Pepe Forsberg Mikko Sorsa
KANSALLISPUISTOT TUTUIKSI
SUOMI RETKEILIJÄN OPAS
40 KANSALLISPUISTOA 5 RETKEILYALUETTA
ETELÄ-SUOMI
Kurjenrahka . . . . .12
Nuuksio . . . . . 45
Saaristomeri . . . . .18
Sipoonkorpi . . . . . 53
Teijo . . . . . 25
Valkmusa . . . . . 57
Tammisaaren saaristo . . . . . 31
Repovesi . . . . . 60
Torronsuo . . . . . 36
Itäinen Suomenlahti . . . . . 66
Liesjärvi . . . . . 41
ETELÄ-SUOMI
TORRONSUO OLEN ETELÄN SUURIN Suopursun tuoksu huumaa kulkijan Aamuhämärässä tuuli huokaa tasaisen sävelen Yöni vietin piilossa katseilta Kansallispuiston suurella näyttämöllä, on teerikukko vallannut soitimella tärkeän puun. –P–
Suoluonnosta
TORRONSUO
Torronsuo on etenkin itäosiltaan hyvin erämainen, ja kansallispuiston etelärajoilla on näyttäviä kalliojyrkänteitä ja hyvät näköalat. Alue on linnuston ja perhoslajiston osalta monipuolinen ja edustava. Keväisin Torronsuon aamuhämärän täyttää korvia huumaava pulputus. Teerien soidinta todistaneet retkeilijät tietävät miksi tämän näytelmän aikana ei nukuta. Muuttoaikoina vesilinnut pysähtyvät lepäämään Torronsuon suojaisilla osilla. Kansallispuiston alueella pesii huomattavan paljon kurkia, mutta alue on tärkeä myös monelle kahlaajalle, kuten kapustarinnalle ja lirolle. Kesäaikaan pitkospuureitillä kulkeva tapaa usein sisiliskoja ja sammakoita. Talpianjärven eteläpuolella, kivikautisen asuinpaikan tienoilla on upea Kälkän katajaniitty, jolla kasvaa muun muassa ketoneilikkaa, kevättaskuruohoa ja keltamataraa. Osassa Tor-
• Perustettu: 1990 • Pinta-ala: 30 km² • Tunnus: karpalo • Sijaintikunta: Tammela • Palvelut: Hämeen luontokeskus, esteetön tulentekopaikka, lintutorni • Reitit: merkittyjä pitkostettuja reittejä suolla, talvisin retkilatuja • Tarkempi kartta: Liesjärvi Torronsuo Hämeen Ilvesreitti 1:25 000 Torronsuo on Etelä-Suomen suurin luonnontilainen suoalue. Tämä vuonna 1990 perustettu kansallispuisto sijaitsee lähellä Hämeen luontokeskusta Tammelan kunnan alueella, Kanta-Hämeessä. Puiston tunnuslajiksi on valikoitunut karpalo. Torronsuon kansallispuistosta pääsee Hämeen Ilvesreitistöä pitkin kätevästi myös noin kymmenen kilometrin päähän Liesjärven kansallispuistoon, joka eroaa luonteeltaan huomattavasti Torronsuon seudusta. Yhdessä ne muodostavat retkeilijän kannalta upean kokonaisuuden, johon tutustua antaumuksella useammankin päivän ajan. On hyvä kuitenkin muistaa, että Torronsuolla varsinainen leiriytyminen on kiellettyä.
ronsuon suosaarekkeista esiintyy melko yllättäen lehtojen kasvillisuutta ja metsälehmuksetkin kasvavat siellä innokkaasti. Puiston alue on silti lähes kokonaan suota. Paksuudeltaan paikoin jopa yli kymmenmetrisen suon turvekerroksesta pystytään selvittämään suon syntyhistoriaa ja sitä, kuinka ilmasto on muuttunut maassamme tuhansien vuosien saatossa. Torronsuon turvekerros on yksi Suomen soiden paksuimmista.
Näkymä sumuiselle Torronsuolle varhain aamulla.
36
TORRONSUO Tienpää
JOKIOINEN JOCKIS
2804
!
2821
Viksberg
Pikku-Muolaa
TAMMEL
Haudankorva
28 2
120
Kytö
28 2
Kuhala
2
Suopelto
Sillanpää
120
120
6
Peltosuo Sinipäänsuo
Kuusimäki
!
12 0
Pyhäjärv
120
Kaakkosuo
Similänkulma
2
Häiviä
Metsola
Isotalo
Mäkelä Mäkelä
Peltola
Sukula
Vaho
Knaapi
Anttila
Jaakkola Seppälä
Satuli
Katajaniitty
Vehkasuo
Torronsuon kansallispuisto
Lehtisaari
Riukka
Torro
Härksaaren louhos
28 2
Kiuassaari
Mustasaari
Välisuo
Ruostej Kolmikkaanjärvi
Laitiainen
Mäki
Huhtimo
Koivansuo
Mustalammi
Laurinmäki
120
Harjula Tourunjärvi
Vahlionkulma 120
Hakolammi
120
Harjula
120
Isomäki
Mäntylä
Yli-Penikoja
28
Mäntylä 120
Ajomäki
52
Okkeri
120
Ruunala
Haapasalo
lan aju
Vähämäki
SOMERO
Jaatila 2810
12 0
Kailassuo
!
