Kirkko ja kaupunki 2018 09 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

9.5.2018 kirkkojakaupunki.fi

B1 Saa fiilistellä! Kalliossa etsitään nyt uusia kristillisiä rituaaleja

… mutta suurin niistä on sattuma Tuomari Nurmio oppi virsien kielen körttiläiseltä isoäidiltään B 6

B9 Mark Levengoodin on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään

PENTTI LINKOLA KIRJASSA JOHDATUS 1990-LUVUN AJATTELUUN (1989).

En ole taipuvainen täyteen toivottomuuteen, vaikka kaikki faktaperusteet sihen ovat olemassa. EKOTEOLOGI PANU PIHKALA LILJA-LEHDESSÄ 4/2018.

Iankaikkisesti

Jokainen porras, jokainen ihmiskunnan edistysaskel on aina merkinnyt elonkehässä hävitystä, yksipuolistumista, köyhtymistä.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018 Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia. PAAVALIN TOISESTA KIRJEESTÄ KORINTTILAISILLE.

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kirkon keisarikausi loppui jo ENSIMMÄISET KOLMESATAA vuotta kristityt tulivat toimeen ilman kirkkoja. Seurakunnat kokoontuivat kodeissa. Ehtoollinen ei ollut vielä vertauskuvallistunut seitinohueksi leipäseksi ja symboliseksi viinitilkaksi, vaan se oli oikeasti yhteinen ateria, josta riitti vielä jaettavaksi köyhille ja sairaille. Seurakunnat muistuttivat pikemminkin jengejä tai klaaneja kuin kuntia, kaupunkeja tai etujärjestöjä. ROOMAN NUPUKIVIKUJILLA esitellään vieläkin paikkaa, jossa olleessa talossa apostoli Pietarin perustama seurakunta aikanaan kokoontui. Nyt sillä paikalla on Santa Maria in Trastevere -kirkko, jonka vanhimmat osat on rakennettu 340-luvulla. Se on yksi maailman ensimmäisistä kirkkorakennuksista. Keisari Konstantinus lopetti kristittyjen vainot 300-luvun alussa. Hänen seuraajansa tekivät kristinuskosta Rooman mahtavan KIRKKO ELÄÄ TÄNÄÄN imperiumin valtionuskonnon. SAMANLAISESSA Se merkitsi täyskäännöstä. Ennen kristittyTILANTEESSA KUIN jä vainottiin ja heidän katsomuksensa kilpaili ENNEN KEISARI maailmanselitysten markkinoilla yhtenä KONSTANTINUSTA. muiden joukossa. Konstantinuksen jälkeen kristittyjä alettiin pitää mallikansalaisina. Heidän uskontonsa sai monopoliaseman.

”

JOTKUT VÄITTÄVÄT 2000-luvun pääkaupunkiseudun kristinuskoa erilaiseksi kuin maaseudun. Edellistä pidetään liberaalina, jälkimmäistä konservatiivisena. Tosiasiassa jakolinja ei mene teologisessa konservatiivisuudessa ja liberaaliudessa vaan siinä, että pääkaupunkiseudun kirkko elää jo jälkikonstantinolaista aikaa, kun maaseutu sinnittelee vielä hetken aikaa keisarillisessa yhtenäiskulttuurissa. TÄÄLLÄ KIRKON on tultava toimeen omillaan, ja se on hyvä se. Täälläkin kirkon ominta on evankeliumi, pelastavan armon sanoma. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

KRISTINUSKON KEISARIKAUTTA kesti 1500 vuotta. Ne ajat ovat nyt ohitse. Monopoli on murtunut. Kristinuskon on taas tultava toimeen omillaan, ilman valta-aseman mukanaan tuomaa ydinsanoman yksinmyyntioikeutta. Kirkko elää tänään monessa suhteessa samanlaisessa tilanteessa kuin ennen keisari Konstantinusta. Tosin erojakin on. Enää kristittyjä ei vainota laajasti. Konstantinusta edeltänyt kirkko pukeutui: se kehittyi, vaurastui ja kasvoi. Nyt kirkko joutuu riisumaan: sen pitää tottua luopumaan muodollisesta asemastaan, tinkimään taloudestaan ja pelkistämään sekä sanomaansa että toimintaansa.

Kiitos avusta ja varjeluksesta, jota sain kokea läheiseni hätätilanteessa. Tein sen minkä voin, ja pahimmalta vältyttiin. Edessäni on toinen, vielä vaikeampi tehtävä: hellittää ja hyväksyä se, mille en voi mitään. Jumala, auta myös sisäisessä hätätilassani.

Kokkisotaa hävikkiruoalla Ravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho (keskellä) voitti hävikkiruokaa jakavan Yhteisen pöydän järjestämän kokkisodan Vantaalla. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 9.5.2018

numero 9

Seuraava lehti ilmestyy 24.5. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Lasten vauvaaika meni unihuurussa” Laajasalolainen sosionomi ja yrittäjä Elina Niinikoski-Pereira, 38, on äitinä oppinut sietämään epäjärjestystä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Millainen äiti olet? – Pyrin olemaan ennen kaikkea rakastava äiti 8-vuotiaalle Kasperille ja 5-vuotiaalle Neelalle sekä perheeseemme adoptoidulle 23-vuotiaalle Adelialle, Armandomieheni sisaren tyttärelle. Minulle lasten hyvinvointi on kaikessa etusijalla. Kun he olivat pienempiä, karsin omia menojani ja harrastuksiani. Nyt olen taas jatkanut capoeiraa ja tapaillut enemmän ystäviäni. – Olen huomannut, että jotenkin tiedostamattani olen seurannut oman äitini roolimallia. Äiti oli kotona pitkään, ja hän oli aina paikalla, kun tulin koulusta. Halusin myös omille lapsilleni sen, että olen saatavilla heti koulu- ja päiväkotipäivän jälkeen. – Olen halunnut pitää äitini tavoin myös kiinni tietytistä rutiineista, eli meillä syödään säännöllisesti ja mennään nukkumaan ajoissa. Uskon näiden asioiden vaikuttavan lapsen turvallisuudentunteeseen.

Mitä olet oppinut lapsiltasi? – Olen oppinut sietämään epäjärjestystä ja olemaan samalla armollisempi itseäni ja muita kohtaan. Ennen lapsia minulla oli aina purkit järjestyksessä ja verhot suorassa, mutta enää paikat eivät ole tiptop. Lapsiperheessä tilanteet elävät muutenkin jatkuvasti, kun lapsi voi yllättäen sairastua tai päiväkodissa tai koulussa voi sattua jotakin.

Mikä äitiydessä on yllättänyt sinut? – Lasten synnyttyä minut yllätti se, miten kovaa ja intensiivistä työtä pienen vauvan hoitaminen on. Vauva-ajasta maalataan ruusuista kuvaa, mutta molempien lasteni ensimmäinen vuosi meni minulta unihuurussa, koska he valvottivat öisin. Pystyin nauttimaan lapsistani kunnolla vasta vauva-ajan jälkeen. – Raskainta oli se, kun palasin parin vuoden jälkeen työhöni ja oli yhdistettävä kokopäivätyö, lastenhoito ja kodinhoito. Vaativan työpäivän jälkeen oli vaikea olla iloinen ja kärsivällinen, ja siitä kärsi koko perhe. Myös lapset olivat todella väsyneitä pitkiin päiväkotipäiviin. Päätin sen vuoksi ryhtyä osa-aikaiseksi yrittäjäksi. Se on ollut hyvä ratkaisu, koska voin nyt työskennellä kotoa käsin ja perheelle jää huomattavasti enemmän aikaa ja voimavaroja. – Hienointa äitiydessä on ollut lasten pyyteetön rakkaus ja aito palaute. He sanovat niin suoraan, mitä ajattelevat.

Minkälaisia äitienpäiväperinteitä perheessänne on? – Omassa lapsuudessani oli tärkeää viedä aamiainen äidille sänkyyn. Mieheni kotimaassa Mosambikissa ei vietetä äitienpäivää samalla tavalla kuin Suomessa. Hän on ollut päivästä vähän ihmeissään, mutta on minulle jo viime vuosina tuotu aamiainen sänkyyn. Neela ja Kasper ovat yleensä askarrelleet äitienpäiväkortit päiväkodissa ja koulussa, ja Adelia on nykyisin tuonut minulle ruusuja. Kaikki tämä on minusta tosi liikuttavaa.

”

JOTENKIN TIEDOSTAMATTANI OLEN SEURANNUT ÄITINI ROOLIMALLIA. ÄITI OLI KOTONA PITKÄÄN, JA HÄN OLI AINA PAIKALLA, KUN

TULIN KOULUSTA.

Millainen on iltarukouksesi? – Minulle luettiin lapsena iltarukous, mutta vaikka käymme välillä kirkossakin, emme ole ottaneet iltarukousta tavaksi omassa perheessämme. Sen sijaan meillä rauhoitutaan lukemalla lapsille aina iltasatu. Mieheni kertoo heille välillä myös lapsena oppimiaan portugalinkielisiä tarinoita. ■ Äitienpäivää vietetään su 13.5.

Elina Niinikoski-Pereira on futisäiti, joka toimii Kasper-poikansa joukkueen huoltajana ja viihtyy myös kannustusjoukoissa kentän laidalla.

4 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen Kirkkoneuvosto on päättänyt julistaa poliisipapin viran haettavaksi. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva.

Helsinkiin haetaan uutta poliisipappia Helsingin ja Suomen ensimmäinen päätoiminen poliisipappi Carita PohjolanPirhonen jää heinäkuun alussa eläkkeelle. Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt julistaa poliisipapin viran haettavaksi. Poliisipappi on Helsingin seurakuntayhtymän työntekijä, joka tekee työtään poliisissa samaan tapaan kuin sairaalapapit toimivat sairaaloissa. Helsingin seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettisen mukaan poliisipapin työstä on tullut hyvää palautetta. Helsingin poliisin lisäksi yhteistyökumppaneita ovat Poliisihallitus, Maahanmuuttovirasto ja tarvittaessa myös Tulli ja Rajavartiolaitos.

Töölön ja Meilahden seurakunnat yhdistyvät Uusi, entistä laajempi Töölön seurakunta aloittaa toimintansa tammikuun 2019 alussa. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi yhdistymisen 24.4. Päätös tehtiin kummankin seurakunnan esityksestä ja Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin puoltamana. Uuden seurakunnan kirkkoherrana aloittaa nykyinen Meilahden kirkkoherra Hannu Ronimus. Töölön kirkkoherrasta Auvo Naukkarisesta tulee seurakunnan kappalainen. Uusi seurakunta kattaa koko pohjoisen kantakaupungin alueen. Jäseniä seurakunnassa on lähes 30 000 ja kirkkoja neljä. Seurakunnan alueelle Keski-Pasilaan muuttaa lähivuosina runsaasti uutta väkeä. Uusi seurakunta avaa tulevaan kauppa- ja palvelukeskus Triplaan seurakuntakeskuksen.

Kaksi uutta ehdokasta Espoon piispanvaalissa Teologian tohtorit Kaisamari Hintikka ja Juhani Holma ovat asettuneet ehdolle Espoon hiippakunnan piispanvaalissa. Hintikka toimii Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä ja Holma jumalanpalveluselämän kouluttajana. Tällä hetkellä ehdokkaita on kolme, sillä ensimmäisenä ehdolle asettui oppilaitospappina ja kisapappina toimiva rovasti Leena Huovinen. Ehdokasasettelu alkaa virallisesti 21. kesäkuuta ja päättyy 21. elokuuta. Piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 8. lokakuuta ja mahdollinen toinen kierros 1. marraskuuta. Uusi Espoon piispa vihitään virkaansa 10.2.2019. Lue lisää uutisia osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset

Merkitysten markkinoilla Hakunilan 30–39-vuotiaista vähemmän kuin neljä kymmenestä kuuluu kirkkoon. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS MAIJA SAARI

spoolainen Mikko Riikonen, 35, on myyntipäällikkö, jolla on tavallinen idyllinen suomalainen elämä rivitalossa. Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi lasta ja koira. – Jos kirkko luotaisiin tänään tyhjästä, niin kuinka moni vaihtaisi Netflixin siihen, että kokoonnutaan sunnuntaisin tekemään taikatemppuja samalla, kun syödään Jumalan lihaa, Riikonen kysyy. Se on hänen vastauksensa kysymykseen, miksi hän ei kuulu kirkkoon. Hän ei rienaa vaan yrittää osoittaa, että todellisuudet eivät kohtaa. Oikeasti Riikosella on myönteinen käsitys kirkosta. – Pidän kirkon lapsille järjestämiä kerhoja ja muita sosiaalisia tapahtumia erittäin arvokkaana työnä, eikä asioiminen kirkon kanssa aiheuta suurempia antipatioita. Ehkä se johtuu siitä, että olen järjestelmän ulkopuolel-

la ja tavallaan vain vieraana, hän sanoo. – Kirkon kanssa olen ollut tekemisissä jopa aivan äskettäin, kun ystäväni järjesti lapsensa ristiäiset. Matkan varrelle on tietysti mahtunut muitakin tilaisuuksia, kuten häät, hautajaiset ja lapsen partiovala, hän luettelee. Viime vuonna 52 296 ihmistä päätyi siihen, että he eivät tarvitse kirkkoa. LUVUT OVAT JÄÄTÄVIÄ. Nykyään vain puolet Saksan ja Ranskan väestöstä mieltää itsensä kristityiksi. Isossa-Britanniassa 18–24-vuotiaista melkein kolme neljästä mieltää itsensä uskonnottomaksi. Tšekissä yhdeksän kymmenestä alle 30-vuotiaasta sanoo olevansa uskonnoton. Kirkkopalveluiden kehittämiskonsultin, valtiotieteen tohtori Karoliina Nivarin mielestä tärkein

syy kirkkojen epäsuosioon on lisääntynyt yksilökeskeisyys. – Tämä näkyy kaikkien instituutioiden vastustamisena. Tärkeää on tunne siitä, että on itsenäisesti valinnut oman näköisensä maailmankatsomuksen, eikä kukaan sanele sitä. Ja tämä on kirkolle ongelma, hän sanoo. Nivarin mukaan suurkaupungeille on ominaista, että asukkaat luovat itselleen eräänlaisen heimoidentiteetin oman elämäntyylinsä perusteella. – Tämän ajan yhteisöllisyyttä ovat erilaiset nettiryhmät, jotka ilmentävät heimoidentiteettiä, Nivari sanoo. Hän puhuu mielikuvayhteisöistä. Ne voivat olla globaaleja verkkoyhteisöjä, jotka rakentuvat jonkin tietyn mielenkiinnon kohteen ympärille.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

– Heimoutuminen on haastanut perinteisen yhteisöllisyyden, eikä kirkko ole osannut vastata siihen. Vanha samaa kaikille -resepti ei enää toimi, eikä kirkko ole kyennyt tuottamaan sen tilalle koukuttavaa heimoidentiteettiä, Nivari sanoo.

useammin luterilaisia arvoja, hän sanoo. – Sukupuolella, koulutustasolla, asuinalueella tai asuinalueen kaupunkimaisuudella ei ole vaikutusta siihen, kuinka myönteisesti joku kokee luterilaiset arvot, Sohlberg sanoo.

SUOMESSA PÄÄKAUPUNKISEUTU näyttää tulevaisuuden suunnan. Helsingissä 20–39-vuotiaista miehistä kirkkoon kuuluu 41 prosenttia. Espoossa ja Vantaalla vastaava luku on 45 prosenttia. Saman ikäluokan naisista kirkkoon kuuluu joka toinen. Espoosta tuoreita lukuja ei ole alueittain. Mutta kun vaikka Vantaalla zoomataan oikein lähelle, esimerkiksi Hakunilassa 30–39-vuotiaista vain 39 prosenttia kuuluu kirkkoon. Kun Neuvostoliitto oli vielä olemassa, Suomen lapsista yli 90 prosenttia kastettiin. Nyt helsinkiläisvauvoista kastetaan alle 43 prosenttia. Mitä oikein tapahtui? – Vaikka puhutaan, että uskonnollisuus ja henkisyyden kaipuu eivät kirkkojen suosion laskusta huolimatta ole hävinneet, niin länsi- ja pohjoiseurooppalainen maallistuminen on tosiasia, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg. – Eniten myönteisyyttä kirkon ja valtion yhteistyötä kohtaan koetaan ennen vuotta 1960 syntyneiden keskuudessa. Samoin keskija suurituloiset kannattavat pienituloisia

VANTAAN SEURAKUNTIEN yhteisen seurakuntatyön johtaja, pastori Pontus Salmi on jo pitkään huomauttanut kirkon sisäpiireissä tietynlaisesta kopernikaanisesta käänteestä. – Ennen vanhaan puhuttiin ”kirkon uskosta, johon yksilö voi liittyä”. Nyt puhutaan ”minun uskostani”, johon kirkolla on tai ei ole mitään annettavaa, hän kuvailee. Salmen mielestä myös materia-

saa puheyhteyden materialistisiin Audi-miehiinkin, kunhan osaa vetää oikeasta narusta. Mutta yhden ryhmän kanssa kirkko on pulassa, nimittäin lähiöbaarien leijonakorukansan. Sitä kohtaan voidaan kirkossa tuntea jopa halveksuntaa. Salmen mielestä se on ikävää. Työttömyys ja vähäosaisuus iskevät pahiten juuri tähän ryhmään. – Kun yhteiskunnan turvaverkot pettävät, näistä ihmisistä tulee kirkon diakonian asiakkaita, hän sanoo. Jos kerran kirkon brändiä halutaan kohottaa kehumalla diakoniaa, onko varaa vähätellä diakonian asiakkaita? Salmen mielestä ei saisi olla. Kun kristinusko syntyi, se kilpaili katsomusten vapailla markkinoilla. Uuden uskonnon menestykseen

”

TÄRKEÄÄ ON TUNNE SIITÄ, ETTÄ ON ITSENÄISESTI VALINNUT OMAN NÄKÖISENSÄ MAAILMANKATSOMUKSEN, EIKÄ KUKAAN SANELE SITÄ. KAROLIINA NIVARI

listisen ja minäkeskeisen aikakauden ihmisessä asuu syvä kaipaus, johon jokainen hakee vastausta omalla tavallaan. Jotkut omaksuvat meditaation, toiset nauttivat tarkalleen 89 celsiusasteessa keitetyn espresson. – Mindfulnessin suosio kertoo uushengellisyyden noususta. Myös sisustustrendit kertovat tarpeesta luoda itselle rauhallinen pysähtymisen paikka, Salmi arvioi. Hänen mielestään taitava pappi

vaikutti se, että kristityt auttoivat hädässä olevia. – Nykytilanne muistuttaa yllättävän paljon antiikin Roomaa, jossa varhainen kristinusko oli vähemmistö. Se oli kovien arvojen maailma, jossa kirkko välitti ihmisistä, Salmi sanoo. KAROLIINA NIVARIN mielestä nykyaikana jokaisella trendillä on myös vastatrendi. Materialistisen nautintohakuisuuden vastapainoksi syn-

tyy askeettista kurinalaisuutta korostavia elämäntyylejä, joissa noudatetaan tarkkarajaista ruokavaliota. – Kirkko kilpailee ihmisten vapaa-ajasta. Uudet toimijat ovat taitavia ja tehokkaita markkinoimaan itseään, mutta kirkko ei ole tottunut mieltämään itseään toimijaksi, jonka pitää kilpailla saadakseen huomiota, Nivari sanoo. Vapaa-aikabisnes on villi pelikenttä, jossa maailmankuvansa viuhkaan uusia säleitä shoppailevilla ihmisillä ei ole vielä valmista arvopohjaa. Yksi kirkon moka on siinä, että se koettaa annostella koko uskontunnustuskapselin yhtenä suupalana. Nivarin mukaan ihmiset eivät enää suostu nielemään valmiita tarinoita. – Silti ihmisten halu kuulua johonkin ei ole hävinnyt mihinkään. Kaupunkilaisessa elämäntyylissä syntyy koko ajan pieniä alhaalta kasvavia yhteisöjä, jotka menestyvät, Nivari sanoo. MIKKO RIIKONEN ei kerro, onko hän ateisti vai agnostikko. Hänelle kirkosta eroaminen oli kannanotto auktoriteettiin. Toiseksi hänen mielestään ei ollut reilua sanoa, että vain osa ihmisistä voi pelastua. – Vapaus uskoa, keskustella ja muodostaa maailmankuvansa ilman vahvaa ohjausta yhteen totuuteen on mielestäni kehittymisen kannalta terveempi vaihtoehto. Maailma tai sen ihmiset eivät tarvitse kirkkoa, vaan kirkko tarvitsee ihmisiä, Riikonen sanoo. Hän myös toivoo, ettei kirkko profiloituisi julkisen vallan vasallina. – Aidosti pyyteetön ja jäseniä kokoava toiminta on mielestäni parempi agenda kuin valtiolliset jumalanpalvelukset. ■

6 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Laulaminen palautti puhekyvyn Musiikin tekeminen auttoi aivoinfarktin saanutta Kari Tammista toipumisessa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

auniaislainen Kari Tamminen ajoi seitsemän vuotta sitten mökiltä kotiin, kun mieleen alkoi virrata muistikuvia ja välähdyksiä kaikesta siitä, mitä elämässä oli tapahtunut. – Siinä alkoi tippa lentää. Kotiin päästyäni soitin muusikkokaverilleni, että nyt ei riitä yksi biisi. On tehtävä kokonainen levy. Pari vuotta aiemmin, heinäkuussa 2009, Tammisen elämässä oli tapahtunut raju käänne. – Olin tehnyt kolme kuukautta töitä putkeen, kun päätin pitää vapaan viikonlopun ja lähteä perheen

kanssa mökille. Kävin illalla saunomassa serkkupojan luona, ja minulla oli sen jälkeen outoja tuntemuksia. Aamulla sitten meni jalat alta. Aivoinfarktin seurauksena Tammisen oikea puoli halvaantui. Lääkäri totesi hänen paranemismahdollisuuksiensa olevan puolet ja puolet. – En osannut kävellä, puhua enkä juuri ajatellakaan. Olikin aikamoinen tunne, kun pystyin sitten vähitellen liikuttamaan raajojani. – Otin tavoitteeksi päästä mökille joulukuun alussa. Ja niin kävi, että kävelin tuolloin mökillä omin avuin tuoliini ja join ensimmäisen oluen sitten heinäkuun.

– Yllättäen minusta lähti ääntä, ja laulaminen alkoi sujua. Se auttoi pikkuhiljaa myös puhekyvyn palautumisessa.

SITTEN AIVOINFARKTISTA toipuvaan Tammiseen iski masennus. Hän oli työskennellyt muusikkona, animaatioiden ohjaajana ja ääninäyttelijänä. Nyt tueksi tulivat hänen soitto- ja dubbauskaverinsa. – Se oli hurja hetki, kun kitaristi Juha Björninen tuli käymään ja kehotti minua laulamaan kitaran säestyksellä.

LIIKUTTAMAAN RAAJOJANI.

”

EN OSANNUT KÄVELLÄ, PUHUA ENKÄ JUURI AJATELLAKAAN. OLI AIKAMOINEN TUNNE, KUN PYSTYIN VÄHITELLEN

Tamminen oli jo 1970-luvun lopulta lähtien tehnyt lauluja aina, kun häntä harmitti. – Sillä tavalla nostin hatutuksen hyllylle, hän kuvailee.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kuntouttavaa levyntekoa

Kari Tamminen on laulanut ja soittanut nuoresta lähtien. Hänestä oli hienoa päästä nyt levyttämään omia ja muiden tekemiä lauluja.

