Inarilainen 28.11.2019 by inarilainen

AUTOIHIN AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT IVALONTIE 16 PUH. 0400-423 525 Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181

INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI

torstai 28.11.2019

21. vsk. nro 48

Irtonumero 2 €

Nellimin patriarkka Sulo Sammeli Sarre leikkaa Nellimintien nauhan. Historiallista tapahtumaa todistivat Sulon vierellä Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari ja valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari. –Täytin tänä vuonna 90 vuotta ja tämä uusi tie on minulle kuin syntymäpäivälahja, samoin kuin äsken uusimani ajokorttikin. Onhan se toista nyt ajella, kun ei tarvitse joka kerta autoa pestä, myhäili Sulo Sammeli. Lue tiejuhlan tunnelmia sivulta 3.

Nyt palveluksessanne!

Lounas arkisin ma–pe 11–15 À la cartea 11–22 joka päivä Ravintola avoinna ma–to 7–00, pe 7–04, la 8–04 ja su 8–00

RAVINTOLASSA: Viikonloppuna KARAOKEA klo 22–04,

5 € eteispalvelumaksu. Bändi-iltoina karaokea bändin jälkeen! Lauantaina 30.11. Yleinen Pikkujoulupöytä klo 19:00 on täynnä! Illan bändinä TONI JAATINEN BAND, 5 € sis. eteispalvelumaksun Tulossa: La 7.12. PEIPPO & AJOMIEHET 8 € sis. eteispalvelumaksun Pe 13.12. Yleinen Pikkujoulupöytä klo 19:00 & illan bändinä HAUSMYLLY & DJ GIGOLO 10 € sis.eteispalvelumaksun Pöytävaraukset & lisätietoja: info@hotellikultahippu.fi tai 016 320 8800

KULTAHIPPU HOTELS www.hotellikultahippu.fi / info@hotellikultahippu.fi Petsamontie 1, FI-99800 Ivalo +358 16 320 8800

Ivalon taksipalvelu

050 514 6585

www.ivalotaxiservice.fi info@ivalotaxiservice.fi

Taksit Inarin Kirkonkylässä

INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477 Arrelan taksit www.inarintaksipalvelu.fi

– Kymmenen vuotta on asuttu Kaamasessa, eikä parempaa asuinpaikkaa voisi löytyä, vakuuttavat Keijo ja Leena Miettinen. Lue sivulta 8 ja 9.

TAKSI IVALO Puh.

0100 87 888 www.ivalontaksit.fi

Torstaina 28.11.2019

TORSTAISTA SUNNUNTAIHIN 28.11.–1.12. S-ETUKORTILLA OMISTAJALLE KÄYTTÖTAVAROISTA JOPA

– 15 %

! A L L O K I I V Ä L L LA! TÄ L O K I I V TÄLLÄ VIIKOLLA! TÄLLÄ VII Ä L L Ä T KOLLLLAA!!TTÄ IIIIKKOOLLLLAA!! TÄ V Ä L L L L Ä Ä V LLÄ VIIKOLLA! TÄLLÄ VIIKO VIIKO Ä L L Ä T ! A L LA ! L L O TÄLLÄ VIIK TÄSSÄ SINULLE POIMIMIAMME ESIMERKKEJÄ OMISTAJAEDUISTA

21 21 3396 46 46 71 25 59 12 Drywalker lämpösaappaat lyhyt varsi (Norm. 24,95)

Kuoma Putkivarsi lasten talvijalkine (Norm. 39,95)

Drywalker lämpösaappaat pitkä varsi (Norm. 29,95)

Kuoma Putkivarsi aikuisten talvijalkine (Norm. 69,95)

S-market Ivalo, Petsamontie 2 Avoinna ma–su 7–22 Puh. 044-788 4923

House Hiutalekranssi (Norm. 14,95)

71 House Kynttelikkö Forest (Norm. 14,95)

51 Jari Tervo Loiri. -kirja (Norm. 22,95)

Torstaina 28.11.2019

BLACK

TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 28.11.-1.12. ELLEI TOISIN MAINITA

HALPA ON UUSI MUSTA! MUSTAT SUPERHINNAT NYT K-SUPERMARKETEISSA

WEEKEND

499

IRTOMAKEISET

rajoitus 2 kg/talous

VALIO

OLTERMANNI -JUUSTOT

250 g (4,00/kg), rajoitus 3 kpl/talous Ilman korttia 3,15 kpl (12,60/kg). Plussakortilla -68%.

AINO

KERMAJÄÄTELÖT

ERÄ

Valio Play

KANAN SIIVET

KUUMA JYVÄBROILERI

vakuumipakattu, kasvatettu Suomi Rajoitus 2 fileetä/talous

ATRIA PERHETILAN

K-RUOKAMESTARIN

TUORE KIRJOLOHIFILEE

SUOMI

SUOMI HEIMON KALA

850-900 ml (3,70-3,92/l), ei laktoosittomat jäätelöt eikä kaurajäätelöt, Ilman korttia 4,19 rs (4,66-4,93/l), Plussakortilla -20%.

800-900 g (3,32-3,74/kg)

raakapaino n. 1,2 kg

Voimassa TO-LA 28.-30.11.

99 KPL

Voimassa TO-LA 28.-30.11.

99 RS

JÄRVIKYLÄ

SALAATTIRUUKUT

PullaPirtti

FRISÉE, lollo rosso, rucola ja romaine. Suomi

HERKKUSIENET

SUOMI

VAASAN

valkoinen tai ruskea, 200 g (4,95/kg), Suomi

PERUNAT

siikli tai puikula, 1 kg, Suomi

RUISPALAT OHUT HERKKU

PS/RS/KPL

12 kpl/390 g (5,10/kg)

SÄMPYLÄ TUMMA

99 PS

8 kpl/320 g (3,13/kg)

1.PS

VIILIS

200 g(2,50/kg), laktoositon, Plussakortilla -15%. Ilman korttia 0,59 prk (2,95/kg)

VIRIKE KANANMUNA

M10, 580 g (1,72/kg). Rajoitus 3 rs/talous. Plussakortilla -35%. Ilman korttia 1,55 rs (2,67/kg)

Dr. Oetker Ristorante

PIZZAT

216-390 g (6,41-11,57/ kg), ei gluteenittomat. Plussakortilla -15%. Ilman korttia 2,95 pkt (7,56-13,66/ kg)

Latz

SOUP SELECTION

1.10.5.KPL

10 PRK

3.3

10.3.4

PKT

6x48 g (5,21/kg). Plussakortilla -23%. Ilman korttia 1,95 pkt (6,77/kg)

Tavallista parempi ruokakauppa Palvelemme MA-PE 7-22 ja LA-SU 8-22 Ivalontie 17, 99800 Ivalo • puh. 0207 570 570 • kari.lohiniva@k-supermarket.fi

IVALO

Viikon gallup

Reijo Roinesalo

– Vuonna -54 TVH:n miehet lähti kesälomalle ja vanha tiemestari Heinosen pappa ihmetteli, että miten kivet saadaan Nellimintieltä pois lanan jäljiltä. Minä olin TVH:lla jo töissä alaikäisenä poikana ja sanoin, että voin ajaa lanan perässä pyörällä ja potkia isommat kivet pois. Vuosia myöhemminkin muut pojat sitten ajeli pyörillä lanan perässä ja potkivat kivet pois. Se oli minun keksimä patentti! Ei entisaikaan uskottu, että Nellimiin voidaan edes tehdä parempaa tietä. Heinosen pappakin sanoi, että kallioleikkaukset olisivat niin kovia, ettei niihin koneet tule pystymään.

EKOPISTE

Miltä Nellimintie nyt tuntuu?

Tauno Haltta

– Tuntuu oikein makialta. Kymmeniä vuosia minäkin taistelin tämän tien eteen. Joskus 80-luvulla soitin Lapin tiepäällikölle ja hän sanoi, että ennen kuin lehti puhkeaa, lähtee lentokone linjaamaan tienpohjaa. Vierähti pari vuotta, soitin tiepäällikölle ja kysyin, joko lentokone on keksitty. Hän löi luurin korvaan. Nyt on kaikki hyvin ja tuntuu vieläkin ihmeelliseltä se, kuinka äkkiä matka nyt taittuu. Kylä kasvaa ja varmasti saadaan vielä tietä jatkettua myös Norjan puolelle.

Tapani Kukkola

– Tämähän tuntuu mahtavalta tieltä. Uusi tie vilkastuttaa Nellimiä monella tavalla. Tietysti matkailu kasvaa ja kehittyy, mutta metsästäjät, retkeilijät ja kaikenlaiset liikkujat löytävät nyt paremmin Nellimin seudulle ja tuovat osaltaan rahaa paikkakunnalle. Entinen tie oli liikenneturvallisuusriski, mutta tämä tie on viimeisen päälle myös liikenneturvallinen.

Helena Määttä

– Aikakausi muuttui Nellimissä uuden tien ansiosta. Se entinen tie oli joskus aivan hirveä. Kun kelirikon aikana ajeli savitietä pitkin ja auto lähti lipeämään, niin olihan se ikävää. Oli joskus raskasta ajella sitä huonoa tietä pitkin iltapimeässä kotiin. Tässä uudessa tiessä ihmetyttää vieläkin se, kuinka nopeasti matka taittuu. Ivalon ja Nellimin välin ajaa niin yhtäkkiä.

Minka Laiti-Kosonen

– Vieläkin tuntuu ihmeelliseltä, kuinka äkkiä matka nyt taittuu. Eilenkin kun ajelin Nellimiin, niin hups-keik-

Sulo Sammeli Sarre

– Uusi tie tuo tullessaan uusia asukkaita. Nellimin kylälle tie on niin kova piristysruiske, että sitä ei vielä osaa arvatakaan.

Anu Avaskari

– Kunta laittoi aikanaan pienen panostuksen Nellimintielle, aivan kuten Veskoniementiellekin aikanaan. Kyllä niilläkin oma roolinsa oli siinä, että kunnostukset toteutettiin. Täällä juhlassa tulee mieleeni lapsuusvuosilta ne ajat, kun äitini kulki Nellimissä terveyssisaren sijaisena. Tiehän oli todella huono ja äitini sai jostakin kansainvälisestä rahastosta kaksituhatta markkaa autoa varten, kun hän joutui kulkemaan töissä niin huonoa tietä pitkin. Tällainenkin avustussysteemi oli joskus olemassa ainakin hetken aikaa.

kaa, yhtäkkiä olinkin perillä. Kylä varmasti kasvaa tien ansiosta ja toki moni tulee katsomaan tätä kylää, kun tie on hyvä ja turvallinen.

Torstaina 28.11.2019

Viikon kysymys

Miten mateita kolkattiin ennen vanhaan? Talvikalastuskausi lähti ennen vanhaan mukavasti käyntiin mateen kolkkauksella. Miten mateita kolkattiin, kotiseutuperinteen tuntija Ville Kiviniemi?

– Meillä Koppelossa poikaset lähtivät kolkkaamaan mateita Ivalojoen rannoille heti kun jää kesti sen verran, että siellä pystyi kävelemään tai luistelemaan. Kun näki, että nyt on matikka kirkkaan jään alla, niin siihen kohdalle jysähytettiin kirveellä. Matikka meni tyrmään ja sitten piti tehdä siihen reikää, että sai sen sieltä ylös. Ja kun matikka oli korjattu ylös, niin sitten piti katella taas toista matikkaa. Tällä lailla se pojankaspereiden aika kului mukavasti Ivalojoella. Tietenkin sinne joskus saattoi pudota jäihinkin, mutta eihän se haitannut, jos jalat kastuivat. Olimme sen verran viisaita, että emme lähteneetkään syvemmälle. – Matikan kolkkaus oli poikasten hommaa, mutta hyvin ne matikat sitten maistuivat isommillekin. Sehän oli hyvä ruuan jatke, kun siitä teki keiton. Eihän mikään ole sen parempaa kuin talvimateesta tehty keitto. – Tulee kyllä mieleen se lapsuusaika, kun alkutalven jäitä pitkin viilletti menemään isän tekemillä luistimilla. Hänhän takoi pajassaan oikeat luistimet, eikä varmasti kelpuuttanut sahanteriä luistimiksi. Se oli poikasten hommaa se sahanteristä tekeminen. – Alkutalvesta matikkaa pyydettiin myös rysillä. Isännät kävivät laittamassa Mustallejärvelle rysiä ojien suille ja sieltähän tuli matikkaa ja haukea.

Kuuluiko juomusten laitto asiaan?

– Koppelolaiset juomustivat vähän joka suunnalla, mutta hyvin suosittu talvikalastuspaikka oli Rahajärvi. Hevosellahan sinne mentiin ja siellä oli järven rannoilla sen verran kopperoja, että siellä pärjäsivät yön yli hevoset ja ihmiset. Hevosellehan pitää olla vähintään yhtä hyvä kohtelu kuin ihmisellekin. Koppelosta oli näppärä mennä Rahajärvelle hevosella Mustanjärvien kautta ja sieltä Ukonjärvelle ja siitä yli tiereijän Rahajärvelle. – Isännät tulivat Rahajärveltä sitten kotiin manillasäkit täynnä jäistä kapulasiikaa. Kapulasiiat pantiin pihan seutuville lumen alle ja ne peitettiin sen verran hyvin, etteivät ketut päässeet niitä kaivamaan ja kuseksimaan. Eikä kapulakalaa suolistettu. Sieltä säkistä otettiin sahattuja jäisiä kalanpalasia kattilaan kiehumaan. En minä usko, että monikaan niitä keitettyjä suolia söi, mutta miksei joku saattanut syödäkin. Eihän sen ajan hyvän ja rasvaisen siian suolessa mitään vikaa ollut, sehän on hiivatin hyvä sapuska. Eikä suolia missään nimessä solkkuriin heitetty, sillä niille oli käyttöä lehmän ruokana, tai vähintään koirien tai kissojen sapuskana. – Ivalojokikin oli ennen vanhaan kalaisa joki, eikä silloin vielä rajoituksia tunnettu. Moni piti Ivalojoessakin juomuksia. Olihan Ivalojoki niin kalaisa joki, että esimerkiksi Maunus-Matti sai ruokakalat ihan siitä joesta kalastamalla Viekkalan kohdalla. Vielä paremmin kalaa tuli, jos hän otti kaverikseen Viekkalan Ransun, joka oli kerrassaan mainio pyytämään kalaa.

Syötiinkö suolakalaa talvella?

– Suolakalaa oli kellarissa ilman muuta, koska kalaa oli pyydetty kesäkautena sitä varten, että sitä saadaan puutynnyreihin suolaan. Eivätkä kaikki edes vieneet suolakalaa pottukellareihin, vaan kalalle oli joskus ihan omat kalakellarit, koska kala saattoi pilata ne potut. Meillä se suolakala oli kalastettu Inarilta, mutta paljossa myös Ylemmältä Mustaltajärveltä, joka oli meidän vakituinen nuottajärvi. Sinne oli aika helppo mennä. Ylemmän Mustanjärven rannalla oli nuotta odottamassa riukujen päällä ja kaksi venettä rannalla. – Kala ja pottu oli pääasiallinen ravinto silloin, mutta välillä syötiin toki lihaakin. Teurastettiin vasikka ja pistettiin lihat aittaan talveksi rippumhan. Lihat pärjäsivät siellä talvikappaleen oikein hyvin. Keväällä ne alkoivat vähän kuivua ja sitten niistä tuli kuivaa lihaa ja kaikki syötiin.

Oliko kala myös kauppatavara?

– Koppelolaiset myivät siikaa kauppoihin, joku enemmän, ja joku vähemmän. Se oli myös kauppatavara. Ja kalastus yleensä oli niin vakituista hommaa, että sehän oli koppelolaisille muutamanlainen ammattikin. – Isännillä ei ollut joutoaikaa, kun piti harjoittaa sitä talvikalastusta, mutta pitihän siinä ehtiä myös savotoille. Hehän lähtivät jo ennen joulua savottahommiin. Se oli niin monesta hommasta se leivän hankkiminen silloin kiinni. Meilläkin isä laittoi aamulla hevosen kuntoon, pani takareen etureen päälle, nosteli siihen heiniä ja kaikkea tavaraa, ja lähti ajelemaan. Ja isähän saattoi lähteä ajelemaan mihin päin vain siitä kotipihalta. Jos oli savotta käynnissä vaikka Solojärvellä tai Nellimin takana, niin ei muuta kuin reki määränpäätä kohti. Savottoja oli

joka suunnalla. Eikä sieltä tultu viikonlopuksi kotia, sehän olisi mennyt muuten aivan häneksi se savotointi. Kotiväki sai pärjäillä sillä aikaa omissa oloissaan, eikä ollut puhelimia, millä kysellä kuulumisia.

Tunnettiinko poronhoito Koppelossa?

– Olihan koppelolaisilla poroja minun nuoruudessa ja meilläkin niitä oli, mutta se poronhoito alkoi väistyä 50-luvun lopulle tultaessa. Savotat olivat niin hyvää tienestiä, ettei siinä kaikilla enää ollut aikaa poroja hoitaa. Ja kun ei ehdi omia poroja hoitaa, niin nehän vähitellen katoavat. Poro oli ennen vanhaan ollut koppelolaisille ruuan jatke, mutta ehdottomasti myös kulkuneuvo ennen hevoskannan yleistymistä. – Äijivaina, Mutenian Ranssu, oli myös ollut porohommissa nuorena. Vanhana miehenä hän kuljeskeli ahneesti muuten erotuksilla ja toi sieltä kotitalouteen sisäelimiä ja verta, joista tuli monet hyvät sapuskat kotiväelle.

Oliko Reisivuono tärkeä kauppapaikka?

– Reisivuono Jäämeren rannalla oli kaikille inarilaisille tärkeä paikka ja sieltä haettiin eväskuormat hevosella tai porolla. Reisivuono oli sentään lähempänä kuin Rovaniemi, joka sekin oli kyllä vanhoille isännille tuttu paikka. Se ei ollutkaan lyhyt matka, kun lähti talvipakkasella hevosen reessä istuen kohti Rovaniemeä. Reisivuonosta Koppelon miehet hakivat jauhoja, sokeria, suolaa ja tietenkin turskaa, joka oli hyvää vaihtelua Inarin siialle. – Jokainen osti sitä Reisivuonon tavaraa millä pystyi. Jollakin oli rahaa, joku vaihtoi ostokset eläinten turkiksiin, riekkoihin, ja miksei vaikka kenkäheinään ja polttopuihin. Reisivuonossa otettiin varmasti mielellään vastaan kuivaa polttopuuta, jos joku inarilainen vaivautui sellaista sinne asti tuomaan. Olihan polttopuuta hyvä olla muutenkin noin pitkälle matkalle, kun kelejä oli välillä vaikka minkälaista ja loppumatkasta ne metsät alkavat olla aika vähäisiä. Reisivuonossa oli tietenkin tarjolla myös kaikenlaista maisteluvettä, jota joidenkin piti saada ja totta kai he toivat sitä matkassaan myös Suomeen.

Olivatko Reisivuonon reissut ankaria?

– Eihän ne mitään hupireissuja olleet, kun matkalla saattoi olla tuiskuja, ja vaikka mitä. Siellä kun pilkkopimeässäkin ajeli hevosella, niin siellähän saattoi olla monenlaista petoelukkaakin hevosta kiusaamassa. Tuskin ne mitään haluttuja reissuja olisivat olleet, mutta pakko niitä oli tehdä, että sai sen talven kuivasapuskan. Isäni muisteli, kuinka hän oli kerran Reisivuonosta palatessaan nukahtanut rekeen, mutta hevonen oli niin viisas, että se tunsi reitin ja jatkoi matkaa. Viisas ja hyvin pidetty hevonen kyllä osaa omin päin kotipihalleen asti. – Kun sodan jälkeen oli palattu Ylivieskasta ja kaupat alkoivat Ivalossa jollakin lailla pelaamaan, niin ensimmäisiä tavarakuormia tuli Reisivuonosta. Osuuskauppaan oli tullut Reisivuonon lasti ja siitähän oli jo etukäteen ilmoitettu Ivalon paremmaisille rouville, että nämä tietävät olla ajoissa hakemassa tavaraa, ennen kuin se loppuu. Karppisen Ossi, Veskoniemen, Viekkalan ja Koppelon postimies, oli jostakin kuullut, että Osuuskaupassa, siinä sen aikaisessa pienessä kauppaputiikissa, on Reisivuonon tavaraa. – Ossi aukaisi kaupan oven ja näki, että kauppa on täynnä Ivalon rouvia. Ossi oli alkanut nuuhkia ilmaa ja hän päivitteli, että täällähän haisee Reisivuono. Akat ottivat siitä nokkaansa ja parhaat painelivat ulos. Ossihan tietenkin teki sen tahallaan, että sinne tiskille tulee tilaa ja hänkin pääsee ostamaan.

Pääsikö Reisivuonoon hiihtäen?

– Reisivuonosta sai pula-aikanakin aina jotakin, joten sinne päinhän on pyritty, mutta yleensä varmasti hevosella tai poroilla. Mutta miksei joku yksinäinen mies ole saattanut lyödä repun selkään ja hiihdellä sinne. Kun sitten löi Reisivuonossa täyden repun selkään paluumatkalla, niin onhan sinne reppuun mahtunut paljon ostoksia. – Norjahan oli tärkeä kauppapaikka inarilaisille vielä pitkälti sotien jälkeen, mutta silloin Reisivuono oli vaihtunut Karasjokeen. Minäkin kävin kuorma-autolla parhaimmillaan kolme reissua viikossa Karasjoella ja toin sieltä tavaraa inarilaisille. Alussa oli auto täynnä ukkoja, kun jokainen toi sieltä tullessaan omat kauppatavaransa. Sitten menin Tulliin ja kysyin, että eikö näitä kauppa-asioita tosiaan voi valtakirjalla hoitaa, kun kummempiakin asioita maailmassa hoituu valtakirjoilla. Kun Tullissa oli aikansa sitä ihmetelty, niin viimein he myönsivät, että eiköhän ne tavarat sieltä tosiaan tule niinkin, että kuljettajalla on valtakirjat mukana. Muutaman kerran tietenkin, kun kyytiin istui kylän parhaita poikia, niin kyllähän he Karasjoella löysivät sen paikan, mistä sai sitä punakorkkista. Sitten kun he tulivat autolle, niin talvitakin hihat suijasivat melkein suorina, kun he olivat työntäneet niitä pulloja sinne näkymättömiin. Minä sanoin, että pidätte tuollaiset tavarat taskuissanne, olette niistä itse vastuussa, eikä niitä piilotella mihinkään auton sisälle.

Oliko ennen vanhaan ruoka joskus hyvinkin tiukalla?

– Ei sitä juuri nälkää nähty, kun aina oli perunaa ja nuotta rannassa, jolla sai kalaa, joten henki pihisi silläkin lailla. Kerran oli yksi vuosi semmoinen, ettei pottu ollut kovin hyvin kasvanut ja kalantulokin hupeni. Akat lähtivät soutamaan Koppelosta veneellä Ivaloon, kun oli kuultu, että siellä on saksalaisil-

la keittiö, josta jaetaan leipää. Minä hyppäsin veneeseen muorien matkassa. Istuin veneessä, kun he Ivalossa poikkesivat saksalaisten parakille. Sieltä he tulivat takaisin homeisten leipien kanssa. Siinä oli leikkelemistä, että leivästä löytyi semmoista kohtaa mitä viitsii syödä. Tietenkin he olivat antaneet meille ne homeiset leivät ja söivät itse parasta. Kyllä minä jäin ihmettelemään, että on tämä touhua, kun toiset ensin hopuissaan soutelee ja saavat sitten vain homeiset limput käteen. –Eihän se vaatepuolikaan aina ollut kaksista, mutta niillä pärjättiin, kun äidit niitä korjasi ja laitettiin paikkaa toisen päälle. Kenkäpuoli oli meillä aika hyvä, kun isähän teki itse kengät. Kun lehmä teurastettiin, niin aina laitettiin vuota nivoutumaan parkkiveteen kengäntekoa varten. Isähän osasi tehdä kengät ja hänhän yleensäkin teki mitä halusi. Hän oli jostakin oppinut korjaamaan myös veneiden moottoreita ja monet kesäillat hänellä vierähtikin siinä, kun hän neuvoi isännille, että miten ne keskimoottorit toimivat. Olihan siinä monella vanhan polven miehellä ihmettelemistä niiden moottoreiden kanssa, kun ei se tekninen tietämys niin korkealla ollut. – Muistan sen leipäkorttiajankin. Leipä oli kortilla ja siinä oli määrätyt kupongit, joita vastaan leipäannoksia sai. Meilläkin oli perheessä lapsia kasvamassa, niin äkkiähän se leipäkortti kävi pieneksi. Sitten piti vain syödä pottuja ja imeskellä kalanpäitä. Isäni oli sosiaalitarkkailija, ja hänen vastuualueena oli Koppelo, Viekkala ja Veskoniemi. Ei hän suoraan pystynyt mitään kenellekään lupaamaan, mutta jos hän näki, että jossakin perheessä on hätää, hän esitteli asian kokouksessa ja puolsi avustamista. Olihan niitä avuntarvitsijoita joskus, aivan kuten on tänä päivänäkin.

Tutustuitko asuntolakouluihin?

– Olin alakoulussa talvet asuntolassa ja siksi minä ihmettelenkin niitä kauhukertomuksia mitä nykyisin asuntolakouluista jotkut kertovat. Moni saamelainen isä ja äiti varmasti suorastaan ilolla pukkasi lapset asuntolaan, kun siellä oli ruokaa, lämmintä ja hyvää hoitoa. Ei varmasti kaikilla ollut kotona niin hyvät oltavat kuin asuntoloissa. Siitähän ei pääse mihinkään, että koti-ikävä vaivasi joskus lapsia. Kyllä siellä minullakin alussa koti-ikävä vaivasi ja saattoi silmät vesistää, mutta siitähän pääsi yli, kun me kaikki lapset olimme niin kavereita keskenämme. – Koppelon koulullahan oli meitä lappalaislapsia vähän joka puolelta, Inarin rannoilta, Teljupeunasta ja vaikka mistä. Kutturasta Magga Niila toi lapsiaan Koppelon kouluun ja heitä pidettiin samanlaisina ihmisinä kuin koppelolaisiakin ja päinvastoin. Toki Niilakin oli tuttu ja arvostettu mies Ivalojokivarressa ja isäni kanssa hän varsinkin oli hyvä kaveri. – Tietenkin joku pojankossi saattoi joskus rehennellä ja kiusata toisia, mutta opettaja Hakosalo varmasti pani hänet silloin hyvin nopeasti ojennukseen. Asuntolanhoitajat olivat Koppelossa etelästä tulleita naisia ja heillä oli apuna Kiviniemen Hilma eli Hilma-täti. Hilman asema oli olla työntekijänä ja tehdä kaikkea. Hilma oli lempeä ihminen, mutta eivät ne asuntolanhoitajatkaan pahoja olleet. Kyllä siellä oli hyvä olla. Ja toki yleisesti ottaen asuntoloitten työntekijöissä oli paljon saamelaisiakin.

Jäikö koululta huonoja muistoja?

– Kun puhutaan sodanjälkeisistä kouluajoista Inarissa, niin täällähän oli paljon opettajina sodassa olleita vanhoja upseereita. Heillekin piti joku paikka löytää ja niin heitä pukattiin opettajiksi Lappiin. Siihen joukkoon mahtuu tietenkin pirullistakin opettajaa, mutta eivät toki kaikki hekään niin pahoja olleet. – Semmoinen muisto minulle on jäänyt, että jos koululle tuli vaateavustuksia, niin vaatteet oli joskus yöllä lokattu luokassa lukkojen takana, eikä niitä parhaimpia vaatteita ainakaan meidän kotiin lähetetty. Mutta tämänkaltainenhan nyt oli tuttua yleensäkin vasemmistoperheiden lapsille. Ivalossakin varmasti Kolan Oivan lapset saivat tätä kohtelua maistaa koulumaailmassa. – Nythän tässä vähän historia toistaa itseään. Meikäläinen saa taas tuntea olevansa toisen luokan kansalainen, kun ei meitä vanhoja kanta-asukkaita meinata huolia Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Kuluiko poikasten aika hyvin ennen vanhaan?

– Ainahan sitä oli jotakin tekemistä ja alkutalvesta Ivalojoki oli semmoinen paikka, jonne pojankasperit tunsivat vetoa. Heti kun jää oli luistelukunnossa, niin siellähän mentiin. Aina luistin ei pysynyt jalassa, mutta jos sen jäädytti kenkään kiinni, niin silloin taas mentiin. Joskus siellä oltiin ulkohommissa melkein vuorokauden ympäri, eikä meitä kukaan kysellyt eikä huudellut. Totta ne vanhemmat luottivat, että siellä pärjätään. – Keväällä, kun linnut alkoivat munia, otettiin onkivehkeet matkaan ja tyhjä lihapurkki, johon oli viritetty sanka. Ahvenia ongittiin ja välillä pistettiin purkkiin vesilinnun munia kiehumaan. – Ennen vanhaan lutikka oli hirsirakennusten ongelmana. Ei oikein voinut pistää mökkiä kylmilleen talvella, että lutikat kuolisi, kun missä sitä sen aikaa olisi asunut. Onneksi oli DDT:tä, Täystuhoa, jolla tuholaiset karkotettiin. Kun me lapset saimme jostakin DDT-purkin käteemme, niin sehän vasta olikin hauska ajankulu, kun tupsuttelimme sitä toistemme naamoille. Minäkin sain sitä Täystuhoa monta kertaa silmilleni niin, että naama oli valkeana. Jaakko Peltomaa

Torstaina 28.11.2019

Päätoimittajalta

Kannabis ei ole riskitön huume Kannabis oli aiheena, kun ehkäisevän päihdetyön viikolla elokuvateatteri Aslakissa järjestettiin kaikille avoin keskustelutilaisuus. Ehkäisevän päihdetyön viikon keskustelutilaisuudet ovat aina vetäneet hyvin yleisöä, mutta tämä vuosi oli poikkeus säännöstä. Aslakin penkkirivit olivat tyhjiä, ja vanhemmista koostunutta yleisöä taisi olla lopulta vähemmän kuin viran puolesta paikalla olleita asiantuntijoita. Osanottajien vähyys antoi aihetta miettiä, että mistä oikein on kysymys. Ilmeisesti ainakin siitä, että inarilaisvanhemmat ovat sitä mieltä, ettei kannabiksen käyttö ole Inarissa ongelma, eikä sitä täällä käytetä. Tämä käsitys on kuitenkin väärä. Viimeisin kouluterveyskysely Inarin osalta kertoo, että yläastelaisista useampi prosentti on kokeillut kannabista kerran. Asiantuntijat muistuttivat mitä muut tutkimukset ja tilastot kertovat: kertakäyttäjä harvoin tyytyy yhteen kertaan, vaan käyttää toistekin. Kannabiksen käyttöön pitäisikin vaikuttaa heti, eikä sitten, kun se käyttö on johtanut isoihin elä-

mänhallinnan ongelmiin ja kovempiin huumeisiin. Inarilaiset asiantuntijat viestivät Aslakissa vahvasti, että kannabiksen käytössä ei ole mitään myönteistä. Alkoholinkäyttöäkään se ei vähennä, koska useimmista kannabiksen käyttäjistä tulee alkoholin suurkuluttajia. Terveyskeskuksen päivystyksessä otetaan kauhulla vastaan sekakäyttäjä, joka on sekaisin kannabiksen ja alkoholin yhteisvaikutuksesta. Sekakäyttäjän elimistö menee niin sekaisin, ettei hoitohenkilö aina tiedä miten haittoja yleensä pitäisi hoitaa. Paikalla ollut peruskoulun opettaja kertoi, ettei hän ole nähnyt Ivalon koulujen pihapiirissä, että huumeet koskettaisivat lasten elämää. Hän kuitenkin sanoi heti perään, että huumemyönteistä puhetta sen sijaan alkaa inarilaisnuorten, tai lasten, parissa olla selvästi havaittavissa. Eikä tilannetta tietenkään paranna avarakatseiset ja sallivat puheet, joita tulee ulos vaikkapa sisäministeri Maria Ohisalon suusta. Huumeiden käytön rangaistavuusko pitäisi

poistaa, jotta käyttäjät uskaltaisivat hakeutua hoitoon? Huumekentällä raakaa työtä tekevät, kuten sosiaalityöntekijät ja poliisit, ovatkin muistuttaneet sisäministeriä, ettei käyttäjillä ole mielenkiintoa hakeutua hoitoon, koska he eivät pidä käyttöä ongelmana. Ikävähän tässä tulee entistä sisäministeri Päivi Räsästä, joka jo aivan aiheesta huomautti vihreälle sisäministerille, että Suomessa ei enää tarvita kansanterveysongelma alkoholin rinnalle kasvavaa huumeongelmaa. jaakko.peltomaa@inarilainen.fi

Inarin Kirkonkylällä suunta on uutta koulua kohti Inarin kunnanhallitus käsitteli Inarin Kirkonkylän kouluasioita ja merkitsi tiedoksi Inarin vanhempainyhdistyksen vetoomuksen. Samalla kunnanhallitus päätti käynnistää suunnittelun uuden koulun rakentamiseksi valtuuston hyväksyessä määrärahan talousarvioon. Suunnittelumääräraha Inarin koulua varten käsitellään talousarvion valmistelun yhteydessä. Kunnanjohtaja Toni K. Laine oli tuonut kunnanhallitukseen myös esityksen, että Inarin koulun tilat tarpeen vaatiessa ylipaineistetaan, jotta oppilaille saadaan tarvittavat tilat nykyisen koulun tiloissa ja lokakuussa saapuneissa lisätiloissa, ja että paineita seurataan säännöllisesti. Kunnanhallituksen kokouksessa hän kuitenkin ehdotti poistettavaksi mainintaa ylipaineistamisesta ja tämä kunnanhallitukselle sopikin. – Ei ole olemassa vielä sellaisia selvityksiä, joista selviää pystytäänkö tiloja ylipäänsä ylipaineistamaan ja mitkä ne vaikutukset sitten olisivat. Voisiko ylipaineistaminen lisätä joidenkin oireilua? On aina haasteel-

lista, kun pohditaan mitä tehdään ilmanvaihdon kanssa, joten siitä syystä se otettiin pois ja asiaa vielä pohditaan ja tarkastellaan, kertoo kunnanjohtaja Laine. Hallintojohtaja Mari Palolahti toteaa, että kunnassa ei sinänsä ole tehty vielä päätöstä uuden koulun rakentamisesta Inarin Kirkonkylään. Ensi vuoden talousarvion investointiosaan ja vuoden 2020 taloussuunnitelmaan on Tilapalvelu-liikelaitokselle kuitenkin esitetty varattavaksi 80 000 euron määräraha Inarin koulun suunnitteluun. Inarin kunnanhallitus on jo nimennyt Inarin koulurakentamishankkeelle suunnitteluryhmät, joita ovat ohjausryhmä, koulusuunnitteluryhmä, toteutusryhmä sekä koulukohtaiset suunnittelun aineryhmät henkilöstöstä. – Voi sanoa, että suunta Inarin Kirkonkylällä on uutta koulua kohti, kommentoi tilannetta Inarin kunnanhallituksen kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa kunnanjohtaja Laine.

”Uuden rakentaminen on selkeintä”

Inarin kunta on nyt suunnittelemassa kahta kouluhanketta yhtäaikaa ja tilanne on kunnanjohtajan mukaan kieltämättä yllättäväkin, jos ajattelee, että Inarin koulu on kuitenkin korjattu lähimenneisyydessä. – Uuden rakentaminen on tässä tilanteessa kuitenkin selkein vaihtoehto. Onhan monessa kunnassa tietysti ratkaistu koulukiinteistöjen ongelmia korjausten kautta, mutta aina ei ole onnistuttu. Siinä on se riski, että poltetaan rahaa huomattavat summat, mutta lopputulos ei ole kuitenkaan toivottava, hän sanoo. Inarin koulun ja monitoimitalon sisäilmaongelmia on tutkittu syksystä 2018 alkaen. Sivistysjohtaja Ilkka Korhosen saatetekstissä kunnanhallitukselle mainitaan, että tutkimukset eivät ole aiheuttaneet tilojen käyttökieltoa, mutta oppilaiden oireilun takia Inariin on rakennettu väistötiloja syksyn 2019 aikana. Inarin vanhempainyhdistys on toimittanut kunnanhallitukselle vetoomuksen kaik-

kien oppilaiden siirtämisestä väistötiloihin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotarin mukaan mittaustulosten perusteella koulu ei olisi käyttökiellossa ja tilanne on tässä suhteessa haasteellinenkin, mutta kunta on kuitenkin lähtenyt jo ennakoivasti katsomaan Kirkonkylän kouluasioiden tulevaisuutta. – Samalla tulee selvitettyä myös tontin paikka. Käydään vaihtoehdot läpi ja katsotaan mikä olisi paras paikka koululle, hän sanoo.