Joensuu Kultela
02
Valajärvi
Lintula 120
Myllynkulma Myllyvuori
jok
i
Kapilo
Kalliola
Isolammi
Arola
Mäkilahti
Pöllönsuo
Tart
Mustikkamäki
P
Korvenkulma Savikonkulma
Valkeaviita Mustjärvi
Niemelä 120
120
Valkjärvi Poikkipuoliainen
Lehmijoki
Välilammi 12 0
Varpunniitty 120
120
Rintala
Tervoja
Pajula 120
Riistaniemi
Haukilammi 120
Leppämäki
Hiisilä
Vahaksenjärvi
120
Pikku Joensuu
2802
Letku
Patamo
24
Vahlio
Ahvenisto
Kiviniemi
Mäntylä
Torvi suo
12 0
120
Luukko
Muurainsuo
Niinimäki
Haiponjärvi
Nikula
120
Yli-Koljo
Torronsuon kansallispuisto
120
Myllykulma
120
2
Torronsuon reitti 9,2 km
Ali-Rekola
120
Tuomola
Uutela
Piippurinsuo
Torronsuo
0 12
Rajala
Nurmela
Hehko
Saarenperä
Savipelto
Ojalankulma
Palstakulma
Kolmannenmäki
120
Talpia
28 2
Kiljamo
Riihivalkama
Vähäsuo
Kallio
Kakarlammit
Mäenpää
Järventausta
Talpianjärvi
Syrjäharju
Kujala
Kotisalo
Kalliojärvi
28
10
Pispanmäki
ETELÄ-SUOMI
Ojaranta
Riitakytö
37
Rossinmäki
Siikjärvi
Mäkilä
120
ETELÄ-SUOMI
REPOVESI SAMOOJA TEKEE PALUUTA ESI-ISIEN MAILLE Raikuu Olhavalla kaakkurin huuto Kuorona vastaa, yhtyy järvet ja lammet On äänelle tuttuja purojen varret Kalliopaasien suojaan kantaneet Poluilla Repoveden suunnan antaneet. –P–
Metsät ja niiden asukkaat
Kuinka Repovedelle pääsee?
Repovedellä tallustaa ketun lisäksi muun muassa karhu ja ilves. Öiseen aikaan liikkeelle lähtevä, patalappua muistuttava lentävä olento osoittautuu liito-oravaksi. Vesistöissä lutraavan saukon lisäksi alueelle on asettunut amerikanmajava. Tuulen mukana kulkeutuvan erämaan henkäyksen ja tunnelman luo Repoveden metsälammilla viihtyvän kaakkurin kohtalokas huudahdus. Alueella voi tavata myös esimerkiksi kalasääsken, idänuunilinnun, pikkusiepon, huuhkajan ja korpin. Jopa puolet Repoveden metsien pinta-alasta on puhdasta männikköä, mutta siellä täällä näkee kuusia ja koivujakin. Haavanlehtien havinaa kuulee melko harvakseltaan kansallispuiston äänimaisemassa. Metsälehmusta esiintyy jonkin verran kallionaluslehdoissa. Rehevimmillä soilla voi nähdä maariankämmekkää. Repoveden kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla saattaa kohdata valkolehdokin. Alueella esiintyy myös lehtoneidonvaippaa ja kangasvuokkoa.
Kouvolan matkakeskukselta (Hallituskatu 3) pääsee kesällä ja alkusyksystä Lapinsalmelle. Orilammen suuntaan pääsee ympäri vuoden. Matkan suunnittelussa kannattaa käyttää esimerkiksi Matkahuollon aikatauluhakua. Pysäköintialueita Repovedellä on kolme, joista jokaisella on kuivakäymälä, opastaulut ja viitoitus reiteille. Lapinsalmella toimii kesäisin myös kioski. Lapinsalmen pysäköintialueelta pääsee kansallispuiston lounaispuolella sijaitsevan Kapiaveden retkeilyreiteille. Ketunlenkki tarjoaa Lapinsalmelle suuntaaville erinomaisen päiväretkikohteen. Kapiavettä myötäilee myös Kaakkurin kierros, joten oman pikku vaelluksensa voi aloittaa riippusillastaan tunnetulta salmelta. Saarijärven pysäköintialue sijaitsee puiston pohjoisosassa. Sieltä pääsee helposti läheistä Valkjärveä ympäröiville reiteille. Suositut Olhavanvuoren kalliot ovat helpoiten saavutettavissa Saarijärven pysäköintialueen kautta. Tätä kautta Olhavalla vierailijat voivat halutessaan suunnata myös Korpinkierrokselle. Lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille voi suositella esteetöntä 900 metrin mittaista soratiereittiä Saarijärveltä Sukeltajaniemen taukopaikalle. Repoveden eteläosiin on helpointa suunnata Tervajärven pysäköintialueelta. Kaakkurin kierros ja Kuutinkanava ovat tärkeimmät Tervajärveltä saavutettavat kohteet. Lapinsalmeen verrattuna Tervajärvi on rauhallisempi paikka aloittaa kansallispuistoon tutustuminen. Talaksen taukopaikalle on rakennettu pysäköintialueelta esteetön 800 metrinen soratiereitti. Mäntyharju-Repovesi vaellusreittiä pitkin matkaa kansallispuistoon kertyy rapiat 30 kilometriä. Hillosensalmen asemalta
60
REPOVESI Voikoski 1
Issula
Soijärvi
6
41
0 12
ETELÄ-SUOMI Juurikonlampi
Ahvenuslampi
Saarilampi
Hosusjärvi Kusjärvi
120
Pitkälampi
Kolmepetäjäinen
Kulilampi
Kuitinlahti
Vuorela 80
Kairalampi
Kaisavuori
3 68
Torviselkä
Kolsoppi
Pitkälampi
Nuollahti
120
Orilampi
Myllysaari
Repovesi
Hillosenselkä
120
PieniMatala
Matala
Ampuma-alueen suojavyöhyke
Myllylampi
Itä-Pyrstiö Korpisaari
Hillosensaari
Riuttanvuori
Lehtisaari
Hillosensalmi
Korpin kierros 4,5 km Karhulahti
Mäntysaari
Kintunsaari
Ristijärvi
Hermunen
Saarijärvi
Sukeltajaniemi
12
0
Särkijärvi
Olhavanlampi
Halmelampi
Peuranen
Saarijärvi
120
Pitkälampi
Kolulampi
Ka
Ampuma-alueen suojavyöhyke Ylä-Tervajärvi Kirnukangas
Valkjärvi
120
80
Kuisma
Koskijärvi
Majasaari
Pitkälampi
Ykspetäjäinen
Suurniemi
Omenamäki
Humalalampi
Lapinlahti
Mus Suolampi
Haimijärvi
Kauppila
Kinansaari
Kuorejärvi
Matinlampi
80
Huuh lamp
12 0
SuuriVarpanen
Kinansaarensalmi
Ylä-Turkki
120
Olhava Repoveden kansallispuisto MustanlamminMustanlamminLojulampi vuori vuori Lojukoski Kuutinlahti Pajusaari Kaakkurin Kaatio-Kuutinkanava kierros saari 27 km Katajavuori Katajajärvi
Karhusaari 80
Lapinniemi
Korkiasaari
80
Piutulaisenselkä
Kasperinkankaat
80
Jaalan Kuisaari
120
0
368
Iso Marjosaari
80
Niinil
120
12
Vuohijärvi
Kapiavesi
Lapinsalmi
80
Ketunlenkki Määkijä 3,5 km
Tornimäki
80
Nuijalahti Taipaleenselkä
Ampuma-alueen suojavyöhyke
Talas
Kapiavesi
Valkealan Kuisaari
Kymi
Tervajärvi
120
Tervajärvi
Ylä
Rasiamäki
Emäntälahti
Hevosniemi
Tihvetniemi
P
Luujärvi Kanavaniemi
80
Torpanniemi
Tihvetjärvi
Lehtisaaret
Lahnalahdensuo
Majasaari 80
Lampisaari
Hirvenpäänsuo
Selkäsuo 80
Siperia
Harakkasuo
PYSÄKÖINTIALUEET 80
Joutsensuo
Okanniemi55, Kouvola) aa Lapinsalmi (Riippusillantie
8
80 80
aa Tervajärvi (Kivisilmäntie 720, Kouvola) Okankylä
Joutsenlahti 36
80
aa Saarijärvi (Kuismantie 990, Kouvola)
61
Pahamäki
Vekaranjärvi
Niemelä Onnosensuo
ETELÄ-SUOMI
ITÄINEN SUOMENLAHTI
68
ITÄINEN SUOMENLAHTI
ETELÄ-SUOMI
SAARISTOKYLÄT 1. Kaunissaari: 60° 20,674’, 26° 46,505’ 2. Haapasaari: 60° 17,371’, 27° 11,788’
LEIRIYTYMISSAARIA 3. Kilpisaari: 60° 16,866’, 27° 18,937’ 4. Koivuluoto (myös autiotupa): 60° 18,253’, 27° 24,056’ 5. Lanskeri: 60° 22,916’, 27° 30,263’ 6. Mustaviiri: 60° 16,670’, 26° 36,369’ 7. Ristisaari: 60° 18,899’, 26° 48,183’ 8. Suuri-Pisi: 60° 27,015’, 27° 37,902’ 9. Ulko-Tammio, länsilahti (myös autiotupa): 60° 21,016’, 27° 27,226’ 10. Ulko-Tammio, itälahti: 60° 20,883’, 27° 27,601’ Koordinaatit: WGS84. Leiriytymissaarissa on tärkeää huomioida, että avotulenteko on kielletty myös tulentekopaikoilla metsäpalovaroituksen aikaan. Kaikilta leiriytymiseen osoitetuilta saarilta löytää myös käymälän. Lanskerilla vierailevien kannattaa valita melko tuuleton päivä ilman aallokkoa, sillä saaresta ei löydy suojaisaa rantautumispaikkaa. Puiston autiotuvat löytyvät Koivuluodosta ja Ulko-Tammiosta.
69
LÄNSI-SUOMI
Helvetinjärven kansallispuisto.
Päijänne . . . . .74 Pyhä-Häkki . . . . .80 Isojärvi . . . . . 86 Salamajärvi . . . . . 93 Helvetinjärvi . . . . . 100 Seitseminen . . . . . 106 Kauhaneva-Pohjankangas . . . . . 114 Lauhanvuori . . . . . 119 Puurijärvi ja Isosuo . . . . . 126 Selkämeri . . . . . 132
LÄNSI-SUOMI
HELVETINJÄRVI HAUKANHIEDALLA PALJAIN VARPAIN Hetki paratiisisannalla, Haukkajärven rannalla Tähtipeiton alle, uneen untuvalle Tuulen kuiskaukselle, tarina iltasadulle. –P– Ruoveden kunnassa sijaitsevan Helvetinjärven kansallispuiston ytimen muodostavat kaksi rotkolaaksoa. 150–200 miljoonaa vuotta sitten muokkautuneet taideteokset saivat alkunsa maankuoren siirroksista ja halkeamista. Valtavat voimat väänsivät maita ja mantuja Pirkanmaan ytimessä. Näin syntyi Helvetinjärven kuuluisa rotko, Helvetinkolu. Helvetinjärven kansallispuistoon muodostui kaakkois-luodesuunnassa syvä siirroslinja, joka on muovannut maisemaan rotkojärvien jonon. Tähän luonnonihmeeseen kuuluvat kansallispuiston alueella Iso Helvetinjärvi, Pitkä Helvetinjärvi, Luoma ja Kovero. Näissä järvissä jyhkeät muodot nousevat paikoin jyrkkinä seinäminä useita kymmeniä metriä vesirajan yläpuolelle. Tuulen humina ja kaiut kumisevat jyhkeinä taajuuksina sulattaen luontoa aistivan retkeilijän sydämen. Kallioiden jyrkänteillä, hyllyillä ja onkaloissa asustaa oma kasvi- ja eliömaailmansa. Vaativan ympäristön jämäkät pinnanmuodot, ilmansuunnat, valon ja varjon leikki, kivilajit
sekä valumavesien väylät vaikuttavat kaikki osaltaan siihen, että samat lajit eivät valtaa koko aluetta. Erilaisia kasvi- ja eläinyhdyskuntia elää vieri vieressä runsaina ja monipuolisina. Karun kalliomaiseman niukkaravinteisuus asettaa oman vaatimustasonsa paikalla kasvaville lajeille ja määrittää näköhavaintojen värit ja ulottuvuudet. Jyrkänteiden korkeuserot ovat innostaneet muinaisia metsästäjiä ja historiaan nousseita kansallistaiteilijoita vierailemaan Helvetinjärven maisemissa jo pitkään. Erikoiset paikannimet, kuten Helvetinkolu ja Helvetinjärvi, ovat todennäköisesti perua kunnioitusta herättävistä maanmuodoista. Entisaikojen eränkävijät ovat joutuneet miettimään, miksi joku on repinyt voimillaan kallion kahtia tai miten kallioiden päälle on kannettu suuria siirtolohkareita. Loogisen selityksen ovat saattaneet tällöin tarjota hiidet ja maahiset ennemmin kuin miljoonia vuosia sitten paikalla esitetty luonnonnäytelmä tai jääkauden jäljet.
100
HELVETINJÄRVI Isoaho
Lahnalahti
Sääs-
Keihäs Mertu-
järvi Juurakon-
LÄNSI-SUOMI Mäntyharju
Vittastenniemi lahti
Nälkäahonmäki
vuori
Myllyperä Lassila
Pourunperä
Pirttijärvi
Sahi
Peltoniemi
Myyrynkorpi
Kellovuoret
Ahola
Kalliojärvi Routtu-
vuori
Vähä-Ketven
Helvetinjärven kansallispuisto
Iso Ruokejärvi
Pirttilammi
Helvetinjärvi
Kankimäki
Yläsenjärvi
Luoma
Haukka-
Haukanhieta Salmijärvi
Perälammi
Kuppilamminvuori
Koivistonneva
Haukkajoki
Pikku Saarijärvi
Ylinen Teerineva
Roskalanvuori
Vähäniemi Kovero
Kaakkola
lammi
Kivioja
Kalaniemi
Luomanlahti
Hietaslammi
Köntäs-
Tanneraho
Rönninlahti
järvi
Heinälahti
Alainen Herajärvi
Pohtionjärvi
Luomajärvi
Myllyjärvi
Hiedan maja
Mutiperä
Länsiniemi
mäki
Isosaari
Iso Katkelma
Pohtio
Pitkä
Iso Ruokejärvi
Iso
Vierikko
Kalliojärvi