Yli vuosi sitten perustettu Mental Beauty Records on voittoa tavoittelematon levymerkki, joka on suunnattu mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille. Sen synty liittyy mielenterveyskuntoutujien kulttuuripajoihin, joita alettiin pyörittää kymmenen vuotta sitten ja joista sai alkunsa vuosittain järjestettävä Moniäänirock. – Soitettuaan Moniäänirockissa kuntoutujat sanoivat, että olisi makeaa päästä myös levyttämään. Niinpä anoimme levymerkin perustamiseen rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä, ja anomus meni läpi, kertoo Mental Beauty Recordsia luotsaava Miika Kurtakko. – Pyrimme toiminnallamme vähentämään mielenterveyden ongelmiin ja vammaisuuteen liittyvää stigmaa. Ketään ei pidä väheksyä eikä syrjiä, vaan kaikilla on oikeus täyteen elämään, hän selvittää. Mental Beauty Recordsille voi lähettää demojaan, ja sieltä voi saada niistä palautetta. Parhaat pääsevät levyttämään. Hankkeen verkkoyhteisössä palvellaan niitä, joilla on vielä matkaa levyttämiseen. He saavat verkon kautta ammattilais- ja vertaisohjausta sekä uusia yhteistyökumppaneita. Kurtakon mukaan hankkeen yhtenä tavoitteena on lievittää ihmisten yksinäisyyttä. Samalla siihen liittyy ammatillisia tavoitteita, sillä levyttäminen voi tarjota jollekulle ponnahduslaudan artistiksi. Esimerkiksi Kari Tammista hän pitää karismaattisena esiintyjänä, jolla on tärkeää tarinaa kerrottavanaan. – Haluamme auttaa ihmisiä elämässä eteenpäin. Kyse ei ole terapiasta, vaan keskitymme tekemisen kautta tapahtuvaan toipumiseen ja unelmien toteuttamiseen. Moniäänirock 15.–16.5. nuorisokeskus Hapessa Helsingissä.

NYT ALKOI syntyä uusia biisejä. Kun niitä oli kertynyt, hän otti yhteyttä vanhoihin soittokavereihinsa. Bändi saatiin kasaan yllättävän helposti. Tänä keväänä julkaistua Vaistot-albumia tehtiin pitkään studio- ja kotioloissa. Suurin osa levyn kappaleista on Tammisen tekemiä, osa nyt toipumisaikana ja osa vuosien varrella syntyneitä. – Reilu vuosi sitten lähetin demon mielenterveyskuntoutujien Mental Beauty Records -hankkeeseen. Oli hienoa, että siellä päätettiin julkaista levy. Tamminen koki levyntekoprosessin paljolti terapiana. Hän ei osaa kuvitella, miten muuten olisi päässyt nykyiseen kuntoon. – Lääkärin mukaan aivoinfarktini joutui stressistä. Vaikka tein paljon töitä, en tajunnut sen rasittavan liikaa, koska sain tehdä rakastamiani juttuja. Tamminen sanoo elämänsä olevan nyt tasapainossa, vaikka viime aikoina onkin ollut vaikeaa koiran kuoleman takia. Edessä on myös toinen muutos, kun hänen poikansa on muuttamassa pois kotoa. ■

Miten selviytyä ulkonäkökeskeisessä maailmassa? Pelipöytäpuhetta-podcastin ensimmäisessä osassa vieraina ovat pappi ja toimittaja Hanna Paavilainen sekä radiojuontaja, entinen Hunks-tanssija Esko Eerikäinen.

TEKSTI JA KUVA OUTI IKONEN

lkonäkö ei merkitse minulle mitään, sanoo Hanna Paavilainen nauraen. – Tietysti katson vain sieluun, sitä, miten ihminen käyttäytyy ja kohtelee lähimmäistään. Sitten hän vakavoituu. – No, tuollaisen ääneen sanominen kuulostaa todellisuudessa tekopyhältä. Myönnän olevani jossain määrin ulkonäkökeskeinen – ainakin samassa määrin kuin sielukeskeinenkin, hän sanoo. Esko Eerikäinenkin myöntää, että totta kai ulkonäkö merkkaa. – Senhän me ensimmäiseksi toisesta huomamme, kuinka huoliteltu ihminen on ja miten hän itsensä kantaa. Toki sen merkitys oli itselleni aiemmin suurempi, kun tein töitä ulkonäöllä. Kun ulkonäköseikkoja jatkuvasti puidaan ja tuodaan esiin mediassa, niiden tarjoamilta malleilta on vaikea välttyä. Aikuiselle se on kenties helpompaa, mutta lapset ovat suojattomammassa asemassa. Eerikäinen on nähnyt tämän käytännössä, sillä hänen kahdeksanvuotias tyttärensä seuraa paljon muotia ja sen ilmiöitä. – Isänä joudun hänen kauttaan käymään läpi, että onko ookoo värjätä hiuksia, saako lakata kynnet, voiko laittaa pillifarkut, joissa on nilkat paljaana pakkasessa – kun se on muotia. Onneksi hän on niin fiksu, että on tajunnut, ettei päällä tarvitse olla ne maailman cooleimmat kuteet, vaan tärkeintä on, että olo on hyvä. Myös Hanna Paavilainen on ehtinyt pohtia omaa rooliaan kahden kasvavan nuoren miehen äitinä. Nuorisopappina ollessaan hän näki, etteivät pojat ole juurikaan tyttöjä vapaampia ulkonäköpaineista.

TARINA KERTOO papin joutuneen vaihtoon, koska morsiuspari tahtoi seremoniaansa paremman näköisen. Paavilainen ei ihan tätä niele. – Olen kyllä kuullut, että papille olisi hääjuhlaa varten tarjottu kampaajaa, mutta en ole kenenkään seurakuntalaisen koskaan kuullut sanovan, että pappi olisi vaihdettu siksi, ettei ulkonäkö miellyttänyt. Kirkon piiristä minulla on päinvastoin sellainen fiilis, ettei halutakaan, että pappi on liian korean näköinen. Ihminen on maailman sivu kiinnittänyt huomiota omaansa ja muiden ulkonäköön. Paavilaisen mukaan jo Vanhassa testamentissa puhutaan etenkin kauneudesta. – Varallisuus ja valta näyttäytyvät sen teksteissä usein kauniina. Koko Vanhassa testamentissa ei kuitenkaan ole sanaa ruma, vaikka ihmisiä ja heidän ulkonäköään kuvataan monin tavoin ja värikkäästi. Rumuutta pohtiessaan Esko Eerikäinen muistelee tuoretta tilannetta, jossa joukko toisilleen entuudestaan tuntemattomia ihmisiä oli syömässä. Hän oli kiinnittänyt huomionsa mukavannäköiseen naiseen, mutta liki järkyttynyt, kun tämä alkoi tuoda itseään esille. – Arvosteleva ja kiroileva tyyli ja käytös muuttivat ulkonäönkin vastenmieliseksi. Tuli sellainen olo, etten halua olla tämän ihmisen seurassa. Toisaalta naisesta, joka ulkoisesti voi vaikuttaa epävarmalta, voi puhuessa tulla esiin varmuus, jossa on itseensä päin vetävää kauneutta. Pelkkä ulkoinen kauneus ei riitä mihinkään, Eerikäinen sanoo. ■ Uudessa Pelipöytäpuhettapodcastissa puhutaan hyvästä elämästä ja pelataan Kimbleä. Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

8 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

VÄITE 1. Lapselle on tärkeintä, että hänen ympärillään on rakastavia aikuisia. – Jälkeläinen odottaa hoivaa ensisijaisesti omilta vanhemmiltaan. Evoluutiobiologian näkökulmasta katsottuna nimenomaan emo auttaa jälkeläisen perimää ilmenemään tavalla, joka sopii parhaiten yhteen ympäristön kanssa. Tämä on havaittu eläintutkimuksissa, mutta pätee myös ihmisiin. – Jos vanhemmat vastaavat vauvan tarpeisiin lämpimällä katseella, kosketuksella ja läheisyydellä, se ennustaa lapsen tulevaa terveyttä enemmän kuin hänen perimänsä. Kun vauvalle kehittyy myönteinen kuva itsestä, hän pystyy kasvaessaan muodostamaan lisää hyviä ihmissuhteita, tuntee olonsa turvalliseksi ja porskuttaa eteenpäin. Turvallinen varhaislapsuus on kivijalka, vaikka elämä myöhemmin heittelisi. VÄITE 2. Isien pitäisi hoitaa enemmän vauvojaan. – Nykyään puhutaan paljon tasa-arvosta ja siitä, että isien pitäisi kantaa enemmän vastuuta lastenhoidosta. Näin varmasti on. Toisaalta tiedetään, että poikasta kantava nisäkäsemo herkistyy jo kantoajan alussa jälkeläiselleen ja sopeutuu tämän ominaisuuksiin. Emon suhde poikaseen vaikuttaa myös tämän geenien toimintaan ja aivojen rakenteeseen. – Jos vauvalle aluksi tutuin ihminen sanoo pian synnytyksen jälkeen, että lähden nyt, mutta tässä on isäsi, vauva voi kokea sen menetyksenä. Alle vuoden ikäinen vauva kykenee pitämään läheisen mielessään vain vähän aikaa. Äidin menetys aiheuttaa vauvalle stressiä, mikä on myrkkyä hermoille ja vaikuttaa itsesäätelystä vastaavien aivoalueiden kehitykseen. Itsesäätelyä tarvitaan esimerkiksi ihmissuhteissa pärjäämisessä ja oppimisessa. – Tulen surulliseksi, kun joku julkisuuden henkilö kertoo, kuinka upeaa oli palata töihin kolme viikkoa synnytyksen jälkeen. On monia korkeakoulutettuja äitejä, jotka vaativat itseltään paljon, mutta eivät pysty olemaan vauvan käytettävissä. Millä tolalla äidillisen äidin arvostus on Suomessa? Voitaisiinko sitä tukea? Toivon, että vauvan tarpeista uskallettaisiin keskustella tunnereaktioita pelkäämättä. – Myös isä on lapselle korvaamattoman tärkeä. Hänen kannattaa tukea äitiä kaikin tavoin. Isän suora merkitys lapselle korostuu myöhemmin ja on todella tärkeä esimerkiksi leikki-ikäisten poikien kasvussa itsenäisiksi. VÄITE 3. Vanhempia ei pidä syyllistää, sillä suurin osa yrittää parhaansa lapsensa kanssa. – Syyllisyyden aiheuttaminen vanhemmille on tabu. Moni terveysalan ihminen tuntee lähiomaisten vaikutukset lasten terveyteen, mutta ei puhu niistä. Kaupallisissa terveyspalveluissa voidaan pelätä asiakkaiden tyytymättömyyttä.

– Jos vanhemmat vastaavat vauvan tarpeisiin lämpimällä katseella, kosketuksella ja läheisyydellä, se ennustaa lapsen tulevaa terveyttä enemmän kuin hänen perimänsä, sanoo tutkija Vienna Setälä-Pynnönen.

Äidillisen äitiyden puolustus Tutkija Vienna Setälä-Pynnönen kommentoi yleisiä lastenhoitoon liittyviä väitteitä genetiikan ja evoluutiobiologian näkökulmista. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

– Kun lapsi oireilee, terveydenhuollossa tulisi ensimmäiseksi kysyä, mitä hänen elämässään on tapahtunut. Joskus kaikki yrittävät parhaansa, mutta silti jokin menee pieleen ja vaikuttaa lapseen. Täydellistä vanhempaa ei olekaan.

