Keskiviikkoiltana 7.8.2013 kiiruhdimme kuin lintubongarit löytääksemme sorsanputken ja vesinenätin, jotka kuulemma lymysivät jossain Lauttasaaren länsipuolen rantamaisemissa. Löytyiväthän ne, sillä oppaamme, biologi Christina Lindén, oli etukäteen paikantanut kyseisten kasvien sijainnit. Sorsanputki on Suomessa uhanalainen ja suojeltu ja vesinenätti on Helsingissä harvinainen. Kolmas harvinaisuus, rantaputki, tavattiin retken loppupäässä. Yllätyslöytö oli maltsa, jota arveltiin liuskamaltsaksi. Se on silmällä pidettävä laji Helsingissä.
Sorsanputki (vattenmärke, Sium latifolium) oli vielä kukassa, mutta vesinenätistä (vattenfräne, Rorippa amphibia) oli nähtävissä vain salaatinlehtiä muistuttava vaaleanvihreä kasvusto. Kenties se ei kukikaan kyseisessä pimeässä paikassa.
Retken haasteellisimpia kasveja olivat maltsat, jotka nykyään kuuluvat revonhäntäkasveihin (Amaranthaceae). Luontoportissakin sanotaan, että ”maltsat ovat lajintunnistuksen kannalta hankala ryhmä” muun muassa siksi, että ne muistuttavat savikoita (Chenopodium).
Lauttasaarenkin eri maltsat tuottivat päänvaivaa: oliko havaittu kasvi isomaltsa, merimaltsa, suolamaltsa vai harvinainen lännenmaltsa tai liuskamaltsa? Satavarmaa vastausta ei kukaan uskaltanut antaa.
Christina Lindén selostaa tunnistuksen kannalta olennaista maltsan hedelmaverhiön rakennetta. Kuva: Mirja Reijonen.
Lauttasaaressa asuvan Christinan mukaan monet maltsat näyttivät tänä vuonna kukkivan myöhään. Useimmat näkemämme yksilöt olivat vasta nuppuvaiheessa, joten tunnistaminen hedelmäverhiöiden rakenteen avulla ei vielä onnistunut. Jälkeenpäin yliopiston kasvitieteilijä tunnisti valokuvista liuskamaltsan, jonka kasvupaikka on nyt kirjattu kasvimuseon havaintotietokantaan.
Tiesimme, että rantaputkia, ruohokanukoita ja rantasappeja pitäisi olla jossain Länsiulapanniemellä. Helsingissä rantaputki on mantereella melko harvinainen; ruohokanukka ja rantasappi sitä vastoin yleisempiä.
Rantaputket löytyivät lepikosta. Kuva: Mirja Reijonen
Retki oli edennyt Hevosenkenkälahden uimarannalta Takaniemen kautta Länsiulapanniemelle. Tunnistimme ainakin neljäkymmentä merenrantakasvia. Hienoja havaintoja olivat harvinaisen sorsanputken, rantaputken, vesinenätin, liuskamaltsan ja merikaalin lisäksi morsinko, kierumatara, pensaikkotatar, konnanleinikki, isorantasappi, keltamaite, meriputki, meriasteri, ruohokanukka ja rantavehnä.
Silmällä pidettävä liuskamaltsa, flikmålla, atriplex Calotheca. Kuva: Lars Winberg
Rantaputki, strandloka, Ligusticum scothicum. Kuva: Mirja Reijonen
Ruohokanukka, hönsbär, Cornus suecica. Kuva: Mirja Reijonen
Isorantasappi, kustarun, Centaurium littorale. Kuva: Mirja Reijonen
Kaksi sorsanputkea ja takana vesinenätin vaaleanvihreitä lehtiä. Kuva: Mirja Reijonen
Lisätietoja
Sorsanputki, vattenmärke, Sium latifolium
Vesinenätti, vattenfräne, Rorippa amphibia
Liuskamaltsa, flikmålla, Atriplex calotheca
Rantaputki, strandloka, Ligusticum scothicum
Luontoportti
Alueellisesti uhanalaisen vesinenätin Helsingin esiintymät
Helsingin kaupunki, ympäristökeskus
”Bongaus tarkoittaa lintuslangissa, että käydään katsomassa lintua, jonka tiedetään olevan jossain”
Mirja Reijonen
Helsyn retket löytyvät retkikalenterista http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/tapahtumat
Helsy 