Kankijärvi
Helvetinkolu
Suksi-
Risujärvenperä
Valkoisetlammit
Niemijärvi
Kivelä
Koivisto
Helvetistä itään 4 km Helvetinkolu
järvi
1433 9
Kalalammi
Humula Ansajärvi
Vääräjärvi Kuusilammi
Iso Poikainlammi
Helvetinjärven kansallispuisto
Isomäki
Anttila
Iso Saarijärvi
Perkinmäki
Lehtimaa
Löyttyjärvi
Isoneva
Kaleton Rintaneva
Hau k
k ajok
i
Pirkan taival Kuruun
a o rh nh n to Ro
Lammikkokangas
Roijakanmäki
Valkoinen
Hemminki Temppeliharju
Nurkkajärvi
Kalliojärvi
Iso
Nevala
Lämpösen-
Peräkorpi
Myllylä
Mäenalanen
14
Isomäki Niiniharju
Toimela
Ahvenlammi
Mattila aSalmijärvi a Kankimäki » Helvetinkoluntie 770, Ruovesi
Korpijärvi Kivijärvi
Pikku
Haukkamaantie 1740, Ruovesi
101
Niinimäki
Räminki eli
Palomäki
Ojala
Paloviita
aa Haukkajoki » Opastus Haukkajoentieltä, Ruovesi Kivelä
Ilveskolu
0
Ylinen
Leppämäki
aa Haukanhieta Vuorela » Luoteeseen kohdasta
Viitasaari
Kotavuori
32
Kalliojärvi
PYSÄKÖINTIALUEET
mäki
Leppämäki
Kuusijärvi
Kuivajärvi
Ruokejärvet
Kivi-Kierinka
Leppäjärvi lammi
Haukilammi
Valkoinen
Myllylä
Taikina-
Pirkan taival Ruovedelle
Soppola
Ruokejärvet
Valkoinen Penkkijärvi
Vihola
Lehriö
8
Valkea-
Iso
Kivimäki
Marttila
27
Helvetinjärvi
Kulmalanperä
Kivimäki
Salo
Laakanperä
Pikku-Auninen
Iso-Auninen
Kattilakuopat
Lahkostenmäet
Ylänen
Ahvenjärvi
Vuorinen
14
Kaitajärvi
66
Ruuhijärvi
Huilahti
Raiski
Rajamaa
Takala
Keitunniemi
Hirsikangas
ITÄ-SUOMI
Leivonmäki . . . . .144
Patvinsuo . . . . . 192
Etelä-Konnevesi . . . . .152
Petkeljärvi . . . . . 200
Linnansaari . . . . . 162
Hiidenportti . . . . . 206
Kolovesi . . . . . 170
Tiilikkajärvi . . . . . 213
Koli . . . . . 178
ITÄ-SUOMI
KOLI KAIPUUSTA PERIMMÄISTEN TOTUUKSIEN ÄÄRELLE Syliin koivujen, rannoille Pielisen / Muistan eilisen Tyvenen ja illan hartauden / Käen. Kuikan. Kaiut menneisyyden Käyvät airot omaa, vanhaa aikaa / Avartuu maailmankaikkeus väreillen / Pisaroita pintaan tiputellen On usva noussut vaarametsien ylle / Ukko piirrellyt pilvensä taivaalle Pielinen harmaansineen värjäytynyt / Vanha mies kohden kotia kääntynyt. –M– Koli on vanhaa kaskiseutua. Siellä havumetsien tumma jylhyys saa vastapainokseen kaskikoivikkojen vaaleuden. Alueen geologinen historia kertoo Kolin sijainneen suurten voimien kohtauspisteessä. Lähes ikiaikainen kallioperä seisoo siellä kuitenkin luottavaisena paljastaen näkyviksi luonnonvoimien ja jääkausien koettelemat ja hiomat Kolin huiput. Ehkä ylimääräinen ylpeys on rapautunut pois ajan saatossa, mutta liialliseen vaatimattomuuteenkaan ei ole syytä. Ylös, lähes untuva- ja harsopilvien korkeuksiin kurottaneen muinaisen Karelidien vuoriston paikalla on yhä nämä laajat avokalliot, joilta avautuu vaikuttavat näköalat alas Pieliselle.
Näky on mykistävä, ja sitä on vaikea uskoa todeksi. Kuin elävä, ymmärrystä laajentava useampiulotteinen maalaus, taikavoimin taottu peili. Ylimpänä huipuista komeilee Ukko-Koli (347 m), ja lähes samoihin lukemiin yltävät myös läheiset Akka- ja Paha-Koli. Jyrkkänä alas kohti Pielistä laskeutuva, osin havuihin kätketty pudotus saa monen jalat tutisemaan kunnioituksesta. Kolin rooli on kokoava. Kansallispuiston alueella kohtaavat eteläinen, pohjoinen ja itäinen kasvilajisto. Talvisaikaan siellä voi nähdä myös Suomen eteläisimpiä tykkylumen peittämiä kuusikoita.
