Kortesjärven monitoiminen uusi koulukeskus alkaa nousta syksyllä: ”Tulee toimivat tilat, mutta ei mitään hienouksia”

Vanhan koulun paikalle rakentuu seuraavan kahden vuoden aikana tarkkaan suunniteltu, monikäyttöinen uudisrakennus, johon voi sijoittua tulevaisuudessa myös päiväkoti. Suunnittelussa on ollut uraauurtavasti käytössä yhtenäiskoulun pedagoginen suunnitelma.

. – Moni on jo turhautunut, eikä usko, että koulua saadaan ollenkaan. Projekti ei ole ollut helppo, mutta nyt on hienoa, kun pääasiat on lukittu. Tulee uskoa, että eteenpäin mennään, rakennuttamistoimikunnan puheenjohtaja Tuula Mäki-Fränti kuvailee.

. Rakennustyöt käynnistyvät syksyllä. Urakkalaskenta on parhaillaan menossa. Urakkamuotona on KVR-urakka. Siinä KVR-urakoitsija huolehtii suunnittelusta, lupien hankkimisesta ja rakentamisesta sekä vanhan purkamisesta.

. – Urakkatarjoukset on määrä jättää 3. elokuuta mennessä. Syksyllä ensimmäinen työvaihe on vanhan kouluosion purku, kertoo rakennuttamispäällikkö Jorma Ylirinne.

. Liikuntatalo jätetään rakentamisen ajaksi paikoilleen.

. – Kortesjärvellä kaikkinainen liikuntaharrastus on aktiivista, esimerkiksi lentopalloilu on vireää ja punttisali on kovassa käytössä. Liikuntaharrastukset voivat näin jatkua rakentamisen ajan.

. Koulukeskus toteutetaan kokonaan kivijalkarakennuksena. Uudisosa kytketään vanhasta koulusta ainoana säilytettävään, vuosina 2016 - 2017 tehtyyn 378-neliöiseen päätyosaan.

. Uuden koulun on määrä olla valmis syksyllä 2022. Ylirinne kuvailee tulevaa rakennusta Kortesjärven taajaman monitoimitaloksi.

. – Siitä ei tule pelkästään koulu, vaan Kortesjärven alueen ihmisten toimintapaikka. Kokonaisuus on pitkään harkittu. Hankesuunnitteluahan käytiin jo ennen kuin itse tulin projektiin mukaan.

. Hankkeen kokonaislaajuus on 3 550 m² ja kustannusarvio enintään 8 miljoonaa euroa.

. Tuula Mäki-Fränti toteaa, että suunnitelmat ovat muuttuneet paljon matkan varrella.

. – Ensin ajateltiin, että koko koulu tulisi moduuleista. Käytiin tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin, mutta huomattiin, että ne eivät olleet toimivia, esimerkiksi akustiikka oli aika heikkoa. Kun ruvettiin miettimään, että Kortesjärvelle tarvitaan pysyvä ratkaisu, Jorma tuli mukaan projektiin, Mäki-Fränti taustoittaa.

. Hän pitää moduulikouluja väliaikaisratkaisuna.

. – Moduulien huomattiin olevan myös aika kallis tapa toteuttaa koulu, hän sanoo.

. Ylirinteen mukaan normaalirakentamisessa KVR-tyyppisesti toimien rakennuskustannuksessa päästään noin 2000 euroon per neliö.

. – Moduulein tehtynä neliöhinta olisi kivunnut vähintään 2500 euroon, Ylirinne laskee.

. Kaupunginhallitus evästi suunnitteluryhmää, että yläkouluosio toteutetaan kivijalalla, jos kustannukset eivät nouse korkeammiksi kuin moduulirakentamisessa.

. Aluksi suunnitelmissa oli tehdä 4600 neliömetrin kokoinen, kaksi miljoonaa euroa nykyistä kalliimpi koulu.

. – Neliömäärät ja kustannukset ovat kehittyneet siihen suuntaan kuin niitä on haluttu, Ylirinne muotoilee.

. Hallitus edellytti koulun tiloilta myös muunneltavuutta. Tuula Mäki-Fränti toteaa, että haasteita suunnitteluun toi ohjeistus siitä, että vanhaa on säilytettävä niin paljon kuin mahdollista.

. – Päätettyyn ratkaisuun on menty monen vaiheen kautta. Koko ajan on ollut tiedossa raamitus budjetista ja muista vaatimuksista, hän painottaa.

. Muiden vanhojen osien säilyttämistä tutkittiin myös.

. – Liikuntasalin puoleisissa osissa olisi tullut rakennusvaiheessa ongelmia, sillä ne ovat eri korkeudella. Olisi pitänyt tehdä neliöitä vieviä ratkaisuja, kuten luiskaa. Siksi päätettiin, että vanhasta jätetään vain puukoulun puoleinen pääty.

. Vaikka kompomisseja on pitänyt tehdä, Mäki-Fränti pitää kokonaisuutta toimivana.

. – Ruokalasta nipistettiin vähän, mutta saatiin siihenkin toimivat tilat. Mitään hienouksia, kuten opintoreja, kouluun ei tule, mutta hyvät tilat saadaan. Koulun valoisuus on upea asia, se tulee siitä, että ruokasaliosion yksi seinä on kokonaan lasia, hän iloitsee.

. Koulukeskuksesta on toivottu ratkaisua Kortesjärven nuorisotilojen puutteeseen.

. – Olen saanut kritiikkiä siitä, pannaanko nuoret eteiseen, Mäki-Fränti harmittelee. – Olemme pohtineet, voidaanko esimerkiksi joitain seiniä helposti siirtää, kun on nuorten ilta, että saadaan heille tilaa. Täytyy myöntää, että neliöt on viety aika tappiin. On yritetty saada toimiva koulu, joka soveltuu yhtenäiskoulun tarpeisiin.

. Jorma Ylirinne toteaa, että jos suunnittelu tehdään puhtaalta pöydältä, Kauhavan monitoimitalon tapaan, tilatehokkuudesta tulee parempi.

. – Tässä hankkeessa tiedettiin jo lähtiessä, että käytävää tulee enemmän, koska rakennus pitää liittää olemassa olevaan. Osan arvo on kuitenkin niin iso, että ei olisi ollut järkevää sitä poiskaan purkaa.

. Marianne Lähde

Kirjaudu sisään

Kortesjärven monitoiminen uusi koulukeskus alkaa nousta syksyllä: ”Tulee toimivat tilat, mutta ei mitään hienouksia”

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje