutokset ovat aiheuttaneet kansalaisissa hämmennystä ja ihmetystä. Vaikka vieraslajiasia on ollut ajankohtainen jo pitkään, nyt se on ollut mediassa esillä enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin uusien listalle lisättyjen lajien myötä. Asetus kieltää mm. kurtturuusun kasvattamisen kolmen vuoden siirtymäajalla (1.6.2022). Hätäisimmät ovat tämän myötä alkaneet hävittää kaikkia ruusuja pihoiltaan siinä pelossa, että kyseinen laji on kurtturuusu. Toisaalta toiset eivät halua hävittää lajia laisinkaan omilta pihoiltaan. Kurtturuusun aiheuttama ongelma on monin paikoin ehkä hankala ymmärtää – se kun aiheuttaa eniten ongelmia rannikolla. Siellä ongelma on kuitenkin niin laaja, että hävittämisen vaatiminen myös sisämaassa on perusteltua. Siinä missä me pidämme kurtturuusun kiulukoita ihanina, niin pitävät myös linnut, ja niiden vatsassa siemenet leviävät kauas siitä pihapiiristä, jossa pensas varsinaisesti on.

Kurtturuusun tunnistaa tarhakurtturuususta, kun tuntomerkit ovat tiedossa. Tarhakurtturuusu ei ole haitallisten vieraslajien listalla, koska usein siihen ei kehity siemeniä.

Toinen laji, joka nyt kesän aikana on puhututtanut niin mediassa kuin markkinoilla vieraillessammekin, on komealupiini. Lupiini rehevöittää maaperää, jossa se kasvaa ja syrjäyttää alkuperäistä, jo valmiiksi usein uhanalaista, niitty- ja ketokasvillisuutta elinalueillaan. Lisäksi se myrkyllisenä kasvina vähentää päiväperhosten määrää. Vaikka kasvi on kaunis (ainakin suurimman osan mielestä), sen haittavaikutukset ovat siis suuret – ja kauneus hyvin lyhytaikaista ennen kuin siemenkodat kehittyvät törröttämään tien penkoille. Alueilla, joita lupiini ei vielä ole vallannut olisi erittäin tärkeää, että vähintään uusien siementen syntyminen estetään niittämällä kasvustot. Lupiinin siemenet voivat säilyä maaperässä jopa vuosikymmenen, joten jokainen torjuttu siemenkota on tärkeä! Joillain alueilla lupiinin on havaittu leviävän tienpenkoilta metsiin ja pelloille, joten torjuntatoimet ovat tärkeitä, vaikka tehtävää tuntuu välillä olevan loputtomiin.

Lupiini syrjäyttää paljon alkuperäistä lajistoa. Kun alueella on kukkivia kasveja monipuolisesti, ne kukkivat usein eri aikoihin ja ihailtavaa riittää koko kesälle.

Tunnettujen ja mediassa esillä olevien lajien lisäksi Suomesta löytyy paljon haitallisia vieraslajeja, joista monet eivät varmasti vielä ole tietoisia. Näistä esimerkkinä keltamajavankaali, jonka haitallisen vieraslajin statuksesta vieraslajien torjuntaan keskittyvä VieKas LIFe -hanke pyrkii aktiivisesti tiedottamaan. Lisäksi kasveista Suomessa haitallisiksi vieraslajeiksi on listalle lisätty kesäkuun alun uudistuksessa muun muassa japanintatar, sahalintatar, tarhatatar, hamppuvillakko, kanadanvesirutto, lännenpalsami ja alaskanlupiini.

Vaikuttaako jokin lajeista tutulta? Lajien levinneisyydestä kerätään tietoja www.vieraslajit.fi-vieraslajiportaaliin, ja VieKas LIFE -hankkeen sivujen kautta https://viekas.laji.fi/ havaintoja on helpompi ilmoittaa mobiilaitteella.

Vieraslajitiedotukselle on selkeästi ollut Etelä-Pohjanmaalla tarvetta ja kysyntää. Välillä markkinoilla on porukkaa ollut jonoksi asti, ja kysymyksiin olemme pyrkineet vastaamaan parhaamme mukaan. Talkoissa osallistujien kanssa on tullut keskusteltua aiheesta syvällisemminkin, kun aikaa on enemmän. Kokonaisuudessaan kesä on ollut todella opettavainen, ja kohtaamiset näissä tapahtumissa ovat olleet iso työhön mielekkyyttä tuova osa! Jos kysymyksiä aiheeseen liittyen on, vastaamme jatkossakin kaikkiin niihin kykymme mukaan.

Talkoissa tavataan!

Ilona Laine ja Joni Kivimäki
Kesäharjoittelijat
Kyrönjoen alueen vieraslajitiedotus ja -torjunta

Talkoopaikoilla vieraillaan aina etukäteen ja siellä tarkistetaan sekä vieraslajitilanne, että kuinka helppoa maastossa on liikkua.

Kaikilta vierailluilta kohteilta vieraslajeja ei (onneksi) ole paljoa löytynyt, ja keskitymmekin sellaisiin kohteisiin, joissa kasvustoa on jo aikaisemmin torjuttu, tai paikka on muuten tärkeä tai näkyvällä paikalla.