VÄITE 4. Jos ei jaksa hoitaa lasta kunnolla, vapaaehtoinen huostaanotto tai adoptio on hyvä ratkaisu. – Sanotaan, että lapsi voidaan pelastaa adoptiolla. Se on osittain totta. Lastenkodeista adoptoiduilla menee

keskimäärin paremmin kuin sinne jääneillä. – Silloin mennään kuitenkin vikaan, jos ihan kohtuullisesti lastensa kanssa pärjäävät vanhemmat alkavat ajatella, että he olisivat vaihdettavissa toisiin turvallisiin aikuisiin.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

merkki siitä, että lapsella menee yli. Vanhemmista irtaantuminen on lapselle tärkeä kehityshaaste, mutta hän saattaa jäädä sen kanssa liian yksin, jos aloittaa kovin nuorena isossa päiväkotiryhmässä ja viettää siellä pitkiä päiviä. – Moni lapsi ymmärtää jo pienenä, että hänen pitää mennä kiltisti päiväkotiin ja jatkaa sieltä taas seuraavaan paikkaan. Lapsella ei välttämättä ole edes sanoja tarpeelle olla rauhassa. Kun kroppa ei sitten kestä tahtia, tulee korvatulehdusta ja muuta. Moni aikuinen tietää itsestään saman: kun on liikaa kaikkea, sairastuu herkästi. – Jos lapsi sairastelee jatkuvasti, voisi pohtia, miten hän saisi sen, mitä vaikuttaa tarvitsevan. Onko mahdollista muuttaa jotain lapsen olosuhteissa?

”

TULEN SURULLISEKSI, KUN JOKU JULKISUUDEN HENKILÖ KERTOO, KUINKA UPEAA OLI PALATA TÖIHIN KOLME VIIKKOA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN.

Lapsen evolutiivisiin asetuksiin kuuluu oletus tärkeiden ihmissuhteiden pysyvyydestä. Jos ihminen kokee hylkäämisiä lapsuudessa, hän sairastuu herkemmin aikuisena ja kuolee muita todennäköisemmin nuorena. Tästä on vankkaa tutkimustietoa. Lapsi on loputtoman lojaali vanhemmilleen ja toivoo viimeiseen asti, että juuri he olisivat hänelle turvallisia ja rakastavia aikuisia. VÄITE 5. Vanhemmat vaikuttavat lapsensa terveyteen niin kauan kuin hän kuuluu samaan ruokakuntaan. – Läheisten ihmissuhteiden vaikutus säilyy kuolemaan saakka. Varhaiset kokemukset hoivasta ovat pohjana sille, arvostaako ihminen itseään ja terveytensä ylläpitoa. – Lapsiin voi vaikuttaa lähinnä rakkauden kautta. Vanhempi saa olla kiukkuinen, jos esimerkiksi oma teini aloittaa tupakoinnin, vaikka tupakointi ei välttämättä lopukaan raivoamalla. VÄITE 6. Lapsi sairastaa päiväkotiuransa alussa paljon, koska hänen vastustuskykynsä on vasta kehittymässä. – Lapsi sairastaa paljon siinä vaiheessa, kun siirtyy kodista isomman lauman pariin. Tämä johtuu osittain vastustuskyvyn kehittymisestä. – Runsas sairastelu voi myös olla

VÄITE 7. Sairas lapsi on tärkeä saada nopeasti päiväkoti- ja koulukuntoon. – Päiväkotien seinillä näkyy lappuja, joissa kerrotaan, että nyt liikkeellä olevaan tautiin kannattaa hakea antibiootit. Taustalla on oletus, että lapsen sairauden pitäisi kestää mahdollisimman vähän aikaa, jotta vanhempi pääsisi takaisin töihin. Sairaus on kuitenkin merkki siitä, että elimistö tarvitsee lepoa. – Nykyisessä terveyskulttuurissa on vieraannuttu siitä, että kaikki sairastuvat joskus, ja flunssakin kestää normaalisti kolme viikkoa. Luonto panee välillä polvilleen. VÄITE 8. Erityislapsia on enemmän kuin ennen. – Hoitokäytännöt heilahtelevat ajan mukana. Nyt ollaan diagnostisessa ääripäässä, ja on muotia sanoa, että lapsella on tietynlainen tila. – On paljon lapsia, joiden sairaudet eivät liity millään tavalla heidän varhaisiin ihmissuhteisiinsa ja kasvuympäristöönsä, mutta on myös iso harmaa alue. Jos lapsi diagnosoidaan liian herkästi erityislapseksi, häneltä viedään mahdollisuus tulla nähdyksi ongelmineen ja kokemuksineen. – Joskus tuntuu, että vanhemmat haalivat diagnooseja lapsilleen, jotta nämä tulisivat nähdyiksi. Vanhemmat ovat usein tarkkoja siitä, että yhteiskunta tukee tarpeeksi heidän erityislapsiaan. Tulevien sukupolvien kannalta olisi parempi ajatella, että kaikki lapset ovat erityisiä ilman diagnoosejakin. Joka ikinen lapsi tarvitsee tosi paljon hoivaa ja rakkautta. ■

Palvelumme ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

OMA TÄYTE Hei Sinä yli 65-vuotias! Kaipaatko juttuseuraa tai muuta tekemistä? MEREO / Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:n Etsivä vanhustyö rantautui Helsingin kantakaupungin alueelle keväällä 2017. Olemme onnistuneesti auttaneet jo monia ikäihmisiä. Tuntuvatko Sinun päiväsi pitkiltä ja yksinäisiltä?

Etsivä vanhustyö on STEA:n rahoittama kolmevuotinen projekti.

Me voimme auttaa! Toimintamme on maksutonta.

Ota rohkeasti yhteyttä! Odotamme soittoasi.

ETSIVÄ PUHELIN: 050 413 8903 / Anneli Rissanen 050 352 3035 / Päivi Kiuru

Tervetuloa kotiin! Esperi Hoivakoti Vanhalinna tarjoaa lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. Vanhalinna sijaitsee Itäkeskuksessa kattavien palveluiden äärellä. Meillä käy palveluseteli! Kysy lisää: Marika Seppälä | 046 923 0080 marika.seppala@esperi.fi | www.esperi.fi

10 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

iloa & virkistystä Kivimessu goes Eurovision

euroviisumessu

to 10.5. klo 18 Kallion kirkossa

Sata salamaa iskee jälleen tulta Kallion kirkossa ja ulkona linnut laulavat tipitii. Messussa olemme oman elämämme sankareita ja saamme nauttia Sanasta, ehtoollisesta ja kaikkien aikojen legendaarisimmista euroviisukappaleista. Mukana messussa pappi Mari Mattsson ja Kaupungin naiset -kuoro johtajanaan Petra Lampinen. Elämän värit Alppilan kirkolla AArreKirJAKurssi 12–13.5. klo 12–16

Etsimme omia tärkeitä elämänilon ja rohkeuden lähteitämme kirjoittaen, maalaten ja jutellen. Mitään ns. taiteellisia taitoja et tarvitse. Oma päiväkirja mukaan. Ohj. diakoni ja kirjoittamisen ohjaaja Nina Klemmt. Hinta 25 e (sis. kahvin ja taidetarvikkeet). Tied. p. 09 2340 3634 /Nina Kallio kukkii

meditAtiivisiA ympyrätAnsseJA ti 15.5. klo 18.30–20 Kallion kirkolla

Tule kokeilemaan meditointia liikkuen klassisen, etnisen ja hengellisen musiikin säestyksellä. Ohj. TM, tanssipedagogi Tiina Sara-aho. Ei ennakkoilmoittautumista. Maksuton.

reissuJA

tulossA Helsinki-päivänä

KAllion KirKon torniin

Kallion seurakunta tarjoaa avaa tornin vierailijoille tiistaina 12.6. klo 12–17.Non-stop-vierailut n. 15 hlön ryhmissä. Huom! Tornivierailu vain täysi-ikäisille. Ei sovi korkeita paikkoja pelkäävälle. Ei ennakkoilmoittautumista. Ilmainen pääsy/vapaaehtoinen lahjoitus Yhteisvastuukeräykseen.

KevätretriitteJä Ilta- ja päiväretriitit ovat helppo ja edullinen tapa tulla kokeilemaan hiljaisuutta ja samalla nauttia keväisestä luonnosta. Yhteiset rukous- ja hiljentymishetket tukevat hiljentymistä. Retriittiin tulijan vakaumusta ei kysellä eikä osallistumispakkoa ohjelmaan ole. Jokainen saa levätä Jumalan huolenpidossa omassa rauhassa.

retriitti-iltA mustAsAAressA to 17.5. klo 17–20.30

Kevätilta iki-ihanassa Mustasaaressa Seurasaaren selällä. Ohj. diakoni Nina Klemmt. Hinta 25 e (sis. iltapalan).

viiKonloppuretriitti JollAKsessA La 26.5. klo 12–18 & su 27.5. klo 11–16

Nauti Villa Salmelan rauhasta meren äärellä kahden päivän ajan ja yövy kotona. Lounas, rukoushetkiä ja lauantaina hiljaisuudessa saunominen. Ohj. pappi Marketta Antola ja diakoni Sinikka Metiäinen. Hinta 34 e (sis. lounaat)

eläKeläisten retKi Merikeskus Vellamoon Kotkaan 16.5.

Kotkan Merikeskus Vellamossa oppan johdolla esittely ja näyttely ”Merta ja menneisyyttä”, kotimatkalla kahvit Kafe Finlandiassa Pyhtäällä. Ilm. diakoni Sari Pentikäinen, p. 09 2340 3660. Hinta 25 e (sis. matkat, opastuksen ja lounaan). tulossA

KesäretKi sAvoon

26.–28.6.2018.

Kolmen päivän bussiretki Savoon. Matkakohteina Taidekeskus Salmela, Tertin kartano, Luontokeskus Lusto ja Ylämaan jalokivikylä. Ohjelmassa perinteiset keskiviikkoillan seurat ja savusauna Enonkoskella, lörtsykahvit Savonlinnan torilla ja pieni luontovaellus. Matkaoppaina Pirjo Kaskinen, Veli-Matti Hynninen ja Kallion pappi Riitta Männistö. Hinta 160 e/hlö (sis. täysihoidon, pääsymaksut ja matkat.) Ilm. p. 09 2340 3600. tulossA

seurAKuntAmAtKA espAnJAAn 8.–15.10.2018

Kulttuurimatkan pääkohteena Madrid, josta tehdään päivän matkoja Segoviaan, Toledoon ja Avilaan. Hinta 1595e (sis. lennot, ohjelman, aamiaiset, 5 lounasta ja 3 illallista.1 hh 360 e lisämaksulla.) Matkanjohtajina Liisa Väisänen ja Kallion pappi Riitta Männistö. Ilm. matkatoimisto Kon-Tiki p. 09 466 300. Tied. 09 2340 3633 /Riitta.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

ilmoittAudu kursseille ja retriitteihin verkossa kallionseurakunta.fi/luovantoiminnan-kirkko tai s-postitse kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. www kallionseurakunta.fi FAceBooK @kallionseurakunta twitter @Kallionsrk

Äitienpäivälounas Saga Käpylinnassa Saga Käpylinnan väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi äitienpäivälounaalle kauniiseen palvelutaloomme su 13.5.2018, kattaukset klo 12 ja klo 13. Äitienpäivälounas sisältää keväisen alkuruokapöydän, pääruoan ja jälkiruoan kahveineen (25€/hlö). Menu Saga Käpylinnan kotisivuilla osoitteessa www.sagacare.fi. Varmistaaksenne paikanne, teettehän pöytävarauksen. Lounaan jälkeen Teillä on mahdollisuus tutustua Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja vapaana oleviin asuntoihimme. Voitte myös jäädä nauttimaan klo 15 alkavasta äitienpäiväkonsertista. Pöytävaraukset äitienpäivälounaalle 050 324 9543 Esitetilaukset, esittelyt ja tilapäisasumiskyselyt: 040 6719 813 tai 08000 6116 (ark. klo 9-17) tuula.korhonen@sagacare.fi | www.sagacare.fi

Kutsu

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Uskonnollisesta yhteisöstä ei haeta vain suhdetta Jumalaan vaan myös yhteyttä toisiin ihmisiin. Suhe on tavoittanut nuoret aikuiset, joita luterilainen kirkko ei tunnu löytävän. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

”Kiva nähdä just sut täällä tänään”

one tuprauttelee savua. Screenillä laskuri näyttää sekunteja tilaisuuden alkuun. Saliin valuu pari–kolmekymppistä joukkoa, tuolit täyttyvät pikkuhiljaa. Tähän tilaisuuteen ei pääse luikahtamaan huomaamatta. Ulko-ovella ja aulassa on vastassa hymyileviä ihmisiä keltaiset laput kaulassaan. He ovat vapaaehtoisia, joiden tehtävänä on toivottaa tulijat tervetulleiksi Suhen eli Suur-Helsingin seurakunnan sunnuntaitilaisuuteen. Lapuissa lukee moi moi moi.