Lapsimäärä tuskin vähenee

Inarin Kirkonkylällä koululaisten määrä ei näyttäisi ennusteen mukaan laskevan. Syntyvyys ei tosin ole kovin suurta ja ikäluokat ovat pieniä, mutta koululaisten määrää kasvattaa osaltaan Kirkonkylään suuntautuvat muuttoliike. – Sekin on syytä selvittää, millaisia eri yhteistyövaihtoehtoja Inarista löytyy. Voisiko olla mahdollisuus tehdä yhteistyötä esimerkiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa tiettyjen tilojen tai pal-

velujen osalta, sanoo kunnanjohtaja Laine. Inarin Kirkonkylältä löytyy nyt erittäin korkeatasoinen auditorio ja lienee selvää, että ainakaan sellaista tilaa ei uuteen kouluun enää tarvita. Inarin koulun suunnittelussa voidaan keskittyä paljolti koulun perustoimintoihin sekä liikuntatiloihin. Vanhempainyhdistys haluaisi koululle toisen väistötilan. Tämä on asia, jota kunnassa käsitellään lisätalousarvion yhteydessä. Kirkonkylällä on lisätarpeita ainakin sosiaali- ja terveystoimella ja mikäli siirrettävä lisärakennus tilataan, niin sen mitoituksessa ja käytössä on huomioitava

kylän palvelutarpeita. – Inarin Kirkonkylän kouluasia otetaan vakavasti. Kuntahan on laittanut valtavan määrän euroja erilaisiin väistö- ja lisätiloihin sekä Ivalossa että Inarissa. Toki se on haaste, että ongelmia on nyt ollut kahdessa paikassa yhtäaikaa. Se on taloudellinen haaste noin 7000 asukkaan kunnalle, mutta ehkä vielä enemmän haaste henkilöresurssien puolella, pohtii kunnanjohtaja Toni K. Laine. Jaakko Peltomaa

Vanhempainyhdistys haluaa kaikki väistötiloihin Inarin koulun vanhempainyhdistys toteaa kirjeessään kunnanhallitukselle, että vanhemmista tuntuu kohtuuttomalta tilanne, jossa kaikki lapset eivät pääse siirtymään koulun tiloista väistötiloihin.

Vanhempien mielestä kaikki lapset eivät saa nyt opiskella tasa-arvoisesti puhtaassa sisäilmassa. Kirjeessä tuodaan esille myös kaverisuhteiden kärsiminen nykytilanteesta johtuvan hajasijoituksen vuoksi.

Ivalon kyläyhdistys avaa joulukauden Joulun avaus Siidassa Joulun valmistelut alkavat pian olla kiihkeimmillään. Sosiaalinen media tuo mukavia joulutervehdyksiä, kuvia ja ajatelmia. – Ivalon kyläyhdistys haluaa meidän myös tapaavan ja tästä syntyi glögi-ilta -idea. Perjantaina 29.11. kello 19 Kuulaan pihassa kyläyhdistys tarjoaa glögiä ja joulupipareita, muutoin ohjelma on vapaata. Voit tulla esittämään esimerkiksi joulurunon tai joululaulun, johon me muut voimme tutun sävelen myötä yhtyä. Jouluisten tuoksujen ja sävelten myötä mieli pikkuhiljaa laskeutuu jouluhenkeen, kertoo Ivalon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Nina Niittyvuopio. Kyläyhdistyksen viimeisimmässä tapaamisessa todet-

tiin, että Ivalon kylää kaunistavat jouluvalot, mutta vielä voisi kyläkuvaan lisätä sekaan hiukan paikallista kädenjälkeä. Niinpä kyläyhdistysväki haastaa kaikki glögi-iltaan tulevat tuomaan mahdollisuuksien mukaan paikalle yhden tai useammankin jäälyhdyn ja kynttilän, jotka sitten jaetaan illan aikana kylää valaisemaan. – Lisäksi jokainen voi lisätä jäälyhdyn liikkeensä eteen tai kotinsa pihatietä valaisemaan. Jäälyhtyjä ei esiinny lämpimissä maissa, vai lieneekö tätä nykyä niiden levinneisyysalueen raja jo napapiirillä, ja ne ovat eksoottinen näky ja erityisen perinteinen suomalainen tuote. Ne ilahduttavat niin paikallista kuin matkailijaakin, vakuuttaa ky-

läyhdistyksen puheenjohtaja. Alkuperäisen glögi-illan idea oli järjestää tapahtuma naapuristoissa, mutta lopulta kyläyhdistys päätti kuitenkin aloittaa yhteisellä hetkellä Kuulaan pihassa. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä mahdollisuutta, että ei voisi järjestää ja kutsua naapureita glögille - vaikkapa puoli tuntia ennen Kuulaan yhteistä glögihetkeä. – Tavataan joukolla perjantaina 29.11. kello 19 ja aloitetaan joulunaika yhteisen ja toisille jakamamme lämmön voimin, toteaa Ivalon kyläyhdistys jouluisessa kyläkirjeessään.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa vietetään joulun avausta torstaina 28.11.2019 kello 17. Tapahtumasta löytyy joulutunnelma koko perheelle nuorimmasta vanhimpaan pienen näyttelyopastuksen ja joulurauhan julistuksen myötä. Tapahtuma alkaa Kentänpäässä-mininäyttelyn opastustuokiolla. Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa pari vuotta sitten esillä ollut, suuren suosion saavuttaneeseen lastennäyttely jäi elämään matkalaukkunäyttelynä. Kentänpäässä näyttely ja sen keskeinen hahmo Kentänpään Eukko, heräävät Siidan joulutapahtumassa hetkeksi eloon. Suomen nuorisokeskukset julistavat lasten ja nuor-

ten joulurauhan 28.11, ja tähän tempaukseen osallistuu myös Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokka. Opastustuokion jälkeen Siidassa kuulaan lasten ja nuorten joulurauhan julistus. Yhdessä lauletaan tuttu joululaulu suomeksi ja kolmella saamen kielellä. Lopuksi herkutellaan seurustelun ohessa pipareilla ja lämpimällä mehulla. Tapahtuman kesto on noin tunti. Pukeudu sään mukaisiin ulkovaatteisiin. Tilaisuuden järjestävät Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokka. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.  Kirsi Ukkonen

MYÖS VERKKOLEHTENÄ

alkaen 7,35 € /kk www.inarilainen.fi

Torstaina 28.11.2019

Seurakuntien tapahtumia

Tällä viikolla Auringon nousu- ja laskuajat Ivalossa nousee 29.11. 10:54 30.11. 11:03 01.12. 11:11 02.12. 11:22 03.12. 11:35

laskee 13:00 12:53 12:45 12:35 12:23

Utsjoella on alkanut kaamos 27.11. ja aurinko nousee seuraavan kerran 17.1. klo 11.52. Ivalossa kaamos alkaa 4.12. ja aurinko nousee seuraavan kerran 9.1. klo 12.02. Lähde: moisio.net Miete Miete Et koskaan tule muuttamaan elämääsi, ellet muuta jotain mitä teet päivittäin. — Mike Murdock Nimipäivät Nimipäivät Perjantaina Aimo ja Áibmu. Onnea mm. Aimo Koistinen. Lauantaina Antti, Atte, Antero ja Ánte. Onnea mm. Antti Ilari Jutila Vantaalla, Antti Sainio, Antti Holmberg, Antti Välitalo, Antti Kotikangas, Antero Ylävaara ja Sampo Kalle Antero Kumpuniemi. Sunnuntaina 1. adventtisunnuntai, ja nimipäivää viettävät Oskari ja Oskár. Onnea mm. Oskari Ranta Helsingissä. Maanantaina Unelma, Anelma ja Álehttá. Tiistaina Meri, Vellamo ja Gierá. Keskiviikkona Airi, Aira ja Áire. Onnea mm. Aira Soikkonen ja Airi Saijets Rovaniemellä. Nimipäiväonnitteluja, ruusuja ja risuja voi toimittaa nettisivujemme kautta www.inarilainen.fi tai sähköpostilla osoitteeseen ilmoitukset@inarilainen.fi. Palstat ovat maksuttomia. Ruusut ja risut -palsta on tarkoitettu lukijoiden yleisluontoisille kiitoksille, ja toimitus muokkaa tarvittaessa tekstejä.

SOITA JA TILAA

020 710 9050

(Hint aan lisätä postituskulut.) än painon mukaiset

Jaakko Peltomaa:

30,–

INARILAISIA 2 – Mikäpä hätä tässä nyt on, kun saa istua lämpimissä huoneissa, tuumailee Inarilaisia 2 -kirjan kansikuvassa sätkää poltteleva Inarin elävä legenda, ”Surnu-Pekka”, Pekka Tervaniemi

INARIN SEURAKUNTA Kuollut: Martti Kalervo Paltto 64-v. Haudattu: Inarissa 21.11. Martti Kalervo Paltto; Ivalossa 23.11. Sauli Silvio Martin. IVALOSSA: 1. adventtina 1.12. koko seurakunnan yhteinen ADVENTTITAPAHTUMA kirkolla: messu klo 11, Huusko, Hepola. Messun jälkeen joulupuuro, torttukahvit, glögit ja piparit kirkon alakerrassa sekä myyntipöytiä. Tiistaipiiri tiistaisin klo 12 srk-kodilla. Ti 10.12. puurojuhla, johon kuljetus Veskoniemi-, Tolonen- ja Törmänen-suunnilta. Ilm. kuljetukseen ke 4.12. klo 14 mennessä khranvir. p: 040 760 4202. INARISSA: Ensi su 1.12. EI messua. Kultaisen iän kerho maanantaisin klo 13 srk-kodilla. SAARISELÄLLÄ: Ensi su 1.12. messu klo 19, Huusko. AVOIN PÄIVÄKERHO: Inarissa tiistaisin klo 10-12 srk-talolla; Ivalossa keskiviikkoisin klo 10-12 perheille; ja torstaisin klo 9.30.-11.30. perhepäivähoitajille. IVALONLAAKSON RAUHANYHDISTYS: To 28.11. ompeluseurat klo 18 ry:llä. Su 1.12. seurat klo 16 ry:llä. DIAKONIA: Mt- ja pav-kuntoutujien Toiminnallinen naisten ryhmä kokoontuu to to 28.11. klo 12-15 Päätykolmiossa Sairaalantie 5:ssä. Lisätietoja diakonissa Anu Huhtamella, p: 040 507 1713 tai psyk.sh Anna-Mari Tainio, p: 040 483 9867. OLOHUONE: Pe 29.11. klo 10-11.30 Kuulaassa. Kaikille avoin ikärajaton kohtauspaikka kahvikupin äärellä. Mahdollisuus tehdä joulukoristeita diakonian joulupaketteihin tai ottaa oma käsityö mukaan. Vapaaehtoistyön joulupakettitalkoot: ma 2.12. klo 18 Ivalon srk-kodilla; ti 3.12. klo 18 Inarin srk-kodilla. SAAMEN ALUEEN IKÄIHMISTEN JOULUJUHLA: ma 9.12. klo 13 Ivalon kirkon alakerrassa. Kuljetuksia järjestetään Inarista ja pohjoisista kylistä; sekä Nellimistä. Ilmoittautumiset 4.12. klo 14 mennessä khranvir. p: 040 760 4202. Lisätietoja Anja Karhula, p: 040 750 6286. YKSINÄISTEN JOULUJUHLA: ke 11.12. klo 13 Inarin srk-kodilla. Ilm. ma 9.12. mennessä Anja, p: 040 750 6286 tai khranvir. p: 040 760 4202. OMAISHOITAJIEN JOULUJUHLA to 12.12. klo 13 Ivalon kirkon alakerrassa. Juhlaan ovat tervetulleita sekä hoitajat että hoidettavat. Ilm. ma 9.12. mennessä khranvir. p: 040 760 4202. DIAKONIAN JOULUJUHLA yksinäisille, työttömille, mtja pav-kuntoutujille Ivalon kirkon alakerrassa ke 18.12. klo 12. Ilmoittautuminen pe 13.12. mennessä jouluruokailua varten Anu Huhtamella p: 040 507 1713 tai Valkamaan. JOULUAVUSTUKSET: Diakonian jouluavustukset kohdennetaan tänä vuonna vähävaraisille lapsiperheille. Muutoin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville erityisin diakonisin perustein. Lisätietoja voi kysyä diakoniatyöntekijöiltä: Anja 040 750 6286 tai Anu 040 507 1713. HUOM ! Vapaamuotoiset hakemukset yhteystietoineen tulee toimittaa kirjallisena tai sähköpostitse 5.12. mennessä: anja.karhula@evl.fi tai anu.huhtamella@evl.fi DIAKONIAN JOULUMYYJÄISET: 1.12. adventtitapahtuman yhteydessä diakonian myyntipöytä kirkon alakerrassa. Lahjoituksena otetaan vastaan mm. käsitöitä, leivonnaisia, arpavoittoja. Myyjäispöydän tuotto käytetään vähävaraisten lapsiperheiden ja yksinäisten joulumuistamisiin. Lahjoituksia voi toimittaa khranvirastoon tai la 30.11. klo 18 Ivalon kirkon alakertaan. Myös su-aamuna voi tuoda tavaraa kirkkoon tullessa.

Kiitos lahjoituksestasi ! KIRPPUTORI: Perinteinen diakonian kirpputori avautuu 6.11. klo 9.00 Pekankulmassa Piiskuntien ja Petsamontien risteyksessä. Hyväkuntoista tavaraa otetaan lahjoituksena vastaan. Tavaralahjoituksia voi tuoda suoraan kirpparille, myös arpavoittoja otetaan lahjoituksina vastaan. Kirppari on avoinna ma-pe klo 9-17 ja la 10-15. Kirpparilla on myös kahvistelumahdollisuus. Tuotto käytetään vähävaraisten paikallisten lapsiperheiden ja yksinäisten jouluavustuksiin. KAVERIKERHO: Kokoontuu Päätykolmiossa Sairaalantie 5:ssä tiistaisin klo 18-19.30 seur: 3.12.; 10.12.; 17.12. TIEDOTUS: www.inarinseurakunta.fi. Facebook: Inarin seurakunta UTSJOEN SEURAKUNTA: UTSJOEN SEURAKUNTA UTSJOELLA: Ke 27.11. ja ke 4.12. klo 18 Hiljaisuuden rukoushetki ja viikkomessu kirkossa. La 30.11. klo 18 Kauneimmat joululaulut Inkerillä ja Tarjalla, Tenontie 1228. Su 1.12. klo 11 Messu kirkossa. Su 1.12. klo 15 Yksinäisyyden lauluja – konsertti kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10,-. Lauri Sallinen, klarinetti. Ti 3.12. klo 13.30 Hartaushetki Aspassa. Ke 4.12. klo 19.30 Kauneimmat joululaulut seurakuntatalon kodassa. Pe 6.12. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa. Seppeltenlasku. Kirkkokahvit pappilassa, kirkkokahveilla Nilla Pieskin kuvaesitys Utsjoen historiasta. Mukana Utsjoen kunta. NUORGAMISSA: Su 8.12. klo 11 jumalanpalvelus rukoushuoneella. Ilosanomapiiri koululla keskiviikkoisin klo 18. KARIGASNIEMELLÄ: Pe 22.11. klo 13 Ilolas Boddu kappelilla. Su 24.11. klo 11 messu kappelilla. LAPSET JA NUORET: Ma Sählykerho Utsjoki: 1-4 lk. klo 15-16; 5-9 lk. klo 16-17. Ti Kokkikerholaiset klo 17-19 Karigasniemen kappelilla. Nuortenillat kappelilla klo 1921, +7-luokkalaisille: 26.11; 3.12.; 10.12. Ke Toimintakerho Nuorgamin koululaisille koululla klo 15-17. Välipala. (Kerhoa ei 13.11. ja 20.11.). Nuortenillat rukoushuoneella klo 18-20, +7-luokkalaisille: 4.12. To Kokkikerholaiset srk-talolla klo 1517 (täynnä); Nuortenillat Kulmakivellä klo 18-21, +7-luokkalaiset: 28.11.; 5.12.; 12.12. TIEDOTUS: www.utsjoenseurakunta.fi fb/Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta Lapin ortodoksinen seurakunta LAPIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Ivalo, p. Nikolaoksen kirkko: Ke 27.11. klo 10 liturgia, klo 17 ehtoopalvelus. To 28.11. aamupalvelus, 17 ehtoopalvelus. Pe 29.11. klo 10 aamupalvelus. Ke 4.12. klo 10 aamupalvelus, klo 17 ehtoopalvelus. Inari, Siidan ulkomuseo, Tirron tupa: Su 1.12. klo 10 liturgia ja klo 12 Kauneimmat ortodoksiset joululaulut, Ivalon ortodoksinen kuoro. Vapaa pääsy. Helluntaisrk IVALON HELLUNTAISEURAKUNTA To 28.11. klo 18 Rukouskokous. Su 1.12. klo 17 Ehtoollistilaisuus. Tiistaisin klo 14 (ei kk:n viimeinen ti) Lauluhartaus Koivikossa. Keskiviikkoisin klo 13 Rukoustunti. Pastorin puh. 040 8252918. Kirpputori avoinna: Ti, To, Pe klo 1116, Ke 11-17. Puh. aukioloaikoina 040 1371879, muulloin 040 7596823/Reija tai 040 7072669/Seija. Kotisivut: www.ivalonhelluntaisrk.fi. Tervetuloa tilaisuuksiin!

Rakkaamme

Leila Eeva-Liisa SALO

Rakkaamme

Sauli Silvio MARTIN

o.s. Kolima

* 1.6.1939 Viipuri † 12.11.2019 Ivalo Itke vierelläni vaivaiskoivu, murru turvaan maan. Sateen laahus saavu mailleni tunturit verhoomaan ja nosta surun uuvanat uudestaan. Siirry päivä siintomaiden taakse, salli hämäryys. Katko valokehrän langoista huomisen näkyvyys ja saata kevään paikalle marrassyys. Vaivaiskoivu tyytyy turvaan maan sateen laahukset suojanaan. Miksi uuvana kukkiikaan? Nouse tuuli, aukaise jo päivä ylös tunturiin. Surun kaste muutu voimaksi maihin ja ihmisiin ja kanna usko siintoihin kaukaisiin. Martti Salo

Rakkaudella muistaen, Martti Sammeli, Rasmus Susanna ja Marko Kari, Ulla ja Jonne muut sukulaiset ja ystävät Leilan kuolinkellot soitetaan 28.11. klo 13. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Leila siunataan 14.12. klo 12 Ivalon kirkossa. Muistotilaisuus järjestetään seurakuntasalilla.

* 13.04.1927 Sodankylä † 22.10.2019 Ivalo Tuli uupumus hiljaa hiipuen vei voimat ja unen antoi. Se taittoi sukumme vanhimman, pois väsyneen lepoon kantoi. Sinulle kiitokset kauneimmat tahdomme antaa ja sinut rinnalle äidin nukkumaan kantaa. Rakkaudella muistaen Hilkka ja Reijo Jani, Hanna-Mari, Eeli ja Venni Tiia ja Joona Raija ja Seppo sisaret ja veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Isämme on siunattu läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitokset Inarin kunnan kotipalvelun ja Männikön palvelukodin henkilökunnalle isämme hyvästä hoidosta.

Piiskuntie 1, Ivalo P. 020 710 9050

Petsamo-Seura ry

PETSAMOLAISTA 2019

12,50

KAUPAN PÄÄLLE RAJA-JOOSEPPIPOSTIKORTTISETTI

Torstaina 28.11.2019

Hartauskirjoitus

Ortodoksipapilta Ilmassa on juhlan tuntua

Valoja hämärässä Vietämme kirkkovuoden päättymisen aikaa, marraskuun viimeistä viikkoa, jolloin valo hiipuu ja hämärän hetket pitenevät. Monille valon väheneminen ja kaamoksen aika tuntuu raskaalta. Valon puute väsyttää ja virta on vähissä. Onneksi lumi valaisee ja kuun valo luo salaperäistä tunnelmaa hangille. Hämärän aika voi tuntua myös lempeältä ja helpottavalta. Hämärä suojaa ja saa askeleen hidastumaan, se tarjoaa tilaa hiljentymiseen sekä lepoon. Luontokin hiljenee, se asettuu odottamaan jotakin. Hämärässä katse voi kääntyä sisäänpäin. Omia tuntojaan saa rauhassa asettua kuuntelemaan. Sisimmästä saattaa avautua levollinen, hiljainen tila, jonka äärelle on hyvä pysähtyä. Mitä sieltä löytyy, millaisia ajatuksia, tuntemuksia ja kokemuksia mieli nostaa esille, kun sen ovea raottaa? Kuuletko oman hengityksesi äänen, tunnenko sydämen lyönnit, mitä sinulle tällä hetkellä kuuluu? Onko siellä lepoa, rauhaa, iloa ja luottamusta vai levottomuutta, huolta, surua tai alakuloa? Inhimillisiä tuntoja kaikki nuo ja kertovat

jotakin tärkeää tämän hetken elämästä. Kenelle niistä voisi kertoa, kuuleeko ja huomaako tai välittääkö joku? Jos sisälläsi on hiljainen tila, kenet siellä kohtaat? Itsesi, jonkun toisen, Jumalan? Hämärän aikaan on mukava sytytellä kynttilöitä ja pienikin liekki tuntuu silloin häikäisevän kirkkaalta. Vaikka hämärä voi rauhoittaa, valokin on tärkeää. Varsinkin kaamoksen aikaan fysiologinen kellomme, joka säätelee vuorokausirytmiä, tarvitsee valon sekä pimeän vaihtelua pysyäkseen tasapainossa ja pitääkseen meidät vireinä. Vaan millaista valoa mieli ja sielu kaipaavat? Riittääkö kynttilä tai kirkasvalolamppu valaisemaan myös sisimmän? Marraskuinen hämärä vaihtuu pian alkavan adventin vähitellen lisääntyvän valon odotukseen. Se valo, jonka odotukseen alamme nyt virittäytyä, voimistuu joulun lähestyessä. Se on erilaista, kuin kynttilöiden, jouluvalojen, kuun tai auringon loiste. Joulun valo on aavistus jostakin sellaisesta, jota emme näe silmillä ja joka loistaa sammumatta syvimmässäkin pi-

Kuva: Esa Huhtamella

meydessä. ”Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.” (Joh.1:9). ”Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.” (Joh.12:46) Mistä tällainen valo kertoo, mihin se meitä johtaa? Mitä enemmän maailmassa on pimeyttä, sitä tärkeämpää on uskoa valoon ja pitää siitä kiinni, vaikka ei valoa näkisikään. Pieniä valontuikkuja voimme olla myös toinen toisillemme asettumalla hetkeksi vierelle, kuuntelemalla ja välittämällä. Valo lisääntyy valossa ja sillä mihin kiinnitämme huomiomme, on taipumus vahvistua. Tuleva adventti tuo viestin todellisen valon saapumisesta ja aloittaa jälleen uuden kirkkovuoden. Se

Viimeistään joulukuun alussa alkaa ilmassa olla joulun tuntua. Harva Suomessa asuva voi välttyä Vapahtajan syntymäjuhlaan liittyviltä viesteiltä: mainokset, joulukuuset ja -laulut kertovat jostakin poikkeuksellisesta. Kun jouluaatto ja itse joulu koittavat, hiljentyy luontokin. Monille joulu onkin suurelta osin odotusta ja sitten itse juhlan aikana perheen kanssa yhdessä olemista. Joka vuosi joku meistä papeista aivan perustellusti muistuttaa myös Kristuksen kuuluvan juhlaan, koska juuri Hänen syntymäänsä jouluna juhlimme. Kullakin ihmikokoaa meitä yhteiseen Vapahtajamme syntymäjuhlan odotukseen. Ensi sunnuntaina 1.12. Ivalon kirkossa klo 11 Hoosianna-messulla alkava adventtitapahtuma kutsuu kaikkia yhdessä virittäytymään joulun odotukseen ja kohtaamaan toisia joulupuuron, myyjäisten sekä torttukahvien äärellä. Siunausta ja valon tuiketta kaamokseen! Diakonissa Anu Huhtamella

SAKK:n uutisnurkka

Merkonomiopiskelijat messuhumussa Ivalon Yrittäjänaisten järjestämillä joulumessuilla on pitkät perinteet ja messut ovat varma merkki jouluajan lähestymisestä. Tänä vuonna Yrittäjänaisten messutiimi on saanut vahvistusta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kolmannen vuoden liiketoiminnan perustutkinnon opiskelijoista. Messujen parissa työskentely on ollut opintojen kannalta erittäin hyvä mahdollisuus tehdä työelämäyhteistyötä ja luoda arvokkaita verkostoja. Messujen suunnittelu- ja valmistelutyö on käynnistynyt jo alkusyksystä yhteydenotoilla yrityksiin sekä messupöytien markkinoinnilla ja monipuolista tekemistä on riittänyt koko lukukauden ajan. Opiskelijat ovat muun muassa suunnitelleet ja toteuttaneet esitteitä ja julisteita tapahtuman näkyvyyden lisäämiseksi, jalkautuneet kauppoihin tiedottamaan messuista sekä julkaisseet aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa tapahtumapäivityksiä. He ovat myös ideoineet messuille monenlaista ohjelmaa ja toimintaa, joten kannattaa ehdottomasti mennä paikan päälle katsomaan ja osallistumaan.

sellä on hänen oma vakaumuksensa suhteessa Jumalaan ja uskoon. Olipa ihmisen usko kuinka pieni tai suuri tahansa, hän voi aistia näinä viikkoina jotakin erikoista, jopa ylimaallista. Tämän vuodenajan erityispiirre onkin taivaan ja maan kohtaaminen, jumalallisen ja inhimillisen yhteen saattaminen. Voi ajatella, että paatuneinkin ihminen ymmärtää, että nyt käsillä on sellaista, mikä kohottaa juhlan uuteen ulottuvuuteen. Nyt ei olla tekemisissä enää arkisten asiain kanssa; koko olemassaolomme ja kohtalomme tulee kirkastetuksi. Pohjoisinta Lappia myöten

jokaisen ihmisen elämä suruineen ja vastoinkäymisineen saa taivaallisen tuen. Olemassaolomme ei näyttäydy enää sattumanvaraisena ja merkityksettömänä vaan onkin osa jumalallista suunnitelmaa, missä ihmisellä on aivan erityinen roolinsa. Tällaista juhlaa kannattaa odottaa! Joulun odotukseen pääsee joululaulujen avulla. Yksi mahdollisuus on Inarissa Siidan ulkomuseon Tirron tuvalla sunnuntaina 1.12. klo 12, jolloin Ivalon ortodoksinen kuoro laulaa joululauluja. isä Rauno Pietarinen

MONIPUOLISET FYSIOTERAPIAPALVELUT AMMATTITAIDOLLA! Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelut – Ivalo Piiskuntie 5, 99800 Ivalo p. 016 661 388 ivalo.kuntoutus@coronaria.fi CORONARIA.FI

Lauerman Laki Oy

Utsjoentie 12 B, 99980 Utsjoki P. 045-787 40400, toimisto@lauermanlaki.fi Avoinna sopimuksen mukaan ja ma–to klo 11–13

Hammaslääkäri

YRJÖ MÄKIÖ Puh. 040 752 2940 Piiskuntie, Ivalo

LAKI- JA KIINTEISTÖASIAINTOIMISTO Sami Tervahauta varatuomari, maanmittausteknikko Ivalontie 12, 99800 Ivalo p. 0 400 474 039 sami.tervahauta@laki.inet.fi Kaikki oikeudelliset toimeksiannot mm. – rikos- ja riita-asiain oikeudenkäynnit – perunkirjoitukset ja perinnönjaot – kauppakirjat ja kaupanvahvistukset – velkomisasiat – lahja- ja perintöverosuunnittelu Asiakastapaamiset Utsjoella sopimuksen mukaan

Mauri Juhani Punkerin, Joona Tanhuan ja Janne Kallioisen mielestä messujen järjestäminen on ollut mielenkiintoista, opettavaista ja mukavaa yhdessä tekemistä.

Inarilaisesta viralliset passikuvat – ILMAN AJANVARAUSTA

Sähköiset kuvat 25 €, tulostetut 30 € (sis. myös sähköisen). Saat kuvatunnuksen, jonka avulla voit välittömästi tehdä passihakemuksen lupapalvelupisteessä tai sähköisesti netissä.

Inarilaisen toimituksesta

Laminointipalvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla

Torstaina 28.11.2019

Senioritapaaminen on kuukauden kohokohta

Kaamos ei Kaamasen senioreita ahdista Neljän Tuulen Tuvalla Kaamasessa käy iloinen puheensorina. Joukko kylän ikäihmisiä on kokoontunut senioritapaamiseen, joka pidetään yleensä joka kuukauden ensimmäinen tiistai. Neljän Tuulen Tuvan emäntä Agle Kallas on tuttuun tapaansa tehnyt hyvän ruuan. Tällä kertaa tarjolla on possukeittoa, jonka jälkeen nautitaan kakkukahvit. – Meillä on täällä aina hauskaa. Agle on aivan huippu ruuanlaittaja, ja se keitto minkä hän aina tekee, ja ne kaiken maailman kakut vielä siihen...tämä on kyllä meidän kaamalaisten kuukauden kohokohta, vakuuttaa Juhani Turunen. Juhani sanoo, että hän tulee senioritapaamiseen aina, paitsi jos ei sitten mitään erikoista ole sattunut. – Aika usein senioritapaamiseen tulee myös terveydenhoitaja. Jos jostakin tuntuu, että nyt pitäisi mitata vaikka verenpaine, niin terveydenhoitaja mittaa sen. Jos sitten näyttää siltä, että kaikki ei ole nyt kunnossa, niin terveydenhoitaja ottaa tämmöisen ihmisten käsittelyynsä ja hoitaa eteenpäin. Minähän olen muuten aina ottanut kaikki rokotukset täällä senioritapaamisessa terveydenhoitajalta. Ei tarvitse Kaamasen ikäihmisten flunssapiikin takia lähteä Ivaloon, hän kiittelee. Kaamasen senioritapaamiseen väkeä vetää hyvän ruuan lisäksi myös mukava seura. Alkuaikoina tapaamisessa oli paljon ohjelmaakin, kun kylästä löytyi omasta ta-

kaa Kaamasen Kotitarveorkesteri. Kun orkesterin jäsenet lopulta hajaantuivat pitkin Pohjoiskalottia, niin ohjelmaa on nykyisin vähemmän. – Agle ja Poutasen Marjahan tämän tapaamisen aikoinaan polkaisi pystyyn. Marja oli Kaamasen Kotitarveorkesterin kantavia voimia, mutta hän muutti Kemijärvelle ja on tainnut ehtiä muuttaa reppuineen jo sieltäkin. Viimeisten tietojen mukaan Marja oli valumassa Kajaaniin. Aglelle kuuluu suuri kiitos tästä senioritapaamisesta. Minä perin sitten sen Poutasen Marjan viran, kun jonkun ikäihmisenkin pitää olla tässä nimellisesti päsmäröimässä, mutta ei minun mithän tartte tehhä, kertoo Matti Portti. – Jokainen maksaa kahdeksan euroa ja saa sillä syödä niin paljon kuin jaksaa. Ensi kuussa meillä onkin jouluruokailu ja siinä on kyläyhdistyskin matkassa. Jouluruuan hinta on muistaakseni 15 euroa. Minä olen näissä senioritapaamisissa ahkerasti mukana Anneli-vaimoni kanssa koko talven. Kesäksi tapahtuma jää kesälomalle, hän lisää.

Aika kuluu hyvin kotona

Kaikki Kaamasen senioritapaamiseen kokoontuneet ikäihmiset asustelevat omissa kodeissaan. Juhani Turunen sanoo täyttäneensä vähän aikaa sitten 81 vuotta ja hän sanoo, että aika kuluu mukavasti Kaamasessa päivästä toiseen. – Pakkohan se on tämmöisen ikälopunkin saada aika kulumaan jollakin konstilla.

-Aika ei käy kotona pitkäksi, ei varsinkaan talvella, kun koko talo on puulämmityksen varassa. Kohta puoliin laitetaan juomukset jään alle, tuumailee Matti Portti.

Hoidan kuntoa kävelemällä vähän ja pilkkomalla puita. Sen verran pitää tehdä halkomahommia, että saa saunan kiukaaseen puita. Kunnasta tulee kiitettävän usein kyselyjä, joissa kysellään, olenko tyytyväinen palveluihin. Olen vastannut, että toistaiseksi pärjään ihan omillani, enkä tarvitse palveluita. Olen muuttanut Kaamaseen -87 ja haluan asua täällä omassa rauhassa, ei tulisi mieleenkään, herran jestas, että lähtisin täältä muualle, hän vakuuttaa. Matti Portti sanoo, että kotona riittää kaikenlaista puuhaa aamusta iltaan. – Kun talo lämpiää puilla, niin siinähän sitä on hommaa. Lumityöt teen kolalla, mutta linkomies käy sitten aukaisemassa tien, kun meillä on 300 metriä tieltä. Kotihommissa on kuntoilua aivan riittävästi, mutta Anneli käy sen lisäksi vielä kävelyllä. Mie en viitti kävellä, mutta menen kelkalla ja mönkijällä. Vaikka ikää on, niin en minä ihan vanhimpia kaamaslaisia ole. Sietiön Huugo on päälle 90 vuotta ja tuollahan se näkyi kollaavan pihhaa. – Ja onhan se ajankulu tuo ruuanlaittokin, kun joka päivä tekee sapuskat. Annelihan on vanha kokki, joten hän on päävastuussa ruuanlaitosta. Kunnan kotipalvelu ei taida tuoda valmiita ruokia kotiovelle Kaamaseen asti, mutta eipä ole kyllä tullut mieleenkään, että käyttäisi semmoista palvelua. Joku rotihan se pittää vielä olla, ettei mene aivan mahdottomiin, Matti naurahtaa.

Omaa kyläkauppaa tuetaan

Kaamasen seniorit ovat hyvillään siitä, että Kaamasen kylästä löytyy vielä oma kyläkauppa. Matti Portti sanoo, että hän kannattaa Annelin kanssa Kaamasen kauppaa ja sieltä löytyy yleensä kaikki se mitä kotona tarvitaan. – Kaamasessa on aina ollut kauppa, mutta parhaimmillaan niitä oli kaksikin. Ja sitten oli kansakoulu ja posti. Muistaakseni meitä oli parhaimmillaan Kaamasen koulussa 70 lasta. Eikä asuntolassa lapsia rääkätty. Tänä päivänä huutavat rääkkäyksestä kaikkein eniten he, jotka eivät ole asuntolaa nähneetkään. Koti-ikävä tietenkin saattoi vaivata lasta, mutta niinhän se vaivasi ympäri Suomen. Asuntoloitahan oli joka puolella, eihän niitä vain inarilaisten kiusaksi perustettu, hän täsmentää. Matti sanoo, että kaamaslaiset kylästelevätkin sentään vielä toisinaan, vaikka ei kylästely enää olekaan sitä kuin ”vanhashen aikhaan”. – Nehän tuli emännätkin silloin kujelmien kanssa ja ne istuivat tuntitolkulla. Eikä kysytty kännykällä, että saa-

piko tulla. Torstaipäivähän se oli niillä se vierailupäivä. Emännät kävivät navetassakin tuntia aikaisemmin hoitelemassa lehmät, että saivat seurustella ja kylästellä rauhassa. Seniorit kiittelevät ruokapöytään istuessaan myös kirjastoauton palveluita, vaikka kukaan ei suoraa päätä tunnustaudukaan sen aktiivikäyttäjäksi. – Meillä on vissiin viisi kilometriä vanhoja kirjoja kotona. Olen nyt alkanut niitä ajankulukseni lukea. Tässä menee vielä monta vuotta ennen kuin tarvitsee mennä kirjastoon, naurahtaa Anneli. – Minä olen ne kaikki kirjat lukenut kerran ja nyt otan aina yhden kirjan kerrallaan käsittelyyn. Parin sivun jälkeen muistan, että oliko tämä lukemisen arvoinen kirja, vai pistänkö takaisin hyllyyn. Tietokonekin tuli hommattua ja nyt olen opiskellut Facebookin käyttöä, kertoo Matti. – Ei tule käytettyä kirjastoauton palveluita, vaikka se hyvä palvelu onkin. Monesti tulee kyllä juteltua kirjastonauton kuljettajan kanssa tässä Neljän Tuulen Tuvalla. Justiinsa puolisen tuntia sitten kirjastoautonkuljettaja Terho pistäytyi reittiä ajaessaan täällä ja paransimme taas maailmaa. Minulla on lukemista siinäkin, kun luen Lapin Kansat päivittäin ja selaan kotiin tulevat lääkärilehdet. Pitäähän ne laavata läpi vanhasta muistista ja tutkia ainakin muistokirjoitukset, kertoo Juhani Turunen.

