Pihakrassi
| Pihakrassi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: | Krassit Lepidium |
| Laji: | ruderale |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lepidium ruderale |
|
| Katso myös | |
Pihakrassi (Lepidium ruderale) on ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon, krassien (Lepidium) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on matalakasvuinen, kapealehtinen ja yleensä runsaasti haarova kasvilaji. Koko kasvi tuoksuu voimakkaasti ja tuoksua on toisinaan kuvattu epämiellyttäväksi. Pihakrassi on tavallisimmin yksivuotinen.[1]
Pihakrassi voi kasvaa noin 20 cm korkeaksi ja sen varsi on kalju tai lyhytkarvainen. Alimmat lehdet ovat pariliuskaisia ja ne karisevat pois varhain. Ylemmät lehdet ovat kapeansuikeita ja ehytreunaisia. Pihakrassin kukissa ei ole terälehtiä ja niissä on ainoastaan kaksi hedettä. Pihakrassi kukkii kesäkuusta elokuulle. Pihakrassin hedelmät ovat pieniä, munanmuotoisia lituja, jotka ovat tavallisesti vain 2 mm pitkiä.[1]
Pihakrassi muistuttaa jonkin verran muita krassilajeja ja se sekoitetaan usein ratakrassiin (Lepidium densiflorum). Ratakrassin kukinto on kuitenkin tiiviimpi ja ratakrassi ei tuoksu samaan tapaan kuin pihakrassi. Rikkakrassi (Lepidium neglectum) eroaa pihakrassista litujen muodon sekä tuoksun perusteella. Muilla krassilajeilla, joihin pihakrassin voisi sekoittaa, on yleensä suuremmat lidut kuin pihakrassilla.[1]
Pihakrassi kasvaa katujen ja teiden varsilla sekä erilaisilla joutomailla[1]. Suomessa pihakrassia tavataan siellä täällä eri puolilla maata, lähinnä eteläisen Suomen isoimpien kaupunkien alueilla[2]. Viime aikojen havainnoista pohjoisimmat pihakrassihavainnot Suomessa ovat Oulusta[2].
Pihakrassin tieteellisen nimen lajinimi (ruderale) tulee latinan sanasta rudera (suom. raunio), mikä viittaa lajin kasvupaikkoihin erilaisilla ihmisvaikutteisilla paikoilla, kuten ruderaattialueilla[1].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Den virtuella floran: Gatkrassing (Lepidium ruderale) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 5.9.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2018: Pihakrassi (Lepidium ruderale) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 5.9.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Pihakrassi (Lepidium ruderale)
- Luontoportti: Pihakrassi (Lepidium ruderale)
- JSTOR Global Plants: Lepidium ruderale (englanniksi)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Lepidium ruderale (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Lepidium ruderale (englanniksi)
- Flora of North America: Lepidium ruderale (englanniksi)
- Flora of China: Lepidium ruderale (englanniksi)
|