– Kiva nähdä just sut täällä. Toivottavasti sulla oli kiva viikko, sanoo punapaitainen nuori nainen lavalla mikrofoniin. Bändi aloittaa. Musiikki on melodista poppia. Vain sanat erottavat sen siitä, mitä radiokanavat soittavat: ”On Herramme suuri, Herramme korkein, Herramme vahvempi kuin kukaan toinen.” Moni laulaa mukana. Jotkut kohottavat käsiään ja keinuvat musiikin tahdissa. Lasse Sahimaa on pukeutunut vaaleanpunaiseen lippikseen ja huppariin. Räppärin tyylillä hän johdattaa seurakuntaa rukoilemaan. Screenille

heijastetaan asioita, joiden puolesta ihmiset juuri nyt toivovat rukousta. Pyydetään siunausta uudelle kodille ja keskeneräiselle projektille. – Kiitos, että sä oot Jumala, joka pystyy parantamaan yliluonnollisesti. Kiitos siitä, että sä haluat toimia meidän elämässä, Sahimaa rukoilee. – Hullun siistii nähdä just sut täällä tänään, hän muistuttaa vielä lopuksi kuulijoitaan. Saman asian kuulee illan aikana useampaan kertaan: hienoa, kivaa, siistiä, että juuri sinä olet tänään täällä. Ensikertalaisille olisi tilaisuuden jälkeen tarjolla kakkua.

– Saat olla omana itsenäs täällä läsnä, sanoo myös Suhen pastori Kirsi Mentu aloittaessaan saarnansa. Hänen saarnansa on aika kaukana siitä, mitä perinteisissä luterilaisissa kirkonmenoissa saarnalla ymmärretään. Se on puhekielinen, ja tämän tästä Mentu kyselee kuulijoiltaan ”eiks niin?”. – Saa muuten fiilistellä! Hirveen hiljaista, hän huomauttaa. Silloin tällöin seurakunta huutelee väliin ”hyvä” ja ”yes” ja ”joo” ja ”amen”. Joku nauraa ääneen, monta kertaa. – Nyt sulla on loistava mah-

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

dollisuus ottaa Jeesus sun sydämeen. Jos sä haluut tehdä tän ratkaisun tänään, nosta sun käsi, Mentu rohkaisee saarnan lopuksi. Tänään yksikään käsi ei nouse. SUHE ELI SUUR-HELSINGIN seurakunta on itsenäinen, mihinkään kirkkokuntaan kuulumaton kristillinen yhteisö, joka on perustettu vuonna 1990. Toiminnan keskus on Kalliossa, jossa Suhe järjestää sunnuntaisin kolme eri tilaisuutta: aamupäivällä espanjaksi ja iltapäivällä ja illalla suomeksi. Kallion lisäksi toimintaa on myös Tikkurilassa ja Leppävaarassa. Joka sunnuntai näihin tilaisuuksiin osallistuu noin viisisataa ihmistä. – Ihan kaikenlaista porukkaa, mutta suurin osa on nuoria. Varsinkin täällä Kalliossa toiminta on keskittynyt nuoriin aikuisiin, kertoo Kirsi Mentu, joka on Suhen Kallion kampuksen pastori. Myös kävijöiden taustat ovat monenlaisia: On muualta Helsinkiin muuttaneita, jotka ovat kotipaikkakunnillaan toimineet Vapaakirkossa tai helluntaiseurakunnissa. On niitä, jotka ovat luterilaisen kirkon jäseniä, mutta eivät ole koskaan aktiivisesti olleet seurakunnassaan mukana. On myös niitä, joilla ei ole aiemmin ollut mitään kosketusta kristinuskoon. Ja kuulemma yleensä joka sunnuntai joku tulee Suhessa uskoon. Uusille seurakuntalaisille järjestetään kastetilaisuus kahdesti vuodessa. Suhe kastaa uudelleen myös niitä, jotka on lapsena kastettu esimerkiksi luterilaisessa kirkossa. Lapsia sen sijaan ei kasteta. – Ihminen tietysti itse päättää, haluaako kasteen vai ei, mutta rohkaisemme ainakin miettimään asiaa. Kaste on julkinen tunnustautuminen kristityksi, Mentu sanoo. Suositut sunnuntaitilaisuudet ovat ulospäin näkyvin osa Suhen toimintaa. Mentun mukaan ne ovat eteinen, josta kävijät halutaan ohjata peremmälle pienryhmiin ja vapaaehtoistyöhön eli olohuoneeseen ja keittiöön. Ihmisten sitouttaminen – Mentu puhuu opetuslapseuttamisesta – on tärkeää siksikin, että koko toiminta rahoitetaan vapaaehtoisilla lahjoituksilla. Jos Suhen suosiolla on joku salaisuus, se on Mentun mukaan muutoskyky. Tehdään niitä asioita, jotka sillä hetkellä koetaan tarpeellisiksi. Jumalanpalveluksia ei ole sidottu tiettyyn liturgiseen kaavaan eikä saarnan aiheita kirkkovuoden kiertoon. Ehtoollista vietetään kerran kuukaudessa. Vaikka monessa asiassa ollaan joustavia ja rentoja, kaikessa ei olla. – Sanoma pysyy. Siitä ei tingitä pätkääkään, Mentu sanoo. SUHE TUSKIN olisi nykyisen näköinen ja kokoinen seurakunta, jos siellä ei olisi 2000-luvun alussa tehty kauaskantoista päätöstä. Suhen perustaja Rauno Kokkola kertoo, että tuolloin seurakunnassa toimineet nuoret halusivat tuoda uusia ideoita sunnuntaijumalanpalvelukseen ja heille annettiin siihen mahdollisuus. Musiikki muuttui ja puheet lyhenivät. Nuoria alkoi käydä tilaisuuksissa yhä enemmän ja seurakunta kasvoi.

”

Varsinkin täällä Kalliossa toiminta on keskittynyt nuoriin aikuisiin. SUHEN PASTORI KIRSI MENTU

– Kyllähän osa vanhemmasta polvesta sanoi, että he lähtevät rahojensa kanssa pois ja niin tapahtuikin. Me kuitenkin pidimme kiinni siitä, että nyt ollaan tällä tiellä. Meidän täytyy saavuttaa uusi sukupolvi heidän omalla kielellään, ja siksi nuorille täytyy antaa aitoa vastuuta. Se oli pakon sanelema juttu, Kokkola kertoo. Hän arvioi, että juuri tilan antaminen nuorille ja seurakuntalaisten sitouttaminen pienryhmiin ovat Suhen menestystekijöitä. Selviä, omia opillisia korostuksia sillä ei Kokkolan mukaan ole. Karismaattinen Suhe on siinä mielessä, että siellä uskotaan Pyhän Hengen työn erilaisiin ilmenemismuotoihin, kuten parantamiseen, kielilläpuhumiseen ja profetoimiseen.

– Mutta ei se Suhen julkisissa tilaisuuksissa hirveästi näy. Emme järjestä parantumiskokouksia, vaikka tietenkin rukoilemme sairaiden puolesta, Kokkola tarkentaa. – Jotkut seurakunnat painottavat ihmeitä ja merkkejä, me haluamme painottaa Kristusta. Tietysti ihmeiden tulisi seurata julistettua sanomaa, ja me uskomme, että näin tulee tapahtumaankin. Kaikella on aikansa, emme me voi väkisin ihmeitä tehdä. LUTERILAISEEN jumalanpalvelukseen tottuneelle ensikertalaiselle saattaa Suhessa tulla hämmentynyt olo. Tiina Koskisesta meno tuntui pikemminkin kotoisalta, kun hän kuutisen vuotta sitten tuli Suheen ensimmäisen kerran. Karismaattinen kristillisyys oli tuttua hänen lapsuudenkodistaan, ja jo aiemmin hän oli kuunnellut samantyyppistä ylistysmusiikkia kuin Suhessa soitetaan. Koskinen on 25-vuotias kasvatustieteen opiskelija. Suheen hän tuli aikoinaan silloisen poikaystävänsä mukana, ja jatkoi käymistä, koska koki vastaanoton niin lämpimäksi. Kyseisen poikaystävän kanssa Koskiselle tuli ero, mutta seurakunnan piiristä on vuosien varrella löytynyt hänelle sekä paras ystävä että aviomies.

– Minusta oltiin kiinnostuneita. Suhesta tuli minulle kuin perhe. En tiedä, olisinko uskaltanut jäädä ilman ihmiskontakteja, olin niin arka siihen aikaan. Koskinen pyrkii käymään Suhessa joka sunnuntai. Hän osallistuu myös pienryhmään ja tekee vapaaehtoistyötä ohjaamalla lasten toimintaa. – Oma henkilökohtainen uskoni on kasvanut hurjan paljon. Olen saanut tukea siihen sekä opetuksesta että ihmiskontakteista. Hengellisyys on meillä aika vapaamuotoista. Sunnuntain tilaisuuksissa on tilaa ihmisten kohtaamisille. Voimme esimerkiksi rukoilla toistemme puolesta.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Suhen sunnuntaissa Kallion Pengerkujalla äänessä olivat pastori Kirsi Mentu, rukousta johtava Lasse Sahimaa ja muusikot Josefiina Haapalainen, Verna Laine ja Anneli Waris.