Kaamasessa on kaikkea

Senioritapaamiseen osallistuivat myös Keijo ja Leena Miettinen, jotka kymmenen vuotta sitten tulivat Turusta Kaamaseen. – Me olimme juuri jääneet eläkkeelle, löysimme täältä kivan tontin ja rakensimme oikean talon. Muutimme ihan oikeasti, emmekä ole mitään kesäasukkaita. Olen sairaanhoitaja, ja tein vielä Kaamaseen tullessamme hetken aikaa töitä, kun täällä oli sairaanhoitajista pula, kertoo Leena. Keijo ja Leena ihmettelevät, kuinka äkkiä kymmenen vuotta on hujahtanut. – Aika on mennyt nopeasti, eikä muutto ole kaduttanut, päinvastoin. Ei me varmaan enää sopeuduttaisi maalikyliin, jos täältä lähtisi pois. Parhaillaan rakennamme rantasaunaa, joten tekemistä riittää. Leena miettii, mitä hän kaipaisi Turun ajoilta, eikä keksi mitään erityisempää. – Ihan tuommoisia arkisia asioita tulee mieleen, kuten Sauvon perunat, joita Turusta sai helpommin. Jos yhtäkkiä tuntuisi siltä, että pitäisi päästä kaupunkiin vaikka

teatteriin, niin äkkiähän täältä pääsee, kun hyppää koneeseen. Keijo ja Leena kulkevat Inarin Kirkonkylällä kansalaisopiston puutyökerhossa. Nikkarointi kansalaisopistossa on heille mukava harrastus ja siellä on todella hyvä harrastaa, kun tilat ja välineet ovat viimeisen päälle. – Ei sitä kotona polven päällä voisi mitään nikkaroida. Teemme kerhossa tällä hetkellä tuoleja. Löysimme kierrätyskeskuksesta kolme Artekin ruokapöydän tuolia. Ne oli heitetty sinne vaan, kun jokaisesta oli yksi etujalka poikki. Nyt teemme niihin kerhossa uudet jalat, joten näistä tulee varmaankin sitten ekotuoleja, he naurahtavat.

Juomukset jään alle

Seniorikerholaisista useimmat ovat innokkaita kotitarvekalastajia. Leena ja Keijo kertovat, että kalastus on heille mieluisa harrastus. Koti on Ahvenjärven rannalla ja sieltäkin kalaa varmasti nousisi, mutta usein tekee mieli lähteä kalaretkelle pikkuisen kauemmaksi. – Oletkos jo saanut purkitusvärkit, kysäisee Leena vieressään istuvalta Arvo Kuuvalta ja hän myöntelee, että purkitusvärkit löytyvät. – Minähän lupasin purkittaa teille, Arvo myhäilee ja Leena vitsailee, että hän vain kokeili, että muistaako Arvo. Inarilaisen Ahvenpilkkimestari vuodelta 2018 oleva Arvo Kuuva sanoo, että Vuontisjärven reeskasta syntyy hyvä purkkikala peltipurkkiin. Hän leikkaa reeskoista päät pois ja pistää purkkiin. Ruodot pehmenevät, eivätkä haittaa syöjää. – Kyllä kai Vuontijärvestä jo saisi reeskaa, mutta joulukuun hommaahan se reeskanpyynti yleensä on. Vuontisjärven reeska onkin hyvä kala ja se on paljon parempi kuin muikku, hän tietää. Joku syöjistä virittää tinkaa siitä, onko Aksujärven reeska kuitenkin parempaa, mutta hän ei saa tukea muilta. Matti Porttikin vakuuttaa, että Vuontisjärvi on paras, eikä siitä tartte tingata. Matti ei ole vielä laittanut juomuksia kotijärveensä Vastusjärveen, kun sulasta vedestä pyydettyä kalaakin on vielä jäljellä. Hän on muutenkin sitä mieltä, ettei kalaa kannata pyytää kasaan. Järvestä kalaa saa sitten, kun tarvitsee.

Turvallisuus on omissa käsissä

Keväällä 2018 pidettiin Kaamasessa turvallisuusilta, jossa tuotiin esille Kaamasen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Illan aikana taisi syntyä jopa julkilausuma, jossa haluttiin parannusta liikenneturvallisuuteen. Poliisiakin kaivat-

tiin. Kaamasen seniorit arvelevat rauhallisesti, että eiköhän pöly ole jo laskeutunut tuonkin julkilausuman päälle. – Asiastahan siellä puhuttiin, kun oltiin huolissaan etenkin rekkaliikenteestä. Eihän Norjan rekat ala hidastelemaan Kaamasen kylän kohdalla, vaan paahtavat satasta. Nopeusrajoitukset eivät auta, kun ei ole kukaan sakottamassa. Kevyen liikenteen väylästäkin puhuttiin ja sehän tietenkin paras ratkaisu ongelmaan olisikin, sanoo Matti. Hän ymmärtää, että turvallisuuden kannalta olisi hyvä, jos poliiseja olisi lähempänä, mutta miten se käytännössä onnistuu, niin se onkin toinen juttu. – Isoissa taajamissahan ne poliisit ovat muuallakin, minkä sille mahtaa. Eipä tässä onneksi ole kylän pinnassa mitään isompia koskaan sattunut. Jos joku hiippari hyppää Eskelisestä kylän laitaan, niin se kerkiää kävellä rauhassa kylään toiseen päähän ja viillellä kaikki ennen kuin poliisi tulee. Se turvallisuusiltahan pidettiin sen Turun puukotusiskun jälkeen, niin sen takia ne tunteet olivat vielä niin pinnassa, tuumailee Matti. Matin ja Annelin pojantyttö on tällä hetkellä Ugandassa sairaanhoitajana. Matti on päätynyt siihen tulokseen, että kaamaslaisten vanhojen ihmisten elämä soljuu samalla lailla eteenpäin kuin Ugandan lasten. – Siellä ei kuulemma kuulu itkua eikä parkua lastenkodissa. Kun menee lähelle, niin lapsen silmät voi olla kyynelissä, mutta ei sieltä kuulu mitään itkua eikä huutoa. Eivät he huuda ääneen, koska ei se vaikuta mithän. Sama homma se on Kaamasessa. Turha valittaa, hän vakuuttaa.

Kaamosaikaan nukuttaa makeasti

Kysymys kaamoksen ahdistavuudesta saa Kaamasen seniorit hymähtelemään. – Kovastihan kaamoksesta höpötetään lehdissä. Ne siitä höpöttää ja kokevat itsensä ahdistuneiksi, jotka niin haluaa kokea, sanoo Juhani Turunen, mutta lieventää kuitenkin hetken päänsä kantojaan. – Yksikin tuttu saamelaisemäntä halusi aina kaamoksen aikana Helsinkiin poikansa luokse. Kyllä se totta on, että kaikki eivät siihen sopeudu, vaikka olisivat täältä kotoisinkin, hän sanoo. – Kaamoshan se on parasta aikaa, kun ei naapurit näje, mitä tekkee, sanoo Arvo. Keijo ja Leena eivät ole koskaan huomanneet, että kaamos ahdistaisi. Leena arvelee, että kaamos on enemmänkin mieltä rauhoittava aika. – Kaamos antaa semmoista lepoa. Kesällä en saa nukuttua, kun on niin valoisaa

Torstaina 28.11.2019

Kuvat: Ville Vaarala

Marraskuinen iltapäivä kului mukavasti, kun Kaamasen ikäihmiset istuivat ruokapöytään syömään hyvin ja kuulumisia vaihtamaan. kellon ympäri. Mutta kun kaamos alkaa, niin voisin nukkua vaikka kellon ympäri. Mikäpä siinä on unta päästellessä, kun ei enää tarvitse herätä töihin, hän sanoo. Leena on innokas kuntohiihtäjä ja hän hiihtelee jo kaamoksen aikana kelkanjälkeä pitkin. – Kylässä olisi valmis latukin, mutta se on vähän väärällä suunnalla meidän talosta katsoen. Kaamoshiihto on minulle enemmänkin sitä, että hiihdän siksi, että saan

liikuntaa kaamosaikanakin. En tiedä, osaanko niin nauttia siellä hiihtomatkalla kaamoksen tunnelmasta. Suurempi nautinto hiihto on keväällä, kun päivä valkenee, eikä pimeä tule.

Joulukuussa taas koolle!

Ruokapöydässä kuuluu vilkas puheensorina, kun Kaamasen ikäihmiset käyvät läpi kaikki polttavimmat asiat influenssapiikistä Jäämeren rataan. Matti Portti seuraa tarkoin roko-

tuskattavuutta ja aina kattavuus on noussut niin suureksi, että hän on mennyt siinä joukossa terveenä ilman piikin ottamista. Jäämeren radan pistoraiteen seniorit ottaisivat mielellään vastaan vaikka Neljän Tuulen Tuvan pihaan. Joku tosin muistuttaa lukeneensa hiljattain venäläisen professorin haastattelun, jossa venäläinen katsoi tilastojen tukevan paremminkin Luoteisväylän jäätymistä kuin sulamista. Maaseudun lääkäripulaa

Arvo Kuuva voitti Inarilaisen Ahvenkisan vuonna 2018. Hän aikoo aloittaa pilkkikauden vasta kun kevätaurinko lämmittää. Joulukuussa talvikalastuskausi käynnistyy Vuontisjärven reeskanpyynnillä.

kommentoi Juhani Turunen vanhana lääkärinä arvellen, ettei lääkäripulaan taida nykyaikana helpotusta löytyä: – Nuoret ihmiset ovat niin toisenlaisia. Ei haluta päivystää, eikä työnteko yleensäkään kiinnosta kuten meidän sukupolvea. Heidän pitää päästä vapaa-ajalle ja konsertissa käymään... Sitäkin muistellaan, kuinka vanhaan hyvään aikaan postiautoliikenne ja linja-autoliikenne oli Nelostiellä niin vilkasta, että kaamaslainen

saattoi helposti tehdä niiden varassa asiointireissun Ivaloon. Puheeksi tulevat myös legendaariset Eskelisen kuskit, kuten Palokankaan Reino ja Topi Peuraniemi, jotka eivät kiirettä tunteneet ja palvelivat asiakkaansa aina viimeisen päälle. – Se oli sitä aikaa, kun Eskelinen kiersi Kaamasen Kievarin ulko-oven vierestä. Nythän auto pysähtyy vain Nelostien laidan bussipysäkille. Joskus turisti erehtyy odottelemaan bussia siinä Kievarin

pihalla ja sitten hän näkee, kuinka Eskelinen ajaa iloisesti ohi pitkin Nelostietä, kaamaslaiset tuumailevat. Päivän päätteeksi, kun personkupit on juotu, Kaamasen seniorit muistuttavat vielä toinen toisilleen, että joulukuussa on sitten jouluruokailu ja siellä viimeistään nähdään jälleen. Jaakko Peltomaa

-Tämä senioritapaaminen on mukava tapahtuma. Aina sitä odottaa, että joko se seuraava tapaaminen on ovella, kertoo Anneli Portti.

Torstaina 28.11.2019

Suurvaltapolitiikan vaikutukset tuntuvat K-kauppiaan kukkarossa Vuoden 2019 alusta Venäjälle on voinut viedä huomattavasti aikaisempaa vähemmän tavaraa ilman tullimaksuja. Tullimääräysten kiristäminen oli yksi Venäjän vastatoimista EU:n asettamille talouspakotteille. Ivalossa venäläiset muodostavat merkittävän asiakasryhmän ja keskiostoksen tippuminen tuntuu kukkarossa, K-kauppias Kari Lohiniva toteaa. – Olen poliitikoille sanonut, että minkä ihmeen takia EU ei maksa tästä korvauksia. Suomihan siitä kärsii rajamaana, ei kukaan muu EU:ssa. Vaikka aasialaiset nousevat vahvasti, venäläiset asiakkaat ovat edelleen tärkein asiakasryhmä Ivalossa. He käyvät täällä tasaisesti ympäri vuoden. K-Supermarket Ivalon kauppias Kari Lohiniva seuraa tarkasti tavaroiden menekkiä ja asiakasvirtoja. Esimerkiksi tänä vuonna juustot, pesuaineet ja pikakahvit näyttävät miinusta. Ne ovat tuotteita, joita venäläiset ostivat paljon ennen tullimääräysten tiukentumista. Valonpilkahduksiakin on silti näkyvissä. – Nyt on vaihteeksi alkanut käydä perheitä, jotka tekevät monipuolisemmin viikon ruokaostoksia tuoreesta

leivästä alkaen. Silloin rajoitukset eivät tule niin nopeasti vastaan, K-kauppias kertoo.

Matkailu on tärkeä tulonlähde

Venäläisten lisäksi myös matkailu tuo Ivalon kaupoille tuiki tärkeää asiakaskuntaa. Lohiniva harmitteleekin, kuinka kalastuspykälissä onnistuttiin menemään niin pahasti metsään, että kotimaiset kalastusmatkailijat karkaavat Ruotsiin. Myös brittiläisen matkatoimisto Thomas Cookin syyskuinen konkurssiuutinen pysäytti. – Onneksi luonto puuttui peliin ja lumi tuli aikaisin. Olen jutellut muutamien Saariselän yrittäjien kanssa ja heille tämä on ollut kuin lottovoitto. Viime vuonna joutui keksimään kaikkia korvaavia aktiviteetteja.

Lohiniva uskoo, että matkailun huippuvuodet ovat vielä edessä, ja ulkomaisten matkailijoiden lisäksi myös kotimaisten matkailijoiden määrät tulevat nousemaan. Syynä siihen ovat uusimmat hotellit, uudistetut kaupat, laajennettu lentokenttä sekä tietysti luonto, joka ei ole muuttunut mihinkään. – Palvelutaso on noussut ja pystymme tarjoamaan laatua. Nykyaikana ei haluta pelkästään kynttilänvaloa, vaan myös luksusta.

Uudistukset lisäsivät sekä myyntiä että kannattavuutta

Vuosi sitten K-Supermarketissa vietiin läpi useita isoja uudistuksia, joista asiakkaille näkyvin lienee ollut elektronisten hinnannäyttöjen tulo. Uudet hinnannäytöt asennettiin kerralla koko myymälään ja kaikkiin tuotteisiin. Uusien näyttöjen ansiosta hyllyt ovat selkeämpiä ja tarjoukset näkyvät paremmin. Itse asiassa niin hyvin, että se on ollut kauppiaalle hieman jopa ongelmallista. – Tarjoustuotteiden menekki on tuplaantunut ja vie-

K-Supermarket Ivalon kauppias Kari Lohiniva seuraa päivittäin tavaroiden menekkiä ja asiakasvirtoja. reinen, ei sillä hetkellä tarjouksessa oleva tuote on jäänyt hyllyyn. Henkilökunnan näkökulmasta elektroniset hinnannäytöt ovat tarkoittaneet sitä, että kun tuotteita ei tarvitse enää ”laputtaa” eli hinnoitella, aikaa jää enemmän varsinaiseen työhön. ”Muu seuranta” pitää

sisällään tuotteiden menekin seuraamista, hyvitysten tarkistamista, hyllyjen pitämistä siistinä sekä yleensäkin ennakointia. Kaiken tämän seurauksena hävikki on pudonnut 0,7 prosenttia. – Se tarkoittaa vuodessa 60 000 euroa. Puhutaan isoista summista.

Hintojen oikeellisuus ja tuotteiden riittävyys on K-kauppiaan mukaan näkynyt myös asiakastyytyväisyydessä.

Saila Vaara

Tuore ja lämmin leipä on paikallisten mieleen ”Pikkukookkarilla” pyyhkii hyvin K-market Inarintiellä kauppa käy ja asiakkaita riittää. K-kauppias Pirkko Rajaluoto kertoo, että kyläläiset ovat löytäneet kaupan hyvin. Hän sanoo myös, että pieneen liiketilaan on saatu yllättävän kattava valikoima. – Kun kauppiaalta kysytään, niin ainahan se kauppa voisi käydä paremmin. Mutta kyllä kyläläiset ovat löytäneet tämän kaupan hyvin ja olemme saaneet muokattua valikoiman sellaiseksi, millaiseksi asiakkaat ovat sen halunneet. Rajaluodon mukaan vanhan kauppakiinteistön tilat ovat toimineet toivotulla tavalla. Kiinteistöstä ei alun perin löytynyt paistopistettä, mutta nyt sellainen löytyy, ja se käy kuumana. – Grillikyljet, broilerit, leivät ja pullat ovat menneet hyvin kaupaksi. Asiakkaat ovat pitäneet siitä, että heidän kaupastaan saa myös lämmintä ruokaa. Varsinkin viikonloppuisin tuoreelle leivälle on kysyntää, sillä perjantain jälkeen seuraava leipäkuorma tulee kaupalle vasta maanantaina. Rajaluoto iloitseekin siitä, että paistopisteen ansiosta he voivat tarjota lämmintä leipää myös sunnuntai-illan asiakkaille. – Entisen kaupan asiakkaat eivät aluksi huomanneet sitä, että meiltä löytyy täältä paistopiste. Nyt he ovat sen huomanneet ja osaavat myös vaatia itselleen sen herkkuja. Osa saattaa soittaa, että he tu-

– Näillä näkymin me vietämme uuden kaupan avajaisia joku torstaipäivä maaliskuun lopussa, K-kauppias Pirjo Rajaluoto vihjaa. levat käymään kaupalla torstaina kello 16.00, niin silloin olisi hyvä olla lämmin ruislimppu valmiina.

Uudet tuulet, sama hyvä porukka

Rajaluoto aloitti kauppiasuransa tämän vuoden keväällä. Tuore kauppias on erittäin tyytyväinen henkilökuntaansa. – Me olemme saaneet ihanan porukan tänne kasaan. Suurin osa on tullut tänne vanhalta kaupalta, mutta on täällä uusiakin kasvoja, esimerkiksi minun avopuolisoni. Vaihtuvuuttakin on ollut, mutta olen silti todella tyytyväinen näihin meidän työntekijöihimme. Kun omaa hyvän työporukan, niin tulevaisuuden haasteet on helpompi ottaa vastaan. Vuosi 2020 on K-market Inarintien väelle työn täyteinen. Edessä siintää muutto uusiin ja nykyaikaisiin liike-

tiloihin. Keskelle Inarin Kirkonkylää nousevan uuden myymälän avajaisia on määrä viettää maaliskuun loppupuolella. – Uudessa rakennuksessa on 538 neliötä myymäläpinta-alaa. Siitä tulee moderni ja iso. Olemme jo nyt kuunnelleet asiakkaiden toiveita. Heiltä saimme idean siihen, että myymälään laitetaan kaksi isoa ikkunaa, joissa näkyy Inarijärvi. Vaikka olemmekin moderni, niin kaupasta ei silti tule liian fiini, haluamme säilyttää meille luontaisen kodikkuuden. – Me tuomme uuteen myymälään samat palvelut, mitä meillä on tässä pienessä kaupassa, vain hieman isommassa mittakaavassa. Liikkeestä löytyy Postin, Matkahuollon ja apteekin palvelut, Rajaluoto jatkaa. Kun kaupan pinta-ala ja valikoima kasvaa, niin samoin käy myös työntekijöi-

Petsamontien K-Marketissa juhlittiin kuukausi takaperin yksivuotissynttäreitä. K-kauppias Jeremias Juopperi kertoo, että vuosi on mennyt ”hieman yllättävän hyvin”, vaikka välillä töitä on saanut tehdä aamusta iltaan. – Mutta tästä kun tykkää ja tämän kanssa oppii elämään, niin mikäs tässä on ollessa, hän tuumii. Juopperi kertoo, että vuosi sitten tehdyt suunnitelmat ovat pitäneet hyvin kutinsa. Kaupassa on keskitytty nopeaan palveluun ja kilpailukykyisiin hintoihin, missä ollaan hänen mukaansa myös onnistuttu. Lisäksi kaupan valikoimiin tehtiin jonkin verran muutoksia ja tuotevalikoimaan otettiin paljon uusia tuotteita. Myös asiakkaat ovat aktiivisesti esittäneet toiveitaan. Kauppiaalle mikään ei ole mieluisampaa kuin tietää, mitä asiakkaat oikeasti haluavat. – Kaikki asiakastoiveet on otettu mielellään vastaan ja myös toteutettu noin 99 prosenttisesti. Joitain tuotteita ei saatu tilattua tänne. Petsamontien K-Marketin den määrälle. – Tällä työntekijämäärällä emme pärjää uudessa myymälässä, että eiköhän me päästä palkkaamaan myös uutta henkilökuntaa.

Kilpailu on aina hyväksi

– Se, että kylältä löytyy kaksi ruokakauppaa, on todel-

Petsamontien K-Marketin henkilökunta osaa nopean palvelun kilpailukykyisillä hinnoilla. asiakaskunta muodostuu pääasiassa kyläläisistä, jotka tykkäävät asioimisen nopeudesta. Matkailijoita kaupan käytävillä näkyy harvemmin. – Siihen varmasti vaikuttaa myös se, ettei ole tax freetä. Olen harkinnut sen ottamista, mutta siinäkin on omat hyvät ja huonot puolensa. Lisäksi tilarajoitteet tulevat nopeasti vastaan, koska matkai-

lijoilla on omat selkeät tuotteensa, joita he ostavat. Ivaloon muuttoa Juopperi ei ole katunut hetkeäkään. Hänen mukaansa paikkakunta on mahtava, ihmiset mukavia ja työ mielenkiintoista. Ihmisten parissa viihtyvä mies kertookin olevansa oikeassa elementissään kaupan alalla.

la tärkeää tämän alueen ihmisille. Ei ole mukavaa, että jos meiltä vaikka maito sattuisi loppumaan, niin lähin purkki löytyisi sitten Ivalosta. Me kyllä mielellämme ohjaamme asiakkaan tuonne Salen puolelle ostamaan sitä maitoa. Tärkeintä on se, että asiakkaat

saadaan palveltua. Rajaluoto painottaa, että myös myymälöille on tärkeää, että kylällä on toinenkin ruokakauppa. – Kun kauppojen välillä on kilpailua, niin silloin molemmat laittavat kokoajan parastaan. Ville Vaarala

Saila Vaara

Torstaina 28.11.2019

S-ryhmä panostaa pohjoiseen Syyskuun alussa alkanut S-market Vaskoolin remontti on edennyt jo pitkälle yli puolen välin. Viimeisen päälle valmista on tammikuun lopulla, mutta suurin osa remontista on ohi jo muutaman viikon kuluttua, joulukuun puolessa välissä. – Siinä vaiheessa kalusteet, hyllyt ja tuotteet ovat omilla paikoillaan. Tammikuun puolella tehdään sitten vielä teippauksia ja hintaopasteita, myymäläpäällikkö Henry Kesti kertoo. Kestin työhuoneen nurkassa seisoo fläppitaulu, johon on kiinnitetty myymäläremontin viikkokohtainen ohjelma. Projektisuunnittelu pyörähti käyntiin jo alkuvuodesta ja nyt remontti etenee tarkan suunnitelman mukaisesti. Alustava pohjasuunnitelma on Helsingin päässä olevan ketjunohjauksen käsialaa, mutta myös Ivalon myymälän toiveet on suunnitelmissa otettu huomioon. – Meillä on käyttötavaraa poikkeuksellisen paljon, joten sen kanssa on täytynyt tehdä kauppakohtaisia ratkaisuja, Kesti kertoo. Ivalon S-marketin remontti on osa maanlaajuista S-marketien uudistusta. Kaikkien myymälöiden ilmeet uusitaan uuden konseptin mukaisesti ja esimerkiksi värimaailma muuttuu täysin. Osuuskauppa Arinan lippulaiva sekä kooltaan suurin Ivalon S-market Vaskooli on ensimmäisten remontoitavien myymälöiden joukossa.

vat hyödyntämään vaihtoehtoista kassapalvelua.

Avajaisia juhlitaan kakkukahveilla

Myymäläpäällikkö Henry Kesti keskustelee remontin etenemisestä työnjohtaja Hannu Pirisen kanssa. PSL Pirinen Oy toimi pääurakoitsijana myös Inarin uuden Salen rakennustöissä. Tuotevalikoima kasvaa, energiankulutus pienenee

Myymäläremontti on vaatinut huolellisen valmistautumisen. Esimerkiksi tuotevalikoimaa supistettiin, koska remonttia varten täytyi saada lisää siirtelytilaa. Tarkan aikataulutuksen vuoksi on kuitenkin aina tiedetty, mitä pitää tehdä, jotta remonttimiehet pystyvät työskentelemään

esteettä ja suunnitelman mukaisesti, Kesti toteaa. Vaikka myymälän neliömäärä ei kasva, remontin myötä hyllytilaa tulee lisää ja tuotevalikoima laajenee entisestään. Lisätilaa tuo myös S-pankin siirtyminen Alkon viereen. – Saamme lisää tilaa, kun hyllyt järjestellään uudelleen. Ruokapuolella tuotelukumäärä nousee 1500 tuotteel-

la, mikä on melkoisen valtava määrä. Uusissa kylmäkalusteissa alahyllyt ovat nykyistä alempana, joten sielläkin on lisää tilaa. Kaupan taakse porattiin kahdeksan 300 metriä syvää maalämpökaivoa, jotka tuottavat energiaa kylmäkalusteille. Uudet, ovelliset kaapit käyttävät kuitenkin paljon vähemmän energiaa kuin vanhat avonaiset kaapit, joten koko

myymälän energiankulutus tippuu kolmanneksella. – Lisäksi myymälän puoli tulee olemaan lämpimämpi ja hiljaisempi, kun laitteet eivät hurise taustalla ja kylmä ilma ei karkaa avoimista kaapeista, Kesti lupaa. Remontissa kassoille lisätään myös kolme itsepalvelukassaa. Myymäläpäällikkö uskoo, että varsinkin pienempiä ostoksia tekevät tule-

Kesti kiittelee asiakkaiden kärsivällisyyttä remontista johtuneiden häiriöiden aikana. Myös työntekijät ovat olleet hyvällä asenteella remontissa mukana. – Uudet tilat palvelevat sekä asiakkaita että työntekijöitä pitkään tulevaisuudessa, kun ollaan nykyaikaistettu toiminnot ja kalusteet. Kaikilta vaaditaan vain kärsivällisyyttä, mutta kyllä tästä hyvä tulee, Kesti toteaa. Yli kaksikymmentä vuotta S-ryhmällä työskennellyt Kesti aloitti työuransa autonkuljettajan kesälomittajana. Osuuskaupasta on vuosien saatossa ehtinyt muodostua jo melkein elämäntapa, ja Vaskoolia hän pyrkii luotsaamaan omalla esimerkillään, myös remontin pyörteissä. – Olen ylpeä omasta työpaikastani ja valmis tekemään sen eteen töitä. Muutaman vinkin voin jo antaa myös ketjun tuleville rempoille, hän nauraa. Uudistuneen myymälän avajaisia vietetään ensi vuoden puolella ja silloin juhlitaan kakkukahveilla. Kesällä taas on vuorossa rakennuksen ulkopuolen remontti. Saila Vaara

”Meidän porukassa kaikki ovat huippuammattilaisia” Inarin Salessa kevät ja kesä olivat vilkasta aikaa, lomalaisia riitti aina ruskasesongin loppuun saakka. Tällä hetkellä on hieman hiljaisempaa, ja kauppaa tehdään paikallisten asiakkaiden kanssa. Salessa katseet on suunnattu kohti tulevaa talvisesonkia. Maailman pohjoisimman Salen avajaisia vietettiin tämän vuoden maaliskuussa. Inarin Salen vt. myymäläpäällikkö Juha-Pekka Hekkala kertoo, että ensimmäinen vuosi on sujunut mallikkaasti. – Paikalliset ovat löytäneet meidän uuden kaupan todella hyvin, olemme saaneet jo oman vakioasiakaskunnan. Mitä olen asiakkaiden kanssa jutellut, niin toinen kauppa tähän Inarin Kirkonkylälle oli todellakin tervetullut. Se, että kylällä on kilpailua, on aina tervettä. Uskon, että täällä on tilaa kahdelle hyvälle kaupalle. Molemmilla on omat asiakkaat ja varmasti myös asiakkaat käyttävät molempien kauppojen palveluita. Siitäkin

on tullut kiitosta, että Inariin saatiin oma S-ryhmän kauppa. Toki osa asiakkaista ajelee vieläkin Ivaloon Henkan kaupalle, mutta kyllä omistajat käyvät myös täällä Salessa. – Se on ymmärrettävää, sillä meidän hintatasomme on hivenen S-market Ivaloon verrattaen kalliimpi, mutta ei se ero niin suuri ole, että sen takia kannattaisi ajella Ivaloon ruokaostoksille. Toki jos samalla on asiaa muutenkin Ivaloon, niin miksipä sitä ei siellä kävisi myös ruokakaupassa. Hekkalan mukaan Inariin ostoksille tullaan pitkienkin matkojen päästä. – Inarissa käy asiakkaita koko Ylä-Lapin alueelta. Utsjoen lisäksi Norjassa asuvat suomalaiset käyvät nyt täällä meidän kylällä ostoksilla, he sanovat, että onhan se kuitenkin 80 kilometriä lyhyempi matka kuin jos kävisi Ivalossa. Myös mökkiläiset kävivät täällä kesällä tiuhaan, heiltä tuli palautetta siitä, että onpas meillä hieno kauppa. Ja

niinhän meillä onkin.

Paikallisille paikallista

Hekkala pitää tärkeänä sitä, että hyllyiltä löytyy paikallisia tuotteita. – Meidän kauppamme valttikortteja ovat nämä paikalliset tuotteet. Culinarin ja Kiveliön Kalan tuotteet menevät hyvin kaupaksi. Maailman pohjoisimman Salen valikoima on räätälöity asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Esimerkiksi pilkkisesonkina kaupasta voi kipaista purkillisen matoja tai toukkia. – Olemme tuoneet kauppaan tuotteita, joita ei yleensä löydy Salen valikoimasta. Meiltä löytyy muun muassa vakuumipussit ja Soda Streamin vaihtopullot. Jos jotain tuotteita tänne haluaa, niin kysyminen ei ainakaan pahenna sitä asiaa, Hekkala vinkkaa.

Pulaa työntekijöistä

Uuden myymälän kanssa on aina jonkin verran totuttelua. Myös kiireinen kesä toi lisähaastetta Salen kahdeksan-

Inarin Salessa vietetään joulun avajaisia 4. joulukuuta. Inarin koululaiset tulevat kartuttamaan luokkaretkikassaansa tarjoilemalla avajaiskansalle kahvia, glögiä ja pipareita. Myös joulupukki on lupautunut tulemaan paikalle. – Joulu tekee tuloaan ja sen huomaa kaupan alalla ainakin siitä, kun kinkut ja laatikot alkavat pikkuhiljaa tulla myyntiin. Tulkaahan kaikki juhlistamaan joulun alkua meidän kanssamme, Juha-Pekka Hekkala ja Maarit Jokinen kutsuvat. henkiselle työporukalle. – Kesä oli meille haastava, sillä meiltä puuttui pari työntekijää. Mentiin kyllä aika äärirajoilla. Tänne Inarin perälle on melko vaikea

saada työntekijöitä, ja tuntuu, että kaupan alalla tämä sama pätee myös muualla. Onneksi meidän porukassa kaikki ovat huippuammattilaisia. He ovat joustaneet aivan äärettömäs-

ti, että olemme saaneet kaupan nyt kunnolla rullaamaan. Ville Vaarala

Torstaina 28.11.2019

Lapsella on oikeus olla lapsi Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Lapsen oikeuksien viikko on Lapsen oikeuksien päivän yhteydessä vietettävä teemaviikko, jonka tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä. 30-vuotisen Lapsen oikeuksien sopimuksen ja 15-vuotisen Mánnun juhlallisuuksiin kuului Yrjö Kokon saamelaislasten valokuvanäyttelyn avajaiset. Näyttely on esillä Sajoksessa aina 29.2.2020 asti. – Näyttelyssä olevat saamelaislasten kuvat on otettu vuosina 1949-1952. Niissä esiintyvät lapset ovat Käsivarresta, Palojärveltä, Pöyrisjärveltä ja Hetasta. Vuonna 1960 Yrjö Kokko suunnitteli lapsikuvistaan kirjaa, mutta se ei koskaan toteutunut, kertoo Ilkka Vaura. – Kuviin palataan yleisesti kuitenkin vielä 6.2. saamelaisten kansallispäivänä. Silloin Ilkka Vaura Yrjö Kokko-seurasta tulee kertomaan näyttelystä. Hän esittelee myös kuvia, joita ei ole itse näyttelyssä mukana, kertoo Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnun toiminnanohjaaja Petra Magga-Vars.

– Näyttelyn valokuvissa tulee hyvin esille lasten osallisuus kotitöissä, yhteisöllisyys, leikit, vaatteet ja kulttuuriympäristö. Vähälläkin on tultu toimeen ja silti hymy on ollut ”herkässä.” Joskus työn ja leikin eroa on ollutkin vaikea erottaa, jatkaa Magga-Vars.

Puhtaan ilman ja luonnon lapset

Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu on aloittanut toimintansa vuonna 2004. Mánnu pyrkii toiminnallaan vahvistamaan saamelaisnuorten kulttuuri-identiteettiä, lisäämään saamelaisen perinteisen tiedon ja- taidon arvostamista, omaksumista ja tallentamista, mahdollistamaan sukupolvien välisiä yhteisöllisiä toimintamalleja. Petra Magga-Vars on toiminut Mánnun toiminnanohjaajana koko sen olemassaolon ajan. Hän on nähnyt yläperän lasten ja nuorten elämää hyvin läheltä. – Täällä lasten asiat ovat hyvällä mallilla, jos ajattelee asiaa laajemmalti. Lapset tuntevat omat sukulaiset. Lapset saavat kasvaa vielä toistaiseksi puhtaassa ilmassa ja luonnon lähellä. Pohjoisen lapset ovat rohkeasti ja vilpittömästi lapsia pidempään. Kiire aikuistumiseen ei ole niin sel-

Piiskuntie 1, Ivalo P. 020 710 9050

30,–

INARILAISIA 3 Tässä kirjassa mukana

ARJA JÄRVINEN

ja muita Saariselällä vaikuttaneita ihmisiä

TILAA NYT OMA KIRJA!

020 710 9050

(Hintaan lisätään painon mukaiset postituskulut.)

keää kuin kaupunkien lapsilla. – Jos ajatellaan kulttuuripalveluja ja harrastusmahdollisuuksia, on harvaan asutun alueen, pohjoisen lapsella aina pitkä matka matkustaa tapahtumaan tai harrastuksen pariin. Toisaalta lapsi on tottunut ja ehkä ymmärtääkin koko asian arvon myös tätä kautta, että kaikki ei ole ”nurkan takana.” Magga-Varsin mukaan harrastusmahdollisuudet yleensä keskittyvät vain kuntakeskuksiin. – Pienimpiin kyliin olisi mielekästä tarjota harrastuskerhoja lapsille ja nuorille, mutta realismia on myös se, että henkilöresurssien puute voivat olla toiminnan suurin este. Lapissa on pieniä kyläkoululuja ja se on pienelle yhteisölle merkittävä resurssi. Koulut, päiväkodit ja kielipesät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita myös saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toiminnalle. Kohderyhmät löytyvät valmiiksi näistä yksiköistä ja on helpompaa tarjota suoraan kulttuurikasvatusta kouluihin ja suunnitella tulevaa ohjaajien ja opettajien kanssa. Tietysti lastenkulttuuria täytyy tarjota myös avoi-

Kuvat: Ville Vaarala

mesti ja yhdenvertaisesti kaikille, myös niitten perheiden lapsille, jotka ovat hoidon ulkopuolella.