178
KOLI
ITÄ-SUOMI
Merilänranta Merilä
Korpela
Kattilaniemi
Uusitalo
Lahnalampi Sutkan-
Mantina
vaara
Hassila
Hiekkasaaret Hiekkasaaret
Markkula
Hupelinkangas
Reittulansaari
9
Rädynsaari
Purnuniemi
Läpikäytävänsalmi
50 4 0 504
Kolin kansallispuisto
Ylä-Koli
Ahovaara Huuhtivaara
Salmela
Laveanvaara
Luontokeskus Ukko
Purnuvaara
Koli
Purjeselkä
Paimenen- vaara
Paimenenvaara Verkko-
Kanasaari
Sikosaari
Hupeli
Mäkrä
Paimenen polku 2,6 km Ikolanaho
Pieni-
Sikoniemi
Mattila
Murtosaarenselkä Edussaari
Mäkrävaara
Mäkrä
Murtosaari
Louhiniemi
Purjesaari
Peiponpelto
2 83 15
Jero
Jero
Läpikäytävä
Laiskanniemi
Tarhapuro Kolin kansallispuisto
Paskovaara
lampi
Rääkkyy
Likolahti
5 73 15
Kolinuuron kierros 3,5 km
Vesilampi
Iso-Korppi Iso-Korppi
Ala-Kelvä
Rätylä
Korpilahti Nevalanlahti
Kasken kierros 2–5 km
1583 5
Kelvänsaari
Saunaniemi
Pieni-Korppi Pieni-Korppi
Kolin satama ja Alamaja
Ollila Turula Purnulampi
15 83 2
2 158
Kiviniemi
Iso-Tolvanen
Koli
IsoVeteläinen
Vattusaari
Lahtela
Vaarala
Verkkovaara Lehtiaho
Myllypuro
Ryläys
Kotaniemi
Pulloselkä
Laitosaari Laitosaari
Kaunisranta
Mörkövaara Ruohovaara
Lähdesuo
Havukankorpi Herajärven kierros 35 ja 61 km
Vastussaari
Mäkilä Kaakkuri
Riihilampi Kalmo
Ylä-
Haukilampi
73 1
Autio
Ala-Kalmo
Ryläys
Pirunkirkko
Ennallistajan polku 3,5 km Pitkälampi
Ryläys
Edussaari
Ylä-Murhi Valkealampi
Lumivaara
Herajärven kierros 35 ja 61 km
Halla Piili
Pitkälampi
Kolin kansallispuisto Pohjasaari
Ylä-Purnulampi
Pullosaari Vesivaara
Pankavaara
Ahvenlampi
Harju 5 73 15
15732
Pankavaara
Lakkala
Rykiniemi
Heraniemi Herajärvi
Kolinvaara
Lehtoniemi Pusonjärvi
Suuri Harijärvi
Harivaara
Herajärven kierros 35 km
Kekosaari
Särkkä Pieni Harijärvi
Rinteelä
Lehtonotko Isosuo
Mustalahti Mustalahti
Yläselkä Ahosaari
Kiviniemen tila
Mänty-
Jokela
179
Alaselkä
Apajalahti
selkä
Herajoki Vaaralahti Hirvi-
Herajärven kierros Riston30 ja 61 km vaara
vaara
Pieni- vaara Peltomäki
Rekilampi
Hirviniemi
POHJOIS-SUOMI
Rokua . . . . .222
Urho Kekkosen kansallispuisto . . . . .278
Hossa . . . . .229
Pallas-Yllästunturi . . . . .291
Perämeri . . . . .240
Lemmenjoki . . . . .302
Syöte . . . . .247 Riisitunturi . . . . .256 Oulanka . . . . .262 Pyhä-Luosto . . . . .271
POHJOIS-SUOMI
RIISITUNTURI JÄINEN IKKUNA TAIGAMETSÄÄN Hiljaisuus, erämaan henkäys… pysähtyä ja olla Kiireen hälvetessä löytyy tunne ajatusten takaa Pohjimmaiset totuudet hiovat mielen pohjukoita kauniiksi, puhdistaen aatosten polut luonnolliseen pisaramuotoon. –M– Etelä-Lapissa, Posion kunnassa sijaitsee vuonna 1982 viimein perustettu Riisitunturin kansallispuisto. Pentti Linkolan veli Martti Linkola ja Urpo Häyrinen olivat ehdottaneet puiston perustamista jo vuonna 1967. Kävijälleen Riisitunturi tarjoaa vaarakuusikoita, erämaista luonnonrauhaa ja hiljaisuutta. Puiston erikoisuutena on maamme kostein paikallisilmasto alaspäin viettävine rinnesoineen. Kosteutta saapuu alueelle sekä Vienanmeren että Pohjanlahden suunnalta. Märkyyden seurauksena jopa tunturien laet ovat paikoin soistuneita. Puistoa on ajateltu laajennettavaksi käsittämään myös Karitunturin soidensuojelualueen sekä lähistön muut suojellut ja suojeltavaksi varatut alueet.
Lumiseen aikaan Riisitunturin tunnelma on taianomainen. Tykkylumiset hahmot tunturin rinteellä sekä revontulten loimu kylmänä talviyönä on jotain mitä ei unohda. Tykky saa alkusysäyksensä, kun ilmaan sitoutunut kosteus joutuu kohoamaan rinnettä ylös. Sumua muodostuu, kun ilma ei pysty enää sitomaan kaikkea tuota vettä. Mikäli ilmassa ei ole hiukkasia, joiden ympärille jäätyä tai tiivistyä, kosteus tarraa eteen tulevien puiden oksiin ja tunkeutuu kaikkialle latvustoon. Lopulta se kietoo puut kauttaaltaan vaippaansa, jolloin syntyy kuvankaunis lumipuinen talvimaisema, tykkylumimetsä. Kerrostumista ehkä mielenkiintoisimmat kasaantuvat tapionpöytien päälle. Ne ovat tasalatvaisia matalia kuusia, jotka kasvavat leveyttä korkeuden sijaan.