SITÄ, MIKÄ SAA ihmisen hakeutumaan uskonnollisiin yhteisöihin, on tutkittu paljonkin, kertoo pastoraaliteologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopistosta. Selitykset ovat kahdentyyppisiä: uskonnoista etsitään elämän merkityksellisyyden kokemusta ja yhteisöllisyyttä, ihmissuhteita ja suhdetta myös korkeampaan voimaan. Ihminen ei siis tule esimerkiksi kirkkoon pelkästään sen uskonnollisen sanoman vuoksi vaan hän haluaa tulla myös kohdatuksi. Juuri yhteisöllisyyden kaipuu saattaa selittää sitä, miksi uudet pienet seurakunnat menestyvät ja suuri luterilainen kirkko kuihtuu. – Onko luterilainen kirkko niin iso, että yhteisö puuttuu? Vähäkangas kysyy. Vähäkankaan mukaan pienien karismaattisten yhteisöjen – jollaisena Suhea voisi pitää – nousu on maailmanlaajuinen ilmiö. Ennen pitkää se näkynee selvemmin meilläkin. Vertailukohtaa voi hakea Britanniasta. Englannin anglikaanikirkon jäsenmäärä romahti 20–30 vuotta sitten, mutta viime aikoina tilanne on muuttunut. Kirkon piirissä – ja myös sen ulkopuo-

lella – on syntynyt tiiviitä, karismaattishenkisiä pienyhteisöjä, jotka voivat hyvin. Monet karismaattiset yhteisöt ovat teologisesti konservatiivisia. Niistä etsitään selviä vastauksia uskonnollisiin ja myös moraalisiin kysymyksiin. Sellaisia vastauksia perinteiset kansankirkot eivät anna. Kun kirkkoon kuuluu enemmistö väestöstä, sinne myös mahtuu mielipiteitä ja näkemyksiä laidasta laitaan. – Pienemmät yhteisöt ovat opillisesti selkeämpiä. Siellä ajatellaan pääsääntöisesti yhdellä tavalla. Varjopuolena voi olla kontrolli, Vähäkangas arvioi. Maailmalla karismaattiset yhteisöt leviävät erityisesti Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Selitystä ilmiölle on haettu epäselvästä poliittisesta tilanteesta, köyhyydestä ja ihmisten tarpeesta hakea turvaa. Vähäkangas harmittelee, että suomen kielessä ei ole mahdollista tehdä eroa kahdenlaisen kuulumisen välille. Englanniksi tutkijat käyttävät termejä affiliation ja belonging. Ensimmäinen viittaa viralliseen jäsenyyteen, toinen sitoutumiseen ja osallisuuteen. Suu-

rilla kansankirkoilla on paljon ensimmäisentyyppisiä jäseniä, pieniin yhteisöihin taas usein sitoudutaan tiiviimmin. On havaittu, että niillä suomalaisilla, jotka hakevat perinteisestä luterilaisuudesta poikkeavaa hengellisyyttä, ei yleensä ole aktiivista kirkollista taustaa. He siis ovat niitä, joita kirkko ei ole pystynyt tavallisella toiminnallaan tavoittamaan. Osa heistä saattaa hakeutua myös kirkon sisällä toimiviin pienempiin yhteisöihin, kuten Tuomasyhteisöön, tai esimerkiksi retriittitoimintaan. Osa etsii paikkaansa muualta. SUHEN TAPAISTEN yhteisöjen äänekkäät jumalanpalvelukset ja esimerkiksi retriitit, joissa ollaan päiväkausia hiljaisuudessa, tuntuvat äkkiseltään toistensa vastakohdilta. Niissä on kuitenkin jotakin samaa: kokemukselli-

suus ja kokonaisvaltaisuus. Usko ei jää vain pään asiaksi, vaan se on myös tekemistä, kokemista, tuntemista ja aistimista. Uskontoa harjoitetaan. Auli Vähäkangas toteaa, että nykyisinkin ihmisillä on tarve rituaaleihin. Ne vain näyttävät muuttavan muotoaan. Hän on huomannut, että samaan aikaan, kun monet pitävät esimerkiksi perinteistä jumalanpalveluksen liturgiaa aikansa eläneenä, syntyy uusia rituaaleja esimerkiksi kriisien aikaan. Myös jotkut vanhat rituaalit, kuten kynttilöiden sytyttäminen haudoille, elävät uutta tulemistaan. – Ihmisillä näyttää olevan tarve uskonnon harjoittamiseen, mutta esimerkiksi körttivirret eivät ole kauhean kova sana naistenlehtien julkkishaastatteluissa. Sen sijaan on ihan ok kertoa menevänsä Valamon luostariin hiljentymään. Näyttää siltä, että ihmi-

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Kivimessun Kallion kirkossa tekivät pappi Laura Huovinen, ehtoollisavustaja Janne Kilpirinne, kanttori Tommi Niskala ja lauluryhmä Tuomas Hietamäki, Teija Heroja, Erkki Laurila ja Pertti Kauppila.

sa on samoja elementtejä kuin Suhen sunnuntaitilaisuuksissa. – Lyhyempi kesto, kevyempää musiikkia, bändi, enemmän vuorovaikutusta, arkikielinen saarna, rennompaa menoa. Messua tehdään pitkälti nuorten vapaaehtoisten voimin, listaa Huovinen asioita, jotka erottavat Kivimessun tavallisesta messusta. Täytyyhän se nähdä.

set etsivät rituaaleja, jotka he itse kokevat merkityksellisiksi, eivätkä ne välttämättä ole perinteisiä kirkollisia rituaaleja. Rituaalit yksilöllistyvät, mutta edelleen niiden kautta selvästi etsitään jonkinlaista suhdetta korkeimpaan voimaan. Osa puhuu Jumalasta, osa jostakin muusta. SUHEN TOIMITILOISTA Pengerkujalta on noin puoli kilometriä Kallion kirkolle. Vaikka kirkko hallitsee Kallion katukuvaa, sillä on yhä harvemman kaupunginosan asukkaan elämässä minkäänlaista roolia. Tämän vuoden alussa Kallion seurakunnan alueella asuvista kuului kirkkoon 47,4 prosenttia. Kallion alueella väestön keski-ikä on alle 40 vuotta. Lähes puolet asukkaista on 25–39-vuotiaita – juuri sitä ikäluokkaa, jota näkee paitsi alueen baareissa myös Suhessa. Riittääkö heitä myös luterilaiseen seurakuntaan? Jos Kallion seurakunnan nuoriso-

työstä vastaava pappi Laura Huovinen pyörittäisi tapahtumia järjestävää yritystä, hän saattaisi hyvinkin kokea Suhen kilpailijakseen. – Mutta pappina minun on vaikea nähdä, että kristityt kilpailisivat keskenään. Ajattelen, että kaikki työ on arvokasta ja tärkeää. Sen sijaan hänen on helppo nähdä, miksi Suhen sunnuntaitilaisuudet vetävät nuoria aikuisia – juuri sitä joukkoa, jonka tavoittaminen on luterilaiselle kirkolle hankalaa. – Me elämme kokemuksellisessa ja elämyksellisessä ajassa, informaatiotulvan ja laadukkaiden visuaalisten sisältöjen keskellä. Jos jumalanpalvelus on kovin kaukana normaalista arjesta, niin kuin perinteinen luterilainen sunnuntaimessu pahimmillaan saattaa olla, sillä ei Jumalan sanan ja ehtoollisen lisäksi ole mitään annettavaa. Se puhuu ihan eri kieltä kuin muu elämänpiiri. Ja vaikka Huovinen ei koekaan kilpailevansa, Kallion kirkossa torstaiiltaisin järjestettävässä Kivimessus-

”

Pappina minun on vaikea nähdä, että kristityt kilpailisivat keskenään. Ajattelen, että kaikki työ on arvokasta ja tärkeää. PAPPI LAURA HUOVINEN

KALLION KIRKON ALTTARIN edessä on astioissa eri värisiä lasikiviä. Ehtoolliselle menijät poimivat kukin vuorollaan kiviä ja pudottavat ne kirkkaaseen lasimaljaan, joka vielä äsken oli tyhjä. Kivien värit kertovat, mitä ihmisillä tänään on sydämellään. Esimerkiksi punainen viittaa rakkauteen ja ihmissuhteisiin, sininen omaan jaksamiseen ja terveyteen. Kivistä kuuluu iloinen ropina. Näistä rukouskivistä Kivimessu on saanut nimensä. – Paranna, kanna, siunaa, lohduta, rukoilee pappi Laura Huovinen alttarilla. Keväinen ilta on toiveikkaan aurinkoinen. Ehkä nyt lopultakin lämpenee. Kirkko kylpee valossa, niin etteivät seinälle heijastetut laulunsanat tahdo erottua. Kaunis sää näkyy myös tyhjinä penkkeinä. Paikalla on tänään nelisenkymmentä seurakuntalaista. Nuorimmat näyttävät rippikouluikäisiltä, vanhimmat ovat keski-iässä. – Yhtä perhettä kristityt ovat, veli veljeä voi rakastaa, laulaa nelihenkinen lauluryhmä. ■

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut. -Hannele 52 v.

www.detria.fi

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Taivaan ja helvetin välissä Hannu Tuomari Nurmio ei usko jumaliin eikä kohtaloon. Sattuman oikut ohjaajat elämää, ja taivas ja helvetti ovat maan päällä. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kuka? Hannu Tuomari Nurmio, 67, on helsinkiläinen rockmuusikko ja oikeustieteen kandidaatti. Hän ei ole koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä.

Mitä? Nurmio on saanut Juha Vainion sanoittajapalkinnon 1999, Eino Leinon palkinnon 2003, Teostopalkinnon 2005 ja Helsinkimitalin 2011. Helsingin yliopiston Vuoden alumni 2016.

Motto Sattuma on jumalista suurin.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

annu Tuomari Nurmio istuu Clarion-hotellin ravintolassa ja katselee Jätkäsaaren satamaa. – Olen aikaisemmin asunut vanhoissa kaupunginosissa, esimerkiksi Kalliossa ja Töölössä. Nyt on mielenkiintoista seurata kaupungin nousemista täysin uudelle alueelle. Jätkäsaari on Nurmiolle tuttu nuoruuden kesätöistä. 1960-luvulla hän meni muiden hanttiduunareiden kanssa sataman huutokonttorin aamuhuutoon katsomaan, onko satamassa töitä tarjolla. Nyt samassa talossa toimii Huutokonttorin Kanttiini -niminen baari. Jos töitä oli, Nurmio kantoi laivoihin sirkkelillä halkaistuja jäisiä sianruhoja ja kalajauhosäkkejä. Työvaatteita ei ollut, ei myöskään työsuojelua. Kun Puolaan menevän lastin kylmäketju petti, laivan ruumaan avolavoille tiukkaan pakatut ruhot, sorkat ja kärsät meinasivat romahtaa työmiesten päälle. – Silloin vanhempi duunariäijä sanoi, että nyt lähdetään täältä helvettiin, Nurmio muistelee. Tuuri oli työmiesten puolella – kukaan ei joutunut pätsiin. – Elämässä on ylipäätään sattuman kauppaa, kenelle arpa osuu, Nurmio lainaa viime keväänä julkaistun Dumarillumarei-levyn kappaletta Virsi 666. Joku uskoo kohtaloon, Nurmio sattumaan. Se, että ihminen, sinä tai minä, ylipäätään on syntynyt, on hänen mielestään uskomattoman pitkien sattumaketjujen tulos. Jokaisen yksilön sukujuuret ulottuvat aikojen alkuun, lukemattomien sattumien sarjassa. – Sattuma päättää myös sen, mihin sattuu syntymään, mihin maailmanaikaan ja minkälaiseen perheeseen, ja kenet tapaa elämässään. Voi olla, että jos ihminen kääntyy seuraavassa kadunkulmassa vasemmalle, hänelle käy toisin kuin oikealle kääntyessä.

skonnot ovat hänen mielestään syntyneet elämän sattumanvaraisuudesta nousevasta perusahdistuksesta. – Ihminen on uskonnollinen eläin. Se johtuu aivoista. Aivot kehräävät ehjiä tarinoita sattumanvaraisista asioista myös nukkuessa. – Uskontojen tarinoihin uskominen on okei. En väheksy niitä, jos ne eivät haittaa muiden elämää, vaikka oma juttuni ne eivät ole. Sitä kutsutaan uskonnonvapaudeksi. Nurmio löytää uskonnoista myös hyvää. – Uskonnot ovat luoneet moraalia ja altruismia, mutta esimerkiksi kristinuskon peruspilari eli väkivallattomuus on liian radikaali aate. Se on kautta historian järjestelmällisesti hylätty ja alistettu raadollisille valtaintresseille. Logiikka ei ole hänen mielestään uskontojen vahva puoli. – Kristinuskoa on viety ”epäjumalia” palvoville pakanoille Afrikkaan, ja samaan aikaan länsimaissa Jeesusta on palvottu puolijumalana. Ja onhan niitä muitakin, on pyhää henkeä, on saatanaa ja muita enkeleitä. On neitsyt Maria, Jumalanäiti, ja pitkät rivit pyhimyksiä.