Syrjäytyminen haasteena

Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Lapsen oikeuksien sopimus kieltää kaikenlaisen syrjinnän lapsen tai hänen huoltajansa ominaisuuksien perusteella. Syrjimättömyysperiaate on ihmisoikeuksien ytimessä. – Mielestäni suoraa kiusaamista ei esiinny mittavasti, mutta yksikin pienen koulun syrjivä käyttäytyminen on pohjoisen mittakaavassa mielestäni suuri asia, kun ajatellaan että määrällisesti meitä asukkaitakaan ei ole koulussa, kylissä ja Lapissa niin paljon. Lapsen tai nuoren syrjäytymisen estäminen on suuri haaste myös pohjoisessa. Ihanteellisinta olisi, että jokainen lapsi ja nuori saisi tunteen onnistumisesta, kokemisesta ja vuorovaikutuksesta positiivisessa hengessä. Tähän yleensä tarvitaan vain aikuisten toimijoiden selkeät tavoitteet syrjäytymisen ehkäisevänä toiminnan lisäämiseksi, Magga-Vars toteaa. – Lastenkulttuurikeskus on tarjonnut kielenkäyttö-mahdollisuuksia ja itseilmaisun vahvistamiseen työvälineitä ja ohjausta luovien menetelmien kautta. Saamelaisten kotiseutualue on laaja ja kaikki seudut, kylät tai kunnat eivät ole samanlaisia keskenään. Toimitilojen, oh-

– Tämä oli meistä paras kuva, koska tässä on koira, me molemmat tykkäämme koirista. Tästä kuvasta tulee heti mieleen vanhat ajat. Ja kun oikein tarkkaan tätä kuvaa tutkailee, niin huomaa, että tuo koira taitaa olla surullinen. Sen korvat menevät tuolleen hassusti alaspäin, Elle-Matilda Näkkäläjärvi ja Maia Kukkonen analysoivat. jaajien, taiteilijoiden, ja välimatkojen määrät vaihtelevat ja se tuo haastetta kohderyhmien tavoittamisessa. Positiivista on, että kunnat ovat sitoutuneet lastenkulttuurikeskus-toimintaan jo toiminnan alusta alkaen. Toiminnan jatkuvuuden takana on halu

– Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen kautta on pyritty tarjoamaan yhdenvertaisesti toimintaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisten taitojen omaksumiseen, taiteen kokemiseen ja itseilmaisuun saamenkielellä, kertoo toiminnanohjaaja Petra Magga-Vars.

edistää saamelaista lastenkulttuuria. Kun puhutaan kasvien hoidosta, taitaa sama päteä melko pitkälle myös lasten ja nuorten kanssa. Täytyy varmistaa, että tulevilla sukupolvilla on hyvä kasvupohja, juuret syvällä maassa, tarpeeksi valoa, lämpöä ja suojaa. Eiköhän niillä ohjeilla kasveta lopulta kokonaiseksi ihmiseksi, Petra Magga-Vars sanoo. Inga-Briitta Magga

Ilkka Vaura Yrjö Kokko -seurasta kertoo: ”Yrjö Kokko oli koulutukseltaan eläinlääkäri. Hän toimi talvi- ja jatkosodassa eläinlääkintäkomppanian päällikkönä ja joutui vielä syksyllä 1944 Lapin sotaan. Matkalla Lapin sotatoimialueelle hän junassa sattumalta löysi lehden, josta hän luki kertomuksen, jonka mukaan saamelaiset tekivät pikkulapsille joutsenen kurkkutorvesta helistimen panemalla kuivattuun torveen sorvatun luupalan. Tästä kertomuksesta haltioituneena, Kokko päätti muuttaa Lappiin ja ryhtyä etsimään pesivää laulujousenparia. Suomessa arvioitiin enää olevan noin 15 pesivää laulujoutsenta. Kokko muutti Sysmästä perheineen tammikuussa 1945 ensin Ylitorniolle ja sitten Ylimuonioon ja 1947 valmistui Muonioon eläinlääkäritalo, josta käsin Kokko toimi piirieläinlääkärinä Enontekiöllä, Muoniossa, Kolarissa ja Kittilässä. Kirjoittaminen oli ollut Kokolle vastapaino sodan todellisuudelle. Hän ryhtyi kirjoittamaan lapsilleen rintamalta joulusatua. Siitä sukeutui 1944 ilmestynyt ”Pessi ja Illusia”, josta tuli arvostelu- ja myyntimenestys ja se sai 1945 valtion kirjallisuuspalkinnon. Arvosteluissa keskeiseksi nousi Kokon luonnontuntemus sekä kirjan upeat Kokon ottamat valokuvat. Karjalassa, Kokko oli syntynyt Sortavalassa, joutsen oli pyhä lintu. Kokko ryhtyi heti toteuttamaan haavettaan kuvata pesivä laulujoutsenpari. Kun Käsivarressa vielä sodittiin, ryhtyi Kokko tutustumaan laajaan työmaahansa ja samalla etsimään laulujoutsenta. Hän oli vuonna 1925 tutustunut opiskellessaan eläinlääkäriksi Hannoverissa Peter (Piera) Maggaan, joka oli siellä saamelaisnäyttelykiertueessa. Niinpä hän toivoi saavansa hänestä oppaan. Peter Magga ei kuitenkaan terveytensä vuoksi pystynyt oppaana toimimaan ja niinpä Enontekiön poliisista Sulo Rovasta tuli hänen oppaansa. Peter Magga oli kuitenkin Kokon elinikäinen ystävä

ja Magga lahjoitti hänelle perintökiisansa, joka on nähtävillä Ungelon torpassa Hetassa. Laulujoutsenen etsinnästä tuli Kokolle pakkomielle, joka kesti viisi vuotta. Kun laulujoutsenetsintä pitkittyi, ystävystyi hän Aslak Juuson, Vilkunan ja Ahkun eli Labban perhekuntien kanssa. Ahkua hän piti kuningattarena, niin Kokko häntä arvosti. Hämmästyttävän hyvin hän pääsi sisään Käsivarren saamelaisten elämään, jota hän kuvaa 1947 ilmestyneessä kirjassaan ”Neljän tuulen tie”. Kuten ”Pessi ja Illusia” myös se oli arvostelu- ja myyntimenestys. Se on upea kuvaus Käsivarren porosaamelaisten elämästä sodan jälkeen. Siinä on myös kauniita mustavalkokuvia. Koska kirjaan tarkoitetuista kuvista suurin osa kehitysvaiheessa epäonnistui, kuvasi Kokko myöhemmin paljon kuvia Käsivarresta. Näyttelyssä olevat saamelaislasten kuvat on otettu vuosina 19491952. Niissä esiintyvät lapset ovat Käsivarresta, Palojärveltä, Pöyrisjärveltä ja Hetasta. Vuonna 1960 Kokko suunnitteli lapsikuvistaan kirjaa, mutta se ei koskaan toteutunut. Kokko jäi työstään virkavapaalle 1949 ja keskittyi kirjoittamiseen sekä viihtyi rakennuttamassaan Ungelon torpassa Hetassa. Laulujoutsenen etsintä tuotti tulosta toukokuussa 1950. Pesivän laulujoutsenen pesälle Kokon ja Sulo Rovan eli Tiitin ja Niuniun johdatti nuori poromies Antti Palismaa. Pesä löytyi Salvasjärven kesäkylän eteläpuolelta Mustinlompolosta. Vielä samana syksynä ilmestyi Kokon kirja ”Laulujoutsen”. Vuonna 1954 ilmestyi ”Ne tulevat takaisin”, joka oli laulujoutsenen suojelua propagoiva, lähes pamflettimainen puheenvuoro. Näiden kirjojen ansiota on, että laulujoutsen rauhoitettiin ja siitä tuli Suomen kansallislintu 1981. Perustellusti voidaan sanoa, että yksi ihminen pelasti laulujoutsenen Suomen luonnolle.”

Torstaina 28.11.2019

Nousevaa hiihtovoimaa Saariselän FIS-kisoissa

Japanin Yukari Tanaka kaksoisvoittajaksi Saariselän kaksipäiväisissä FIS-kisoissa kilpailtiin 11 maan hiihtäjän voimin. Kisoissa nähtiin kansainvälistä nuorten nousevaa hiihtovoimaa. Lauantain ohjelmassa olivat perinteisen hiihtotavan sprintti ja normaalimatkat. Valkovenäjän naiset juhlivat sprintissä kolmoisvoitolla Anastasia Kirillovan voittaessa. Miesten sprintin voitto meni myös Valkovenäjälle Aliaksander Voranaun voittaessa kisan. Miesten 10 km perinteisen kisan voitti lauantaina Armenian Tadevos Poghosyan niukasti 0,3 sekunnin erolla maanmieheensä Mikayel Mikayelyaniin. Naisten 5 km voiton vei Japanin Yukari Tanaka. Sunnuntain kisa käytiin vapaalla hiihtotavalla. Japanin Yukari Tanaka nappasi kisassa toisen voittonsa Saariselältä. Jo lauantaina sirorakenteinen Japanitar voitti perinteisen 5 km ja sunnuntain vapaan 10 km kisassa hän liiteli höyhenen keveästi Saariselän rinteillä muilta karkuun ja ylivoimaiseen voittoon. Tanaka kiitteli Saariselän yli kaksiviikkoisen harjoitusleirinsä onnistumista. Hän pitää Saariselän riittävän vaativia ja hyvin hoidettuja harjoitus- ja kisalatuja, sekä hyvää talvista ilmastoa hyvin sopivina valmistautumisessa kisatalveen. Talvelta hän odottaa maltillisesti hyvälle kehitykselleen jatkoa. Naisten 10 km kakkoseksi hiihti Valkovenäjän Anastasia Kirillova ja kolmas oli Kontiolahden Urheilijoita edustava Natessia Kinnunen.

Miesten 15 km kisan vei nuori, heinäkuussa 20 vuotta täyttänyt Armenian Mikayel Mikayelyan, joka kukisti vahvalla loppuvedollaan alkumatkasta johtaneen Valko-Venäjän Aliaksandr Voranau. Eroa kärkikaksikon välillä oli 5,9 sekuntia. Mikayelan sulavaan hiihtotekniikkaan kiinnitettiin huomiota jo viime vuoden Saariselän kisoissa, hänen voittaessaan tuolloin M20 sarjan kisan. Kazakstanin Vladislav Kovalyov taipui vapaan kisassa kolmanneksi, vain 0,1 sekuntia kakkossijaan. Inarin Yrityksen mieshiihtäjistä Niila Ahokkaan sijoitus oli 12. sunnuntain kisassa. Sunna Vihervirta voitti N16 sarjan molempina päivinä. Norjalainen Ida Finjord, Alta IF, antoi tiukan vastuksen sunnuntain vapaan kisassa, taipuen vain 5,9 sekuntia. Sofia Aarnio voitti N14 sarjan sunnuntaina. Lauantaina Pekka Tervaniemi hiihti kolmanneksi M14 sarjassa ja Matias Riipi oli M18 sarjan 10 km perinteisen kisassa 8. Akseli Björkstedt otti S-laskussa lipat ja menetti suksensa sprintin aika-ajossa. Matka keskeytyi siihen. Kilpailutulokset löytyvät: www.inarinyritys.net Kisajärjestelyistä vastasivat Inarin Yritys, Lapin Sudet ja Lapin Kaira. Järjestelyissä avustivat ja tukivat Saariselän toimijat ja Inarin kunta, sekä kaupalliset toimijat, joille kaikille järjestäjäseurat kohdentavat kauniin kiitoksensa!

Miesten sprintin parhaat palkintokorokkeella Valkovenäjän Aliaksand Voranau (toinen vas.) voittajana

Kari Kyrö

Valkovenäjä vei kolmoisvoiton naisten sprintissä Anastasia Kirillovan johdolla

Naisten perinteisen 5 km kisassa meni kaksoisvoitto Japaniin

Miesten 10 km voiton vei Armenian Tadevos Poghosyan 0,3 sekunnin erolla maanmieheensä Mikayel Mikayelyaniin. Kolmanneksi hiihti Suomen ja Tampereen Jere Koponen 5,1 sekuntia kärkeen.

Aliaksand Voranau BLR lähti päättäväisesti hakemaan toista voittoaan sprintin jälkeen. Maalissa hän taipui voittajalle Armenian Mikayelyanille 5,9 sekuntia

Armenian 20-vuotias ja sulavasti ladulla etenevä Mikayel Mikayelyan kiristi 15 km kisassa viimeisellä 3,75 km mittaisella lenkillä vauhtiaan ja ohitti väliajoissa edellään olleet, päätyen maaliin voittajana.

Torstaina 28.11.2019

Yhteisö nimeltä asuntolakoulu, osa 4 Yritin aina asuntolakoulussamme välttää kaikenlaisia kahinoita. Kerran jouduin silti tilanteeseen, jossa sain rangaistuksen tappelusta. Olin siinä toisena osapuolena. Asuntolan järjestykseenhän kuului tietysti monenlaiset säännöt ja aikataulut, joiden mukaan täytyi toimia. Päivän toimintojen päätteeksi hiljaisuus alkoi aina iltayhdeksän aikaan. Silloin piti olla jo vuoteissa. Mutta…kuinka ollakkaan! Toisinaan hetken hiljaisuuden jälkeen meidän huoneen seinänaapurin puolelta alkoi kuulua varovaista liikehdintää. Siellä pari tyttöä valmistautui yöhiippailuun. Sillä nimellä he sitä kutsuivat. Sillä kertaa hiipparit ilmestyivät meidän huoneeseen. Toinen heistä oli sama, joka oli aiemmin nimitellyt minua paska-lappalaiseksi. Yritin esittää nukkuvaa, kun minulta riuhtaistiin peitto. Pomppasin istualleni ja samassa pyörähdin peiton kanssa lattialle. Onneksi olin alasängyssä eikä siinä käynyt sen pahemmin. Itku kurkussa yritin vedota muihin. Mutta kukaan ei uskaltanut tulla avuksi. Kiskaisin peiton toisesta päästä. Jonka toinen pää oli kiusaajan käsissä. Nyt oli hänen vuoro pyllähtää lattialle. Nousin äkkiä ja tiuskaisin: ”Senkin lanttupää-lantalainen. Siihen tuli heti tiukka vastaus ovelta päin: ”Eipäs nimitellä”. Asuntolanhoitaja oli kuullut metelin ja tullut paikalle. Hän tarttui molempia käsipuolesta ja talutti äkäisesti ruokasalin nurkkaan. Poistuessaan hän huomautti, että pitää seistä hievahtamatta siihen asti kun hän tulee. Sillä

välin toinen hiippareista ehti livistää paikalta. Uuni, jonka molemmilla puolilla seisoimme, oli onneksi päivällä lämmitetty. Lattia sen sijaan oli viileä. Ja niinpä hetken päästä paleli jalkoja. Käännyin selkä uunia vasten ja samalla koukistin jalkoja vuorotellen, että sain jalkapohjat lämpimiksi. Näin sitten kääntyilin tietyin välein. Ja sama tapahtui uunin toisella puolella. Ruokasalin kello löi kymmenen, eikä asuntolanhoitajaa kuulunut. Sitten uunin takaa kuului ehdotus, että mentäisiin nukkumaan. Tiesimme kumpikin, että nurkkarangaistuksen aika oli päättynyt. Muistin mitä asuntolanhoitaja oli sanonut. Olin taas kääntänyt selän uunia vasten. Kun silmäni osuivat liinavaatekaapin oveen. Se näytti olevan raollaan. Sain ajatuksen, jota kuitenkin epäröin. Lopulta lattian viiltävä kylmyys pani uskaltamaan. Menin kaapille joka tosiaan oli raollaan. Lakanoiden lisäksi siellä oli tyynynpäällisiä ja pyyhkeitä. Otin muutaman pyyhkeen, kun tulin ajatelleeksi, että uunin toisellakin puolella palelee jalkoja. Menin uunin taakse, mutta nurkkakaveri oli häipynyt. Halusin tehdä samoin. Mutta totesin saman tien, että siitäkin voi tulla rangaistus. Samoin pyyhkeitten ottamisesta. Koitin järkeillä, että asuntolanhoitajan huoneen lukko naksahtelee kevyesti joka kerta, kun sen aukaisee. Yön hiljaisuudessa sekin ääni kuuluu hyvin. Lisäksi käytävä on sen verran pitkä ja liinavaatekaappi tuossa parin metrin päässä. Ehdin hyvin laittaa pyyhkeet kaappiin. Asettelin pyyhkeet nätisti

Iltahiljaisuuden jälkeen saattoi Nellimin koulun asuntolassa alkaa joskus jännittävä sipinä ja yöhiippailu, kirjoittaa Aune Kuuva. Kuvassa Nellimin koulu on vielä toiminnassa, viimeisiä vuosiaan tosin, ja juhlia pidetään pihalla. pinoon. Sain niistä hyvän eristeen jalkojen alle. Siinä sitten seisoin, odotin ja mietin tapahtunutta. Sehän oli selvä, mikä tämän sai aikaan. Mutta oliko minun pakko sanoa sitä lanttupäätä. Toisaalta eihän se lanttupää ole niin paha sana kuin paska. Minä olin se lappalainen. Niin kuin suurin osa kylämme asukkaista. Ja tappelukaveri oli, - niin, se oli suomalainen. Lantalainen sanotaan silloin, kun halutaan vähätellä tai loukata. Kello löi jo yksitoista ja palautti ajatukset tukalaan tilanteeseen, johon olin joutunut. Säikähdin, kun keittäjä ilmestyi paikalle. Mutta niin

teki hänkin, kun löysi minut niin yllättävästä paikasta puolen yön aikaan. Hänellä oli tapana käydä keittiössä ennen nukkumaan menoa. Sillä kertaa minun onneksi aika myöhään. Olin käärinyt yöpaidan helmat säärten suojaksi. Kyykkinyt jo sen verran, että jalat oli puuduksissa ja ämmänneulat pisteli jalkoja. Keittäjä oivalsi tilanteen ja tuli avuksi. Hän huomasi pyyhkeet. Mutta torumisen sijasta hän otti ne lattialta ja samalla kokeili minun jalkoja. ”Hemmetti”, pääsi hänen suustaan. Sitten hän vei minut keittiöön. Istutti tuolille. Otti hellan päällä olevasta isosta kattilasta lämmintä vet-

tä vatiin. Sain laittaa siihen jalat lämpiämään. Kun sain vielä mukin teetä ja pullaviipaleen, niin tuli niin hyvä olo, että alkoi itkettää. Siinä sitten itku kurkussa yritin vastata keittäjän kysymyksiin. Hän pahoitteli, että minut oli unohdettu nurkkaan. Ja lupasi hoitaa asian niin, että minun ei tarvinnut olla huolissaan. Siinä puhuessaan hän laittoi herneet likoamaan toiseen isoon kattilaan. Sitä varten hän oli tullutkin keittiöön. Olihan seuraavana päivänä hernekeittopäivä. Aamulla olin kuumeessa, enkä jaksanut nousta vuoteesta. Asuntolanhoitaja huusi ovelta aamuherätyksen.

Keittiöapulainen toi aamupalan huoneeseen. Mutta asuntolanhoitajaa en sinä päivänä sen koommin nähnyt. Ruokana oli tietysti hernekeittoa. Ja sepä olikin mielestäni harvinaisen hyvää. Aune Kuuva

Aune Kuuvan muistelmat Nellimin asuntolakoulusta jatkuvat seuraavissa Inarilaisissa. Kirjoittaja on inarinsaamelaisen kulttuurielämän pitkäaikainen vaikuttaja, musiikintekijä sekä perinteen ylläpitäjä. Hän on myös inarinsaamen kielen vaalija.

Kolumni

Tunturin päällä kuin kirkossa Viime päivien kiistelyt siitä, saako lasten ja koululaisten joulujuhlia pitää kirkossa, on ainakin minun mieleeni tuonut myös sen elämyksen, jonka tuntee aidossa luonnossa. Se on jotain yhtä pyhää kuin joulukirkossa. Luonnonrauhaa ei pidä rikkoa. Olen usein mielessäni kuvitellut sitä luonnonmukaista elämää, joka on vallinnut Utsjoen kirkkotupien alueella ihmisten kokoontuessa sinne kaukaakin. Ero kesän ja talven välillä on valtava, mutta jotain pyhääkin siinä tunnelmassa aina on varmaan ollut: Luonnon suurta juhlaa, käsin koskettelematonta, ihmismieltä suurempaa. Se on muovannut ihmisen läheisekseen ja kunnioittamaan luonnon voimia. Joulun Sanomalla on sisältöä tänäkin päivänä, uskoo siihen tai ei. Enkä ole huomannut joulutoivotuksissa ihmisiä kehotettavan pahantekoon tieten tahtoen. Ja johan sivistyneen elämän perusteisiin kuuluu toisen ihmisen mielipiteenvapauden ja -oikeuksien kunnioittaminen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Venäjän kirkon päämies, patriarkka Kirill on tulossa vierailulle Suomeen ensi vuonna. Suomessa niin luterilainen kirkko kuin ortodoksinen ja katolinenkin kirkko toimivat hyvässä ekumeenisessa hengessä. Näin Suomen kirkot yhdessä pyrkivät edistämään laajemminkin kirkkojen välistä keskustelua ja rakentamaan siltoja yli sellaisten muurien, joita poliittisessa maailmassa luodaan, kuten nyt esimerkiksi Venäjän ja Ukrainan väillä. Muistan hyvin Kirillin edeltäjän patriarkka Aleksein vierailun Suomessa 1990-luvun alkupuoliskolla, jolloin Suomen ja

Venäjän yhteisin voimin pystytettiin muistomerkki Suomussalmelle myös niille yli 20000 neuvostosotilaalle, jotka tuhoutuivat Raatteen taisteluissa. Hyvin suomenkieltäkin syntyjään virolaisena taitaneen Aleksein puheessa tuolloin todettiin, että talvisota oli Stalinin verinen rikos suomalaisia kohtaan. Suomelle puolestaan Raatteen voitto oli ratkaisevan tärkeä itsenäisyyden säilyttämisen kannalta. Silloinkin paikalla oli nykyinen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, joka Oulun piispana huolehti patriarkasta. Panin merkille arkkipiispa Leon viimekeväiset puheet oman kielen puolesta Sevettijärven evakkojuhlilla. Hän muistelee mielellään työtä koltankielen tekemiseksi kirjalliseksi kieleksi, jossa omakielisen Raamatun aikaansaaminen on ollut yksi keskeisiä hankkeita. **** Saunaa on pidetty suomalaisena kansallisena maallisena pyhättönä, vaikka vuosituhansia kylpylöiden perinnettä eri muodoissaan on muuallakin maailmassa. Turkkilaisessa höyrysaunassa olen saanut röörini puhtaaksi eri maissa, mutta meillä elää se vanhan asutushistorian myytti, että ensi rakennetaan sauna ja sitten vasta varsinainen asuintupa. En oikein käsittänyt viime kesän YLE:n saunavouhotusta, jossa saunomisesta yritettiin tehdä jonkinlainen pakollinen yhden päivän massaliike kuin mistä tahansa festivaalista. Sauna on sittenkin enemmän koti- ja ystävyyskeskeisempi kuin pelkkä markkinapaikka.

Viime viikon torstaina Suomessa tehtiin kuitenkin hieno maailmanennätys, kun Suomenlinnan Merisotakoulun suursaunassa oli samaan aikaan löylyssä yli 100 kansallisuuden saunojaa. Olen joskus päässyt tuohon saunaan vuosikymmeniä sitten ja sen lauteille mustien seinien sisään sopii todella hyvin useampikin armeijan joukkue samaan aikaan.. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun väki oli koonnut nyt joukkueen kolmessa viikossa, mikä osoittaa suomalaisen ylioppilasmaailman kansainvälisyyttä. Aikaisempi saunojien kansainvälisyysennätys oli tehty Kiinassa pari vuotta sitten, mutta nyt Lontoosta Helsinkiin lentänyt Guinnessin maailmanennätyksien kirjaaja Glenn Pollard saattoi todeta ennätyksen palanneet taas Suomeen. Kevätkesällä 2000 saunoin Suomen ympäristökeskuksen johdon kanssa Pulmankijärven eteläpäässä maakammisaunassa. En tiedä, olisiko parempaa paikkaa ollut esitellä Ylä-Lapin ajankohtaisia ympäristöasioita kuin se oli.

Seppo Sarlund

Torstaina 28.11.2019

Alkuräjähdys ja veroäyri puheena Utsjoen valtuustossa Utsjoen valtuusto piti veroäyrit ennallaan ja suhtautui luottavaisesti tulevaisuuteen, vaikka kouluvelat velkataakkaa kasvattavatkin. Moni valtuutettu muistutti, että velat on tällä kertaa otettu hyvään tarkoitukseen eli kunnan tulevaisuuden rakentamista varten. Utsjoen Ursa ry sai hakemansa kuntalainan Arktinen aikavaellus-polulle. Käsittelyn aikana keskustelu ryöpsähti alkuräjähdykseen ja luomiskertomukseen niin syvällisesti, että valtuuston puheenjohtaja Mika Aikio joutui muistuttamaan, että nyt istutaan valtuustossa eikä missään tiedesymposiumissa. Utsjoen valtuuston kokouksen aluksi valtuuston puheenjohtaja Mika Aikio otti puheeksi tuoreimmat Lapin väestöennusteet. Ennusteen mukaan Utsjoen väkimäärä vähenee peräti 6,2 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Joissakin Itä-Lapin kunnissa asukasmäärä näyttäisi laskevan vielä rajummin. Aikio sanoi miettineensä voiko kunta omilla toimillaan vaikuttaa väestökehitykseen ja tulleensa siihen tulokseen, että kuntakin voi jotakin asian hyväksi tehdä. – Järkevillä tulevaisuusinvestoinneilla voidaan vaikuttaa kuntien elinvoimaisuuteen. Se on sitä, mitä Utsjoella juuri tehdään, hän linjasi. Utsjoen valtuusto päätti pitää vuoden 2020 tuloveron 21 prosentissa. Yhden veroprosentin verotuotto vuodelle 2018 oli Utsjoella noin 180 000 euroa. Vuoden 2019 veroprosentti on 21. Talousarviossa on arvioitu vuoden 2019 kunnallisveron kertymäksi 3 800 000 euroa. Kunnalla on ollut mittavia investointeja viime vuosina, ja ne jatkuvat vielä tulevana vuonna. Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio kertoi, että tulevana talousarviovuotena ei ole näkyvillä sellaisia paineita, että tuloveroprosentin nostaminen olisi tarpeen. Valtuutettu Antti Katekeetta kyseli tuloveroprosentin käsittelyn yhteydessä Nuorgamin koulun kunnostuksesta ja muistutti, että kun Utsjoella rakennetaan koulua kirkonkylään ja Karigasniemelle, niin myös Nuorgamin koulu on kunnostamisen ansainnut. Katekeetan mukaan Nuorgamin koulu on osa kylän palvelurakennetta ja se osaltaan takaa sen, että kaupoissa on työvoimaa ja rajakauppa käy. Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio kertasi Utsjoen koulupäätösten historiaa ja kertoi, että kymmenen miljoonan lainapäätös on tehty jokaista kolmea hanketta varten kerralla. Nuorgamin koulun suunnitelmatkin ovat valmiita ja lähtemässä kilpailutukseen. Nuorgamin koulun rakennushanke etenee valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti niin, että sen toteuttamisaikataulu on vuonna 2021.

10 miljoonan investointi tulevaisuuteen

Valtuutettu Väinö Guttorm pohdiskeli laajasti kouluinvestointien kunnalle aiheuttamaa velkataakkaa. Guttormin mukaan lainanottomäärä alkaa olla asukasta kohti Suomen ennätyslukemissa. – Taitaa mennä kymmeneen tuhanteen per asukas. Kyllä tämä vähän hirvittää, että miten tästä tulevaisuudesta selvitään. Guttorm näki kuitenkin, että kaikki rakennushankkeet on koettu tarpeellisiksi ja hän toivoi, että kunnan väkiluku lisääntyisi. Hän toivoisi kunnan väkimäärän kasvavan vaikkapa sadalla tai kahdella sadalla ihmisellä, mutta jopa kymmenen hengen lisäys helpottaisi huomattavasti taloutta. – Positiivista pöhinääkin tuntuu kyllä olevan, joten toitottavasti siitä pöhinästä nousee vielä euroja kunnan kassaan, hän sanoi. Valtuutettu Aulis Nordberg luonnehti Utsjoen tilannetta niin, että kunta on nyt investoimassa kymmenen miljoonaa euroa tulevaisuuteen. – Tämähän on malliesimerkki siitä, miten elinvoimainvestoinneilla elinvoimaa ylläpidetään. Tätä on pidetty muuallakin erittäin myönteisenä päätöksenä. Lopulta on kysymys pikkusummasta, jos ajatellaan sellaisia kuntia joilla voi olla edessä satojen miljoonien investoinnit, jos ne edes prosentuaalisesti investoivat saman verran koulurakennuksiin kuin mitä me olemme investoineet. Nordbergin mukaan Utsjoki on nyt ottamassa velkaa myönteiseen investointiin, eikä sitä tarvitse säikähtää. – Me elämme sellaisessa maailmassa, jossa investoinnit tehdään nykyisin velalla. Ei maailmassa ole muuten rahaa kuin että tehdään velkaa. Velka jolla pankki tekee rahaa on puolestaan virtuaalista, ei se ole setelinippuja, vaan numeroita siellä digimaailmassa. Nordberg sanoi, että Inariin verrattuna Utsjoen kunnan velka on ihan näkyvillä olevaa velkaa ja siitä on numerot tiedossa. – Monessa muussa kunnassa, kuten Inarissa, näitä velkoja on piilotettu kunnan konserneihin. Muistan erittäin hyvin sen tilanteen, kun menimme neuvottelemaan aika-

naan Inarin kanssa mahdollisesta kuntien yhdistämisestä. Inarin edustajajat sanoivat, että kyllä he voisivat Utsjoen ottaa, mutta eivät he halua Utsjoen velkoja. Minä sanoin, että ei mekään otettaisi teidän konsernivelkoja. Keskustelu veloista katkesi kuin kanan lento, hän hymähti. Myös valtuutettu Marjatta Kordelin sanoi, että Utsjoen kunnalla on nyt kieltämättä paljon velkaa. – On kuitenkin hyvä muistaa aina, että velka on otettu hyvään tarkoitukseen, tulevaisuuteen. Ei rahaa ole haaskattu mihinkään, kun tämä on investointi meidän kaikkien ja erityisesti nuorten hyväksi, hän muistutti.

Utsjoen Ursa tunnetaan

Utsjoen valtuusto myönsi Utsjoen Ursa ry:lle 11 700 euron kuntalainan määrätyillä ehdoilla. Ursa on hakenut Pohjoisimman Lapin Leader ry:ltä rahoitusta Arktinen aikavaellus-hankkeelle. Arktinen aikavaellus on tunturimaastoon sijoittuva vaelluspolku informaatiotauluineen. Taulujen tarinoissa kerrotaan muun muassa maailmanhistorian kehityksestä ja tuodaan esille myös paikallishistoriaa ja saamelaista mytologiaa. – Luontopolun pituus on noin 14 kilometriä. Tämä 14 kilometriä johtuu siitä, että arktinen aikavaellus käsittää kosmisen aikavaelluksen, eli meidän universumimme iäksi on arvioitu 14 miljardia vuotta, kertoi hanketta valtuustolle esitellyt Utsjoen Ursa ry:n puheenjohtaja Juhani Harjunharja. Hän uskoi polun palvelevan hyvin laajasti niin paikallisia kuin matkailijoitakin. Ursan hanke sai varauksettoman tuen Antti Katekeetalta, joka sanoi Utsjoen Ursan olevan maailmalla hyvin tunnettu. – Kun aikoinaan kuljin paljon Helsingissäkin, niin aina tuli esille sellainen kuin Utsjoen Ursa. Kaikki kehuivat, että onpa siellä Utsjoella toimiva Ursan yhdistys. Viesti tuntui aina niin positiiviselta, vaikka en tähtitieteestä mitään ymmärräkään, hän lausahti. Väinö Guttorm epäili, onko tarpeen mainita infokylteissä ehdottomia tietoja,

Petsamontie kutsuu...

PETSAMONTIE Voimassa TO-SU 28.11.-1.12.2019

koska tiede voi vielä määritellä universumin iäksi jotain muuta. Hän pohdiskeli myös sitä mahdollisuutta, mitä kosmisesta luontopolusta ajattelevat ne kulkijat, jotka uskovatkin luomiskertomukseen. Juhani Harjunharja vakuutti, ettei Utsjoen nykyisen kirkkoherran kanssa ole ainakaan ollut mitään riitaa hankkeesta. – Meidän hankkeemme ja heidän kulttuuripolku-hankkeensa pikemminkin tukevat toisiaan. Nykyinen käsitys universumin iästä on 14 miljardia vuotta. Emme voi sitä mielipiteenä muuttaa. Matka tuskin muuttuu meidän aikanamme, hän sanoi. Kokouksen lopulla valtuutettu Aulis Nordberg kertoi terveiset jätehuoltoyhtiö Öfaksen kokouksesta. – Se on iso yhtiö, jonka omaisuuden arvo on kymmeniä miljoonia kruunuja. Meidän kannattaa yrittää pysyä matkassa, koska yhtiö kehittyy ja kasvaa koko ajan. Tulevaisuudessa, kun yhtiöön Utsjoen kunnan edustajia valitaan, niin siellä pitää sitten olla norjankielen taitoinen henkilö. Toki tulkin välitykselläkin asiat hoituvat, mutta nykyinen kokousta johtanut lakimies ei paljon nikottele, kun nuija lyö pöytään, hän evästi. Jaakko Peltomaa

ERÄ! KOTIMAINEN

Kokonainen kirjolohi

599 KG

Petsamontie 5, 99800

K-market Petsamontie

Ivalo| 020 700 5635

kmarket_petsamontie

e: Palvelemm ma-pe 6.30-22

la 7-22, su 8-22

”Monet ovat tiedustelleet Utsjoelta rakennustontteja ja nuoret haluavat rakentaa tänne. Toki monta omakotitaloa on jo rakenteillakin. Kunnan pitää vain nyt vastata kaavoituksella tähän kysyntään”, sanoi Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilmari Tapiola ja antoi samalla ymmärtää, että Inarin kunnalle ei tarvitse olla kateellinen, koska Inari on valinnut sen tien, että sen kassaan virtaa rahaa sähkönsiirtomaksuista.

Utsjoen kirkonkylään rakennetaan monitoimikeskusta, joka sisältää muun muassa ajanmukaiset koulutilat.

Valtuutettu Markku Haloselle sateli onnitteluita, sillä hänet valittiin äskettäin Keskustan piirihallituksen jäseneksi. Onnitteluvuorossa SDP:n valtuutettu Anni Koivisto.

Utsjoki mukaan ympäristönsuojelun alueeseen Utsjoen valtuusto hyväksyi ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen perustamisen Sodankylän, Muonion, Utsjoen ja Enontekiön kunnan kanssa. Ympäristönsuojelun tehtäviä koskeva lainsäädäntö lisääntyy ja uudistuu kiivaalla tahdilla ja muutoksiin vastaaminen edellyttää yhteistyötä ja osaamisen laajentamista. Valtuutettu Antti Katekeetta katsoi, että Utsjoki ei ainakaan menetä mitään uudistuksessa, koska Inarin kanssa tehty sopimus ei ole käytännössä toiminut kovinkaan hyvin. Valtuutettu Marjatta Kordelin näki asian niin, että hinta halpenee ja laatu paranee. Utsjoki on nyt maksanut ympäristötarkastajan toiminnasta 30 000 tuhatta euroa Inarille ja jatkossa uudessa järjestelmässä maksuosuus olisi 17 000 euroa. Kordelin muistutti, että Utsjoki ei menetä mitään, kunhan se saa Utsjoelle toimipisteen ja sinne ympäristönsuojelun työn-

tekijän vaikkapa kerran viikossa. Nykyinen järjestelmä on palvellut Utsjokea huonosti, koska Inarissa istuva ympäristötarkastaja on jalkautunut Utsjoelle vain silloin kun kyseessä on ollut jo raskaamman luokan asia eli ympäristörikos. – Jos uudessa mallissa saadaan Utsjoelle toimipiste ja sinne aika ajoin joku neuvomaan, niin tämähän voi olla hieno asia. Kaiken taustallahan taitaa muuten olla se Inarin kunnassa oleva julkinen salaisuus, että viitisentoista yrittäjää kirjelmöi Inarin kuntaan ympäristöyksikön kuvioista ja vaatii toimintaan ja vaatimuksiin joustoa. He halusivat muistuttaa, että jos laissa sanotaan, että voidaan, niin se ei tarkoita, että pitää, luonnehti tilannetta valtuutettu Väinö Guttorm.