256
RIISITUNTURI
Tunturien ja metsän lajistoa Riisitunturin kaksi lakea kohoavat yli 400 metriin. Tunturin juurella avautuu vaikuttava näky: Uusisuon suoniitty ikääntyneine latoineen. Entisaikojen luonnonniittykulttuuri on jättänyt muutenkin vahvan leiman maisemaan. Tätä taustaa vasten ei olisi kovinkaan kaukaa haettua kutsua paikkaa Heinätunturiksi. Pohjoissaamen sana ris’si tarkoittaa varpua ja risua, mutta muitakin varteenotettavia teorioita nimen alkuperästä on esitetty. Alueen edustavissa sammalmattoisissa vaarakuusikoissa on mukavasti lahopuuta eliöiden riemuksi. Järviä ja lampia on niukanlaisesti, joten pienet joet ja purot ottavat ensiaskeleensa rinteiden lähteistä ja soista. Purojen tuntumasta löytää myös hieman erilaista luontoa: korvet ja kosteat lehdot kasvavat kookkaita ruohoja ja saniaisia. Poron lisäksi alueen yleisiä isompia nisäkkäitä ovat hirvi, kettu ja jänis. Pienempien joukkueesta löytyy muun muassa metsämyyrä ja metsäpäästäinen, jotka ovat melko yleisiä etenkin Riisitunturin yläosissa. Myös karhun tiedetään samoilleen Riisitunturin rinteillä. Puiston suoniityillä kasvaa jonkin verran lettorikkoa, jota esiintyy tyypillisesti letoilla ja lähteikköjen tuntumassa. Sen esiintymispaikkoihin ovat vaikuttaneet haitallisesti muun muassa ojitukset ja turpeenotto. Alueen kasveista lettorikko ja lapinleinikki ovat lajeja, joiden säilyttämisestä Suomella on kansainvälinen vastuu. Yleisesti ottaen se tarkoittaa näiden lajien elinympäristöjen huomioimista kaavoituksessa ja maankäytössä. Suojelualueen käyttöä suunniteltaessa tällaisten kasvien esiintyminen saattaa vaikuttaa retkeilyrakenteiden sijoituspaikkoihin tai luontomatkailuun liittyvien
POHJOIS-SUOMI
toimintojen ohjaamiseen riittävän välimatkan päähän tunnetuista kasvupaikoista. Riisitunturin kansallispuistossa nämä lajit saavatkin kasvaa verrattain rauhassa. Muita mainittavia kasvikunnan edustajia ovat esimerkiksi sielikkö, riekonmarja, tunturivihvilä ja tunturilieko. Riisitunturin kansallispuiston lintulajisto on yllättävän runsas. Sen maisemissa tapaa muun muassa hiiripöllön, pohjantikan, kapustarinnan, pajulinnun, pyyn, suokukon, metson, järripeipon, laulujoutsenen ja palokärjen. Myös kuukkelit, hippiäiset ja urpiaiset tapaavat seurustella satunnaisten retkeilijöiden kanssa. Merkkinä muinaisten ihmisten toiminnasta on jäänyt jälkipolville ihmeteltäväksi puiston pohjoisosassa sijaitsevan Nuolivaaran länsirinteen kvartsinottopaikka. Voimakkaammin Riisitunturin kansallispuiston luonnonrikkauksia hyödynnettiin 1900-luvun alkupuolella. Lähes sata vuotta sitten tehtyjen avohakkuiden jälkiä näkyy paikoin vielä maastossa. Verrattain nuori puusto on tullut kuitenkin jo saumattomaksi ja harmoniseksi osaksi maisemaa.
257
RIISITUNTURI • Perustettu: 1982 • Pinta-ala: 77 km² • Tunnus: hiiripöllö ja tykkykuusikko • Sijaintikunta: Posio • Palvelut: laavuja, kaksi autiotupaa ja päivätupa • Reitit: useita merkittyjä rengasreittejä ja erämaalatu, yhteensä 42 km retkeilyreittejä • Tarkempi kartta: Kuusamo 1:100 000
RETKEILYALUEET
Pieni retkeilijä Oulujärven Manamansalossa.
