Etelä-Pohjanmaan maine elokuvateollisuuden myyttisenä menestyspajana on saamassa jatkoa.

– Varmasti se on uutinen, että suunnittelemme Häjyt 2 -elokuvaa kovaa vauhtia, kertoo Solar Filmsin vastaava tuottaja, Markus Selin, suomalainen tuottajaguru monen menestyselokuvan takaa.

Selin oli tuottamassa jo vuonna 1999 Kauhavalla ensi-iltaansa saanutta Häjyt-elokuvaa, jota tähdittivät tuolloin pääosissa näyttelijät Samuli Edelmann (Jussi Murikka) ja Juha Veijonen (Antti Karhu).

Elokuvassa puukkojunkkarit tuotiin Etelä-Pohjanmaalle 1990-luvulla.

Ohjaajan pallilla istuu Selinin mukaan edelleen Jussi-palkittu Aleksi Mäkelä, kuten ykkösosassakin. Ohjaajan Jussinsa Mäkelä sai vuoden 1994 elokuvastaan Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat.

Hakevat yhteistyökumppaneita

Kuinka todennäköistä on, että Häjyt 2 -elokuva toteutuu?

– Uskomme sataprosenttisesti, että teemme elokuvan. Kyllä me tosi vakavasti sitä teemme. Aiomme lähestyä Seinäjoen ja Kauhavan alueen yrittäjiä jossain vaiheessa, kun saamme projektia käyntiin. Tarvitsemme paljon yhteistyökumppaneita ja rahoitusta joka tapauksessa, koska siitä tulee niin iso leffa, tuottaja Selin taustoittaa.

Häjyt-elokuvan tuotantokustannukset ennen vuosituhannen vaihdetta olivat 5 878 806 markkaa. Suomen elokuvasäätiön tuotantotuki elokuvalle oli 3 300 000 markkaa.

Aiotteko hakea jälleen Suomen elokuvasäätiöltä tukea?

– Vuodenvaihteeseen mennessä teemme hakemukset, Selin kertoo.

Elokuvan budjetti luonnollisesti elää vielä.

Miten isosta tuotannosta rahallisesti on kyse?

– Varmaan puhutaan jostain 1,8–2 miljoonasta eurosta, Selin arvioi.

Häjyt oli yleisömenestys

Paikalliset tahot ja ihmiset tekivät vaikutuksen mutkattomuudellaan isoon tuotantokoneistoon ja Seliniin reilu 20 vuotta sitten.

Miksi uskot, että Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvat tai alueesta ammentavat elokuvat kiinnostavat maksavaa yleisöä?

– Meillä on tosi positiivinen kokemus, kun teimme Häjyt-elokuvan Kauhava keskuspaikkana. Elokuvan tekeminen oli tosi herkullista Etelä-Pohjanmaalla. Sieltä sai kaiken avun, mitä elokuvanteossa tarvitaan. Asiat järjestyivät helposti ja siksi meidän on kiva palata Etelä-Pohjanmaalle uudestaan, Selin lupailee.

Häjyt keräsi aikoinaan peräti 327 000 katsojaa ja se nousi vuoden toiseksi parhaaksi yleisömenestykseksi Olli Saarelan ohjaaman Rukajärven tien jälkeen ja yhdeksi koko vuosikymmenen katsotuimmista kotimaisista elokuvista. Rukajärven tien toinen käsikirjoittaja oli kauhavalaissyntyinen ja Finlandia-palkittu kirjailija Antti Tuuri, jonka romaani oli myös sotaelokuvan taustalla.

Häjyt palkittiin aikoinaan myös laatutuella ja se valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi ei-englanninkielisten elokuvien sarjaan. Marraskuussa 1999 ilmestynyt dvd-julkaisu puolestaan oli suomalaisen näytelmäelokuvan osalta ensimmäinen lajiaan. Dvd-julkaisu sisälsi noin 40 minuuttia oheismateriaalia: trailerin, haastatteluja sekä seurantadokumentin Näin tehtiin Häjyt.

Selin ei ole vielä nähnyt yhtä vuoden kotimaista elokuvatapausta, syyskuussa ensi-iltaansa saanutta Lapua 1976 -elokuvaa.

– En ole nähnyt vielä, mutta olen menossa kavereiden kanssa isolla porukalla katsomaan sitä 10. päivä marraskuuta. Tommonen kotimainen elokuva, joka menee noin hyvin, pitää mennä porukalla katsomaan, Selin kertoo suunnitelmistaan.

Eli pidätte kotimaisten elokuvatekijöiden puolta myös sillä tavoin?

– Totta kai pitää, Selin sanoo.

Suomen rauhan ajan pahimmasta onnettomuudesta, Lapuan patruunatehtaan traagisesta räjähdysonnettomuudesta ammentava Lapua 1976 pyörii yhä teattereissa. Toni Kurkimäen ohjaama esikoispitkä on ylittänyt jo kaikki alkuperäistoiveet. Indie-elokuvan on nähnyt jo yli 153 000 katsojaa.

Lähteenä käytetty myös: elonet.finna.fi

Uutista päivitetty ja täydennetty kauttaaltaan 30.10. kello 18.17.