Torstaina 28.11.2019

Inarin seurakunnan joulunajan tapahtumia Joulunaika Inarin seurakunnassa 2019 IVALOSSA:

Ke 27.11. ELO-perheiden joulujuhla klo 17.30-19 Ivalon kirkon alakerrassa To 28.11. veteraanien joulujuhla klo 14 Ivalon kirkon alakerrassa Su 1.12. koko seurakunnan yhteinen ADVENTTITAPAHTUMA kirkolla: messu klo 11, Huusko, Hepola, Holappa. Messun jälkeen joulupuuro, torttukahvit, glögit ja piparit kirkon alakerrassa sekä myyntipöytiä. Kuljetuksia järjestetään eri suunnilta. Kts. tarkemmat tiedot kirkollisista ilmoituksista. Ma 2.12. Vapaaehtoistyön joulupakettitalkoot klo 18 Ivalon kirkon alakerrassa Ke 4.12. Nuorten aikuisten jouluaskartelut klo 18 Ivalon seurakuntakodilla Itsenäisyysp. 6.12. jumalanpalvelus klo 11 kirkossa, Hepola, Holappa. Seppeltenlasku sankarihaudoille. Kirkkokahvit kirkon alakerrassa jumalanpalveluksen jälkeen. Klo 13 seurakunnan ja kunnan yhteinen itsenäisyyspäivän juhla kirkossa. La 7.12. joulukonsertti klo 18 kirkossa, RoiMu-yhtye ja Ivalon pelimannit

Su 8.12. messu klo 11 kirkossa, Huusko Ma 9.12. saamen ikäihmisten joulujuhla klo 13 kirkon alakerrassa Ti 10.12. tiistaipiirin puurojuhla klo 12 kirkon alakerrassa Ke 11.12. Avoimen päiväkerhon pikkujoulukerho klo 1012 kerhotilassa Ke 11.12. ELO-vanhempien glögihetki klo 18 päätykolmiossa, Sairaalantie 5 To 12.12. avoimen päiväkerhon pikkujoulukerho klo 9.30.-11.30 kerhotilassa To 12.12. omaishoitajien joulujuhla klo 13 kirkon alakerrassa To 12.12. joulukonsertti klo 19 kirkossa, Hannu Mustonen, Sanna Sassali Pe 13.12. päiväkerhon pikkujoulukerho klo 9-11 kerhotilassa Pe 13.12. vapaaehtoistyön joulujuhla klo 18 kirkon alakerrassa La 14.12. Ivalonlaakson rauhanyhdistyksen joulumyyjäiset klo 13 ry:llä Su 15.12. messu klo 11 kirkossa, Hepola Su 15.12. rauhanyhdistyksen joulujuhla klo 15 ry:llä Ma 16.12. lasten joululaulut suomeksi ja saameksi klo 9.30 kirkossa, Valjakka, Tan-

hua, Törmänen Ma 16.12. kuorojen joulukonsertti klo 18 kirkossa Ti 17.12. kehitysvammaisten glögi-ilta klo 18 Sairaalantie 5:ssä kokoushuoneessa Ti 17.12. Lapin sotilassoittokunnan joulukonsertti klo 18 kirkossa Ke 18.12. Ivalon ala-asteen suomen- ja saamenkieliset joululaulut klo 9.15 kirkossa, Valjakka, Holappa Ke 18.12. diakonian joulujuhla klo 12 kirkon alakerrassa To 19.12. Ivalon lukion ja ylä-asteen ekumeeninen joulukirkko klo 9, Valjakka, Pietarinen Su 22.12. messu klo 11, Valjakka Ma 23.12. jouluhartaudet, Huusko • Kehitysvammaisten toimintakeskus klo 9 • Auroran palvelukoti klo 10 • Anna & Aapeli palvelutalo klo 11 • Männikön palvelutalo klo 13 • Koivikon palvelutalo klo 14. Jouluaattona 24.12. • Perhehartaus klo 13 kirkossa, Valjakka. • Jouluhartaus klo 15 Ivalon terveyskeskuksessa, Huusko.

• Kynttilähartaus klo 15 hautausmaalla, Valjakka • JOULUYÖN MESSU kirkossa klo 23, Hepola Joulupäivänä 25.12. joulukirkko klo 9, Huusko Tapaninpäivänä 26.12. messu klo 11, Hepola Su 29.12. messu klo 11, Hepola Uudenvuodenaattona 31.12. aattohartaus klo 23.30 kirkossa, Valjakka Uudenvuodenp. 1.1. messu klo 11, Hepola Su 5.1. messu klo 11, Huusko Loppiaisena 6.1. messu klo 11, Valjakka

INARISSA:

Ti 3.12. Vapaaehtoistyön joulupakettitalkoot klo 18 seurakuntakodilla To 5.12. Inarin koulun itsenäisyyspäivän hartaus klo 9.15 sankarihaudoilla, Hepola, Törmänen Itsenäisyysp. 6.12. jumalanpalvelus klo 11 kirkossa, Valjakka. Seppeltenlasku sankarihaudoille. Ti 10.12. avoimen päiväkerhon pikkujoulukerho klo 1012 srk-talolla Ke 11.12. yksinäisten joulujuhla klo 13 seurakuntakodilla Ti 17.12. pienten lasten suomen- ja saamenkielinen jouluhartaus klo 9.30 kirkossa, Valjakka, Tanhua, Törmänen. Hartauden jälkeen mehu-, glögi- ja kahvitarjoilu srk-kodilla. Ti 17.12. Inarin koulun suomen- ja saamenkieliset joululaulut klo 11.30 kirkossa, Val-

SOTKAN

uki 20! a t ä mäl . klo 7– y y M 9.11 pe 2

jakka, Törmänen Su 22.12. messu klo 14 kirkossa, Valjakka Jouluaattona 24.12. • Perhehartaus klo 13 kirkossa, Hepola • Kynttiläkirkko klo 15 hautausmaalla, Hepola Joulupäivänä 25.12. joulukirkko klo 9, Valjakka Uudenvuodenaattona 31.12. klo 23.30 aattohartaus kirkossa, Hepola Loppiaisena 6.1. klo 14 messu, Valjakka

Eve Service – Uuden vuoden aattohartaus, Salko Uudenvuodenp. 1.1. messu klo 19, Hepola

KAUNISPÄÄLLÄ:

Aattona 24.12. klo 12 joulurauhan julistus, Lehtinen, Huhtamella

KIILOPÄÄLLÄ:

Aatonaattona 23.12. klo 16 kynttiläkirkko, Karjalainen

NELLIMISSÄ:

Joulup. 25.12. klo 14 jp ortodoksikirkossa, Huusko

SAARISELÄLLÄ:

Itsenäisyysp. 6.12. messu klo 16, Hepola La 7.12. iltahartaus suomalaisen musiikin sävelin klo 18, alttoviulu Kaisa Kuula-Bullat, piano Raimo Holappa ja saamelaisten pappi Mari Valjakka Su 15.12. messu klo 19, Hepola Ke 18.12. Oiva Kaltiokummun joulukonsertti klo 19 Su 22.12. messu klo 19, Karjalainen Jouluaattona 24.12. • Perhehartaus klo 14 • aattoillan messu klo 21, Karjalainen Joulupäivänä 25.12. klo 19 joulupäivän messu, Karjalainen La 28.12. Elvis Christmas – joulukonsertti klo 19 Su 29.12. messu klo 19, Salko Ma 30.12. klo 19 Christmas Carols Encore -englanninkielisiä joululauluja yhdessä, Salko Ti 31.12. klo 19 New Year`s

KAUNEIMMAT JOULULAULUT kirkoissa ja kylillä:

Vuotso ti 3.12. klo 12 koulun joululaulut suomeksi ja saameksi, Valjakka, Törmänen, Holappa. Saariselän kappeli to 5.12. klo 18 kappelissa, Hepola, Holappa. Vuotso su 8.12. klo 12 kaksikielinen messu ja kauneimmat joululaulut Vuotson Majalla, Valjakka Nellim su 8.12. klo 14 ortodoksikirkossa, Huusko, Kontsas Ivalon kirkko su 8.12. klo 18, Huusko, Holappa Keväjärvi ma 9.12. klo 18 ortodoksi-tsasounassa, Valjakka, Kontsas Partakko to 12.12. klo 18 Jouni Saijetsilla, Käyräniementie 25, Karhula Riutula la 14.12. klo 13 Marjatta Pääskyluodolla, Karhula Menesjärvi su 15.12. klo 14 Pirkko ja Yrjö Mattuksella,

VIIVI-RUNKOPATJAKOKONAISUUS 120X200 CM

-ERÄ! BLACK FRIDAY -spesiaali pe 29.11. klo 00:05 – 12:00:

-spesiaali pe 29.11. klo 00:05 – 12:00:

KAIKKI PATJAT JA SÄNGYT VÄHINTÄÄN KAIKKI VUODESOHVAT VÄHINTÄÄN

-60% -60% *)

-HUIPPUTARJOUS 29.11.–2.12.:

KAIKKI JENKKISÄNGYT, TYYNYT, PEITOT, TYÖ- JA PELITUOLIT VÄHINTÄÄN *)

-60% -50%

Sisältää sijauspatjan ja jalkasarjan lisäksi peiton ja tyynyn!

-60%

199,(499,-)

MUHKEA UNI-UNTUVATYYNY

-66%

50X60 CM

-HUIPPUTARJOUS 29.11.–2.12.:

KAIKKI SOHVAT, MATOT, PATJAT, RUOKARYHMÄT JA KOMEROT VÄHINTÄÄN

UNTUVAA

(89,-)

Myös verkkokaupasta: sotka.fi

-ERÄ! BLACK FRIDAY

LÄMPÖINEN UNI-UNTUVAPEITE 150X210 CM

Perjantaista maanantaihin 29.11.–2.12.19. Myynti alkaa verkossa pe 29.11. jo klo 00:05!

UNTUVAA

-72%

*)Tarjoukset normaalihinnoista niin kauan kuin tuotteita riittää. Ei koske TAKUUHINTA-tuotteita eikä aiemmin tehtyjä kauppoja.

Katso verkkokauppa ja lähin Sotka-myymäläsi: sotka.fi

95 (179,-)

Torstaina 28.11.2019

Olemme jälleen mukana joulumessuilla 30.11. Tule tekemään ihania löytöjä pukinkonttiin!

Lähetä viesti 040 865 3916 Peteliuksen anteeksipyyntö ei kelvannut Westille. Puuttui hyvitys. Ei maininnut summaa - ainakaan vielä.

Piirros: Erja Tuhkala

Valjakka Inarin kirkko su 15.12. klo 18, Karhula, Holappa Tolonen ke 18.12. klo 18 Tolosen Pirtillä, Hepola, Kontsas Saamelaismuseo Siida Tirron Tupa ke 18.12. saamenkieliset joululaulut klo 17, Huusko, Valjakka, Holappa; kokoontuminen museon edessä klo 17 Saariselkä Aurora tupa to 19.12. klo 17, Valjakka Sevettijärvi la 21.12. klo 9.30 koululla, Huusko Angeli la 21.12. klo 14.30 Elina Torikalla, Huusko, Karhula – Metsähallituksen erävalvonta on havainnut, että esimerkiksi drone-lennokkeja ja GPS-paikantimia on käytetty metsästyksessä laittomasti. Metsästyslaki kieltää liikkuvien moottorikäyttöisten laitteiden käytön metsästyksessä. Erävalvonnan tietoon on tullut tapauksia, joissa dronea on käytetty järvillä hätyyttämään riistaeläimiä ampujien suuntaan. GPS-paikantimien käyttö metsästyskoirien pannoissa on luvallista, mutta niistäkin aiheutuu välillisesti ongelmia. Kun metsästäjät seuraavat koiratutkasta hirven liikkeitä, he yrittävät ehtiä autolla hirvien eteen. Hirvi saatetaan ampua auton suojista. Erävalvonta muistuttaa, että metsästäjät voivat hyödyntää teknisiä apuvälineitä, kunhan se tehdään oikein. Riistaa saa tarkkailla droneen asennettujen kameroiden avulla, kunhan eläimiä ei häiritä metsästystarkoituksessa.

Kymmenen käskyä: Älä tapa. Armeijan sotilaspapin lisäkäsky: sodassa voi kuitenkin tappaa, kun esimies käskee. Paavi Haavikko Statuksettomien inarinsaamelaisten kohtalo ei näytä kiinnostavan enää ketään. KHO teki todellakin nahkapäätöksen, josta vaaliluettelon ulkopuolelle jätetyt eivät tule hullua hurskaammaksi. Kun täältä Utsjoelta asiaa katselee, niin kovin hiljaa näyttää Lapinkylän johtokin asiasta olevan. Iskenpä lusikkani soppaan tähän TET-keskusteluun. Näinhän se mennee, että yrittäjä pestaa sen opiskelijan tet-jaksolle firmaansa. Ei se yrittäjä kuitenkaan ole siellä ohjaamassa, vaan se tettiläinen sälytetään meidän työntekijöiden niskaan, joka on limassa jo ennestään. Että näin. Moni läskipyöräilijä on varsinainen läskipää. Ne paahtaa täysillä menemään eivätkä ota kanssakulkijoita huomioon ja varsinkaan koirien kanssa liikkuvia. Yksi heistä tuli sataa takaapäin, kun olin koirani kanssa liikkeellä. En ehtinyt vetää hihnaa lyhyemmäksi ja koira meinasi jäädä alle. Tyyppi ei hidastanut yhtään eikä pysähtynyt katsomaan. Joku laki täytyy löytyä heillekin. Ajakoon autojen kanssa kilpaa, kun siihen on niin hinku. Vähän hymyilyttää, kun seurailee vaikka Oddasatista, kuinka siellä puhutaan Nellimintien kunnostuksesta ja siitä, miten tehtiin töitä kunnostusrahan saamiseksi. Joopa-joo. Kiitos taitaa kuulua ihan takavuosien Inarin kokoomuspoliitikoille Veikko Väänänen mukaanlukien.

Tapahtumia Ylä-Lapissa Marraskuu

28.11. Siidan ja koko kylän yhteinen joulunavaus Siidassa. Vapaa pääsy. Järj. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä Nuorisokeskus Vasatokka 30.11. Pikkujoulupöytä Hotelli Kultahipun ravintolassa, illan bändinä Toni Jaatinen Band.

Joulukuu

1.12. Kokoperheen tapahtuma: Joulun odotuksen puurojuhla Karigasniemellä Kylätalo Sáivussa. Järj. Kyläyhdistys 1.-15.12. Piparkakkutalonäyttely ja kirpputori Siulassa. Järj. Saariselän kyläyhdistys 12.12. Vastatuuleen-kirjan esittely Siidan auditoriossa. Vapaa pääsy. 13.12. Pikkujoulupöytä Hotelli Kultahipun ravintolassa, illan bändinä Hausmylly 14.12. Perinteiset joulumyyjäiset Ivalon ala-asteella. Järj. Lapin Sudet ry Tapahtumia voi ilmoittaa sähköpostitse ilmoitukset@inarilainen.fi kautta. Palsta on maksuton.

Miten olisi? Voisimmeko vihdoinkin, tässä hyvinvoivassa kunnassa, antaa meidän taitaville, sympaattisille eläinlääkäreille työkalun päivittäin tarvittavaa työtä varten. Jo vuosia on mietitty röntgenlaitetta, jonka tarpeellisuus on ilmiselvää. Kunnassa, jossa paljon metsästetään, harrastetaan, ko. laite on välttämätön. Mitä teemme koirille, kissoille ja muille eläimille, joiden jalat poikki...murtuneet...kissat, jotka köhivät viikkokausia...ja paljon muuta. Lähtekäämme Sodankylään? Jos Luoja suopea, vastaanottoaika voi varmistua parin päivän kuluttua, jopa myöhemmin. Eiköhän tämä maksa itsensä takaisin varsin pian - oletan. Tv. Väsyneen turhautuneen eläinystävä Suora lainaus Inarilaisesta: ”Palaverissa seurakunta ilmoitti tekevänsä tien nykyisen hautausmaan läpi”. -Ohhoh!

takkeja saa? IVALON HAMMASHOITOLA HUOMIO! Odotushuoneessa on taulutv, joka tuntuu olevan tauotta auki eikä kaukosäädintä ole missään. Niinpä saattaa sattua, että siellä pyörii paremmin myöhäisiltaan sopivia poliisisarjoja, kun vuoroaan odottelee myös eri-ikäisiä lapsia. Aikuiset eivät vättämättä kiinnitä huomiota näytöllä pyöriviin kuviin. Olisiko ajateltavissa, että televisio olisi kiinni tai että edes kaukosäädin olisi näkyvillä, että töllön voisi halutessaan sulkea tai ainakin vaihtaa kanavaa. Jos ja kun siellä on oltava elävää kuvaa koko ajan, niin entäpä, jos siellä pyörisikin jotain kauniita maisemakuvia tai vastaavaa ja rauhoittavaa musiikkia - olisi se oman vuoron odottelukin ehkä aavistuksen helpompaa? Terveisin aikuinen asiakas

Hyvä ko hoksasit! Ukonsaareen rantautumislupa...taitaakin olla ainoa asia mistä ei ole vielä riijelty. Kaikesta muusta on. Eikö ympärivuorokautinen vahti rannalle. Toden totta. Olen kristitty saamelainen, enkä tiedä miten Ukonsaari voisi olla pyhä? Miten se liittyy kristinuskoon?

Ivalontie 10 99800 Ivalo 010 281 7215 ivalon.apteekki@apteekit.net www.iapteekki.fi

Huom! Messuilla käteismaksu

Ivalon Pelimannien ja rovaniemeläisen RoiMun yhteinen

Joulukonsertti 7.12. klo 18 Ivalon kirkossa Ohjelmamaksun tuotosta osa lahjoitetaan Inarin seurakunnan diakoniatyön kautta vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseen. Ohjelmamaksu 10 € Tervetuloa kuuntelemaan ja laulamaan joululauluja!

Joulumyyjäiset

Ivalon ala-aste la 14.12. klo 11–16 Pöytävaraukset p. 040 514 5860 / Outi FACEBOOKISSA, käy tykkäämässä!

Järj. Lapin Sudet junioripalloilijat

Lehtihaastattelussa Jasper Pääkkönen sanoi, ettei missään sivistysmaassa tavallinen ihminen saa kalastaa verkoilla. Ja tällekö me luovutamme Nanguniemen sataman ja vesialueet? Koneen säätiö voisi maksaa Inarilaisellekin noista Viikon kysymyksistä. Siinähän olisi taakkasiirtymää ja perinnettä suoraan purkkiin. Minäkin ostaisin mielelläni komean Tunturi-Kiekon toppatakin. Mistä näitä sinisiä

Unohtumattomia kokemuksia kiertomatkoillamme Tulppaanimatka Amsterdamiin 22.–29.4.2020

–10

Ennakkovaraajaetu %, etu voimassa 30.11.2019 asti 1hh huonelisä 390 € Min. lähtijämäärä 20 hlöä Viimeinen ilmoittautuminen 4.3.2020

! S U U T UU 1288 €/hlö/ . lk A olihoito 2hh pu

Kiertomatka Karjalan kautta Pietariin 8.–14.6.2020 1hh huonelisä 270 € Min. lähtijämäärä 25 hlöä Viimeinen ilmoittautuminen 10.4.2020

5 €/hlö/ Alk. 92 olihoito 2hh pu mi 95 € + viisu

Kukkolan Bussit Ivalo, Finland

P. 0400 981 243, 0400 696 678 info@kukkolanbussit.com

Kylpylämatka Pärnu

16.–24.5.2020 Min. lähtijämäärä 25 hlöä Viimeinen ilmoittautuminen 15.4.2020

€/hlö/

0 Alk. 88 hh 2

Lofootit

22.–26.8.2020 1hh huonelisä 200 € Min. lähtijämäärä 20 hlöä Viimeinen ilmoittautuminen 16.6.2020

5 €/hlö/ Alk. 79uolihoito 2hh p

SEURAA KOTISIVUJAMME JA FACEBOOKIA! www.kukkolanbussit.com Kukkolan Bussit

Torstaina 28.11.2019

Tenojoella heikko lohivuosi – pikkulohet Luonnonvarakeskuksen (Luke) kaikuluotausseurantojen perusteella Tenoon nousi kaudella 2019 heikosti lohia. Tenojoen pääuoman kaikuluotauksessa nousulohien määrä jäi 21 000:een, kun niitä edellisvuonna laskettiin yli 32 500. Vastaavasti Inarijoen pääuoman laskennassa nousulohien määrä laski vuoden 2018 tasosta lähes 50 prosenttia ja jäi vajaaseen 1600 lohiyksilöön. Tenojoen pääuomassa lohennousu ajoittui hyvin samankaltaisesti kuin vuonna 2018: eniten lohia nousi kesäkuun 10. päivän ja elokuun alun välisenä aikana. Inarijoella lohennousu painottui keskimäärin myöhemmäksi kuin vuotta aiemmin. Siellä nousuhuippu ajoittui elokuulle ja syyskuun alkupuolelle. Teno- ja Inarijoen kaikuluotausseurannoissa havaittu heikko lohimäärä vaikutti johtuvan erityisesti pienten, yhden vuoden meressä viettäneiden lohien vähäisyydestä. Pienet lohet muodostavat tavallisesti selvästi suurimman osan Tenojokeen nousevista lohista, mutta vuonna 2019 niiden osuus ja määrä jäivät poikkeuksellisen pieneksi. – Esimerkiksi Tenon pääuoman kaikuluotausseurannassa alle 65-senttisten lohien osuus lohimäärästä oli vuonna 2019 vain 35 prosenttia, kun vuotta aiemmin niiden osuus oli lähes 65 prosenttia. Myös isompien lohien määrä jäi melko vähäiseksi, kertoo Luken tutkija Panu Orell. Orell muistuttaa, että huonoja lohivuosia on ollut aikaisemminkin, ja että se kuuluu asiaan. Tutkija kuitenkin sanoo, että jos tulevat kesät näyttävät samaa laskusuuntaa, niin silloin on syytä huolestua. – Vuosi 2004 oli aikalailla vastaava, silloin lohen nousu sekä tittien (1-2 merivuotta vanha lohi) määrä oli todella heikko. Täällä tutkijapuolella,

Kalastusmaisemia Tenolta.

kun lohikantojen tilaa arvioidaan, niin tällaiset yksittäiset vuodet, oli ne sitten hyviä tai huonoja, eivät ole se pääilmiö. Me katsomme enemmänkin pitempää kehityssuuntaa, neljän vuoden jakso on minimi, mistä me arvioimme, että mihin suuntaan Tenon lohikannat kehittyvät. Tässä vaiheessa voimme vielä laittaa niin sanotusti jäitä hattuun. Lohen elinkierto poikasesta kutukalaksi kestää keskimäärin seitsemästä yhdeksään vuotta. Eli nämä ovat aika hitaita prosesseja, ja kalastuksen säätelyn tulokset näkyvät viiveellä. Ei yhden huonon lohikesän jälkeen voi yhtäkkiä vetäistä raksia seinään ja rajoittaa voimakkaasti kalastusta Mutta jos Tenon lohikantojen heikkeneminen jatkuu vaikka tulevinakin vuosina, niin silloin pitää jo huolestua. Pienten lohien vähäisyys havaittiin myös Tenon muissa lohilaskennoissa (pintasukellukset, videoseurannat) vesistön eri osissa. – Yleensä kun mietitään historiaa ja tällaista huonoa vuotta pikkulohien osalta, niin ei niitä kovin monta vuotta peräkkäin ole. Kyllä ne ovat aina lähteneet nousuun oikein pahan laskusuhdanteen jälkeen. Kyllä minä ennustaisin, että ensi vuonna pitäisi tulla tittiä enemmän jokeen. Voi olla, että ensi kesänä tämä huono vuosi näkyy kahden merivuoden lohien määrässä. – Jotta voisimme paremmin ennustaa tulevien vuosien lohimääriä, niin meidän pitäisi tietää myös joesta merelle lähtevien vaelluspoikasten määrä. Meillä ei Tenolla sellaista seurantaa juurikaan ole. Meillä on kyllä sivujoissa videoseurantoja, josta saamme jonkun verrankäsitystä vaelluspoikasten määristä. Mutta kokonaisuudessaan on hirveän hankalaa sanoa kuinka paljon Tenosta vaelluspoikasia lähtee merelle,

Kuva: Panu Orell/Luke

Nousulohien määrän vähäisyys näkyi kaikuluotauslaskentojen ja videoseurantojen lisäksi myös Tenon pienten sivujokien pintasukelluslaskennoissa. Orell harmittelee. Syy pikkulohikantojen heikkouteen ei ole tiedossa, mutta se liittynee mereen vaeltaneiden poikasten eloonjääntiin merivaelluksen aikana. – Tekijöitä poikasten kuolevuuteen merivaelluksella on paljon. Tärkeintä on se, että poikanen menisi mereen oikeaan aikaan, eli silloin kun jokisuun, vuonon ja meren ravinto-olosuhteet ovat suotuisat. On tärkeää, että kala pääsee heti kasvamaan. Kasvun myötä riski joutua toisen kalan tai jonkun muun saalistajan syömäksi pienenee. Tässä kannattaa aina muistaa se, että kun 100 poikasta lähtee mereen, niin tavallisena vuotena niiden luonnollinen kuolevuus on 80 prosenttia, eli 20 kalaa tulisi aikuisena takaisin

jokeen. Jos meressä tapahtuu pieni muutos vaikkapa ravintotilanteessa, lämpötiloissa tai muissa vastaavissa ja kuolevuus nouseekin yhtäkkiä 10 prosenttiyksikköä. Sehän kuulostaa aika pieneltä muutokselta, 80 prosentista 90 prosenttiin. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että jokeen nousevan lohen määrä puolittuu. Ei tulekaan enää kuin 10 kalaa siitä 100:sta jokeen, Orell havainnollistaa. Orellin mukaan tittikantojen heikkous näkyy koko Tenon alueella, niin sivujoissa kuin pääuomassakin. Alamaissa olevat tittikannat viittaavat siihen, että niiden eloonjäänti viime vuoden aikana on ollut meressä tavallista heikompi. – Ilmastonmuutos ja sen vaikutus siihen, että ravinto-

kalakannat saattavat muuttaa paikkaansa merellä, voi olla yksi tekijä joka vaikuttaa merkittävästi lohen selviämismahdollisuuksiin. Muun muassa villakuorekannan romahtaminen johti siihen, että Islannissa sen kalastaminen jouduttiin kieltämään kokonaan. Sen kalastus on ollut arvoltaan useita satoja miljoonia euroja, nyt sitä kalaa ei ole. Villakuore on yksi keskeinen lohen ravintokala merellä. Tämähän on spekulaatiota, mutta juuri tällaisista asioista voi johtua, että lohella ei siellä merellä menekään niin hyvin, kuin aiempina vuosina. Jos ravintokalakanta on heikko tai jos se on muuttanut, eikä lohi löydä sinne niiden perässä, niin totta kai sillä voi olla isokin vaikutus.

Kalakasvatuslaitoksista haittaa poikasille

– Meritaimenen tai lohenpoikanen voi saada pahan lohitäitartunnan paikoista joissa on paljon kassikasvatuslaitoksia. Se vaikuttaa suoraa niiden eloonjääntiin. On havaittu meritaimenkantoja, jotka ovat romahtaneet tällaisten kasvatuslaitosten lähellä. Orell kertoo, että lohien kasvatuslaitoksilla on myös epäsuoria vaikutuksia kalojen selviämiseen. – Merestä pyydetään suuria määriä kalaa kalajauhoksi ja kalaöljyksi, jota syötetään näille kassilohille. Tämä pyydetty kala on osin sitä samaa, mitä se villilohi olisi myös syönyt. Vaikutuskanavia on todella monia. Osa kassilohista saattaa päästä karkuun ja nousta jokiin, joka puolestaan

Kuva: Panu Orell/ Luke

Torstaina 28.11.2019

vähissä heikentää luonnonlohen perimää ja kykyä sopeutua siihen ympäristöön.

Kyttyrälohia jälleen runsaasti

Vuoden 2017 tapaan kyttyrälohia esiintyi Tenolla jälleen runsaasti kesällä 2019. Tenojoen pääuoman kaikuluotauslaskennan ja Norjan puoleisen Ala-Tenon saalistietojen perusteella luotauspaikan ohitti vähintään 4 500 kyttyrälohta. Inarijoen kaikuluotauslaskennan ja siihen kytkeytyvän videoseurannan perusteella Inarijoen laskentapaikan ohi arvioitiin uineen 350 kyttyrälohta. – Kyttyrälohen elinkierto on aikalailla erilainen kuin meidän lohellamme. Suoraa kilpailu- ja syrjäyttämisvaikutusta lajien välillä ei ole. Kyttyrälohi kutee aikaisemmin, ja näin ollen se ei pysty kaivamaan lohen kutukuoppia auki ja tuhoamaan sen mätiä, vaan tässä käy pikemminkin juuri toisinpäin. Toki nämä kaksi kalaa kutevat vähän eri paikoissakin. Kyttyrälohenpoikaset eroavat lohenpoikasista myös siten, että ne eivät jää kuoriuduttuaan jokeen, vaan ne suuntaavat ensimmäisenä kesänään mereen syönnökselle. – On myös kysymyksiä, joihin me emme oikeastaan tiedä vastausta. Kyttyrälohi on kutuaikanaan, elokuun puolenvälin paikkeilla hyvin aggressiivinen kala. Miten se vaikuttaa aikuisiin lohiin, jotka ovat tuon kalan lähellä, käykö kyttyrälohi niiden kimppuun? Minkälaista kalojen yhteiselämä on siinä vaiheessa, Orell pohtii. Tutkija sanoo, että kyttyrälohen ei tiedetä tuoneen mukanaan mitään uutta tautia, joka vaarantaisi Tenossa uivan lohen tulevaisuutta. – Taudit voivat periaatteessa levitä, mutta siitä ei ole näyttöä. Kuolassa on alueita jossa kyttyrälohi on esiinty-

nyt jo aika monta vuosikymmentä samoissa joissa lohen kanssa, ja sieltä suunnalta ei ole kuulunut, että mitään tautiepidemiaa olisi puhjennut. Tenolla ja muilla Barentsinmereen laskevilla joilla esiintyvät kyttyrälohet ovat peräisin venäläisten aikanaan Kuolan alueelle tekemistä istutuksista. Istutuksilla on saatu aikaan merkittävä luonnontuotanto eräissä Kuolan niemimaan ja Itä-Finnmarkin joissa erityisesti parittomien vuosien kyttyrälohikannoilla. Tämä on näkynyt vuodesta 2017 alkaen huomattavasti aiempaa runsaampina kyttyrälohimäärinä. Parillisten vuosien kyttyrälohikannoilla istutukset ovat onnistuneet huonommin, ja parillisina vuosina kyttyrälohia tavataan Tenollakin vain harvalukuisesti. Kyttyrälohien alkuperäinen levinneisyysalue on Tyynen valtameren puolella. Huonon maineen omaava kyttyrälohi on vasta nousseena hyvä ruokakala. – Tuosta vieraslajista on liikkeellä harhakäsitystä, jonka mukaan kalaa ei voisi syödä. Tämä ei kuitenkaan ole totta, sillä se on hyvä ruokakala, jos sen pyytää heti, kun se on noussut jokeen. Toki jos kalan saa mereltä, niin silloinhan siitä voi myös tehdä ruokaa. Se on hyvän makuinen kala, olen itsekin syönyt useita, ihan graavista lähtien. – Kun kala nousee jokeen, niin se alkaa pikkuhiljaa hajota. Laji poikkeaa lohesta sillä tavoin, että se kuolee kutemisen jälkeen. Kala käyttää kaiken lihaksistoon varastoimansa energian lisääntymiseen. Kun kyttyrälohi on ollut viikkotolkulla joessa, niin sen liha alkaa olla jo heikkolaatuista. Jos kalan nappaa kirkkaana jokisuulta tai merestä, niin silloin sen voi ilomielin syödä, Orell opastaa.

Kuva: Jari Lindeman/Luke

Tenoon nousevia lohimääriä lasketaan vuosittain kaikuluotauksin Polmakissa noin 55 km jokisuulta ylävirtaan. Kaudella 2019 seurantapaikan ohitse arvioitiin uineen noin 21 000 nousulohta. Kuva: Hannu Kostilainen

Kaikuluotaus Tenon pääuomassa jatkuu

Tenojoen pääuoman kaikuluotauslaskenta jatkuu ainakin vuosina 2020–2021, ja tietoa Tenoon nousevista lohimääristä saadaan siten myös jatkossa. Pääuoman luotauslaskennan lisäksi Luke toteuttaa kumppaneineen useita muita lohiseurantoja vesistön eri osissa. Seurantoihin kuuluvat muun muassa lohien videolaskennat Utsjoessa ja Laksjohkassa, kutulohilaskennat pintasukeltamalla pienissä sivujoissa, sähkökoekalastukset kutu- ja poikastuotantoalueilla, kalastusja saalistilastoinnit, lohikantojen ikä- ja kokoanalyysit sekä erilaiset geneettiset analyysit. Ville Vaarala

Yngve Karikoski esittelee Kolttakönkäältä käpälällä saatuja kyttyrälohia. Vieraslajia nousi tänä kautena yllättävän paljon myös Norjan puolen Näätämöön.

Kassilohi pannaan!

– Lohen voi ostaa suoraa kalastajalta tai käydä vaikka itse pyytämässä. Mutta se olisi tärkeää, että kassilohi jätettäisiin ostamatta. Emme me muuten voi vaikuttaa tuohon Norjan kassilohipolitiikkaan, Ilmari Tapiola ehdottaa.

Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilmari Tapiola kertoo olevansa huolissaan lohikannasta. – Täällä Utsjoella ollaan myös huomattu, että tittiä ei tänä kesänä ollut juuri ollenkaan, pienimmät olivat yli kolmekiloisia. Luke on kuitenkin tehnyt näitä poikastutkimuksia, eikä niissä olla huomattu, että jonakin vuonna olisi ollut vähemmän poikasia. Tapiola on Orellin kanssa samoilla linjoilla siitä, että kassikasvattamot ovat haitaksi luonnonlohelle. – Olen kuullut, että norjalaiset olisivat tehneet tutkimusta, josta olisi selvinnyt, että suurin uhka koko lohikannalle, sekä Norjan joissa että Tenossa, olisi nämä kassilohen kasvattamot. Täällä meillä lohen poikastuotanto on tutkimusten mukaan aina ollut hyvä. Kuitenkin tästä lohikannan laskusta syytetään aina paikallisia. ”Te pyydätte aivan liikaa lohta, ja se näkyy lohikannoissa.” Nyt onneksi tutkijatkin ovat jo heränneet siihen, että asia ei ole näin. Me olemme jo pitkään sanoneet, että nämä tutkimukset pitäisi vie-

dä tuonne merialueille. – Tenovuonossahan ei ole näitä kassikasvattamoja. Lohenpoikanen saattaa kuitenkin lähteä seuraamaan rannikkoa ravinnon perässä, sillä se ei ymmärrä, että sen pitäisi suoraa suunnata avomerelle. Rannikkoa seuraamalla poikanen törmää näihin kasvattamoihin ja sieltä se saa itseensä näitä täitä tai muita sairauksia, Tapiola jatkaa. Tapiola sanoo, että ainoa tapa, millä kassilohen määrään voidaan vaikuttaa, on se, että kala jätetään ostamatta. – Nykyään kun on muodissa, että lihaa ei pidä syödä ja maitoa ei pidä juoda, niin minä suosittelisin, ettei kukaan enää ostaisi tuota Norjan kassilohta. Kassilohen kasvattamisella on erittäin suuret vaikutukset luonnon loheen, se on myös suurin syyllinen sille, että lohikannat heikkenevät, Tapiola sanelee. Tapiola muistuttaa, että lohta saa syödä, kunhan se on luonnonlohta.

Ville Vaarala

Torstaina 28.11.2019

K-RAUTA ON NYT MYÖS JOULUKAUPPA OLEMME RAKENTANEET MYYMÄLÄÄN JOULULAHJAIDEAPÖYTIÄ PERJANTAINA 29.11 KLO 9-17.00 TARJOAMME JOULUTORTTUKAHVIT

Tarjoukset voimassa 14.12.2019 saakka.

1990

PIPO POWERCAP LED-VALOILLA

TALVISAAPAS ASSERI THERMO

Värit musta ja oranssi. Miellyttävä vuorillinen one size pipo polyesteristä. Pipossa on led-valo, joka helpottaa työskentelyä pimeissä olosuhteissa. Sopii asentajille ja erilaisille harrastelijoille.

-50C, koot 40-46. Nykyaikainen kevyt, lampaanvilla irtovuori. Luistamaton TPE-pohja. Hypoallergeeninen EVA-materiaali.

159 .-

KYLPYHUONEKALUSTERYHMÄ KEITELE

Leveys 55cm. Allaskaappi,allas ja peilikaappi.

SÄHKÖSAVUSTIN PREGO Ruostumatonta terästä 1100w.

329

10 .-

/ 4 pak

ULKOTULI

SINISALO EXTREME SAFARI SUIT HAALARI

FXA, 45x105mm, 6 kpl/pak. Kuuden kappaleen ulkotulipakkaus. Paloaika 4–5 tuntia.

990

MYRSKYLYHTY

12 Led-valoa kork.24,5cm värit musta ja valkoinen.

BLACK FRIDAY TUOTTEET TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT, TARJOUKSET VOIMASSA AINOASTAAN PE-LA 29.-30.11.

00 (169,-)

MAKITA TYÖKALUJA TARVIKESARJA 227-osaa. Laaja työkalu- ja tarvikesarja, joka toimii loistavana käden jatkeena esimerkiksi autotallissa. Sarja sisältää kaksi räikkää, lenkkiavaimet, hylsyt, nivelkappaleita räikälle, paljon ruuvauskärkiä sekä kuusiokoloavainsarjan.

00 (119,-)

TYÖTASO CELLO

IKKUNAPESURI KÄRCHER

28x600x3040mm. Hopea tuhka tai kivenharmaa + reunanauha

SYTYTYSAPU CELLO 120 kpl/ast.

WV 2 PLUS VERSATILITY 1.633-319.0. Ikkunanpesu on helppoa ilman veden valumista tai ikäviä raitoja. Sumuta ensin vesi tai pesuaineliuos ikkunaan, pese mikrokuituliinalla ja kuivaa lopuksi ikkuna imevällä ikkunankuivaimella. Mukana mikrokuituliina ikkunan ulkopinnoille.

