Tuusulan seurakunta
| Tuusulan seurakunta Tusby församling |
|
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Seurakuntakeskus avattiin vuonna 2018. Se toimii aikaisemmin Puolustusvoimien käytössä olleessa rakennuksessa. |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Espoon hiippakunta |
| Rovastikunta | Tuusulan rovastikunta |
| Pääkirkko | Tuusulan kirkko |
| Perustettu | 1653 |
| – Kappeliseurakunta | 1643 |
| – Emäseurakunta | 1653 |
| Jäsenmäärä | 25 889[1] (2022) |
| – Osuus asukkaista | 65,5 % |
| Kirkollisvero | 1,45 % |
| Kirkkoherra | Ulla Rosenqvist |
| Tuusulan seurakunta | |
Tuusulan seurakunta on perustettu vuonna 1654. Se kuuluu Tuusulan rovastikuntaan yhdessä Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Nurmijärven seurakunnan kanssa. Tuusulan rovastikunta on osa Espoon hiippakuntaa ja Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa.[2]
Tuusulan seurakunnan kirkkoherra on Ulla Rosenqvist. Seurakunnalla on kaksi kirkkoa: Tuusulan kirkko ja Kellokosken kirkko.
Tuusulan seurakunta muodostettiin vuonna 1643 Sipooseen kuuluvaksi kappeliseurakunnaksi. Seurakunta muodostettiin Helsingin pitäjän osista ja erotettiin emäseurakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä vuonna 1653 ja 1668.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643 Sipoon seurakuntaan kuuluneena kappeliseurakuntana, mutta siihen liitettiin myös osia Helsingin pitäjän ja Nurmijärven seurakunnista. Itsenäiseksi seurakunnaksi se muutettiin vuonna 1653. Siitä on 1900-luvulla erotettu Keravan ja Järvenpään seurakunnat.[4]
Tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkot ja kappelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuusulan seurakunnalla on kolme kirkkoa.
- Tuusulan kirkko on seurakunnan pääkirkko. Se on valmistunut vuonna 1734 Tuusulanjärven rannalle.
- Jokelan kirkko rakennettiin vuonna 1976. Kirkko purettiin vuonna 2022 sisäilmaongelmien vuoksi. Kirkosta jätettiin pystyyn kellotorni sekä osa päätyseinää. Kirkon kaksi kelloa varastettiin lokakuussa 2021[5].
- Kellokosken kirkko on rakennettu vuonna 1800. Sen vieressä on seurakuntatalo.
- Paijalan hautausmaan vanha kappeli on vuodelta 1910. Hautausmaan uudempi kappeli valmistui vuonna 1993.
Seurakuntakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurakunnan toiminnallinen ja hallinnollinen keskus on Hyrylässä toimiva Tuusulan seurakuntakeskus.[6] Näiden lisäksi on seurakuntakodit Lahelan alueella ja Riihikalliossa.
Hautausmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hautausmaita on neljä.
- Vanhin on Tuusulan kirkkopuisto, joka on perustettu vuonna 1777.
- Kellokosken hautausmaa on vuodelta 1809.
- Paijalan hautausmaa on perustettu vuonna 1896.
- Jokelan uurnalehto vihittiin käyttöön vuonna 1995.
Alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurakunta on jaettu kolmeen alueeseen.
Alueet ovat
- Jokela
- Kellokoski
- Etelä-Tuusula. Tähän alueeseen kuuluvat Hyrylä, Lahela, Mattila ja Riihikallio.
Papisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Tuusulan seurakunnan kirkkoherroina:[7]
|
|
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ Väkiluvut seurakunnittain 2008–2015 (xlxs-tiedosto (Excel)) Sakasti.fi. 27.1.2016. Kirkkohallitus. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 26.3.2016.
- ↑ Seurakunta: Helsingin pitäjä Suomen sukututkimusseura. Viitattu 12.8.2022.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Tuusula”, Historian suursanakirja, s. 549. WSOY, 1998. 951-0-22044-2.
- ↑ Tiina Karppi, Joku varasti Jokelan kirkonkellot viikonloppuna pimeyden turvin, Yle.fi, uutiset 29.10.2021, viitattu 29.10.2021
- ↑ Seurakuntakeskus Tuusulan seurakunta. Viitattu 23.2.2024.
- ↑ Pappisluettelo: Tuusulan seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 20.10.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| |||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||