Ylhän kartano
| Ylhän kartano | |
|---|---|
| Ylhäis rusthåll | |
 Ylhän kartano kesällä 2019 |
|
| Sijainti | Lohjantaipale, Karjalohja |
| Rakennustyyppi | Ratsutila |
| Valmistumisvuosi | 1700-luvun loppu |
| Rakennuttaja | Karell suku |
| Runkorakenne | Hirsi |
| Julkisivumateriaali | Laudoitus |
| Kerrosluku | 1,5 |
 |
|
Ylhän kartano (ruots. Ylhäis rusthåll) on Lohjantaipaleen kylässä, Karjalohjalla sijaitseva entinen rustholli. Tila mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran jo 1500-luvun alussa. Nykyinen päärakennus on kuitenkin todennäköisesti 1700-luvun lopulta. Karjalohjalla sijaitsee toinenkin Ylhä niminen tila Pellonkylän kylässä.[1]
Ylhän kartano kuuluu nykyisin osaksi Lohja Spa Resort -kylpylää, eli entistä Päiväkummun kylpylää.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perimätiedon mukaan Lohjantaipaleen kylänmäellä oli 1500-luvun alussa pelkkä iso hirsimökki, jota ympäröi metsät ja kasketut pellot. Vuonna 1504 Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture matkusti "Itämaahan" eli nykyisen Suomen alueelle ja jakoi alueella läänityksiä eri aatelissuvuille. Tuolloin myös Ylhän tila muodostui 300 hehtaaria maata käsittäväksi ratsutilaksi von Aminofors -suvulle. Tila säilyi von Aminoforsien hallussa Eerik XIV:n ja Juhana III valtakausien läpi. Myös kolmikymmenvuotisen sodan yli von Aminoforsit pitivät Ylhää hallussaan.[1]
Vasta vuonna 1712 tila vaihtoi omistajaa, kun se siirtyi muuan Johan Johanssonin omistukseen. Johan Johanssonin suku, joka otti myöhemmin sukunimekseen Karell, omisti kartanon yli 200 vuotta. Johan Johanssonin kuoltua sydänkohtaukseen vuonna 1781 tilan peri hänen poikansa Henrik Johansson. Vasta Henrik Johanssonin poika Johan Henriksson alkoi käyttää sukunimeä Karell. Ylhän kartano periytyi suvussa eteenpäin ja vuonna 1870 sen omistajana mainitaan Ulrika Gustava Öhman, omaa sukua Karell. Samana vuonna Folkwännen -lehti kirjoitti Ulrika Öhmanin mielenterveydestä varsin avoimesti. Lehti kirjoittaa kuinka Ulrikan entinen aviomies Samuel Engberg hirttäytyi ja kuinka tämän molemmat lapset ensimmäisestä avioliitosta menehtyivtä. Lehden mukaan "eläimellisesti käyttäytyvä" Ulrika lähetettiin Lapinlahden sairaalasta takaisin Karjalohjalle parantumattomana. Ulrikaa varten Ylhäisten kartanoon rakennettiin tuolloin kulmittain muuhun rakennukseen nähden oleva niin kutsuttu pehtoorinsiipi omalla sisäänkäynnillä. Ulrika menehtyi vuonna 1872 vain 48 vuoden iässä. Hänet haudattiin sukuhautaan Karjalohjan hautausmaalle. Ulrika oli mennyt naimisiin uudelleen ja hänen puolisonsa Henrik Johan Öhman jatkoi tilan pitoa. Henrikin poika Anders Öhman peri tilan Henrikin kuoltua vuonna 1903. Anders suomensi nimensä Saarioksi ja myi Ylhän kartanon vuonna 1919 von Hammar -suvulle. Tuolloin Ylhän tila kattoi miltei 500 hehtaaria maata. Anders Saario oli näyttelijä Esa Saarion isoisä.[1][2][3][4][5][6][7]
Sotien jälkeen tilan pinta-ala kuitenkin pienentyi rajusti. Suuren kartanon maista luovutettiin alueita karjalaisille siirtolaisille ja lopulta tilalle jäi itselleen maata vain 38,5 hehtaaria. Ylhän kartanon omistaja Valio von Hammar laittoi kartanon myyntiin ja sen osti Kauniaisissa toimiva Naisten ja Lasten Virkistyskoti ry. vuonna 1957. Yhdistys toimi Kauniaisissa Päiväkumpu -nimisessä huvilassa, mutta etsi suurempia toimitiloja. Vuoden 1982 kesäkuussa vihittiin käyttöön Lomakeskus Päiväkumpu, joka nykyisin tunnetaan nimellä Lohja Spa & Resort.[1][8]
Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylhäisten kartanon päärakennus sijaitsee Lohjanjärven rannalla ja sen vanhimmat osat lienevät 1700-luvulta. 1800-luvun jälkipuoliskolla kartanoon lisättiin poikittain muuhun rakennukseen nähden lisäsiipi omalla sisäänkäynnillä kartanon omistajan Ulrika Öhmanin asunnoksi. Ylhäisten kartanoa ympäri suuri puistoalue. Päärakennuksen lisäksi kartanon pihapiiriin kuuluu muun muassa navetta, talli ja kanala, jotka ovat rakennettu 1900-luvun alussa.[1][8][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Lohja Spa & Resort: Ylhän kartanon historiaa jo 1500-luvulta lohjaspa.fi.
- ↑ a b Wästra Raseborgs Härad Karis Lojo Sochn digi.narc.fi. Viitattu 11.12.2021.
- ↑ Karjalohja RK 1754 digi.narc.fi. Viitattu 11.12.2021.
- ↑ Karjalohja - rippikirja, 1710-1734 sukuhistoria.fi. [vanhentunut linkki]
- ↑ Karjalohjan seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneet, kuolleet ja vihityt 1746-1793 digi.narc.fi. Viitattu 11.12.2021.
- ↑ 3.8.1870 Folkwännen no 31, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.12.2021.
- ↑ Nummen seurakunnan kirkonarkisto - Kastetut hiski.genealogia.fi. Viitattu 11.12.2021.
- ↑ a b [http://sukutilat.sarka.fi/ Sukutilat Webiss�] sukutilat.sarka.fi. Viitattu 11.12.2021.