6.-

Ivalontie 71, 99800 Ivalo Palvelemme puh. 020 742 4070 Ma-pe 8.00-17.00 ivalo@k-rauta.fi La 9.00-13.00

LED-LENSER H8R OTSAVALO JA POWERBANK LADATTAVA 600 LM

69 .-

(svh 99,00)

k-rauta.fi

Torstaina 28.11.2019

Saariselkä 110kV -projekti valmistui aikataulussa ja budjetissa Saariselän 110 kV-vahvuinen voimalinja valmistui loka-marraskuun vaihteessa ja perjantaina 15.11.2019 pidettiin voimalinjan virallinen käyttöönottoseremonia Saariselän uudella sähköasemalla. Paikalla juhlistamassa aikaansaannosta olivat myös Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine sekä Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari ja Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari. Inergialta uudesta sähköasemasta ja -linjasta olivat kertomassa Tunturiverkko Oy:n verkkoliiketoiminnan johtaja Tommi Koskinen ja käyttömestari Reijo Kosola yhdessä Inergia Oy:n toimitusjohtaja Timo Jokisen kanssa. Saariselän alueen vuotuinen sähkönsiirron kasvu on ollut n. 10 prosentin luokkaa. Tähän saakka käytössä ollut voimajohto oli kooltaan 45 kV ja kävi alueen kehityksen myötä kapasiteetiltaan pieneksi. Suurempi linja mahdollistaakin alueen kasvua ja kehitystä. Suurimmat vaikutukset 110 kV:n voimajohdon rakentamisella on sähkön toimintavarmuuteen alueella. Uuden voimajohdon käyttövarmuus on merkittävästi parempi kuin aiemmalla 45 kV:n johdolla

johtuen puuvarmasta rakenteesta ja jota ukkonen ei vauriota yhtä herkästi. Uudet rakenteet kestävät myös kerran 50 vuodessa esiintyvän jäätävän myrskyn. Lisäksi nykyisellä 45 kV:n johdolla voidaan syöttää sähköä takaisin päin Ivaloon ja siitä ohi aina Kaamaseen saakka, jolloin käyttövarmuus kasvaa Saariselältä Kaamaseen. Takaisinsyöttö mahdollistaa myös Ivalon päämuuntajien huoltamisen. Saariselän voimajohdon ja sähköaseman rakentamisprojekti on alueellisesti ollut suuri investointi. Kokonaisuudessaan projekti toteutettiin onnistuneesti hyvin ripeällä aikataululla vuoden aikana. Uusi linja palvelee sellaisenaan seuraavat 50 vuotta. Yksi tärkeimpiä kriteereitä on ollut uuden linjan mahdollisimman hyvä maisemointi olemassa olevaan linjaan ja maastoon. Reittivaihtoehtojen selvityksissä tutkittiin neljää eri vaihtoehtoa, joista ympäristöselvitysten perusteella päädyttiin parhaiten maastoutuvaan ratkaisuun, joka myötäilee olemassa olevaa 220kV voimajohtoa mahdollisimman paljon, mutta poikkeaa Raiviovaaran ja Alapään rinteillä lännemmäs. Suuremman linjan asiakashyödyt ovat myös moni-

Saamenkielistä invataksipalvelua (paari/pyörätuoli)

Ylä-Lapista Ajamme kaikki Kelan korvaamat sairaskyydit, Sote-korttikyydit, sairaalasiirrot yms. Projektin onnistumisen takana oli Tommi Koskisen mukaan huolellinen pohjatyö ja suunnittelu sekä hyvin toiminut yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. naiset. Kun sähkönjakelun pullonkaula on nyt saatu purettua, mahdollistetaan sähkön osalta alueen matkailun kehittämistä. Lisäksi 110 kV-voimalinjassa kulkee valokuitu ukkosköydessä Saariselältä Ivaloon ja saadaan lisää valokuituverkkoa operaattorien käyttöön. Uuden linjan käyttövarmuudella taataan turvatumpaa sähkönjakelua alueen asukkaille ja yrityksille. Maasulun kompensoinnilla vähennetään lyhyiden, alle kolme minuuttia kestävien sähkökatkojen määrää. Vikatilanteissa voidaan ottaa varayhteys käyttöön, jolloin sähkökatkosten kestoa saadaan lyhennettyä. Kun sähköasemalta on useampia johtolähtöjä, on sähkökatkojen vaikutusalue myös pienempi. Saariselän alueelle on myös suunnitteilla vuosina 2020-2021 raken-

nettava uusi johtolähtö Kiilopään ja Kakslauttasen suuntaan, minkä myötä pystytään takaamaan, etteivät sähkökatkot ylitä taajama-alueen kuuden tunnin rajaa. Koska projekti pysyi budjetissaan, ei verkkoyhtiöllä ole tarvetta nostaa siirtohintoja. Tunturiverkko Oy:n kannalta sähkönjakelun pullonkaulan purkaminen vapauttaa myös sähköverkon kehittämisen resursseja ja investointeja muille alueille ja myös korjausvelka vähenee. Tunturiverkko Oy:n verkkoliiketoiminnan johtaja Tommi Koskinen kiittää yhtiönsä puolesta paikallisia asiakkaita, Tunturiverkko Oy:n työntekijöitä sekä projektin yhteistyökumppaneita Destia Oy:tä ja VEO:tä sekä Ellappia. VV

1 + 6 HENGEN INVATAKSI – paari + 2 matkustajaa – pyörätuoli + 4 matkustajaa

TILAUSAJOT

17 hengen bussilla ja kahdella taxilla

Kari Guttorm

0400-250 220, kari.taxi@hotmail.com

Torstaina 28.11.2019

Yrittäjä on nykyajan löytöretkeilijä Yrittäjyydessä houkuttelee samanlainen palo löytää ja tehdä uusia juttuja, tutkia omia rajojaan sekä elää rotkon reunalla kuin mikä houkutti entisajan löytöretkeilijöitä, 25 vuotta yrittäjinä toimineet Pirjo Karvonen ja Juha Koivisto toteavat. Saariselällä Design Centeriä viidentoista vuoden ajan pyörittänyt yrittäjäpariskunta kertoo, että sisustustavaroihin ja laatuvaatteisiin erikoistuneen yrityksen perustaminen oli ”tarkoin harkittua epäsuunnitelmallisuutta.” Kaikki alkoi, kun Pirjo luki lehdestä, että Sodankylään oli avattu Marimekko. – Pirjo sanoi sillä lailla puolihuolimattomasti, että mehän voitais avata Saariselälle Marimekko. Minä kävelin toiseen päähän taloa, soitin Marimekkoon ja juttelin puoli tuntia heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan, Juha muistelee. – Sitten hän tuli takaisin ja sanoi, että Marimekko on meidän. Sitä täytyy varoa, mitä suustansa päästää, sillä se voi toteutua, Pirjo puolestaan nauraa. He tekevät sitä haastatte-

lun aikana paljon. Kun toinen aloittaa lauseen, toinen lopettaa sen. Yhteinen yritys sekä tiiviisti yhdessä vietetty aika on selvästi hitsannut heitä yhteen. Juha vitsaileekin, että 30 yhteisen vuoden jälkeen meneillään on vasta tutustumisvaihe, eikä toisesta ole tullut vielä yliannostusta. Naimisiin he eivät ole ehtineet. – Olemme sellaisessa taloudellisessa liitossa, pankki on parempi naittaja kuin pappi.

Jatkuvaa ongelmanratkaisua

Paineensietokyky, riskinsietokyky, kaaoksensietokyky, jatkuvan muutoksen sietokyky, kielitaito, sosiaalisuus, laskentataito, järjestelmällisyys. Ainakin näitä ominaisuuksia yrittäjältä Pirjon ja Juhan mielestä vaaditaan. Lisäksi täytyy kyetä ratkomaan ongelmia. – Jos jossain tulee tenkkapoo, niin pitää keksiä, miten päästään eteenpäin. Se tekee tästä mielenkiintoista, Pirjo sanoo. Monet yrittäjät ovat sanoneet, että töitä jaksaa paiskia, kun sitä tekee itselleen ja siitä tykkää. Myös Pirjon ja Juhan kohdalla on käynyt niin, että mielekkäästä harrastuksesta tuli ammatti. Toiselle ei

myöskään tarvitse illalla selitellä, jos väsyttää. Toinen tajuaa sen heti. – Yrittäjyydessä on se oma viehätyksensä, vaikka se tarkoittaa sitä, että on joka päivä töissä. Lomallakin me olemme töissä. Se on sisäänrakennettuna jotenkin, Pirjo toteaa. – Se hyvä puoli tässä on, että nyt kun meitä on kymmenen henkilöä, niin pisimpiä työpäiviä pystyy lyhentämään kymmenen tuntia ja tekemään normaalin kahdeksan tunnin päivän, Juha taas tuumii. Oma jaksaminen on kuitenkin tärkeä asia. Siitä he ovat huolehtineet elämäntaparemontilla, joka alkoi muutama vuosi sitten. Ensiksi pois jäi alkoholi ja ruokavalio muuttui kala-kasvispohjaiseksi. Nyt päiviin on mahdutettu mukaan enemmän liikuntaa, ja kuntosali onkin osoittautunut oivaksi vastapainoksi pitkille työpäiville.

Ylä- ja alamäkiä

Tällä hetkellä Design Centerin lähin kilpailija matkailijan näkökulmasta on Helsinki ja muutama viikko sitten Pirjo ja Juha avasivat kaksi uutta liikettä, DesignCenterin ja ArcticQueenin, Ivalon lentokentälle. Kaikki ei ole kuitenkaan

aina sujunut ilman vastoinkäymisiä. Myös epäonnea on mahtunut matkan varrelle. Design Center aukaisi liikkeen Leville juuri ennen kuin 2007 alkunsa saanut finanssikriisi saavutti Suomen. – Radiosta kuultiin, että lama alkaa vartin yli yksitoista. Se markkinoitiin niin hyvin, että kukaan ei käynyt eikä tullut edes sisälle. Samaan aikaan porukka ajoi kahdensadantuhannen autoilla, olivat eläkkeellä ja heidän mielestään oli lama, Juha toteaa. Heti perään Levin liikkeessä sattui vesi- ja pölyvahinko, jota vakuutus ei korvannut. Viimeinen lainaerä tuli maksuun tämän vuoden tammikuussa. – Ja toukokuussa allekirjoitettiin lentokentän liikkeen vuokrasopimus. Vahingosta viisastuneena, molemmat nauravat. Nyt he tähyilevät ulkomaille. ArcticQueen-malliston maailmanvalloitus aloitettiin Japanista ja seuraavaksi suuntana on New York. Löytöretkelle on tulossa jatkoa.

– Aamulla ei tarvitse miettiä, että miksi herää. Pankin logo alkaa pyöriä silmissä neljän aikaan, eikä herätyskelloa ole tarvinnut 25 vuoteen. Silloin tietää, että on elossa, Juha Koivisto kuvailee yrittäjän elämää pilke silmässä. Tosiasiassa sekä hän että Pirjo Karvonen nauttivat yrittäjyyden haasteista.

Saila Vaara

AUTOIHIN AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT

AUTOIHIN AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT IVALONTIE 16 PUH. 0400-423 525

Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181

21. vsk. nro 4

ero num Irto

Irtonumero 2 €

IE 16525 ONT -423 IVAL . 0400 PUH 55 181 Ivalontie

Huom! Tilaukset vielä vuoden 2019 hinnalla, tilaushinnat nousevat 1.1.2020 NELJÄ HELPPOA TAPAA TILATA:

• Nopeasti netissä: www.inarilainen.fi • Lähetä tilauskuponki – postimaksu on maksettu puolestasi! • Soita ja tilaa: 010 666 4140 ma–pe klo 9–13 • Sähköpostitse: tilaukset@inarilainen.fi

99800

IVALO

RIN INA

TI LISLEH KAL N PAI JOE JA UTS

21.

Nyt

Lounas arkisin ma–pe 11–15 À la cartea 11–21:30 joka päivä Ravintola avoinna ma–to 7–23, pe 7–04, la 8–04 ja su 8–23

Ravintolassa Peten karaoke & disco perjantaina ja lauantaina klo 22–03:30 À la carte -ruokalistamme UUDISTUI joulukuussa 2018, tervetuloa ruokailemaan!

Tervetuloa!!

TAKSI IVALO Puh.

0100 87 888 www.ivalontaksit.fi

PASI JA ANSSI Perjantaina 25.1., lippu 15 €

MYÖS VERKKOLEHTENÄ alkaen 7,35 € /kk www.inarilainen.fi

MODERN TALKING Lauantaina 26.1., lippu 20 €

www.papanabar.fi

PaPaNa Inarin napana Inarintie 47, Inari P. 040 765 1605

8 87 88 fi 0100.ivalontaksit.

PaPaNassa

Puh.

puolesta

Aukeamalla 10–11

velu ipal taks 585

e! ann ess uks vel pal

yläs LU onk in Kirk ALVE on monen suomalaisen pääsiäisherkku. Mämmiä Inar sit KSIP477 Mämmi Tak maistelemassa Ella, Eevi ja Milo Hoikkala. IN TA 982 it .fi taks velu INAR0400 elan Arr taksipal

on e.fi rvic e.fi Ival 4 6xise rvic xise SI 0 51w.i@valivaota lota TAKLO 05 ww info IVA

nopo heitti n liin s Paltt miste vaha ä Niile ikäih PieraUtsjoen – Muka ä. Täm lpaa päivässä. käyd e sama kunta on ainaja näke Piera täällä elua , kertoi on vaiht jakin la tuttu s. Niile ta 7. sivul lisää Lue

www

sten

Vuoden 2018 vauvoja

INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI

keskiviikko 17.4.2019

21. vsk. nro 16

Irtonumero 2 €

sä

Utsjoen kuntalaisten ikärakenneympyrässä nollasta viiteen-vuotiaiden osuus on pieni, todettiin Utsjoen valtuustossa, jossa pitkän keskustelun jälkeen päätettiin laittaa kunnan koulurakennukset uusiksi. Valtuutettu Marjatta Kordelin sanoi, että nollasta viiteen-vuotiaiden osuus ei ole kovin suuri, mutta pitää ajatella positiivisesti ja uudistaa koulut juuri siksi, että kunta saa uusia asukkaita. Lue lisää sivulta 5.

99800

IVALO

| 040

48 55

Ä HTEN KOLE .fi S VERK ainen MYÖ www.inaril

EN: ALKA 1.4. e 11–15 8–21 MME ma–p päivä ja su IOLOs arkisin joka , la 8–04

AUKLouna

, oisa Arv ilainen lapp sta . mui estää ään

A: SS CO 0 LA DIS OOK E & 22–03:3 klo VINT KARA ntaina RATEN ja laua À la

tola Ravin

cartea

na ma–to avoin

11–20 7–04 pe

7–21,

PE aina perjant

rrassa ET SSA TULORFLY yläkeUBILE WAPP ÄNDI SUPE hossa BILEB 12.4. The •pe Yöker rrassa •ti 30.4. ja yläke

HOTE

w.in

arin

Iloista Pääsiäistä! toivottaa Inarilaisen kööri

itkesk ole listiarkisin ma–pe 11–15 ria ei Lounas popu tei-11–20 joka päivä cartea -Ma un tai À laäjän -, Ravintola 7–21, -pe 7–04, la 8–04 ja su 8–21 , pitkma–to , maa stelu avoinna än Eeva össä kala vaan ojen met taty den vaka kein sen ja ja den kunselin stuk RAVINTOLASSA: skun istei Edu t irtop in, vaan n peru , kala yrittäjyyt edus en tyny heittoih Lapi uden en täny –PETEN KARAOKE i enit an- & DISCO– siin työhön talolappilais perjantaina sestja lauantaina kanssa klo 22–03:30 on käyt imai ista seensä- ja poro n sekä Hän ilais n pois met ykse hyväksi. sa ylivo ä. lapp skääTULOSSA: nois ista•26.–27.4. n 22–03:03 säst n karaoke &Lapi disco myö Ryden syyt kailu istuna kaik ole llista YÖKERHOSSA ei täys että aa mat n asia •30.4. me, nan envuoroj Wappubileet kera DJ Svenin, jatk sisäänpääsy: 5 €. ta. Hän ilma voi ksi. istam JA YLÄKERRASSA puhe tajisuksista hyväliput: 10 €. Bilebändi, t varm Thetija edus ten koko lä äänen asiantun ilais mäl lline lapp kittä tode n ja Kes olojen Lapi ään työt

KULTAHIPPU HOTELS www.hotellikultahippu.fi / info@hotellikultahippu.fi +358 16 320 8800 Petsamontie 1, FI-99800 Ivalo

MYÖS VERKKOLEHTENÄ alkaen 7,35 € /kk www.inarilainen.fi

TAKSI IVALO AVAJAISE T

www.ivalontaksit.fi

PÄÄSIÄIS ENÄ! Ravin

– Ivalo että on muk koul asuisin avan tääll rauh oppi uttautuma ä palk las, koul ssa. taas jonaallinen, kin kotoisa että ittu Han un stipeAmm atin päivä ihan opiskelup namari ndill kans nä, kylä, ehkä varm mutt aika Kukk ä, engl sa a siitäk n saan ola. anni tänne a enne josku ään, ti ei Hän n kiele voisi tulla n sitä s vähä ä yliop mikä ole vielä on käyn n kirja taka täytyy n tylsä pilai minu palk isin, varm yt den nähd kin. Voisi inno n tulev aa. oikeu kuul kerto ä lla ja umis o Ivalomaailma n kuvi aisuu –Jän stieteellise ia sivui tella den nityksellä n Inarin a n pääs amm Yritt lukio ja käyd , lla 3, atti odotan ykok äjien n uusi ä 8 ja tulee eissa stipe yli9! olemmiten käy. , mutt ndill Loun aan, as arkisi ä a À sano Enkä olearveli, avoin la carte n i Han na ma–t a 11–20ma–p vielä e nam o 7–21, joka 11–15 ari. päivä

tola

Pete

pe 7–04 Rav , la into 8–04 n ja su perjan kara lassa: 8-21 tain oke PERJANTAINA JA LAUANTAINA klo a ja lau & dis Henna Karppinen klo 21 22– ant co 21.6. 03:30 aina Juha nnus TUL SUNNUNTAINA

TORSTAINA kakkukahvit klo 8–18 Maya & Jam Group klo 21

Nyt palveluksessanne!

Ivalon taksipalvelu

050 514 6585

www.ivalotaxiservice.fi info@ivalotaxiservice.fi

OSS

KULT

Jarkko Klemetti klo 21

juhla 27.7. t Ravin A: Wate tolas rcros sa ja Kella s rissa

AHIP

www Petsa .hote mont llikul ie 1, tahip FI-99 pu.fi 800 / info@ Ivalo

VAPAA PÄÄSY! TERVETULOA!

Taksit Inarin Kirkonkylässä

INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477

AVOINNA TO–LA 8–02, SU 9–02, MA 8–18 KERTTUOJANTIE 1, IVALO

Arrelan taksit www.inarintaksipalvelu.fi

HOTE

hote llikul +358 16

tahip 320 pu.fi 8800

Nyt

Täss ä leh dess o hauk Lue ikan ä

kes kiviikk o 5.6 .2019

AHIP

KULT

tak

sip

mm .

sit alv elu

.fi

21.

vsk . nro

keskiviikko

10.7.2 019

21. vsk.

nro 28

Irtonu mero 2

€

2€

Ravintola

Ivalos KS sa K-STIIL t.fi upe I NI TO– rma KU PE 6.– rke LA 7.6. tin ede ssä

658 5

väreis

TIILI

sä!

NIK

ULA

aises

www.

elumaksu n

TULOSS 24.7. Lasten A: 27.7. WaterCro Disco Kellarissa ss & Beach Party

KULTAH

ta virall

jonka

Taksit

iset passi

Arrela n inarin taksit taksip alvelu

.fi

Nyt palve

IPPU HOT ELS

www.hot Petsamo ellikultah ippu.fi ntie 1, FI-99800 / info@hot ellikultah Ivalo ippu.fi +358 16 320 8800

kuvat

Sähköise avulla t kuvat voit välittömä 25 €, tulostetut sti tehdä 30 € (sis. passihak myös emuksen sähköise lupapalve

INARIN Inarin Kirkonkyläss TAK ä 0400 SIPALVE 982 477 LU

perjantaina NTOLASSla 8–04 ja su 8–22 A: KJ Grind an karao lauantaina5 € sis. eteispalvelumaksu ke n + KJ Grind TAUSKI an karao 10 € sis. ke eteispalv

Ivalonluksessanne! taksip alvelu 050

514 65 85

www .ivalo info@ taxis ervic ivalot e.fi axise rvice .fi

Naist en tunik mekk oja, legga oita ja ruutu reita, verkk paito kevyi areitaja, puku tä ulkoil , miest ja, farkk uen työho uja, ym. ym. usuja

CHEV Laadukkait ALIE a n uusisR-ho sa usuj

Kevää

TEKS

Inaril

Saat kuvatunn

uksen,

Lounas arkisin À la ma–pe 11–15 avoinna cartea 11–21 joka päivä ma–to 7–22, pe 7–04,

RAVI

TA IVAKSI LO

0100 Puh. www 87 88 .ivalont aksi 8

Ival veluks on ess 050 taksannipe! 514 alvelu ww inf w.ival o@ iva otaxis lot axi ervice ser vic .fi e.f i

va etta ja luot I nut Koke KUS LOH inlohi.fi olap MAR .kok www

55 181

”Kauas taivalta on pitkä matka”, Skalluva koja kantava arasta totesi seurueem t Mikko Vetsijoki me taittaess Kokkoni varteen. Kuvassa aan emi ja Vetsijoen rinkTeemu tunnelm Akujärv ia sivuilla i. 8 ja 9.

lisää ta kasv sivul lan ta 5. anut Inar Lue polun illa? lisää juhla sivul vaell ta 19. us lähe pal styy

.fi hippu likulta320 8800 hotel 16 info@ +358 .fi / hippu Ivalo 800 likulta hotel 1, FI-99 www. mont ie Petsa

| 040 48

Lisää

INARTaksit Ina IN rin Kir 0400TAKS konkyläss 98 IPAL ä Arr ww w.in elan 2 47 VE arin tak 7 LU

Onk Piilo

IVALO

INARIN JA UTSJO EN PAIKA LLISLEHTI

JA UTS JOE N PAI KALLI SLE HTI

Lisä

Puh.

0100 87 888

16 | 99800

181

Irto num ero

Lappilai

Arrelan taksit www.inarintaksipalvelu.fi

16 |

INA RIN

Ivalontie 16 | 99800 IVALO | 040 48 55 181

2€

Ivalontie

IVAL PUH ONT . 040 IE 16 0-42 3 525

Ivalontie

Tukin D-junioreiden keltaisten joukkueen kapteeni Arttu Kontsas palkittiin viime sunnuntaina kotijäillä Parhaan pelaajan palkinnolla, kun hänen joukkueensa oli voittanut Kittilän Kipsin luvuin 6-4. Arttu teki maaleista neljä. Kuluva kausi on Artun mukaan ollut vähän aaltoliikettä, sillä viime sunnuntaina oma joukkue hävisi Kittilälle lukemin 9-2. – Jääkiekko on tosi mukava harrastus ja täällä on hyviä kavereita. Ainakin ekaluokalta asti on tullut pelattua, kertoi Ivalon yläasteen 8.-luokkaa käyvä Arttu Kontsas.

Taksit Inarin Kirkonkylässä

INARIN TAKSIPALVELU 0400 982 477

– HETI ,

ilman n). lupistees

IVAL lehdessONT PUH ä mm. . IE

jonottamis

sä tai

Tässä

sähköise

sti netissä.

Onko 040 perhepä 0-42 16 ivähoito Lue lisää 3katoava 525 Ivalonti sivulta ammatt 4. e i? Osuuspa 16 | 99800 IVALO | 040 palvelui nkissa ei haluta 48 55 sta 181 eroon Lue lisää perintei INA sivulta sistä pankki5. RIN

TAKS IVALOI Puh.

0100 87

www.ivalontak888 sit.fi

JA UTS JOE N PAI KALLI SLE HTI

kes kiviikk o 20. 11. 201 9

MYÖS VERKKO LEHTEN Ä

0 130

AHIP

Irto num ero

KYLLÄ KIITOS – Tilaan Inarilaisen! Kestotilaus 67,75 € /12 kk

– LOPPUVUOSI KAUPAN PÄÄLLE

Säh kuv köis at 25 et Tul oste e

320 pu.fi 8800

Ilman ajanva

rausta

(sis. kuvat tut myös 30 sähk e öisen Palve ) toimi lemm aukio tukse e Piisk loaik n untie oina 1, Ivalo

t.fi 050 taksip 514 alvelu 658 @ 5 ww inf w.ival o iva otaxis

lot INARTaksit Ina axi ervice ser vic .fi IN rin Kir e.f i 0400TAKS konkyläss 98 IPAL ä Arr ww w.in elan 2 47 VE arin tak 7 LU tak

sip

sit alv elu

.fi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

4 erässä

Tilaukset helposti myös netissä www.inarilainen.fi/tilaukset tai soittamalla 010 666 4140 Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin, sähköposti

Maksaja, ellei ole sama kuin lehden saaja Nimi

Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin, sähköposti

Kuva

INARILAINEN

Tunnus 5009670

00003

: Satu

TA IVAKSI LO

0100 Puh.

www 87 88 .ivalont aksi 8

Ival on

HOTE 16

Lehden saaja

LE!

315

KULT

3 erässä

vsk . nro

EDUL TERV LISIL ETUL LE OSTOOA KSIL . 040

Puh

– kestotilaus 67,75 € loppuvuoden lehdet kaupan päälle Maksan kestotilauksen 1 erässä 2 erässä

21.

alkaen www.in 7,35 € /kk arilaine n.fi

Kirja myö ilija Niilo teatte s nukk Aiki dena ri Pikk eteatterin on (Jávr näytt ikaa” ainauKulkuri maai ri-Ju lmas hán elijä pii hyvi Niill Ilpo siellä esittä sa, as) mistä n vaikk Mik minn ä kiert kun helsi Niga e ri sopii löyty apa konen esitystäuenäytelm nkilä -poik kerto inen a elää – Meil myö y etenk kouluihin o, ettäpyydetäänää ”Nig nukk siä tää siltä,tä on s vanh in 2-9 -vuo ja päivä Niga e. Pikk an 8 ja kysy emm la. Vointilaaj kon tiasta kotei n 8 uKul vuoettä tty, ia kosk ille - yläik yleis hin, vuodenaik kurin kiinn kin olisi kan 17 tieno voisimme a näyte sitten pääh illa. äraja öä. Tokija yleen aa soIlpo ostaa, todeta, än, Aina olla että useit niin Utsjolmä saad a ei ole. nukk sä sinne niin vuot Mikkonen ottak jos sielläa sillä toivo kun nukk en eteat aan muu ta. Maa ttemme on aapa rohk Saamkaukaisel eteat suunnallapohjoisee , että lumo ttuneet, ilma on elättänyt teri easti enma la paikk kulu matk ensi kevän ja näyt– Hyväon säily mutta muu itsen yhtey alla tällai akun ustaa jen ttunu änä ttä, sä katta Ravin nalketea teatte nyt. Mikk Loun mise pitkän viionen t ja lastenukketeatsanoo nen esity tola as matoikei yksi tteria riesit Mikk ksi avoin À la cartearkisi vaku n ys terill tai esity onen s lut, ta kyyn na ma–t a n ma–p uttaa ajanv saim katsoja mitä vie aina a k11–22 hyvä , että ietto noin . nen mutt eleitä e o 7–00 seen me ne tuli kiittä joka 11–15 30 a tällä nsä. katsojan nukk tavat ovat sinän . Sano kyyn RAV päivä , pe Hilja taido parhaimm taval eteat sä 7–04 in, eleetkinmään ja Viiko INT ttain mukaans terin teatte kkaasti että illaa la ihmiolRYD nloppunaOL ASS , la 8–04 en voi sille ihmetteleerään a, olipa miel rin maai tehd n eläyt yhde esity ja su mään ksen se nuk5 € EN KA klo 22–0A: sitä PEL lle 8–00 tämä ikuvitusk lmaa yn nukk yy eteis palja nuke , että jälke n, että IMA Ina 4 RAO palve evapa häile än sitä in tulee staa. lle muk mist en rila aehto NN La 23.11. oma luma KE eläm e. Tuloss Eihä aan ä me ksu inen IJA klo ise ystä, täyde n siellä a: La esity pääs MIT 21–2 sta hän n30.11. ymak RAV 3 Pe 13.12. mymitä kYleine viralli My Toim Pöytä än n Pikku su + 5 Yleine TONI INT ös itamm varau € eteis OL n Pikku JAATjoulup set viis kset e HAUS joulup INENöytä palve ASS & lisätie jonka sähk viralliset pas um klo luma A toja:MYLL öytä BAND avull öises 19:00 iku sik vaati ksu klo info@Y & & illan Ajok lupap a voit ti poliis muks uva vat 19:00 DJ Nyt hotell GIGO orttii alvel välitt ille. bändi et ! t! ikulta LO & illan n ja pal upist ömä Saat täyttä nä bändi hippu viisu www eess sti tehdkuva vän vel nä .fi tai pass miin tunnu Petsa .hote ä tai uks 016 32 tulev sähk ä pass ksen ikuva mont llikul ess 0 880 an kuva öises ihake , si ie 1, tahip 0 ann FI-99 pu.fi n saat ti netis muks e! 800 / info@ pape sä. en Ivalo hote rikuv llikul ana. +358 tahip

Tee tilaus, leikkaa irti ja postita, postimaksu on valmiiksi maksettu

itselle tävälle! tai ys

16 |

| 040

.2019 tai 4.4 tors

. nro vsk

on ry. luonto

keskiviikko 23.1.2019

a Lapin Pihkass

INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI

Tilaa jaksi h a l u l u jo

IVALON TIE 16 PUH. 0400-4 23 525

AUTOIHIN AURAUSKULMIEN SÄÄDÖT IVALONTIE 16 PUH. 0400-423 525

VASTAUS LÄHETYS

Muur

inen

2€

Torstaina 28.11.2019

Camera Borealiksen komea kattaus veti Siidan täyteen

Juha Tanhua

– Mukava nähdä, että pirtti on väkeä täynnä. Ei yleisö ole säikähtänyt, vaikka Camera Borealiksen järjestelyvastuu vaihtuikin Metsähallitukselta Kameraseuralle, myhäili Jan-Eerik Paadar katsellessaan, kuinka Siidan auditorio täyttyi yleisöstä Camera Borealiksen aikana. Camera Borealiksen viestikapula vaihtui vuodenvaihteessa Metsähallitukselta Pohjois-Lapin Kamerakerholle, mutta se ei juuri käytännön järjestelyissä näkynyt, kun pitkät perinteet omaava luontokuvaustapahtuma järjestettiin tuttuun tapaan Siidan auditoriossa. – Väkeä on koolla runsaasti. Se kertoo siitä, että yleisö luottaa Kameraseuraan, mutta etenkin siitä, että Metsähallitus on tehnyt tapahtumalle niin hyvän pohjan vuosikymmenten aikana. Tapahtuma tunnetaan tosi laajasti. Se on tietenkin suuri muutos, että tapahtuma on ainakin tässä vaiheessa yksipäiväinen. Joku voi kaivata sunnuntaipäivän tapahtumiakin, mutta täytyy sanoa, että kyllä vuosien varrella yleisöllä on ollut joskus taisteluväsymystä sunnuntaina, etenkin, jos Camera Borealis oli aloitettu jo perjantaina, tuumasi Pohjois-Lapin Kamerakerhon perustajäsen Jan-Eerik Paadar. Paadar sanoi, että hänellä on nyt rauhallisempi vaihe Kamerakerhon toiminnassa. – Olen tietysti hengessä mukana, mutta muuten voimavarat menevät minulla nyt yritystoimintaan. Meillä yritystoiminta kasvaa koko ajan, joten täytyy keskittyä siihen. Cameran Borealiksen esiintyjävieras, lehtikuvaajana elämäntyönsä tehnyt Juha Tanhua arveli Paadarin tapaan, että yksi tiivis päivä riittää hyvin Camera Borealikselle, kun ohjelmaa on aamusta iltaan. Tanhua kertoi liittyneensä Kameraseuraan heti, kun siitä kuuli. – Meillähän on aivan mahtava seura. Seurassa on aikamoisia luontokuvaajakonkareitakin, mutta he ottivat vanhan lehtikuvaajan hyvin vastaan. Ei siinä ole mitään hierarkiaa, ja kun on joku mielenkiintoinen kurssi tulossa, niin Männistön Jouni, Turusen Pertti, ja muut, soittelevat, että olethan sinäkin tulossa. Tanhua arveli, että hän todennäköisesti lähtee vielä kerran etelään asumaan, koska tarkoitus olisi mennä Tampereelle Visuaaliviestinnän Instituuttiin opiskelemaan. – Elämähän on ikuista oppimista ja haluaisin vielä kovasti oppia uutta, erityisesti video- ja dronepuolta. Tässä ehtisi vielä muutaman vuoden käyttää kuvauksessa sekä videota että dronea. Tanhuan esitys Camera Borealiksessa alkoi teemalla ”Öljymaalauksia”. Valokuvaaja ei ollut kuitenkaan tarttunut siveltimeen, vaan hän esitteli valokuvia, joita on viime vuosina ottanut muun muassa Ivalon kauppojen parkkipaikoilta. Sattumanvaraisesti syntyneet öljy-

läikät asvaltilla väreilevät valokuvissa niin, että ne innostavat tulkintoihin. Jos ei katsoja tietäisi kuvan alkuperää, niin hän voisi veikata, että parkkipaikan öljyläikän sijasta kuvauskohteena voisi olla vaikkapa satelliittikuva avaruudesta. Tanhuan ”Öljymaalaukset” pistävät miettimään myös luonnon kiertokulkua. Asvalttiin ympäristöhaitaksi valunut öljy on kulkenut pitkän matkan muinaisista fossiileista valokuvanäyttelyyn. Camera Borealis-päivä lähti käyntiin Ylen mediatoimittaja Vesa Topparin dronekuvilla. Vanhat konkarit Urpo Karppinen ja Juha Portti kiittelivät Topparin esitystä, mutta arvelivat, että heistä ei vielä tältä istumalta tule dronen eli lentovalokuvauslaitteen käyttäjiä. – Dronen käyttö varmasti yleistyy ja se on hyvä monille käytännön syistäkin. Kun vanhan kuvaajan ja retkeilijän askel lyhenee, niin dronen voi lennättää vaaran taakse, jonne oma jalka ei enää nouse, he tuumailivat. Karppinen arveli, että vanhan kamerankin kanssa riittää vielä opiskeltavaa, joten hän ei ole vielä siirtymässä droneaikaan. – Kamerapuolellakin riittää tosiaan niin paljon haasteita, että tuskin ihan heti investoin droneen. Dronen hinnalla saa kuitenkin hyvän kameran linssin, sanoi Portti.

Pihapiirissä elämän koko kirjo

Tapio Tynyksen elokuva Pihapiirin selviytyjät veti yleisön hiljaiseksi, kun se seurasi, kuinka Tynys oli kuvannut olohuoneensa ikkunan läpi elämän koko kirjon. Pihapiirissä ja lintulaudalla käydään etenkin sydäntalven aikaan todellista taistelua henkiinjäämisestä. Tulipalopakkasella jo auringonkukan siemenen kuoriminen käy hömötiaiselle työlääksi, mutta periksi ei voi antaa. Katsojat seurasivat, kuinka hömötiaisen ruoka lipsahtelee kynsistä, mutta aina se aloittaa uudelleen. Talviturkkinen orava näytti elokuvassa hellyttävältä, kun se syömisensä aikana katseli nappisilmillään ympärilleen. Yleisö sai kuulla elokuvan kertojalta, ettei orava suinkaan hassuttele ruokaillessaan, vaan se varmistaa henkiinjäämisensä. Orava ei voi lounaspöydässään syödä rauhassa yhtäkään suupalaa, koska sen pitää tarkkailla kaikkialle, ettei elämä pääty näädän tai petolinnun kynsiin. Muutaman kerran Tynyksen elokuva vei katsojan myös lähiluontoon. Yleisö kuunteli jännityksellä, kuinka harakat olivat kerran pitäneet metsikössä hurjaa mete-

Juha Tanhuan kuvaama masentunut aurauskeppi sai aikoinaan näyttelyssä englanninkielisen nimen ”Depressed Snow Plowing Sign”. Tanhua vitsaili Camera Borealiksessa, että jos olisi aikoinaan ymmärtänyt laittaa kuvan alle selityksen ranskan kielellä englannin sijaan, niin kokonaisuus olisi näyttänyt vielä taiteellisemmalta - ja kuvan arvokin olisi noussut. liä. Tapio meni katsomaan metelin aiheuttajaa. Näytti siltä, että korppi oli tullut tyhjentämään harakoiden pesää, eikä harakkaparvi mahtanut korpille mitään. Elokuvaesityksen jälkeen yleisö antoi kiitosta myös hyvälle musiikille. Pihapiirin selviytyjissä on sellaisten mestareiden kuin Bachin ja Vivaldin tuotantoa. Tynys kertoi, että kun elokuvan tekeminen vei vuosia ja se vaati hirveän työpanoksen, niin silloin pitää myös musiikin olla puhuttelevaa, eikä mitä sattuu. – Kaikki esitykset ovat hienoja, mutta ehkä Tapio Tynyksen elokuva puhutteli eniten. Sehän kertoo juuri siitä maailmasta mitä meikäläinenkin nyt elää kotona Kaamasessa. Olen aika paljon kotona ja kyttään ikkunoista mitä pihapiirissä tapahtuu. Ja elokuvan mukaanhan siellä tapahtuu hirveän paljon, siellä synnytään, eletään ja siellä toinen syö toisensa, kertoi Camera Borealiksesta nauttinut Lissu Fabritius.

tamme kysymyksessä olevan Saamen virta. Saamelaiset asuvat joen kahta puolta, siellä he ovat iät ja ajat kulkeneet ja kalastaneet. Turuselta kyseltiin mitkä ovat hänen lempikohteensa Tenolla. Hän sanoi, että puhuttelevia kohteita on paljonkin, mutta ehkä Nuvvuksen Ailigas on ylitse muiden. Kun jaksaa kavuta Nuvvus-Ailiggaan päälle, niin sen maisemat eivät petä koskaan. Turunen ei ole myöskään kyllästynyt luonnonvoimiin, kuten kevättulviin, jolloin jäälautat jymisevät ja vesi huilaa korkealla. Kevään voima on valtava ja tuntureista virtaa puroihin valtavat sulamisvedet. – Kun purot alkavat tulvia toden teolla, niin joskus ihmetyttää, mistä sitä vettä riittääkin. Camera Borealis-kattauksen lopuksi etelän vierailevat tähdet, palkitut luontokuvaajat Markus Varesvuo, Jarmo Manninen ja Ville Heik-

kinen esittivät Muuttuva talvi-näyttelynsä kuvia. Näyttely kiertää ympäri Suomea ja se aloittaa Inarista. Muuttuva talvi-näyttelyn idean voi kiteyttää kuvaan, jossa talviasuinen riekko hohtaa valkoisena mustaa maata vasten. Se on kuin tarjottimella kanahaukkaa varten. – Linnut ovat sopeutuneet

ankaraan talveen kymmenien tuhansien vuosien aikana. Nyt niiden pitäisi sopeutua muuttuvaan talveen ehkä muutamassa kymmenessä vuodessa, sanoi Varesvuo. Jaakko Peltomaa

Vuoden Luontokuva -kilpailun Luonto ja ihminen -sarjan voittokuvan ottanut Juha Kauppinen sai onnittelut Pohjois-Lapin Kameraseuran puheenjohtaja Jouni Männistöltä.

