Tämä on lupaava artikkeli.

Hentosuolake

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hentosuolake
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Suolakekasvit Juncaginaceae
Suku: Suolakkeet Triglochin
Laji: palustris
Kaksiosainen nimi

Triglochin palustris
L.

Katso myös

  Hentosuolake Wikispeciesissä
  Hentosuolake Commonsissa

Hentosuolake (Triglochin palustris) on monivuotinen suolakekasvien (Juncaginaceae) heimoon kuuluva ruoho. Se kasvaa 5–50 cm korkeaksi, ja sen varsi on ohut ja haaraton. Lehdet kasvavat tyviruusukkeina, ja kukat ovat vaatimattomat. Hentosuolaketta kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen elinympäristönä on erityisesti erilaiset kosteikot.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hentosuolakkeen kukat ovat vaatimattomia.
Hentosuolakkeen hedelmiä.

Monivuotinen hentosuolake kasvaa 5–50 cm korkeaksi. Varsi on tyvestä alkaen ohut, haaraton, pysty ja lehtiä pitempi. Tyviruusukkeena olevat lehdet ovat 0,5–2 mm leveitä, tupellisia, korvakkeellisia sekä tasasoukkia ja puoliliereitä. Lehden kieleke on lyhyt ja tylppä. Kukinto on pitkä ja harsu terttu. Vaatimattomien kukkien kukkaperät ovat pieniä, lähes pystyjä ja kukintorangan myötäisiä. Kukat ovat kaksineuvoisia, kukan kehä on verhiömäinen ja kuusilehtinen. Sekä heteitä että emejä on kuusi kappaletta. Suomessa hentosuolake kukkii kesä-heinäkuussa. Kuusilukuisesta kukasta kehittyy kolmilohkoinen, kapean nuijamainen lohkohedelmä, joka on kooltaan 6–9 × 1–1,5 mm. Hentosuolakeen juurakko on lyhyt. Se kasvattaa rönsyjä, joiden päähän muodostuu syksyllä talvehtimissilmu, jonka varassa kasvi säilyy seuraavaan kevääseen.[2]

Hentosuolake muistuttaa lähinnä merenrannoilla tavattavaa merisuolaketta (Triglochin maritima), mutta on tätä pienempi ja hennompi.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hentosuolake on levinnyt varsin laajalle alueelle pohjoisella pallonpuoliskolla. Euroopassa lajia tavataan kaikkialta lukuun ottamatta suurintaa osaa Pyreneiden niemimaata, Etelä-Ranskaa, Italiaa, Kreikkaa sekä Etelä-Ukrainaa ja -Venäjää. Levinneisyysalue jatkuu Aasian puolelle, jossa lajia kasvaa Kaukasuksen alueella ja paikoin Turkissa, laajalla alueella Siperian eteläosissa ja Keski-, Etelä- ja Itä-Aasissa. Pohjois-Amerikassa hentosuolaketta tavataan arktisia alueita lukuun ottamatta suurimassa osassa Alaskaa ja Kanadaa sekä Yhdysvaltain pohjoisosissa. Lajia kasvaa myös Grönlannin rannikolla ja Marokossa Pohjois-Afrikassa. Lajia on tavattu myös Etelä-Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa.[3]

Suomessa hentosuolaketta tavataan koko maassa. Runsaimmillaan laji on maan eteläosissa ja pohjoisimmassa Lapissa.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hentosuolake on kosteikkokasvi, jota kasvaa lampien, järvien ja meren rannoilla, lähdepaikoilla, lettomaisilla soilla, kosteilla niityillä, suopelloilla ja ojissa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Akhani, H. & Zehzad, B.: Triglochin palustris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.10.2016. (englanniksi)
  2. a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 511.
  3. Den virtuella floran: Kärrsälting (myös levinneisyyskartat) Viitattu 22.6.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]