HARRO! Suomen poptaiteen klassikko Kumussa

Torstaina, 1. lokakuuta avattiin Kumun taidemuseon 4. kerroksen B-siivessä näyttely „HARRO! Suomalaisen poptaiteen klassikko”. Näyttelyn avasi Suomen suurlähettiläs Jaakko Kalela. Avajaisissa oli paikalla myös taiteilija Harro Koskinen. Hänet tunnetaan parhaiten poptaiteestaan ja vahvasti yhteiskuntakriittisistä teoksistaan. Näyttely esitteleekin Koskisen tuotantoa hänen poptaiteen aikakaudeltaan, jonka keskeinen hahmo oli paksu ja värikäs sika. Näyttely on yleisölle avoinna 2.10.2009 - 28.3.2010.
 

 

Kumun johtaja Anu Liivak ja suurlähettiläs Jaakko Kalela pitivät avajaispuheensa skandaalisten sikojen luona. Taustalla Sikamessias ja Sikavaakuna. Kumun johtaja Anu Liivak ja suurlähettiläs Jaakko Kalela pitivät avajaispuheensa skandaalisten sikojen luona. Taustalla Sikamessias ja Sikavaakuna.

Kuvataiteilija Harro Koskinen on tullut tunnetuksi yhteiskuntakriittisestä, poptaiteesta ammentavasta kuvamaailmastaan, erityisesti pinkeistä ja keltaisista sioista, jotka elävät omassa sikatodellisuudessaan. Taiteilijan uran alkuvuosina syntyneet teokset jäivät määrittämään Harron elämää ja tuotantoa vuosikymmeniksi.

Sikoja ja Suomen lippuja

Harron sikahahmossa kiteytyvät oivallisesti ne ihmisyyden ikävät piirteet, joita hän koko uransa aikana on arvostellut. Hahmo parodioi yhtä lailla uskontoa, valtiota, poliisi-instituutiota (Sikapoliisivaakuna, 1969) kuin porvarillista ydinperhettäkin (Sikaperhe, 1969). Sika on toimelias ja viettää nuoren miehen vilkasta elämää. Se ajaa veneillä, kiukuttelee rikkinäisille autoilleen, riitelee ja rakastaa, luikertelee aiheuttamistaan sotkuista kuin käärme ja hoitaa stressivatsaansa Neutragelillä.   

Suomen suurlähettiläs Jaakko Kalela ja taiteilija Harro Koskinen. Suomen suurlähettiläs Jaakko Kalela ja taiteilija Harro Koskinen.

Harron suurin läpimurto tapahtui vuonna 1969, jolloin hänen oli vielä melko nuorena miehenä käytävä taisteluun taiteellisen ilmaisunvapauden puolesta. Lähes nelimetrinen teos, 1969 valmistunut Sikamessias, pääsi lehtien palstoille, koska sitä pidettiin jumalanpilkkana. Sen jälkeen häntä vastaan nostettiin syyte myös valtakunnanvaakunan häpäisemisestä (Sikavaakuna, 1969).  Lopulta hänet todettiin syylliseksi jumalanpilkkaan. Kritiikki hänen töitään kohtaan on aikaa myöten laantunut, ja siasta on tullut yleisön rakastama hahmo.

Laaja takautuva näyttely luo katsauksen sikateosten lisäksi myös undergroundin innoittamiin ja suomalaista elämänmuotoa peilaaviin teoksiin. 

Vuodesta 1967 alkaen ammattitaiteilijana toiminut Harro Koskinen (s. 1945) aloitti abstraktikkona, mutta läheni vähitellen esittävää poptaidetta. Koskinen oli 1960-luvun lopulla mukana turkulaisessa undergroundryhmässä Suomen Talvisota 1939-40, jonka Aamurusko-lehteen hän teki piirroksia ja sarjakuvia. 1970-luvun jälkeen hänen tuotantonsa on painottunut etenkin maisemamaalaukseen, kolmiulotteisiin installaatioihin ja veistoksiin sekä digitaaliseen kuvaan, joissa kaikissa pysyvänä teemana on suhde luontoon.  Koskinen on toiminut myös taidekriitikkona sekä kuvanveiston ja digitaalisen kuvankäsittelyn opettajana.

 

Harron Sikaperhe kokoontuneena television ääreen. Harron Sikaperhe kokoontuneena television ääreen.


Näyttely on syntynyt yhteistyössä Turun taidemuseon kanssa. Projektia tukee Suomen Näyttelyvaihtokeskus FRAME.