Nuvvuksen Ailigas ei petä

Pertti Turunen vyörytti valkokankaalle Tenon kaikki vuodenajat. Tenojoki on Turusen mukaan ainutlaatuinen lohijoki, ja kesällä elämä Utsjoella pyörii lohen ympärillä. Kun Turunen oli nuorena miehenä rajavartijana Nuorgamissa, niin hän näki, kuinka voimakkaasti lohi on mukana ihmisten elämässä. Jos kaksi kyläläistä kohtasi aamuvarhain toisensa, niin ensin kysyttiin lohikuulumiset ja vasta sitten toivotettiin hyvät huomenet. Yhdessä kuvassa istui Tenon veneessä saamenpukuinen Nilla Tapiola. – Nilla on lohimies ja hän on väärtini, mutta itse kuvaustilanne on lavastettu. Tämä kuva on tässä siksi, että muis-

Tytti Bräysy, Eeva Kiviniemi ja Lissu Fabritius kahvitauolla. Lissu kertoi porhaltaneensa tapahtumaan sotekyydillä ja hän aikoi nauttia vielä illan irkkukonsertista.

Torstaina 28.11.2019

JOULUNAVAUS Ivalon S-marketissa perjantaina 29.11. JOULUPUURON JAKO KLO 10–17 (CafeStop) LASTEN PIIRUSTUSTEHTÄVÄ: Piirrä kotona tai tule tänne askartelemaan Joulupukille joulupiirros. Saat Joulupukilta pienen lahjan. PIPARIN KORISTELUA LAPSILLE Saat koristelemasi piparin mukaasi. JOULUPUKKI PAIKALLA: 10.00–11.00, 11.30–12.30, 14.30–15.30 ja 16.00–17.00 ARVOTAAN: Jouluinen herkkulaatikko, joulukinkku, lahjakortteja (5 x 20 €) sekä CafeStop jouluinen kakku. Täytä ja palauta arvontakuponki myymälässä 29.11. mennessä. S-PANKIN UUSI PALVELUPISTE AVATAAN PE 29.11.

Torstaina 28.11.2019 Joulupuu-keräys toteutetaan non profit -periaatteella

Ivalon lahjatoiveet löytyvät Inarin kunnan pääkirjastosta, Piiskuntie 4. Inarin Joulupuu löytyy Sajoksesta Saamelaiskirjastosta, Menesjärventie 2A. Lahjat tulee toimittaa Ivalon kirjastoon perjantaihin 13. joulukuuta mennessä. Inarissa keräys päättyy torstaina 5. joulukuuta. Keräyksen ohjeet löytyvät Joulupuun vierestä.

PIMEE VIIKKO… Anne ja Miklas Hilli kertovat, että osa Joulupuu-keräyksen lahjatoiveista on jo pukinkontissa, mutta kuusen oksilta löytyy vielä toteutettavia toiveita.

Jokainen lapsi on lahjan arvoinen Joulupuu-hyväntekeväisyystempauksella kerätään joululahjoja esimerkiksi lapsille ja nuorille, joilla voi olla rajallinen mahdollisuus saada joululahja. Keräys toteutetaan non profit -periaatteella, eli kaikki osapuolet ovat mukana omasta hyvästä tahdostaan. MLL:n Ivalon hallituksen sihteeri Anne Hilli kertoo, että Joulupuu-keräys järjestetään Inarin kunnassa nyt kolmatta kertaa. – Muistan, että ensimmäisen kerran kun lähdimme tähän mukaan, niin polkaisimme keräyksen käyntiin hirvittävän nopealla tahdilla. Huomasimme tuolloin, että kaikkia lahjoja ei täältä Ivalosta löydy, ja ne täytyy tilata jostain muualta. Silloin juoksutimme vielä aatonaattona lahjoja pitkin kyliä, että ne saa-

tiin oikeisiin osoitteisiin. Siitä kaikesta viisastuneina me aloitimme tänä vuonna keräyksen hyvissä ajoin ja lopetamme reilusti ennen aattoa. Tänä vuonna joulupuut pystytettiin Ivalon ja Inarin kirjastoihin jo ennen marraskuun puoliväliä. Samaan aikaan kuusten oksille ripustettiin myös ensimmäiset joululahjatoiveet. – Inarin kunnan sosiaalityö kerää nämä lasten ja nuorten joululahjatoiveet ja toimittaa ne sen jälkeen anonyymisti minulle. Minä sitten lasteni kanssa kirjoitan toiveet ylös heidän askartelemille korteille ja me tuomme ne näihin kirjastoista löytyviin joulupuihin. Joulupuun oksilta löytyy lahjatoiveita helikoptereista ja autoista aina meikkeihin ja

vaatteisiin saakka. Tänä vuonna MLL:n Ivalon paikallisyhdistys sai joululahjatoiveita yli 60 kappaletta. – Koska ihmisten tahto osallistua lahjakeräykseen on ollut niin suurta aiempina vuosina, tänä jouluna laajennamme keräystä vielä vähän. Ripottelemme Joulupuun oksille lisäksi toiveita elokuvaja kylpylälipuista. Keräykseen voi osallistua myös tuomalla kirjaston Joulupuu-keräykseen joulukonvehtirasian, joka sujautetaan koko perheen iloksi lapsen lahjan mukana. Jokainen lapsi on joululahjansa ansainnut. Joulupuun alle voi kuka tahansa tuoda paketin. Jokainen lahjoitettu lahja tuo joulumielen jollekin lapselle, Hilli muistuttaa.

ER Ä

UPO UPO säiliöpakastin säiliöpakastin CF100N CF200N

149 €

”PIMEITÄ HINTOJA” Valaisimet

Pienkodinkoneet

-TARJOUKSIA

PALJON POISTOTUOTTEITA

–20 %

P. 016 662 800

Ivalontie 4, Ivalo

P. 016 662 120

PÄIVYSTYS 0400 695 115

K AUKO L ÄMMÖN KÄYTTÖÖN OTTOJA V U O S IK USTANN UKSE T

Maittava ja pehmeärakeinen.

120 m² omakotitalossa

Ei sisällä lainkaan soijaa.

3180 €

Valmistettu kotimaisesta viljasta.

*alv:ia ei peritä

KAUKOLÄMMÖN VUOSIKULUTUS

Kysy lisää Kinnusen Tähti-rehujen poronrehuista omalta kauppiaaltasi:

3300€ *sis. alv

LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN ASENNUS

1240€

*sis. alv

KAUKOLÄMMÖN V U O S I K U S TA N N U K S E T Perusmaksut

Energiamaksut

600

~1100 €

/ vuosi

€

/ vuosi

Kaukolämpö on ympäristöystävällinen ja vaivaton lämmitysratkaisu. Tuotamme kaukolämpöä Ivalossa, Inarissa ja Saariselällä lämpölaitoksissamme paikallisilla biopolttoaineilla kuten hakkeella. Kaukolämpömme tulee läheltä ja se on tasahintainen sekä luotettava tapa lämmittää niin kotitalouksia kuin yrityskiinteistöjä.

Sodankylä: Jorma Seppänen puh 050 463 6907 jorma.seppanen@k-rauta.fi

IVALO

19 MWh

LÄMMÖNJAKOKESKUS

Hippu-kaukolämmöllä säästät rahaa sekä luontoa.

Ivalo: Juha Kotikangas puh 040 480 1665 juha.kotikangas@k-rauta.fi

SODANKYLÄ

–30 %

Ivalon sähkö- ja kodinkoneliike

LIITTYMÄ

Kauppiaasi varastosta noudettuna tai tilalle toimitettuna säkkeinä tai irtona

199 €

Ville Vaarala

Maan parhaimmat rehukaupat, maan parhaille porotiloille. Turvallista käyttää, tehoaa pienempinäkin annoksina.

27.11.–4.12.2019

Ivalontie 71, 99800 Ivalo puh. 020 742 4070 www.k-rauta.fi

Palvelemme Ma-pe 8.00-17.00 La 9.00-13.00

Sumatie 2, 99600 Sodankylä puh. 010 346 6260 www.k-rauta.fi

Palvelemme Ma-pe 8.30-17.00 La 9.00-13.00

016 663 200 Sairaalantie 3A, 9 9 8 0 0 I VA L O Utsjoentie 38, 99980 UTSJOKI inergia.fi

Torstaina 28.11.2019

Kuva: Terhi Pekkala

– Elli on sopivasti nöyrä, mutta osaa samalla ratkoa tilanteita itsenäisesti kaukana ohjaajasta. Kooltaan se on kompakti ja minäkin jaksan tarvittaessa kantaa sen. Elli ei myöskään säiky tai hätkähdä pienistä ja se on säänkestävä ja rohkea. Ellissä sain juuri sen, mitä pentua ottaessani hain, kuvailee Jonna Meranne ensimmäistä VIRTA-koiraansa.

Minna Pulju ja Penna hyväksytyn VIRTA-käyttöönottotarkastuksen jälkeisissä tunnelmissa.

Inarista löytyvät Suomen pohjoisimmat viranomaiskäyttöön hyväksytyt pelastuskoirat Jonna Meranne ja Minna Pulju läpäisivät VIRTA-pelastuskoirakon käyttöönottotarkastuksen koiriensa Ellin ja Pennan kanssa viime kesänä. Nyt he voivat osallistua henkilöetsintätehtäviin poliisiviranomaisten apuna, osana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan tiimiä. Jonna Meranne tietää, että pelastuskoiraa ei kouluteta silmänräpäyksessä. Hänellä meni siihen Ellin kanssa kaksi ja puoli vuotta. Mutta oikeastaan aikaa kului 17 vuotta johtuen käsittämättömän huonosta tuurista. – Aloitin vuonna 2002 Espoon pelastuskoirissa ensimmäisen koirani kanssa. Ennen Elliä minulla on ollut neljä koiraa, jotka on kaikki jouduttu lopettamaan ennen kuin olemme ehtineet suorittaa viimeistä koetta. Käyttölinjaisen saksanpaimenkoira Ellin kanssa Jonna aloitti harjoittelun pennun ollessa 12-viikkoinen. Elli suoritti käyttöönottotarkastuksen hyväksytysti kolmevuotiaana. Mahdollisuus olisi ollut siihen jo puoli vuot-

ta aikaisemmin, mutta lumentulon esti koetilanteen järjestämisen. Lumisessa maassa jälkien seuraaminen olisi ollut koiralle liian helppoa.

Tiukat vaatimukset

Jonna ja Elli harjoittelevat vähintään neljä kertaa viikossa, joista osa on itsenäistä harjoittelua. Treenit tehdään kelillä kuin kelillä, sillä erilaisissa sääoloissa harjoitteleminen on tärkeää jo senkin vuoksi, että todellisessa hälytystilanteessa koirakon on pystyttävä toimimaan, oli keli mikä hyvänsä. Ennen VIRTA-käyttöönottotarkastukseen pääsyä sekä koiran että koiranohjaajan on suoritettava joko Suomen Palveluskoiraliiton tai Suomen

luyö

#kittilänjou

TORSTAINA 5.12.2019 KITTILÄN KIRKONKYLÄLLÄ • • • •

Lasten joulukulkue kirjastolta klo 17.30 Joulupukki tavattavissa torilla klo 18–20 Kauppoja auki klo 23 saakka Myyjäisiä kirkonkylällä

Tarkempi ohjelma sivuilla www.kittila.fi Tapahtuman järjestävät yhteistyössä:

Pelastuskoiraliiton hälytystasovaatimus. Käytännössä se tarkoittaa yhteensä kolmea hyväksytysti suoritettua koetta jäljessä ja haussa. Jälkikokeissa koirakko etsii vieraan henkilön tekemältä jäljeltä käyttöesineitä ja kadonneen henkilön. Hakukokeissa koirakko etsii maalihenkilöitä vaihtelevan kokoiselta etsintäalueelta. Käyttöönottotarkastukseen pääsee, kun toisesta maastolajista on suoritettuna peruskoe ja toisesta sekä peruskoe että loppukoe. Elli on suorittanut loppukokeen molemmissa. Käyttöönottotarkastuksessa koiran on löydettävä etsintäalueelle piiloutuneet maalimiehet, mutta koesuorituksessa tarkastellaan myös koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä sekä ohjaajan etsintätaktiikkaa. Läpäistyään käyttöönottotarkastuksen koirakko voi osallistua henkilöetsintöihin omassa Vapepan hälytysryhmässään.

Penna on ”dieselmalli”

Minna Pulju aloitti tavoitteellisen harjoittelun lapinporokoira Pennan kanssa, kun Pohjois-Lapin Koirakerhon yhteyteen perustettiin Pohjois-Lapin Pelastuskoirien alajaosto muutama vuosi sitten. Koirakolla oli kuitenkin jo haun ja jäljen perusteet hallinnassa, joten käyttöönottotarkastukseen vaadittava taitotaso saavutettiin jo parin vuoden aktiivisen harjoittelun jälkeen. Vaikka Penna on jo yhdeksänvuotias, eikä virkavuosia ole jäljellä enää kovin montaa, Minna halusi suorittaa viranomaistarkastuksen siitä saadun kokemuksen vuoksi. Kotona on oma kasvatti, viiden kuukauden ikäinen pentu, jonka kanssa on tavoitteena jatkaa pelastuskoiraharrastusta. Minnan mukaan lapinporokoiran luontaiset ominaisuudet sopivat hyvin pelastuskoiralle. Säänkestävyyden lisäksi rotu on ”dieselmalli”, joka jaksaa kulkea maastossa

ittilän irkonkylän

myös pitkäkestoisissa etsinnöissä. Lisäksi lappalaiskoirille tyypillistä herkkähaukkuisuutta voi hyödyntää haukkuilmaisussa.

Lisää aktiiveja kaivataan mukaan toimintaan

Sekä Minna että Jonna kuuluvat Pohjois-Lapin Pelastuskoiriin ja Jonna on myös yhdistyksen puheenjohtaja. Hän rohkaisee kaikkia pelastuskoiratoiminnasta kiinnostuneita mukaan toimintaan. – Kannattaa käydä tutustumassa. Eikä tarvitse ajatella, ettei osaa mitään. Kukaan muukaan ei ole osannut alussa mitään ja harrastuksen voi aloittaa minkä ikäisen koiran kanssa vaan. Harjoitusten sisältö vaihtelee. Välillä treenataan etsintää, välillä löydön ilmaisua. Harjoittelua tehdään metsämaastojen lisäksi myös kaupunkialueella, rakennuksissa, kytkettynä ja koiran ollessa irti. Harjoittelun ei tarvitse

ARPA

PÄÄPALKINTONA Peugeot 108 Active VTi 72 MYYNTIAIKA: 1.7.–4.12.2019 Tuet samalla Kittilän kirkon kylän kehittämistä, paikallista yhdistystoimintaa ja harras tusmahdollisuuksia. Lue lisää Kittilän kirkonkylän kylä yhdistyksen sivuilta. Lupanumero: RA/2019/538 Myyntialue: Lapin poliisilaitoksen alue

Lähetä tekstiviesti KITTILÄ numeroon

16499

olla tavoitteellista, mutta kuten mikä tahansa muukin harrastus, se vaatii sitoutumista, jotta tuloksia alkaa näkyä. Ketään ei kuitenkaan velvoiteta suorittamaan virallisia kokeita, vaan pääasia on, että harjoittelu on kivaa yhdessätekemistä koiran ja treenikavereiden kanssa, Jonna painottaa. – Minullakaan ei olisi Virta-koiraa ellei olisi niin hyviä treenikavereita. He ovat koko asian sydän, sillä yksin ei koiraa pysty kouluttamaan. Kun on hyvä porukka, niin tulosta tulee melkein huomaamatta. Seuraavaksi Jonnan tähtäimessä on pääsy Ellin kanssa kansainväliselle pelastustoiminnan peruskurssille ja rauniokoirakoulutukseen Pelastusopistolle Kuopioon. Sen jälkeen kutsu pelastustehtäviin voi viedä ulkomaille asti. Saila Vaara

IT VIELÄ EHD A OSALLISTU AUTON AN! ARVONTA

ARPA

10 € TUKEMASSA: Kittilän Autopeltikorjaamo ja Maalaamo Oy

KOLARIKORJAUS • AUTOMAALAUS • TUULILASIT p. 040 3509 200 • www.autopeltikorjaamo.fi

KITTILÄ Valtatie 31–33, 99100 Kittilä • p. (016) 620 0600

Torstaina 28.11.2019

SAARISELÄN KAUPPAKESKUS

Jänkäjääkäreiden muistolle Oli valkeat hanget, oli pakkasyöt Kaamosajan hämäryys peitti Lapin tienoot suruharsollaan. Yön hyytävässä kylmyydessä tekivät pommikoneet tuhojaan. Kylät tyhjenivät, kodit paloivat, raskaat evakkomatkat al-

koivat. Valui valkoiselle hangelle nyt ruutia, verta ja kyyneleitä. – Talvisota oli syttynyt. Metsissä, vaaroissa taisteltiin, vihollisen kulkuja estettiin ja kotiseutua, isänmaata talvisodan hengessä puolustettiin. Lumipuvuissa pakkaspäivinä

Koirat ovat todistetusti tehokkaita apureita peltoporojen siirrossa Pellot ja piha-alueet voivat houkutella poroja, kun siellä on herkullista ruokaa, suojaa pedoilta ja rauhaa hyönteisiltä. Mahdollisten maanomistajalle koituvien haittojen ehkäisemiseksi on porot kuitenkin siirrettävä soveltuvimmille laidunalueille. Porojen siirtäminen ihmisvoimin voi viedä aikaa tai joissain kohteissa olla jopa mahdotonta. Tähän tarpeeseen on etsitty ratkaisuja koiran työkäytöstä. On alueita, joissa porotöissä ei juurikaan käytetä koiria. Hyvän työkalun käyttöönottoa tuetaan Peltoporokoirien käytön tehostaminen -hankkeessa 2018-2020. Koirien työkoulutukseen annetaan neuvoja sekä tuotetaan tietoa ja uudenlaisia yhteistyömalleja koirien käyttöön. Sallassa on verrattu erilaisia tapoja peltoporojen siirrossa. Sen perusteella tiedetään koirien siirtävän porot nopeasti ja kustannustehokkaasti verrattuna ihmisvoimin tai moottoriajoneuvoilla tehtyihin siirtotöihin. Koirien käyttöön on luotu uudenlaisia yhteistyömalleja ja niitä on testattu muun muassa Kuusamon alueella. Siellä paliskunnissa on useita koiria työkäytössä, mutta porottomat koiranomistajat ovat tulleet kiireapulaisiksi siirtämään poroja. Yhteistyöstä on pidetty ja sen edellyttämiä sopimuksia koiranohjaajan ja paliskunnan välille on tehty Kuusamossa puolenkymmentä. Tätä yhdessä tekemisen mallia on lähdetty

kokeilemaan myös muissa paliskunnissa. Poronhoitajien omien koirien käyttöä on tuettu koulutus- ja keskustelutilaisuuksien kautta. Esimerkiksi Pellossa Minna Mäntyranta-Mustosen Saajómannu -tilalla järjestettiin kahden päivän keskustelu- ja koulutustilaisuus. Myös Sallassa lammastilalla sekä Rajajoosepissa poropaimennustapahtuman yhteydessä on koulutettu ja keskusteltu koirien työkäytöstä niin hankkeen kuin muiden toimijoiden johdolla. Poronhoitajat ovat saaneet eväitä oman koiran koulutukseen ja tietoa on jaettu puolin ja toisin toimijoiden kesken. Eri alueilla koiria käytetään eri tavoin ja kokemusten vaihto on antoisaa. On ollut ilo huomata, että vaikka koiran käytön kulttuuri oli paikoitellen vaarassa, kiinnostus koirien työkäyttöön on kasvanut. Koottua tietoa koiran käytöstä porotöissä ja peltoporojen siirtämisessä on maaliskuussa 2020 järjestettävässä seminaarissa, sekä porokoirien kouluttamisesta ja käytöstä kertovassa oppaassa. Nappaa lisätiedot talteen internetistä www.pepoko.fi tai Facebook -ryhmästä Peltoporokoira-hanke.

Sanna Vinblad Kirsi Muuttoranta Lapin ammattikorkeakoulu

UTSJOKI • OHCEJOHKA

JOULULYSTIT – JUOVLALUSTAT Kulttuuria, liikuntaa, leikkejä, askartelua… Kultuvrra, valastallan, stuohkan, buđaldan…

Utsjoen koulukeskuksessa – Ohcejoga skuvlaguovddažis 13.—14.12.2019 Utsjoen sivistystoimi · Čuvgehusdoaimmahat Kansalaisopisto · Rávesolbmuidskuvla Pedar Jalvi -kirjasto · Pedar Jalvi -girjerádju Vapaa-aikatoimi · Àsttoáiggedoaibma Hanketoiminta · Fitnođatdoaibma Utsjoen kunta | Ohcejoga gielda | www.utsjoki.fi Luossa 1a, 99980 Utsjoki/Ohcejohka | +358 40 188 6111

matkatessa olivat ladut jäiset, mutta rintamilla sekä ilmasotatoimissa sykkivät lämpimät, aseveljeydessään rehdit ja rohkeat suomalaiset sydämet. Suomi ei taipunut naapurinsa suuren voiman ja vallan alla. Itsenäisyys säilytettiin mo-

nilla taisteluilla, raskailla uhrauksilla. Koko maa oli vielä haavoittuvassa, lähes murtuvassa tilassa. Mutta koskaan ei menetetty lujaa uskoa, toivoa, rakkautta ja huomiseen luottamista, katseet olivatkin jo päivissä tulevissa.

UTSJOKI • OHCEJOHKA KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET UTSJOEN KUNNASSA 2019 / ÁIGODAT-INFLUENSABOAHKOHUSAT OHCEJOGA GIELDDAS 2019 Yleinen rokotuspäivä / Almmolaš boahkohanbeaivi: Utsjoki/Ohcejohka:

22.11. klo 12–15, 28.11. klo 9–16, 2.12. klo 9–11, 5.12. klo 12–15

Karigasniemi/Gáregasnjárga: 21.11. klo 9–15, 25.11. klo 11:30–15, 5.12. klo 9–15, 12.12. klo 9–15 Nuorgam/Njuorggán:

Muistot jäivät tuleville sukupolville sotien historiassa, ovat siellä kelohongan koloissa, räiskyvissä revontulissa. Kaukaisissa kairoissa, jänkien varvuissa ja selkosten valkoisilla hangilla elävät yhä sankariteot Lapin tarinoissa. Vuosien menneiden jälkeen yöttömän yön paljakoilla, sinirinnan lauluissa ja uljaiden joutsenten siivillä kiitävät nyt sydämien suuret kiitokset ja kunnioitukset kaikille sodissa kaatuneille sekä jo menneille ja vielä tässä päivässä ja huomisessa eläville Lapin urheille veteraaneille. Kullankeltaiset kullerot ja hohtavan valkoiset lapinvuokot kukkivat meille edelleenkin joka ikinen kesä. KIITOS!

Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. (016) 668 741 fax. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi

JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA

9–21

• • RAVINTOLA –PIZZAT • HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN • KOTIKEITTIÖ –TAKE AWAY • KOTILEIPOMO • BAKERY • SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ • TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA

MAJOITUSVARAUKSET, HUONEET JA HUONEISTOT Vuokraukset: • puh. 044-363 6972 • majoituskuukkeli.fi

Leena Aalto

27.11. klo 9–11, 4.12. klo 9–11

Influenssan ehkäisyssä pyritään vähentämään vakavan taudin ilmaantuvuutta, ennenaikaisia kuolemia ja sairaanhoidon tarvetta. Suomessa rokote kuuluu yleiseen rokotusohjelmaan ja maksuttomaan rokotukseen oikeutettuja ovat: • Potilas- ja hoivatyötä tekevä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö • Kaikki 65 vuotta täyttäneet • Kaikki 6 kk – 6 v ikäiset lapset • Raskaana olevat • Varusmiespalvelukseen astuvat miehet ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvat naiset • Kaikenikäiset sairautensa vuoksi lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluvat, kuten henkilöt, joilla on – krooninen sydän- tai keuhkosairaus – diabetes tai muu vastaava aineenvaihduntasairaus – krooninen maksasairaus tai munuaisten vajaatoiminta – tauti, joka heikentää vastustuskykyä – vastustuskykyä heikentävä hoito esim. elinsiirtoon tai syöpähoitoon liittyen – krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti – muu vakavalle influenssalle mahdollisesti altistava sairaus – henkilö, jonka perheenjäsenen immuunipuutos on heikentynyt sairauden tai lääkityksen vuoksi Maksuton rokote voidaan antaa muillekin, jotka sairautensa vuoksi siitä selvästi hyötyvät, rokotustarpeen arvioi terveydenhoitaja.

Influenssa eastadeamis viggojuvvo geahpedit duođalaš dávdda ilbmama, ovdaláiggi jápmimiid ja buohccidivššu dárbbu. Suomas boahkuheapmi gullá dábálaš boahkohanprográmmii ja nuvttá boahkuheapmái lea vuoigatvuohta čuovvovaččain: • Buohcciiguin ja dikšunbarggu bargi dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggi bargit • Buohkat, geat leat 65-jagi deavdán • Buot 6 mánnosaš – 6 jagi mánát • Áhpehis nissonat • Vearjoalbmá bálvalussii álgi albmát ja eaktodáhtolaš vearjobálvalussii álgi nissonolbmot • Buot ahkásaš buohcuvuođaset geažil medisiinnalaš riskajovkui gulli olbmot, dego sii, geain lea – Kronalaš váibmo- dahje geahpesváddu – diabetes dahje eará vástideaddji ávnnasmolsašuvvanváddu – Kronalaš vuoivvasváddu dahje manimučča váilevaš doaibman – dávda, mii hedjonahttá vuostálastinnávcca – Vuostálastinnávcca hedjonahtti dikšun omd. orgánasirdima dahje borrasa dikšuma oktavuođas – kronalaš neurologalaš buohcuvuohta dahje nearvadeahkkedávda – eará garra influensii vejolaččat hearkudeaddji dávda – olmmoš, gean bearašlahtu immunaváili lea hedjonan buohcuvuođa dahje dálkkodeami geažil Nuvttá boahkuheapmi sáhttá addot earáidege, geat buohcuvuođaset geažil das čielgasit ávkašuvvet, boahkuhandárbbu árvvoštallá dearvvasvuođadikšu.Lisätietoja/Lassedieđut: th/dd Ringa 040 758 2073 ja th/dd Indira 040 758 2076 Utsjoen kunta | Ohcejoga gielda | www.utsjoki.fi Luossa 1a, 99980 Utsjoki/Ohcejohka | +358 40 188 6111

UTSJOKI • OHCEJOHKA Ohcejoga ja Kárášjoga gielddaid oktasaš ahkeolbmuid NABO-DEAIVVADEAPMI

gaskavahkku 11.12.2019 dii 12.00 Gáregasnjárggas. Boradeapmi Guossi-restauraŋŋas ja prográmma kapeallas. BURESBOAHTIN! Oktasaš sáhttu ordnejuvvo, várre boradeapmái 10 € Almmuheamit ja lassedieđut gaskavahkku 4.12 radjái doaibmajođiheaddji Sirpa Halonen +358 40 481 3565

Utsjoen ja Karasjoen kuntien yhteiset ikäihmisten NABO-TREFFIT

keskiviikkona 11.12.2019 klo 12.00 Karigasniemellä. Ruokailu Guossi-ravintolassa ja ohjelma kappelilla. TERVETULOA! Yhteiskyyti järjestetään, varaa ruokailuun 10 € Ilmoittautumiset keskiviikkoon 4.12.2019 mennessä toiminnanohjaaja Sirpa Halonen +358 40 481 3565 Utsjoen kunta | Ohcejoga gielda | www.utsjoki.fi Luossa 1a, 99980 Utsjoki/Ohcejohka | +358 40 188 6111

UTSJOKI • OHCEJOHKA TERVETULOA

maanantaina 2.12.2019 klo 17.00 Utsjoen valtuustosaliin keskustelemaan työn alla olevasta kirkonkylän asemakaavasta. Tilaisuudessa esitellään myös Utsjoen matkailun maankäyttö- ja kehittämissuunnitelmaluonnos.

BURESBOAHTIN

vuossárgga 2.12.2019 dmu 17.00 Ohcejoga váldostivrasálii ságastallat girkosiidda sajádatláva birra, mii lea barggu vuolde. Dilálašvuođas ovdanbuktojuvvo maiddái Ohcejoga mátkkošteami eanageavahan- ja ovddidanplánaárvalus.

Utsjoen kunta | Ohcejoga gielda | www.utsjoki.fi Luossa 1a, 99980 Utsjoki/Ohcejohka | +358 40 188 6111

Torstaina 28.11.2019

METSÄTALOLLA AVOIMET OVET MA 2.12. klo 13–19 Sudentie 1, Ivalo *PELTONEN-SUKSET* *ALPINA-MONOT*

*REX-SAUVAT JA -VOITEET* *MITSUBISHI-LÄMPÖPUMPUT* MYYNTI- JA ESITTELYPÄIVÄ INARIN YRITYKSEN TALOLLA LA 7.12. Kultamiehentie 1, Inari

PUUHAKARI OY KARI PERÄTALO

info @ puuhakari.fi

KARI 040 5477 623 JORI 040 6696 609

klo 13–17 Kahvitarjoilu Tule jututtamaan metsänhoitoyhdistyksen, Metsäkeskuksen, Inarin yhteismetsän, Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden ja MTK:n väkeä klo 17:30 MHY Ylä-Lapin ajankohtaiset asiat, Annakaisa Heikkonen, MHY Ylä-Lappi – Puukauppa ja metsien sertifiointi – Länsi-Lapin fuusiohankkeen esittely klo 18:00 Ajankohtaista metsätietoa metsänomistajalle, Vesa Tolonen, Metsäkeskus Tervetuloa!

Vyöhyketerapia (Ersdal) korvakynttilähoito hermoratahieronta perinteinen hieronta

Ivalossa ke 27.11. –su 1.12. Luontaishoitaja, dipl.vyöhyketerapeutti

Tanja Kultti

LOT

–25%

LAISIMET

KAIKKI VA

Myynnissä

kankaita, lankoja, nappeja ym. ompelutarvikkeita ke–pe 27.–29.11. klo 10–17

Sámi Duodji

–15%

Kinkkutilaukset! P. 0500 527 428 Reiki1-kurssi Ivalossa 7.-8.12.

Lisätiedot:

Corgi – Kuningattaren koiranpentu (dub.) To 28.11. klo 18 Su 1.12. klo 14 Liput 8 €, kesto 1 h 28 min.

Lasten aamuleffa Pikkukummitus Lapanen ja setä Riukuliini Pe 29.11. klo 9.30 Kesto 43 min., vapaa pääsy!

K12

Le Mans 66 – täydellä teholla (Ford v Ferrari) Su 1.12. klo 18.15 viimeinen esitys! Liput 10 €, kesto 2 h 33 min.

Tähtien Polku 050 558 2126 paivi@tahtienpolku.com K12

Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä Pe 29.11. klo 19 ensi-ilta! La 30.11. klo 18 Ke 4.12. klo 18 Liput 8 €, kesto 2 h 10 min.

Tarjoukset voimassa TO–LA

Ivalontie 8, IVALO, puh. 016 661 122 maalikonekota@maalikonekota.fi www.maalikonekota.fi Palvelemme ma–pe 8–17.30, la 9–14

Inarin vanha koulu, Inarintie 42 Tied. 040 515 9755

Last Christmas Ke 27.11. klo 18 Liput 8 €, kesto 1 h 43 min.

Puh. 040-5200 643

Tapahtumatorilla to 28.11. klo 10–14 Myös kotiinkuljetus! • Tuoreet kyljykset • Palvituotteet • Makkarat ym.ym.

UVA L U O J T U LOP

E S IT TÄ Ä :

Myös iltaisin ja viikonloppuisin

Nasuneuvos

Y A D I R F K BLAC

E LOKU VATE AT TE RI

15,– Himmu

KAUPAN PÄÄLLE RAJA-JOOSEPPIPOSTIKORTTISETTI

TYNNYRINTAPPI

K12

Kiitos tilauksestasi Su 1.12. klo 16 Ma 2.12. klo 18 Liput 8 €, kesto 1 h 41 min.

Ennakkoliput kunnantalolta arkisin klo 9–15. Lipunmyynti avataan puoli tuntia ennen esitystä. A S L A K | I VA L O N T I E 1 8 |

Muutoksia jäteastioiden tyhjennyspäivissä ja toimipisteiden aukioloajoissa

Inarilaisen toimituksesta

Laminointipalvelua Suojaa tärkeät dokumenttisi kaksipuoleisella muovilla

Itsenäisyyspäivä aiheuttaa muutoksia jäte astioiden tyhjennyspäiviin Inarin alueella. Ti 3.12.2019 tyhjennysvuorossa olevat jäteastiat reitillä Ivalo ja Rajanperä tyhjennetään ma 2.12.2019. To 5.12.2019 tyhjennysvuorossa olevat jäteastiat reitillä Inari ja Nellimintie tyhjennetään ke 4.12.2019. Pe 6.12.2019 tyhjennysvuorossa olevat jäteastiat reitillä Saariselkä ja Sahanperä tyhjennetään to 5.12.2019.