-vuotias Nurmio on hyödyntänyt monien tyylien laulukirjassaan uskonnollista sanastoa neljänkymmenen vuoden ajan. Vuonna 1978 Valo yössä -singlen b-puolen versiosta kirkkoherra Wilhelmi Malmivaaran Oi Herra, jos mä matkamies maan -virrestä nousi kohu, kun Yleisradio pani biisin osittaiseen boikottiin ja Levyautomaattiyhdistys vaati jukebokseja varten sinkkuun uuden b-puolen. Niinpä levyautomaatteja varten tehtiin single, jonka b-puoleksi Nurmio äänitti virsiversionsa sijaan laulun Oi mutsi, mutsi. – Kurja matkamies maan oli protestilaulu, jossa taivaalliset asiat käännettiin maallisiksi. Olennaista on se, että mun biiseissä helvetti ja taivas kirjoitetaan pienillä kirjaimilla, koska ne ovat maan päällä, Nurmio kiteyttää raamatullisen sanaston käyttöänsä. – Raamattu on länsimaisessa kulttuuriperinnössä niin iso opus, että sen symbolit ovat käyttökelpoisia ja tunnistettavia kaikille. Sattuman symboliikka on läsnä myös synkeän

Lasten mehuhetki -kappaleen tarinassa, jossa musta enkeli vie päivänsankarin. – Sen laulu toki kertoo, että meitä ei mikään yliluonnollinen voima täällä suojele, Nurmio valottaa.

nkelit, pirut ja paavit kiehuvat Nurmion sopassa yhdessä Kallion kulmien pyhien miesten kanssa. Kun paavi eksyy Roskapankkiin, asetelma on tasa-arvoinen. Uskonnollisen tematiikan juuria on etsittävä Pohjois-Savosta Pohjois-Pohjanmaalle levinneestä körttiläisyydestä. Se vaikutti myös taiteilijan isänäidin suvussa. Nurmio vietti isänäidin luona kesiä ja talvilomia. Isovanhempien uskonnollisuus upposi hänen alitajuntaansa. – Pikkupojan ajatusmaailma ei vielä hahmottanut uskon merkitystä, mutta ilmapiiri jätti muistijälkiä. Kiinnitin huomiota uskonnollisen kielen outouksiin, sikisi Pyhästä Hengestä -tyyppisiin juttuihin. – Uskoa ei isoäidin luona tyrkytetty, se oli yksityisasia. Eikä isoäiti ollut kiihkouskovainen. Hän oli harras ihminen, joka hyräili virsiä aamuisin. Joka aamu on armo uus, luki huoneentaulussa. Kammarin seinällä roikkui myös kopio Akseli GallenKallelan Ainoa ja Väinämöistä esittävästä taulusta.

”

RAAMATTU ON LÄNSIMAISESSA KULTTUURIPERINNÖSSÄ NIIN ISO OPUS, ETTÄ SEN SYMBOLIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JA TUNNISTETTAVIA KAIKILLE.

Isoäidillä oli neljä poikaa. Perheen musta lammas päätyi rekkakuskiksi ja kuoli lopulta puukoniskuun. Kolmesta muusta tuli akateemisia: eläinlääkäri ja kaksi juristia. Toinen juristeista oli Hannun isä. Hän teki itsemurhan Hannun ollessa 12-vuotias. – Faija oli sodan runtelema mies, jonka traumat nousivat pintaan, kun hän otti viinaa. Työssään hän oli ahkera, samanlainen upseeri kuin Kallion poikakoulun opettajat. Nurmio ei viihtynyt kovan kurin koulussa. – Sanaa ”koulukiusaaminen” ei ollut olemassa, mutta juuri siitä vinoilussa ja tappeluissa oli kyse. Vaihto kesken lukuvuoden Suomalaiseen yhteiskouluun oli onnenpotku. Herrasväen koulussa oli tupakkahuone ja kyvykkäitä opettajia. Uskonnonopetuksen sijaan Nurmio istui psykologian tunneilla.

ykyistä elämänkatsomustiedon opetusta voisi Nurmion mukaan laajentaa sosiaalisen kanssakäymisen kulttuuriin. – Se pitäisi sisällään diplomatiaa, kohtuullisuutta ja eri tavalla ajattelevien ihmisten ymmärtämistä. Sosiaalisen median vihapuheen aikana huomaa, miten tärkeätä on se, että eri tavoilla ajattelevat ihmiset osaisivat vaihtaa kohteliaasti mielipiteitä. Kun Nurmio oli 15-vuotias, hän kävi rippikoululeirin Helsingin Mustasaaressa. – Olin kuullut serkulta, että siellä keskustellaan maailmankatsomuksellisista asioista. Villiintyneessä saaressa uskontoa tärkeämpää oli kuitenkin luuhaaminen, veneily ja viinin juominen. Samalla otettiin kontaktia musatyyppeihin. Folkia ja maailmanmusiikkia soittavien kavereiden kanssa liikuttiin Kalliosta ja Roihuvuoresta Töölöön ja kaadettiin tyttönorssin aidat. Teini-iän kilpailussa totuudesta uskonnon voitti vasemmistolainen materiaali. – Pääoma ja Raamattu laitettiin rinnakkain. Ne ovat vertailukelpoisia, partaukot Marx, Engels ja Lenin korvasivat ikonit seinillä. Nurmio oli romanttinen vallankumouksellinen. – Mulla oli lippalakki ja nahkarotsi niin kuin vanhoissa Trotskin tai Lunatsarskin valokuvissa. Yhdistin ne villin lännen tyyliin.

Nurmio kertoo ihailleensa vallankumousrunoilijoita, mutta vasta myöhemmin hänelle selvisi esimerkiksi Vladimir Majakovskin kohtalo. – Se naamioitiin henkilökohtaiseksi tragediaksi, mutta hän survoutui monien muiden tavoin Stalinin koneistossa. Suomen pitkän ja vaikean sotahistorian takia suomalaiset taistolaiset olivat Euroopan neuvostomyönteisimpiä ja Suomen kekkoslaisimpia. Taistolaiset ottivat YYA-liturgian tosissaan. – Meille esitettiin, että Lenin-setä oli kiltti setä, joka antoi meille itsenäisyyden, mutta ihan samaa pataa se oli kuin Stalin. Olimme liian tosissamme. Itse olin loppujen lopuksi aika pihalla koko kuviosta. Kun kävin haastattelemassa SKP:n entistä puheenjohtajaa, Moskovan miestä Aimo Aaltosta, Uusi laulu -lehteen, en edes tiennyt, kuka hän oli. Nykyään Nurmio seuraa tiiviisti ja kommentoi politiikkaa yksityishenkilönä, mutta puoluepolitiikka ei kiinnosta. – Demokratia pelittää, ja se on hyvä asia. Sanotaan, että politiikka on tylsää. Se on totta ja sen takia äänestämättä jättäminenkin voi olla signaali myös siitä, että asiat ovat jonkinlaisessa kunnossa. Kunnioitan demokratiaa ja oikeusvaltiota. Biiseissä esitän vanhan äijän happamia kommentteja ajankohtaisista asioista, huumoria unohtamatta.

ummanpuhuvien tarinoiden säveltäjä Hannu Nurmio on vastakohtien taiteilija: hän on perfektionisti ja boheemi, lakimies ja Stadin slangin taitaja, ankara Dumari ja rakkauden höveli tulkki. – Alter egoilla on toki yhtymäkohtia itseen. Kun esitän Rannanjärvi elää -biisiä, sen hetken minussa elää piru ja murhamies. 67 vuoden ikä merkitsee Nurmiolle mahdollisuutta tulla itsekseen. – Nuorena halusin olla kuin joku muu, mutta nyt alkaa tulla esille se, kuka oikeasti olen. Pystymetsäjengiin itsensä lukeva muusikko opetteli rämpyttämään kitaraa ilman musiikillista koulutusta. – Alle nelikymppiset ovat käyneet musiikkilukiot ja opistot, mutta varmaan heille opetetaan myös stailausta: jos haluat olla punk, olet tällainen, ja jos haluat olla poppari, olet tuollainen. Itsestään kaiken paljastavaksi idoliksi Nurmio ei ole ryhtynyt edes sosiaalisen median puristuksessa. – Ei minulla ole kännykässä sijaintipalveluja päällä, että fanit tietäisivät, missä pyörin, mutta selfie tai pari fanin kanssa onnistuu kyllä. Juuri nyt Nurmio on innoissaan Kalevala 2000-luvulla -projektista. Kalevalasta innostuminen oli sekin sattuma. – Minut oli kutsuttu Helsingin yliopiston juhlasaliin, enkä tiennyt mistä puhua, kunnes luin Ilta-Sanomista jutun J.R.R. Tolkienin Briteissä julkaistusta keskeneräisestä kirjasta, Kullervon tarinasta, yliopiston vuoden 2016 alumniksi valittu Nurmio kertoo. Kalevalan päivittäminen alkoi välittömästi kipinöidä ideoita. – Kalevalasta löytyy kosolti hahmoja, joita voi tuoda nykyaikaan ja joista voi tehdä sankareita ja konnia. Kalevalan pohjalta on mahdollista tehdä tietokonepelejä, musiikkia, teatteria, ruokaa tai vaikka interaktiivinen kylä. Tyrkkäsin lumipallon liikkeelle ja toivon, että se ottaa kierroksia, Nurmio hehkuttaa kulttuurienvälistä Kalevalan juhlavuoden projektia. Nurmio visioi Kalevalan päivitystä yhdessä Finlandia-voittaja Juha Hurmeen kanssa. Heitä yhdistää kiinnostus kieleen, tarinoihin ja suomalaisuuden juuriin. Kotimaista kulttuuria syntyy myös Clarion-hotellin naapurissa sijaitsevassa makasiinissa. Siellä on vanhojen Amerikan autojen talli, taidegallerioita, esiintymislava ja bändien treenikämppiä. Nurmio on huolissaan vaihtoehtoisen toiminnan tulevaisuudesta. – Makasiinin toimijat on häädetty tiehensä toukokuun loppuun mennessä. Taas yksi omaehtoinen kulttuurikeskittymä katoaa Stadista. Sellaista ei rahalla voi ostaa. ■

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Tervetuloa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti

Matti Poutiaisen lähtömessuun Helsingin tuomiokirkkoon su 27.5. klo 10 ja messun jälkeen eläkejuhlaan Kryptaan.

Mahdolliset muistamiset Tansanian Victorianjärven itäisen hiippakunnan työn tukemiseen Suomen Lähetysseuran kautta. Tili: FI16 80001400182672, viestikenttään: Matti Poutiaisen eläkelahja

Lechaim-Elämälle

Mainos Kirkko ja kaupunki 9.5.2018 Koko 89x54 mm

Israel 70 vuotta -juhlakonsertti

Temppeliaukion kirkossa 14.5. klo 19

Juutal. Hazamir-kuoro, Suvi & Folke Gräsbeck, viulisti Miritza Lundberg, Risto Huvila & Uusi laulu

Liput 20€ ovelta ja verkkokaupasta www.holvi.com/shop/israel Järj. Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Janna Laiho, 050 374 8174

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Mark Levengood oppi lapsena, että Jumala on rakkaus. Siihen hän uskoo yhä. Hänen kokemansa rakkaus on ikkuna Jumalaan.