Evo . . . . .310 Iso-Syöte . . . . .315 Oulujärvi . . . . . 318 Kylmäluoma . . . . . 322 Ruunaa . . . . . 327
RETKEILYALUEET
OULUJÄRVI SUOMEN KAUNEIMMAT HIEKKAMAAT Aalto vasten hiekkaista rantaa Auringon valossa väreilee Illaksi tyyntyy jälkinä santaan Kuun kajossa yö Oulujärven heräilee. –P–
Järvirosvoja ja jääkauden jälkiä ”Muuan osa kyläläisistämme koettaa itseänsä elättää varastamalla, joista on suurin haitta, ettei enää saa öissä maata ja vievät sitte monelta aivan käsistä viimeiset ruokapalat. Niitä varastuksia kuuluu toinen toisensa perästä, erinomattain Kivekseltä, jossa se on aivan vallan päällä ja ovat saaneet oppilaisiansa meidänki kyläämme kyntämään.” Näin kirjoitettiin Suomen historian ainoista tunnetuista järvirosvoista Oulun Wiikkosanomissa 6.6.1868. Nämä paikallisen Ruukin toiminnan lopettamisen jälkeen työttömiksi jääneet nuoret miehet eli Kiveksen rosvot kylvivät kyseenalaista mainetta Paltamon Kivesjärven ja Oulujärven ympäristössä. Eräänlaisia Robin Hoodeja heistä teki se, että he jakoivat osan saalistaan kyläläisten kesken. Yhdessä
tuumin kiveskyläläiset vastustivat kasakoita ja vallesmannia, kun Kainuun Nälkämaan laulun ensisäveliä ikuistettiin historian kirjoihin. Oulujärvellä 1800-luku oli tervansoudun aikaa. Musta kulta olikin järvirosvojen tavoittelemaa saalista. He piileskelivät Oulujärven saarissa ja purjehtivat kiinni tervansoutajia. Manamansalon saaressa on näistä ajoista muistona nähtävillä tervahauta. Oulunsalon retkeilyalueelle tullaankin usein juuri Manamansalon kautta. Ensimmäisenä verkkokalvoille piirtyvät maatalouden ja metsätalouden läsnäolosta kertovat näkymät. Retkeilyalueen rajalle saavuttaessa näkymä muuttuu: karut hiekkamaat mäntykankaineen ja suppineen kertovat retkeilijän saapuneet perille.
318
OULUJÄRVI
Kuostonsaaren polku 4 km
Makkaraniemen reitti 8 km
PYSÄKÖINTIALUEET aa Manamansalon leirintäalue »
Teeriniementie 156, Vaala aa Särkinen ja Teerilampi » Ajo
Teeriniementien varrelta
319
RETKEILYALUEET
SISÄLLYS Lemmenjoki
ALKUSANAT . . . . . . 4
RETKELLÄ . . . . . . . 6
ETELÄ-SUOMI . . . 10
POHJOIS-SUOMI . . . 220
KURJENRAHKA . . . . . . 12 SAARISTOMERI . . . . . . 18 TEIJO . . . . . . 25 TAMMISAAREN SAARISTO . . . . . . 31 TORRONSUO . . . . . . 36 LIESJÄRVI . . . . . . 41 NUUKSIO . . . . . . 45 SIPOONKORPI . . . . . . 53 VALKMUSA . . . . . . 57 REPOVESI . . . . . . 60 ITÄINEN SUOMENLAHTI . . . . . . 66
ROKUA . . . . . . 222 HOSSA . . . . . . 229 PERÄMERI . . . . . . 240 SYÖTE . . . . . . 247 RIISITUNTURI . . . . . . 256 OULANKA . . . . . . 262 PYHÄ-LUOSTO . . . . . . 271 URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO . . . . . . 278 PALLAS-YLLÄSTUNTURI . . . . . . 291 LEMMENJOKI . . . . . . 302
LÄNSI-SUOMI . . . 72
LEIVONMÄKI . . . . . . 144 ETELÄ-KONNEVESI . . . . . . 152 LINNANSAARI . . . . . . 162 KOLOVESI . . . . . . 170 KOLI . . . . . . 178 PATVINSUO . . . . . . 192 PETKELJÄRVI . . . . . . 200 HIIDENPORTTI . . . . . . 206 TIILIKKAJÄRVI . . . . . . 213
Pyhä–Luosto Oulanka Riisitunturi Syöte Perämeri
Iso-Syöte
Kylmäluoma
RETKEILYALUEET . . . 308
EVO . . . . . . 310 ISO-SYÖTE . . . . . . 315 PÄIJÄNNE . . . . . . 74 PYHÄ-HÄKKI . . . . . . 80 OULUJÄRVI . . . . . . 318 ISOJÄRVI . . . . . . 86 KYLMÄLUOMA . . . . . . 322 SALAMAJÄRVI . . . . . . 93 RUUNAA . . . . . . 327 HELVETINJÄRVI . . . . . . 100 SEITSEMINEN . . . . . . 106 KAUHANEVA-POHJANKANGAS . . . . . . 114 LAUHANVUORI . . . . . . 119 PUURIJÄRVI JA ISOSUO . . . . . . 126 SELKÄMERI . . . . . . 132
ITÄ-SUOMI . . . 142
Urho Kekkosen kansallispuisto
Pallas– Yllästunturi
Hossa
Oulujärvi
Rokua
Hiidenportti Ruunaa
Tiilikkajärvi
Salamajärvi
Koli
Pyhä-Häkki Etelä-Konnevesi
Kauhaneva– Pohjankangas
Lauhanvuori Seitseminen
Kolovesi Helvetinjärvi
Kurjenrahka Teijo
Päijänne
Linnansaari
Repovesi
Evo
Torronsuo Liesjärvi
Sipoonkorpi
Nuuksio Saaristomeri
Petkeljärvi
Isojärvi
Puurijärvi ja Isosuo
Selkämeri
Leivonmäki
Tammisaaren saaristo
Patvinsuo
Valkmusa Itäinen Suomenlahti