Sámi Soster rs Muittohallat-prošeavtta ahkeolbmuid deaivvadanbáikki RABAS UVSSAID BEAIVI Gáregasnjárgga gilidálus vu 2.12.19 dii 10.00–14.00 Guossin Ristenrauna Magga ja Anne Näkkäläjärvi Buresboahtin! *****

Palvelupisteet lukuun ottamatta jäteasemia Ivalossa, Kemijärvellä, Kittilässä ja Sodankylässä ovat suljettu henkilöstön Rauhallista koulutuksen vuoksi 5.12.2019. itsenäisyys Kaikki jäteasemat sekä päivää! palvelupisteet ovat suljettu itsenäisyyspäivänä 6.12.2019 Asiakaspalvelu ma-pe 9-15.30 040 351 1771 www.lapeco.fi

Sámi Soster ry:n Muistutella-projektin ikäihmisten tapaamispaikan AVOIMET OVET

www.inarilainen.fi

MYÖS VERKKO- alk. LEHTENÄ 7,35 €/kk

Karigasniemen kylätalolla ma 2.12.19 klo 10.00–14.00 Vieraina Ristenrauna Magga ja Anne Näkkäläjärvi Tervetuloa! Lisätietoja; Merja Pieski tel 040 138 1616

Torstaina 28.11.2019

Suora Linja Myydään Pyykinpesukone, h. 30 €. 040 148 1687 Ostetaan Ostetaan Erämökki Inarista tai Enontekiöltä, järven tai joen rannalta luonnon rauhasta. 044 566 7112 /Aino Hynnä Vuokrattavana Vuokrattavana Ok-talo Pikku-Petsamossa. 0400 693 361

Yhdistyspalsta Ivalon MLL: Perhekahvila tiistaisin klo 10-12 urheilutalon Stönöllä. Tarjolla lämmin ruoka. Ennen perhekahvilaa salivuoro tiistaisin klo 9.3010.30. Perheliikuntavuoro urheilutalon salissa torstaisin klo 9.30-11. Vapaata liikuntaa oman aikuisen kanssa! Sählykerhot perjantaisin klo 16-17. 3.-6. luokkalaiset ja klo 17-18. 1.-2. luokkalaiset. Oma maila ja sisäpelikengät. MLL Inarin paikallisyhdistys: Perhekahvila Vintillä keskiviikkoisin klo 11.30-13.30. Alle kouluikäisten liikuntakerho lauantaisin klo 11-12 Inarin koulun salissa. Seuraa ilmoittelua fb ennijengi MLL:n Utsjoen yhdistys: Perheiden salivuoro keskiviikkoisin Utsjokisuun koulun salissa klo 16.30-18. Lapset tulevat vuorolle yhdessä aikuisen kanssa ja paikalle tulevat päättävät yhdessä mitä sillä kertaa tehdään. Ensi kertaa mukaan tuleva soita tai viesti Kirsille puh.0407011313/iltaisin. Soittele Kirsille toimintaideoista ja tulla mukaan toimintaan! LaSun jumpat yläasteen salissa: KE 17.30-18.15 riemuliikunta 3-6 vuotiaille. KE klo

Ilmoitukset ma klo 15 mennessä. Hinta alkaen 10 €. INARINTIE

18.30-19.30 pumppi. TO klo 18.30-19.30 tehojumppa. Lisätietoja lapinsudet.jumpat@ gmail.com. Kaikenkuntoiset mukaan! Tanssiseura Heinäkengät ry: Harjoitukset ala-asteen pikkusalissa. To 28.11. klo 18.00 tangon jatko, Pauliina ohjaa. Joulukuussa viikkovuorot tauolla. Lisätietoja ja mahdolliset muutokset verkkosivuilta www.heinakengat. palvelee.fi Inarin Ilves: lasten liikuntakerhot Vasatokassa seuraavasti: ti klo 17-18 sähly 3.-4. lk; ke klo 17-18 lentis, 0-2.lk tytöt ja pojat sekä 3.lk tytöt; klo 18-19:30 lentis, 4.-9.lk tytöt; to klo 17-18 sähly, 0-2. lk; klo 18-19.30 lentis 5.-9.lk tytöt ja pojat. Lisätiedot Mirva/ 040-7538768. Lukkopaini/brassijujutsu Inarin koulun salissa ti klo 19-21 ja to klo 19:30-21. Lisätiedot Jukka/ 040-7780673. Aikuisten lentis Vasatokan salissa ti klo 18-20. Lisätiedot Mirva/ 0407538768. Höntsälätkää Inarin hiihtostadionilla pe klo 18 alkaen. Samalla voit teroituttaa luistimet, 2 e/ kerta. Lisätiedot Lauri/ 0405254526. Inarin Tai-Shin-Mun ry: KungFu harjoitusajat: Arkisin klo 18–20, Ivalontie 12. Facebook: Tai Shin Mun Ivalo www.taishinmun.fi Inarinjärven jouset: Uusi harrastaja, tervetuloa kokeilemaan jousiammuntaa. Harjoitukset sisällä Ivalon ala-asteen isossa salissa sunnuntaisin alkaen klo 18. Ikäraja 12 vuotta. Lisätietoja seuran fb-sivuilta. Inarin Yritys ry: Inarin koulun salissa 7-9 vuoden ikäisille, kaikille ikäluokkaan kuuluville avoin, iltapäivä liikuntakerho, maanantaisin klo 16-

Kokouksia Anarâšah rs – Inarinsaamelaiset ry. Inarin Järvipelastusyhdistys ry

SYYSKOKOUS 9.12.2019 klo 18.30 Ivalon paloasemalla. Hallitus kokoontuu klo 18.00.

MLL:n Utsjoen yhdistyksen

SYYSKOKOUS

VUOSIKOKOUS

su 1.12.2019 klo 18.00 Inarin kirkonkylä, Hotelli Kultahovi Tervetuloa! Pyereest puáttim! Hallitus kokoontuu klo 17.00 Ilmoittautumiset jouluiseen ruokailuun 30.11. men nessä klo 16.00 jälkeen p. 040 564 0053

Akujärven kyläyhdistys ry

4.12.2019 klo 17.00 Utsjokisuun koulun jumppasalissa.

SYYSKOKOUS

Käsitellään sääntömääräiset asiat Tarjolla pientä suolapalaa. Tervetuloa koko perhe!

Esillä sääntömääräiset asiat Tervetuloa!

Hallitus

La 7.12.2019 klo 17 Ivalo Hotelli

Hallitus

17. Ilmoittaudu Emmille textarilla 0442941511. Ivalossa Lukion salissa kaikille ikäluokkaan kuuluville avoimet junnujen liikuntakerhot ja urheiluharjoituksia keskiviikkoisin klo 17:30-18:30, jolloin on 6-9v vuoro ja klo 18:30 – 20:00 on 10-14v vuoro. Sisäpelikengät tai mennään avojaloin, ilman sukkia. Juomaa, pyyhe ja vaihtopaita mukaan. Kerhojen järjestäjä ei vastaa tapaturmista, joten oma vakuutus, skipassi, tms on hyvä olla. Ei osanottomaksua. Ilmoittautukaa textarilla; Emmi Leivo 0400162059 (6-9v ryhmä) ja 0451788178 Taina Hakovirta, (10-14v ryhmä). Vasatokassa futsalkerho Perjantaisin klo 17:00 - 18:30, harjoituksen ja pelaaminen. 7-15 vuotiaat tytöt ja pojat. Sisäpelikengät, vaihtopaita ja juomapullo mukaan. Ei osanottomaksuja. Tervetuloa harjoituksiin - huolehdithan, että pelaajilla on voimassa oleva vakuutus. Ohjaajina toimivat Esko aarnio 040 737 8181 ja Marko Tervaniemi 040 826 7554, heiltä voi kysyä lisätietoja. Uusi hiihtotaitoharjoitukset; tiistaisin klo 18 jatkuvat nuorten hiihtovalmennettavien hiihtoharjoitukset. seuraa fb- sivuja. Ohjaajana Yrjö Portti. Hoku Sei Kai ry: Harjoitukset Ivalon yläasteen salilla, junnut (ikäraja 7-13) ma klo 18.30-19.30, pe klo 18-19. Aikuiset ma 19.30-20.30, ke 19.45-21.45, pe 19-20. Lisät. 040 640 3665 VeePee Puttonen. Ivalon Urheiluampujat: Ampumakoulu (7-14 v) keskiviikoisin Ivalon työnväentalolla klo 18-19. Kausimaksu 35 € (sis. syys ja kevät sekä vakuutus). Naisten vuoro tiistaisin klo 18 uudet ja vanhat jäsenet mukaan. Lisät. Veikko 040 7671339, Helena 0400 759725. Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osasto ry: järjestämme opastetun jouluostos- ja kulttuurimatkan Murmanskiin 29.11.-1.12. Lisätietoja antaa puheenjohtaja Eila Rimpiläinen, eila.rimpilainen@gmail. com. Jäsenet tervetuloa, ei-jäsenet voivat myös ottaa yhteyttä, koska bussi on iso. Ylä-Lapin Karjalaseura ry: Pikkujoulu Ivalon ortodoksikirkon seurakuntasalilla to 5.12. klo 18. Joulupuuro ja torttukahvit 5 euroa. Pikkupaketti pukinkonttiin. Nellimin Pyry: Liikunnanohjaaja Kerhotalolla 4.12. klo 16. Ivalon Eläkeläiset ry: Viikkotapaamiset Ivalon työväentalolla keskiviikkoisin kello 10. Jumppahetki kello 11.00. Pieni paketti arpajaisiin. Pikkujoulu Ivalon työväentalolla ke 4.12. klo 10.30 alkaen. Klo 11 seuraamme yhdessä

Eläkeläiset ry:n valtakunnallista juhlaa Helsingistä. Voileivät, joulupuuro ja torttukahvit 5 euroa. Pikkupaketti joulupukin konttiin. Inarin-Utsjoen näkövammaisten kerho jouluisissa tunnelmissa torstaina 5.12. kello 13.00-15.00 seurakunnan kokoustilassa Sairaalantie 5. Jouluruoka, omavastuu 10 €. Pieni paketti mukaan. Inarin Sydänyhdistys ry: Liikuntavuorot Urheilutalolla maanantaina ja perjantaina klo 11-13. Sulkapallo klo 11-12, ohjattu jumppa klo 1213, kuntosali klo 11-13. Tule mukaan hyvän mielen liikuntaan! Pikkujoulu jäsenille Hotelli Ivalossa ke 11.12. klo 13. Ruokailua varten SITOVA ilmoittautuminen 29.11. mennessä Annikille puh. 0408327116. Tule mukaan! Inarin-Utsjoen kuuloyhdistys ry: ”Ollaan kuulolla” ke 4.12. klo 14 Kirkkoherranvirasto, Sairaalantie 5, Ivalo. Olet tervetullut mukaan kahvistelemaan ja tutustumaan kuulolähipalvelutoimintaan. Neljän yhdistyksen yhteiset PIKKUJOULUT 14.12. klo 15 alkaen WILDERNESS HOTELLI INARI. Lähtö Ivalosta Petsamontie 5 (vanha linja-autoasema) yhteiskuljetuksella klo 14. Hinta: omavastuu jäseneltä 15€/jäsen Ei jäsen 38€/hlö. Pikku pkt yhteiseen pukinkonttiin.Sitovat ilmoittautumiset:Kuulo ja Muisti yhdistykset Taimi Seurujärvi p 0400566704, Hengitysyhdistys Sirpa Lakotieva 0407403796, Reumayhdistys Ritva Alenius 0400662751, 30.11.2019 mennessä. Omavastuu maksetaan linja-autossa, tasaraha mielellään. Pohjois-Suomen syöpäyhdistys - Ivalon osasto: ohjattu sisäliikunta lukion salissa tiistaisin klo 17-18. Pikkujoulu to 28.11. klo 18 alk. Valkamassa. Kaikki mukaan!

Omena Suomi

99 KG

voimassa 1.12.19 asti.

MA–LA 7–22.00, SU 9–21.00 Inarintie 57, 99870 Inari puh. 050 364 9654 pirkko.rajaluoto@k-market.com

Paistopisteestä lämpimät pikkusuolaiset mukaan vietäväksi Esim.

Leipurin lihapiirakka 110 g

7,18€/kg

28.11. Muistisiskot ja –veljet -ryhmä on työikäisten muistisairastuneiden vertaisryhmä. Kokoonnumme parillisten viikkojen keskiviikkoina Ivalossa. Lisätietoa: muistiohjaaja Virpi p. 045 6943759. SámiSoster ry:n Toimintatupa (Pappilantie 4) avoinna ma-to 10-15. Ikäihmisten ryhmätoiminta tiistaisin ja keskiviikkoisin, lisätietoja Birgen ruovttus-ohjaaja Rauna Triumf, puh. 040 1764130. Mettäterapija Äijäryhmä maanantaisin, lisätietoja Mettäterapija-päihdetyöntekijä Tero Hakovirta, puh. 040 1563357. Lapin ensi- ja turvakodin Kriisikeskus tarjoaa Lapin alueella apua ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa, odottamattoman järkyttävän tapahtuman kohdatessa tai erilaisissa elämänkriiseissä – tilanteissa, joissa omat selviytymiskeinot eivät riitä. Keskusteluaikoja kriistyöntekijöille on saatavilla maanantaista perjantaihin klo 8–18 välillä. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus kriisityöntekijöille p. 040 553 7508 maanantaista perjantaihin klo 8–16. Kriisichat torstaisin klo 12– 14 (pääsy nettisivujen kautta). Kriisikeskuksen palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. www.lapinensijaturvakoti.fi. Saalemin kirppari: Metsätie 2, avoinna ti, to, pe klo 11– 16, ke klo 11–18. Otamme vastaan hyväkuntoisia vaat-

079 KPL

teita, tavaraa, huonekaluja. Rikosuhripäivystys tarjoaa neuvoa ja tukea rikoksen uhreille, heidän läheisille ja rikosasiassa todistaville. Lapin aluetoimiston puhelinnumero 0400 979 175, Rovaniemen palvelupiste 0400 979 026, Meri-Lapin palvelupiste 040 631 8550, Ylä-Lapin palvelupiste 040 669 5383. Ivalon Seudun työttömät ry: Kirppis ja kahvio, Vasantie 3, p. 046-613 7055. Ivalon urheilukentän takana. Avoinna: ma–to klo 10–15.30 ja pe 10–13. Keittolounas maanantaisin, hinta 3 € jäsenet, 5 € muut. facebook.com/ivalon.tyottomatry. Otamme vastaan hyväkuntoisia huonekaluja ja vaatteita sekä vapaaehtoisia kirpparille. Ivalon AA-ryhmä kokoontuu perjantaisin klo 19 päiväkeskus Valkamassa, Petsamontie 5 D. Avopalaveri joka kk:n ensimmäinen perjantai. Inarin perinteinen AA-ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 19 Pappilantie 2, Inari. Avopalaveri joka kk:n viimeinen maanantai. Inarin Sápmi AA-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 srk-talolla, Pappilantie 2, Inari. Jehovan todistajat Ivalon srk: Sunnuntaisin esitelmä klo 11 valtakunnansalilla. Vapaa pääsy, ei kolehtia!

Lukijan kuva

Napapiirin Omaishoitajat ry tarjoaa Kuin ensimmäistä päivää-draamakomedianäytöksen toiminta-alueemme omaishoitajille ja –hoidettaville la 14.12. klo 13:00-16:30 (Lappia-talo, Jorma Eton tie 8A, Rovaniemi). Mukaan mahtuu 80 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Lisätiedot/ ilmoittautumiset pe 22.11. mennessä: Meeri Linna, p. 040 579 8551 Lapin Muistiyhdistys: Käsityötupa on tarkoitettu ihmisille, joilla on muistisairaus tai muistin pulmia. Kokoontumispaikka: Palvelutalo Koivikon puutyötila (Sairaalantie 7-9). Ryhmä kokoontuu klo 13-15 ke 27.11. Aivoreeni -ryhmä on tarkoitettu ihmisille, joilla on muistisairaus tai muistin pulmia. Kokoontumispaikka: MedInarin kokoustila (Piiskuntie 5). Ryhmä kokoontuu klo 13-15 to

Inarilaista luetaan Teneriffalla Inarilaisen lukijat Tuula-Sisko Freudenthal ja Juhani Leino (kuvassa) lähettävät terveisiä Teneriffan Puerto de la Cruzista. Taustalla näkyy Teide-tulivuori, joka

on Espanjan korkein vuori 3718 metrillään. Kuvan napannut Tuula-Sisko kertoo, että lämpöäkin on piisannut mukavasti, kuvaushetkellä noin 25 astetta.

Torstaina 28.11.2019

Pikkukummitus Lapanen ja setä Riukuliini

Pikku-Anna (Lilla Anna) ja setä Riukuliini (Långa Farbrorn) aikovat katsoa elokuvia. Pikku-Anna haluaa nähdä viisi suosikkielokuvaansa Lapasesta ja hänen ystävistään. Koska setä Riukuliini pelkää kummituksia, hän ei uskalla katsoa elokuvia, vaikka Pik-

ku-Anna sanoo että ne eivät ole ollenkaan pelottavaa. Pikku kummitus Lapasen kanssa saamme ottaa taas osaa jännittäviin seikkailuihin yhdessä Lapasen, Lapaniinan, Prinssi Lurkkin ja muiden Hyvänhuomenen linnassa asustavien kanssa. Lopuksi jopa kummituspelkoinen setä Riukuliini huomaa, etteivät elokuvat ole lainkaan pelottavia

vaan uskaltautuu niitä katsomaan. Onneksi Pikku-Annalla on vielä yksi yllätys jäljellä. Kehystarinan sisällä esitetään viisi lyhyttä kertomusta, joissa Lapanen telttailee, hoitaa lepakonpoikasta ja nauttii hyvästä ruoasta kummitusperheensä ja ystävänsä prinssi Lurkin kanssa. Elokuvassa lapset ovat toimijoita ja pääosassa. Kaikki viisi tarinaa käsittelevät pelkäämistä eri näkökulmista. Aikuiset ovat elokuvassa taustalla. Elokuva perustuu Inger ja Lasse Sandbergin tekemiin kuvakirjoihin ja niiden hahmoihin.

Inergia Oy on energiakonserni, jonka toimialoja ovat sähkön siirto, kaukolämmön tuotanto ja jakelu sekä vesihuolto. Inergia-konsernin liikevaihto on 12,4 M€ ja työntekijöitä on yhteensä 32. Emoyhtiö, Inergia Oy, tarjoaa palveluitaan tytäryhtiöilleen. Emoyhtiön liikevaihto on 3,3 M€ ja työntekijöitä 10.

Veitset esiin - kaikki ovat epäiltyjä

VEITSET ESIIN – KAIKKI OVAT EPÄILTYJÄ on nokkela nykypäivän murhamysteeri, jossa kuka vain voi olla syyllinen. Elokuva on ohjaaja Rian Johnsonin (Brick, Looper, The Last Jedi) kunnianosoitus kaikkien aikojen murhamysteerien mestarille, Agatha Christielle.

Tunnettu rikoskirjailija Harlan Thrombey (Christopher Plummer) löydetään kuolleena kartanostaan hänen syntymäpäiväjuhliensa jälkeen. Utelias ja tyylikäs etsivä Benoit Blanc (Daniel Craig) ilmaantuu paikalle tutkimaan tapausta. Etsivä Blanc sukkuloi Harlanin ristiriitaisen perheen ja uskollisen palvelusväen välillä. Harhautus-

Onnittelemme stipendien saajia

PENTTI KELLOKUMMUN MUISTORAHASTOSTA

Kiitos tilauksestasi

2000 €:n stipendisumma päätettiin jakaa tasan seuraavien henkilöiden kesken:

Ukko Koivisto, Ivalo Pessi Koskinen, Inari Elina Mannermaa, Ivalo Milja Rova, Ivalo Olemme jakaneet vuodesta 2015 alkaen vuosittain 2000 € arvosta stipendejä Inarin ja Utsjoen alueilta kotoisin oleville opiskelijoille. Stipendit ovat pääosin teknisten alojen opiskelijoille ja niiden jaosta päättää Inergia Oy:n johtoryhmä.

inergia.fi

Haemme määräaikaista

VIESTINTÄSUUNNITTELIJAA konsernipalvelut–tiimiimme Tehtäviisi kuuluu • sisällöntuotanto sisäiseen ja ulkoiseen viestintään • internet-sivujen ylläpito • somekanavien sisällöntuotanto • asiakirjojen kirjoittaminen • Yhtiön sisäisen ohjeistuksen päivittäminen Osaat tuottaa sisältöä eri kanaviin sekä yhtiön sisäiseen että ulkoiseen viestintään. Sinulla on kokemusta Wordpresstai vastaavasta nettisivualustasta ja hallitset Microsoft-toimistoohjelmat. Eduksesi katsotaan kokemus Adobe-ohjelmistoista. Kykenet tuottamaan sisältöä eri medioihin sekä kirjoittamaan tekstejä hyvällä suomen kielellä – myös englannin kielen osaamista tarvitaan ajoittain. Edellytämme tehtävään soveltuvaa koulutusta tai kokemusta sisällöntuotannosta eri medioihin. Someosaaminen sekä videoiden editointitaidot ja asia-

kaspalveluosaaminen katsotaan eduksi. Tarjoamme mukavan työyhteisön, jossa voit kehittää omaa osaamistasi vaihtelevissa työtehtävissä. Palkkaus on Energiateollisuuden Toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukainen. Työ alkaa 1.1.2020 ja jatkuu 31.12.2020 saakka. Työsuhteen alussa noudatetaan 4 kk koeaikaa. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Timo Jokinen p. 050 589 8854, timo.jokinen@inergia.fi Toimita hakemuksesi sähköpostilla osoitteeseen: timo.jokinen@inergia.fi 9.12.2019 klo 12 mennessä otsikolla ”Hakemus viestintäsuunnittelija”. Liitä hakemukseesi CV ja palkkatoiveesi. Käsittelemme ainoastaan sähköpostilla saapuneet hakemukset. 016 663 200 Sairaalantie 3A, 9 9 8 0 0 I VA L O Utsjoentie 38, 99980 UTSJOKI inergia.fi

ten ja itsekkäiden valheiden keskellä hän pyrkii paljastamaan Harlanin murhan taustalla olevan totuuden. VEITSET ESIIN – KAIKKI OVAT EPÄILTYJÄ on terävä rikostarina, joka saa yleisön arvailemaan loppuun asti kuka on syyllinen. Elokuvaa tähdittävät Daniel Craig, Christopher Plummer, Chris Evans, Ana De Armas, Jamie Lee Curtis, Don Johnson, Michael Shannon, Toni Collette, LaKeith Stanfield, Katherine Langford ja Jaeden Martell. Genret: draama, jännitys, komedia.

016 663 200 Sairaalantie 3A, 9 9 8 0 0 I VA L O Utsjoentie 38, 99980 UTSJOKI

Ricky ja hänen perheensä ovat olleet jo pitkään pulassa velkojensa kanssa. Kun lupaava tilaisuus tehdä lisätienestiä lähettinä ilmaantuu, Ricky tarttuu oljenkorteen. Mutta itsenäiseksi mainostettuun työhön franchise-yrittäjänä kuuluu lukuisia sudenkuoppia. Myös Rickyn vaimon työ hoitajana on raskasta, ja paineiden alla perheen välit alkavat rakoilla. Yhteiskunnallisia aiheita herkkyydellä tarkkaileva Ken Loach (mm. Cannes-voittaja I, Daniel Blake) kuvaa uudessa elokuvassaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeistä todellisuutta, uutta taloutta jossa työntekijöiden oikeudet kapenevat. Genre: draama.

TUTUSTU verkkolehteen osastollamme!

Mukana joulumessuilla! Tilaustarjouksia!

INARILAISIA

1& 2 & 3

Arvontaa!

Nyt yhteishintaan

70,–

YKSITTÄIN Inarilaisia 1 & 2 25 euroa Inarilaisia 3 35 euroa

LEGENDAT

KPL

10,–

Ovh. 5 euroa/ kappale

Torstaina 28.11.2019

IVALON YRITTÄJÄNAISTEN

PERINTEISET JOULUMESSUT La 30.11.2019 Klo 9-16 Ivalon Lukio Paljon kivaa pukin konttiin! Lisätietoja myyjistä ja kilpailujen säännöistä: Instagram (@ivalon_joulumessut) Facebook (@IvalonYrittajanaiset)!

Kahvila palvelee messujen aukioloaikana. Ensimmäisille 50 messuvieraalle torttukahvit ilmaiseksi! Lipukkeet jaetaan ovella.

09.00 Ovet avataan 10.00 Musiikkiesitys. 10-14.30 Pipariluomuskisan yleisöäänestys 11.00 Puhe ja vuoden Yrittäjänaisen julkistaminen 12.00 Lämärikisa sponsored by Oulun Kärpät! 13.00 Frisbeegolf puttikisa 14.00 Muotinäytös 15.00 Paras pipariluomus palkitaan 16.00 Ovet suljetaan Joulupukki paikalla klo 11.30-15.00

Arpajaisissa ja kilpailuissa upeat palkinnot! Tervetuloa mukaan!

Joulumessuilla Ivalossa 30.11. 2019

Kouluruokalista 2.– 5.12.

Tilauksiakin: 0400 766598 Esittelyssä todelliset Aapon joululahjat: Lähihunajat Inarista ja Sodankylästä, makuhunajia ja hunajatuotteita

3$5$67$ 3887$5+$$6,

NÄMÄ HUIPPUTUOTTEET MYÖS MYYMÄLÄSSÄMME!

Mukana joulumessuilla!

Lämmintä joulun tunnelmaa lahjaksi ja kotiin luovat Maria Drockilan käsintehdyt TAIDEKYNTTILÄT. Suomalaista Sevenon:in TAIDELASILYHTYJÄ vaikka itselle lahjaksi!

SIIS SUOMALAISTA KÄSITYÖTÄ! Tykkää Puh. 040 834 8269 Hautauspalvelut Puh. 0400 125 877

meistä

Facessa

Ma Tonnikalapasta, omenakuutio, punajuurikuutio Ti Uunimakkara, porkkana-perunamuusi, tomaattinen salaatti Ke Broilerikeitto, sämpylä, tuorekurkku To Karjalanpaisti, perunamuusi, suolakurkku, puolukka

Huom! *UUDET sähköpostiosoitteet! Asiakaspalvelu *Ilmoitusten jättö:

puh: 020 710 9050 ilmoitukset@inarilainen.fi

Tilausasiat ja laskutus: tilaukset@inarilainen.fi 010 666 4140 ma–pe klo 9–13 Päätoimittaja: Jaakko Peltomaa 020 710 9052 jaakko.peltomaa@inarilainen.fi *Toimitus ja jutut: toimitus@inarilainen.fi Toimitus: Ville Vaarala 050 306 7677 ville.vaarala@inarilainen.fi Saila Vaara 050 500 2208 saila.vaara@inarilainen.fi Juttuvinkit: 020 710 9052 Huom! 010- ja 020-alkuisiin numeroihin ei voi laittaa tekstiviestejä

Ilmoitushinnat (€/pmm):

Ruskatie 1 Nordean talo

Palvelemme MA–PE 9–18 LA 9–15

ilman alv 24% alv Etusivu 1,34 1,66 Takasivu 1,12 1,39 Tekstissä 1,00 1,24 Yhdistykset 0,95 1,18 Laskutuslisä 2,42 3,00 Ilmestymispäivä: keskiviikko, (poikkeuksellisesti TORSTAINA vuonna 2019: 3.1., 4.4., 25.4., 2.5., 28.11.)

Ilmoitusten palstaleveydet: 1 palsta 39 mm 2 palstaa 82 mm 3 palstaa 125 mm 4 palstaa 168 mm 5 palstaa 211 mm 6 palstaa 254 mm Ilmoitusaineistot toimitukseen viimeistään ma klo 15 Painopaikka: Jakelu:

Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Posti Group Oyj

www.inarilainen.fi Postin jakeluhäiriöt: 0100 85160 (pvm/mpm) Ma–pe 8–16 www.posti.fi/henkiloasiakkaat/jakeluhairiotiedustelu ISSN 1456-0844

Tilaushinnat Suomeen 1.1.2019 alkaen

Kestotilaus 67,75 €/vuosi Määräaikainen 72,80 €/vuosi, 46,75 €/6kk, 25,75 €/3kk Opiskelijatilaus 20 €/3kk, 39,00 €/6kk) Tilaukset muihin maihin: tiedustele hinnat toimituksesta.

Toimitus on avoinna ma–pe klo 9–16.00 Käyntiosoite: Postiosoite:

Piiskuntie 1, 99800 Ivalo PL 61, 99801 Ivalo

Kustantaja:

Lapin Lehtikustannus Oy

Toimitusjohtaja:

Jari Haavisto 050 559 9813

Torstaina 28.11.2019

Pubi.fi lähtee uuteen vuoteen uudella ruokalistalla Kun Pubi.fi avattiin vuonna 2008, ihmeteltiin kylillä kovaan ääneen, että kukahan siinäkin ”naamabaarissa” muka alkaisi käydä syömässä. Samaan aikaan arvuuteltiin, että minkälainen ravintola tuolle paikalle nousisi ensi vuonna. Tilanne oli kuitenkin toinen, sillä nyt 11 vuotta myöhemmin Pubi.fi on edelleen Ivalon pääkadun varrella ja voi hyvin. – Kovasti ne näyttää käyvän vanhassa naamabaarissa syömässä, toimitusjohtaja Ismo ”Ipa” Mäkinen naurahtaa. Mäkinen kertoo, että Pubin ensimmäiset puolitoista vuotta olivat syömisen osalta melko hiljaista aikaa. Käänteentekevä hetki oli kuitenkin se, kun Ivalon nuoret omaksuivat ravintolan omakseen. Mäkinen lähettääkin kiitokset puskaradiota pitäneelle nuorisolle, sillä heidän ansiostaan ravintolan herkut tulivat tutuiksi myös muun yhteisön keskuudessa. – Nämä nuoret, jotka kokoontuivat tänne meille syömään, alkoivat joissain vaiheessa tuoda myös omia vanhempiaan purilaisille. Vanhemmat sitten kertoivat ystävilleen ja tämän jälkeen täällä on käynyt porukkaa ihan laidasta laitaan. Kaikkea sitä on tässä vuosien varrella kokeiltu, mutta tämä nykyinen kokonaisuus on osoittautunut parhaaksi – ruokaa, juomaa ja seurustelua. Nykyään Ivalossa on pubi, jossa myydään paljon ruokaa ja hyvin vähän alkoholia. Se kuulostaa melko utopistiselta. Tämähän on melkoinen gastropubi.

HEL-IVL-Pubi.fi

Mikkelistä kotoisin oleva, viime vuodet Helsingin olutravintoloissa ja olutfestivaaleilla vaikuttanut Meiju Jokinen aloitti työnsä Pubin vuoropäällikkönä elokuussa. Jokiselle muutto Lappiin tuli kaavalla, joka on ravintola-alan ihmisille tutumpaakin tuttu. – Olin viime kauden Levillä töissä ja minulle tarttui lapinhulluus. Jokinen tajusi kaipaavansa pois Helsingin hälinästä. Tilaisuus tähän siunautui kuin sattumalta, kun hän vaihtoi kuulumisia kaverinsa kanssa. – Kesällä rupesin juttelemaan kaverini kanssa ja hän kertoi, että oli muuttamassa pois Ivalosta. Hän sitten sattui kysymään, että olisinko kiinnostunut tulemaan Ivaloon töihin ja tässä sitä nyt ollaan, Jokinen iloitsee. Pubin uuden vuoropäällikön aika Ivalossa on kulunut hyvin. Jokinen on löytänyt täältä sitä rauhaa, mitä hän tuli etsimään. Sen lisäksi paikalliset ovat tehneet häneen suuren vaikutuksen. Täällä

ihmisillä on aikaa toisilleen ja he saattavat jopa jäädä rupattelemaan. Vapaa-aikansa Jokinen on käyttänyt koiran kanssa ulkoiluun sekä lentiksen pelaamiseen. Mikkelin Passareiden kasvatti julistautuukin kovan luokan lentopalloilijaksi ja on hyvillään siitä, että Ivalossa harrastukseen pääsi uudelleen kiinni.

Ruokalistaa on hiottu huolella

Harrastusten ohella osan vapaa-ajastaan Jokinen on käyttänyt Pubin uuden ruokalistan suunnitteluun. Puhe uudesta ruokalistasta on ivalolaisten parissa käynyt kuumana siitä lähtien, kun Pubi.fi järjesti Facebook-sivuillaan kilpailun seuraajilleen. Kilpailussa seuraajat pääsivät esittämään toiveita uudistuvalle ruokalistalle. – Olemme poimineet kilpailusta parhaat ideat talteen, ja niitä on sitten täällä testailtu ja kehitetty. Kaksi kommentoijaa palkitaan, mutta vasta sitten, kun uusi ruokalista julkaistaan perjantaina 17. tammikuuta.

”Nykyään Ivalossa on pubi, jossa myydään paljon ruokaa ja hyvin vähän alkoholia. Se kuulostaa melko utopistiselta. Tämähän on melkoinen gastropubi.” – Ismo Mäkinen – Me haluamme tuoda uuden listan myötä asiakkaillemme lisää raikkautta, tuoreita raaka-aineita ja trendejä, jotka palvelevat sekä sekasyöjiä että kasvissyöjiä ja vegaaneita, Jokinen jatkaa. Ruokalistan tekeminen osoittautui pidemmäksi projektiksi, mitä osattiin odottaa. Mäkinen kertoo, että uutta ja odotettua menua ei haluttu julkaista hätiköiden. – Nyt kun joulu puskee päälle ja alkaa se kovin kiireaika, niin me tulimme siihen tulokseen, että tehdään ruokalista kunnolla valmiiksi ja aloitetaan uusi vuosi uudella listalla. Kokemuksesta voin sen sanoa, että nämä asiat tulee tehdä huolella. Menu on mukava julkaista, kun kaikki painotuotteet, käännökset ja kassakone ovat siihen valmiita. Näitä asioita ei kannata alkaa opiskella vuoden kiireimmän sesongin keskellä. Mäkinen muistuttaa, että tuotekehittäminen vie oman aikansa. – Muistan kuinka aikoinaan pelkän pitsakastikkeen kehittämiseen meillä meni Maunusen Alin kanssa puoli vuotta. Sitä samaa soosia myydään vielä tänäkin päivänä. Monesti se on kiin-

Pubi.fi:n uusi vuoropäällikkö Meiju Jokinen on rantauttanut olutharrastustaan myös Ivaloon. – Meille on tulossa vaihtuva hanaolut ja tämän lisäksi tänne tuodaan uusia pullotuotteita. Olisi mukava aina ottaa laatikollinen jotain olutta testiin ja tilata uusi, kun edellinen on myyty tyhjäksi. Minusta on mukava herätellä asiakkaita tähän olutharrastukseen täällä Ivalossakin. Lapparin juojat kyllä ovat ja pysyvät, mutta kyllä meidän asiakkailta löydyy mielenkiintoa testata myös jotain uutta. ni grammasta tai kahdesta. Jos suolaa on hitusen liikaa tai liian vähän, niin maku ei ole oikea. Nämä ovat tarkkoja asioita. Mäkinen kertoo, että uudelta menulta löytyy myös vanhan listan hitit. – Meiltä löytyy listalta vanhoja kestosuosikkeja, joita ei tulla väkisin pois tiputtamaan. Yksi perinne jota me aiomme jatkaa myös tulevaisuudessa, on kanakeskiviikko.

Wingsit ovat ivalolaisten mieleen

Pubissa saa keskiviikkoisin syödä 12 eurolla niin paljon chicken wingsejä kuin vatsa vetää. Ravintolassa pidetään myös kirjaa siitä, että kuka pystyy syömään eniten kanansiipiä niin sanotusti yhdeltä istumalta. Tämän hetken ”wings ennätys” on Jesse Pynnösen nimissä 130 kanansiivellä. Mäkisen mukaan idea kanakeskiviikkoon plagioitiin suoraa Tampereelta. – Tamperehan on Suomen wings-pääkaupunki. Siellä ei tiistaisin tapahtunut yhtään mitään, minkä vuoksi he sitten kehittelivät tällaisen viikoittaisen juhlapäivän wingsien ystäville. Me muutettiin wings-tiistai kolme vuotta sitten kanakeskiviikoksi. Meillä Pubi.fi-ravintoloita on ollut parhaimmillaan viisi kappaletta ympäri Lappia. Ivalo on näistä paikoista ainoa, jossa wingsit ovat lyöneet todella läpi. Se ei taida olla joka paikan juttu, mutta täällä ne näyttävät maistuvan. Ville Vaarala

Poliisiuutisia

Lahjatalo Näkkäläjärveen murtauduttiin Poliisin tiedotteessa kerrotaan, että Inarin Kirkonkylällä sijaitsevaan Lahjatalo Näkkäläjärveen murtauduttiin lauantain 23.11. vastaisena yönä. Liikkeestä anastettiin muun muassa koruja ja erilaisia asusteita. Tekoa tutkitaan törkeänä varkautena.

ExtraPisteen

pe 29.11.2019 Öljykynttilä

12-PACK

DRYWALKER

Lämpösaapas

5 25 1990

LAHJAPAPERI

10 m × 70 cm

95 rll

JOULUKORTTEJA

10 kpl

• Torttu k tarjoilu ahvi• Arvon ! • Laps taa! il kasvo-le maala usta

JOULUPUKKI vierailee • 10–11 • 12–13 • 14–15 • 16–17

JOULUNAVAUS POLAR 55H

Poliisi pyytää ilmoittamaan liikkeen läheisyydessä havaituista henkilöistä ja autoista. Havainnoista voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen rta.lappi@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 0295 466 650.

+ BLACK FRIDAY -yllätystarjouksia

TARMO AIRAM 10 w 750 lm Taskutyövalo Led-valonheitin tunnistimella

magneetilla

MIESTEN TREKKINGHOUSU VANULLA

NAISTEN HEAT-MAX

9 90

3 95 Lämpösukka

3 PARIA

39 90 1000

Tonttu jakaa 60:lle ensimmäiselle jouluaiheisen piirustuksen tuoneelle lapselle RYHMÄ-HAU-joulukalenterin Ivalontie 15 IVALO puh. 016 662 095

Joulunajan aukioloajat alkaen ma 2.12. MA–PE 9–18, LA 9–15 SU 10–15, 24.12. 9–13