Hentosuolake
| Hentosuolake | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Alismatales |
| Heimo: | Suolakekasvit Juncaginaceae |
| Suku: | Suolakkeet Triglochin |
| Laji: | palustris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Triglochin palustris |
|
| Katso myös | |
Hentosuolake (Triglochin palustris) on monivuotinen suolakekasvien (Juncaginaceae) heimoon kuuluva ruoho. Se kasvaa 5–50 cm korkeaksi, ja sen varsi on ohut ja haaraton. Lehdet kasvavat tyviruusukkeina, ja kukat ovat vaatimattomat. Hentosuolaketta kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen elinympäristönä on erityisesti erilaiset kosteikot.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monivuotinen hentosuolake kasvaa 5–50 cm korkeaksi. Varsi on tyvestä alkaen ohut, haaraton, pysty ja lehtiä pitempi. Tyviruusukkeena olevat lehdet ovat 0,5–2 mm leveitä, tupellisia, korvakkeellisia sekä tasasoukkia ja puoliliereitä. Lehden kieleke on lyhyt ja tylppä. Kukinto on pitkä ja harsu terttu. Vaatimattomien kukkien kukkaperät ovat pieniä, lähes pystyjä ja kukintorangan myötäisiä. Kukat ovat kaksineuvoisia, kukan kehä on verhiömäinen ja kuusilehtinen. Sekä heteitä että emejä on kuusi kappaletta. Suomessa hentosuolake kukkii kesä-heinäkuussa. Kuusilukuisesta kukasta kehittyy kolmilohkoinen, kapean nuijamainen lohkohedelmä, joka on kooltaan 6–9 × 1–1,5 mm. Hentosuolakeen juurakko on lyhyt. Se kasvattaa rönsyjä, joiden päähän muodostuu syksyllä talvehtimissilmu, jonka varassa kasvi säilyy seuraavaan kevääseen.[2]
Hentosuolake muistuttaa lähinnä merenrannoilla tavattavaa merisuolaketta (Triglochin maritima), mutta on tätä pienempi ja hennompi.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hentosuolake on levinnyt varsin laajalle alueelle pohjoisella pallonpuoliskolla. Euroopassa lajia tavataan kaikkialta lukuun ottamatta suurintaa osaa Pyreneiden niemimaata, Etelä-Ranskaa, Italiaa, Kreikkaa sekä Etelä-Ukrainaa ja -Venäjää. Levinneisyysalue jatkuu Aasian puolelle, jossa lajia kasvaa Kaukasuksen alueella ja paikoin Turkissa, laajalla alueella Siperian eteläosissa ja Keski-, Etelä- ja Itä-Aasissa. Pohjois-Amerikassa hentosuolaketta tavataan arktisia alueita lukuun ottamatta suurimassa osassa Alaskaa ja Kanadaa sekä Yhdysvaltain pohjoisosissa. Lajia kasvaa myös Grönlannin rannikolla ja Marokossa Pohjois-Afrikassa. Lajia on tavattu myös Etelä-Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa.[3]
Suomessa hentosuolaketta tavataan koko maassa. Runsaimmillaan laji on maan eteläosissa ja pohjoisimmassa Lapissa.[2]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hentosuolake on kosteikkokasvi, jota kasvaa lampien, järvien ja meren rannoilla, lähdepaikoilla, lettomaisilla soilla, kosteilla niityillä, suopelloilla ja ojissa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Akhani, H. & Zehzad, B.: Triglochin palustris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.10.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 511.
- ↑ Den virtuella floran: Kärrsälting (myös levinneisyyskartat) Viitattu 22.6.2013. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2016: Hentosuolakkeen (Triglochin palustris) levinneisyys Suomessa
- Laji.fi: Hentosuolake (Triglochin palustris)
- Luontoportti: Hentosuolake (Triglochin palustris)
- ITIS: Triglochin palustris (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Triglochin palustris (englanniksi)
- Flora of China: Triglochin palustris (englanniksi)
|