Uskovainen homo Ruotsin tunnetuimman suomalaisen Mark Levengoodin on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään.

ark Levengoodis sa on kaksi asiaa, jotka herättävät ennakkoluuloja: hän on homo ja uskovainen. – Kun ruotsalaiset kirjoittavat minusta, heille on oudompi asia, että olen uskovainen kuin että olen homo. Suomessa se on päinvastoin, Levengood sanoo ja nauraa. Levengood on Ruotsin kenties tunnetuin suomalainen. Hän eli lapsuutensa Helsingissä, ja perheen äidinkieli oli ruotsi. Levengood on asunut vuosikymmenet Tukholmassa ja työskennellyt muun muassa juontajana ja kirjailijana. Ruotsissa hän on julkkis, joka tuntee kuninkaallisia ja jota Abban Frida Lyngstad pyytää seurakseen elokuviin. Levengood on naimisissa kirjailija Jonas Gardellin kanssa. Gardell kirjoitti vuosina 2003 ja 2009 kaksi kirjaa, joissa hän sukeltaa kristinuskon ydinkysymyksiin. Ne saivat kiittäviä arvioita Suomessakin. Gardell on nimitetty Lundin yliopiston teologian kunniatohtoriksi. Levengood kääntyi 1990-luvun alussa luterilaisesta katolilaiseksi. Pariskunnan kotona uskonnosta puhutaan paljon. – Meillä on kaksi lasta. Yhden äiti on juutalainen, ja toisen äiti ei usko mihinkään. Minä olen katolilainen ja Jonas baptistitaustainen, Levengood selittää.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Uskonto on meille tärkeä asia. Isät ovat pienestä pitäen lukeneet lapsille iltarukouksen ja laulaneet iltavirren. Lapset ovat saaneet päättää vapaasti, miten suhtautuvat uskontoon. Nyt toinen heistä on kallellaan juutalaisuuteen ja toinen kristinuskoon. Levengoodin oma usko on pysynyt ytimeltään samana läpi elämän. Isoäiti opetti hänelle iltarukouksen ja uskonnonopettaja näytti koulussa kuvia Jeesuksesta, jonka tukka näytti siltä, että se tuoksui omenalta. – Edelleen Jeesus on mielessäni sen näköinen, vaikka tiedän, että oikeasti hän oli luultavasti lyhyt ja hampaaton. Opettaja kertoi myös, että Jumala on rakkaus. Siihen Levengood uskoo yhä. Levengood on kokenut elämänsä aikana monenlaisia rakkauden muotoja. Hän ajattelee, että jokainen niistä on ikkuna Jumalaan. On vanhemman rakkautta lapseen, romanttista rakkautta, seksuaalista läheisyyttä ja ystävän rakkautta. – Tärkeintä on löytää usko, joka sopii itselle. Mutta on oltava tarkkana, ettei koskaan lopeta muiden näkökulmien kuuntelemista, Levengood sanoo. MONI SUOMALAINEN ja ruotsalainen etsii nykyään elämälleen syvyyttä muualta kuin kirkosta. Ruotsi on Euroopan maallistuneimpia maita, ja nuorista aikuisista valtaosa määritte-

lee itsensä uskonnottomaksi. Suomi ei tule kaukana perässä. Ruotsalaisten uskonnottomuusbuumin syyt ovat Levengoodin mukaan maan lähihistoriassa. – Ruotsi oli köyhä maa, josta tuli 50 vuodessa yksi maailman rikkaimmista maista. Sitten Ruotsissa päätettiin, että Jumala ja uskonto ovat jotain, mikä kuuluu menneeseen. Päätettiin rakentaa maailma, joka perustuu tiedolle ja järjestykselle. Ja niin pitkään, kun se matka tuntui merkitykselliseltä, uskoa ei ehkä tarvittu. Nyt tilanne näyttää Levengoodin mukaan taas muuttuneen. Moni ruotsalainen haluaisi uskoa, mutta ei tiedä, mihin. – Heillä ei ole sanoja. Levengood ajattelee, että ihminen on uskovainen olento. Jos ei usko kristilliseen uskoon, täytyy etsiä jotain muuta. Monet hänen sukupolvensa ihmiset hakevat hartautta Intian traditioista. – Se on ihan ok, mutta joskus ajattelen, että jos he olisivat vähän etsineet, he olisivat löytäneet samat asiat meidän omasta kirkostamme. Sitten on niitä, jotka sanovat, etteivät usko mihinkään. Heitä Levengoodin on vaikea ymmärtää. – Kaikki ihmiset heräävät joskus aamuyöllä kello neljä, ja heille tulee hirveän isoja kysymyksiä: miksi olen täällä, kuka olen ja minne olen menossa? Jos Levengood ei uskoisi Jumalaan,

elämä tuntuisi pelottavalta ja tarkoituksettomalta. Välillä hän ajattelee, että vaikka Jumalaa ei olisikaan, usko ei kuitenkaan olisi huono juttu. Pelkkä ajatus Jumalasta on niin kaunis, että se kannattaa. KUOLEMANJÄLKEISTÄ ELÄMÄÄ Levengood ei juuri ajattele. Kun hän kuolee, hän joko jatkaa elämäänsä toisessa muodossa tai sitten hän vain nukkuu. – Mä nukun joka yö. Ei se ole niin vaarallista. Isot kysymykset eivät katoa iän myötä, mutta ne näyttäytyvät eri valossa. Kun Levengood sai lapsia, hänen huolensa siirtyi omasta itsestä heihin. Joihinkin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta silti on tärkeää, että kysymys pysyy elossa. Toiset kysymykset taas siirtyvät taka-alalle. 53-vuotiaana Levengood ei enää jaksa miettiä, onko Jumala olemassa. – Joskus, kun näen traagisia asioita, minua rupeaa vihastuttamaan. Torjun Jumalan ja päätän, että ei ole mahdollista, että olisi olemassa hyvää Jumalaa, Levengood selittää. – Mutta sitten huomaan, että käynkin dialogia Jumalan kanssa. Ja silloin ajattelen, että en voi kieltää jotakuta, jonka kanssa keskustelen. Usko on minussa niin syvällä, että kerron Jumalalle myös sen, kun haluan, että häntä ei olisi olemassa. ■

10 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Katoaako inhimillisyys työelämästä? Työelämässä jyllää nyt iso muutos. Miten ihmiset pärjäävät sen keskellä? TEKSTI OUTI REINOLA KUVA JARKKO PELTOLUHTA

”Istuin tiimipalaverissa, kun pomo alkoi huutaa minulle, että olen liian hidas töissäni, en saa tulosta aikaan ja puhun liian kovalla äänellä. Sitten hän jatkoi, että olen jo liian vanha koira oppiakseni uutta. Muut tuijottivat järkyttyneenä minua, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa mitään.” Nainen, 53 TARINA ON YKSI tuhansista. Tarinan juoni voi olla henkilökohtainen puhuttelu, julkinen haukkuminen tai osaamisen kyseenalaistaminen. Lopputulos on kuitenkin sama: nöyryytetty olo ja työmotivaation menetys. Nolottaa, järkyttää ja kuvottaa sisäisesti. Töihin ei tee mieli mennä. Tarina ei toki ole uusi. Huonoa käytöstä työpaikoilla on aina ollut, mutta nyt sen sietäminen alkaa loppua. Avuksi ovat tulleet #metoo-kampanja, julkisuus ja some. Ihmisten mielessä on tapahtumassa muutos. Kaikkea ei tarvitse sietää. Mutta voiko yksittäinen ihminen tehdä mitään, kun inhimillisyys lipuu työelämässä koko ajan kauemmaksi? – Totta kai voi, sillä jokaisella on sataprosenttinen vastuu omasta käytöksestään. Yksikin ihminen voi nostaa epäkohdan esiin ja kieltäytyä hyväksymästä sitä, toteaa johtava työterveyspsykologi Antti Aro Suomen Terveystalosta. Hän on juuri julkaissut aiheesta kirjan Työilmapiiri kuntoon. YRITYSKULTTUURIT OVAT ERILAISIA. Sen Antti Aro myöntää. On yrityksiä, joissa simputtaminen hyväksytään ja kiusaaminen vaietaan kuoliaaksi. Ja on yrityksiä, joissa henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta. Yhteistä kaikille on nykypäivänä kova kilpailu ja jatkuva tuloksen tavoittelu. Siinä paineessa inhimillisyys ja yksilöllinen ymmärtäminen usein unohtuvat. – Esimiehillä ei aina ole voimia eikä mahdollisuuksia huomioida yhden ihmisen tilannetta, kun kilpailu on kovaa ja koko ajan on reagoitava, Aro miettii. – Muutokset ovat nykyään käynnissä koko ajan. Ne eivät enää ala ja lopu, vaan seuraavat toinen toistaan. Myös muutosten tahti on valtava. Suuntana on, että pienet firmat myydään isommille toimijoille. Merkitystä on vain numeroilla: Johto tuijottaa tulosta, laskee lukuja ja rastii raportteja. Työntekijä kokee palvelevansa tilastoja ja hallintoa, ei asiakasta. Usein hän kokee olevansa koneen osa, josta halutaan kaikki tehot irti. Valvojina ovat GPS-laite ja kulunvalvonta. – Työpaikoilla kiire aiheuttaa sen, että syödäänkin juostessa. Kahvitunnit ovat kadonneet. Juttelemaan ei enää ehditä, kun seuraava tilaus painaa päälle. Tyypillistä kiireisessä henkiinjäämiskamppailussa on se, että moni kokee jäävänsä yksin. Äärimmil-

Olenko oppinut kohteliaaksi vai perinyt mökkiläisen meiningin, jossa ihmisille saa huutaa, valittaa ja tiuskia aina, kun itsestä siltä tuntuu?

lään kyse on selviytymiskamppailusta, jossa nopeat syövät hitaat. – Pannaan kissanpojat veteen ja katsotaan, kuka pysyy pinnalla, Aro vertaa. – Tällainen kulttuuri johtaa yleensä liialliseen sisäiseen kilpailuun, joka voi heikentää työilmapiiriä. TYÖELÄMÄÄKIN LEIMAA nyt ”polarisaatio” eli työpaikkojen jakautuminen ääripäihin: hyviin ja huonoihin. Hyvissä työpaikoissa henkilöstö on voimavara, jota kannustetaan kehittymään. Huonoissa työpaikoissa henkilöstö nähdään kulueränä ja rasitteena, josta pitäisi päästä eroon. Avainsana on luottamus. – Jos lähdetään siitä, että meistä jokainen pyrkii parhaaseensa, luodaan luottamuksen ilmapiiriä. Työkulttuuri on terve ja kestävä, kun ihmisiin uskotaan, sanoo eetikko Antti Kylliäinen SyFron Oy:stä. Kylliäisen työnä on tuottaa työelämään hyveitä, eli ominaisuuksia, jotka tekevät meistä hyviä. Häneltä on myös ilmestynyt aiheeseen liittyvä kirja Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen.

– Luottamuksella on iso merkitys. Jos ihmiseen luotetaan, hän haluaa olla luottamuksen arvoinen ja pyrkii parhaaseensa, Kylliäinen painottaa. Näin luottamukseen perustuva työilmapiiri motivoi ja johtaa parempaan tulokseen. – Kontrollointi sen sijaan kaivaa esiin kapinahenkeä ja opettaa meitä etsimään tapoja huijata järjestelmää. ”Olin jotenkin ällistynyt, kun pääsin vakituiseen työpaikkaan ja ensimmäisenä painotettiin, että päivääkään ei saa olla omalla ilmoituksella poissa, ei edes mahataudissa. Koko ajan puhuttiin pinnaamisesta. Olin itse tullut töihin enkä pinnaamaan! Tuli heti aika ikävä olo.” Nainen, 24 ISOJA MUUTOKSIA on jo tapahtunut. Tämän kevättalven kohut ovat osoittaneet, että edes taiteen alalla ei enää siedetä mitä tahansa. Epäkohdat tuodaan esiin. Ja kun keskustelu työpaikan sisällä ei tuota tulosta, asiat puidaan julkisuudessa. Jos ei muu auta, syyllisten päitä vaaditaan vadille. – Vaikka ainoa oikea linja on nollatoleranssi huo-

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

nolle käytökselle, moraalisia ylilyöntejä ja paniikkia on kuitenkin syytä välttää, Antti Aro painottaa. – Tärkeää on pyrkiä ongelmatilanteissa vuorovaikutukseen ja rakentaviin ratkaisuihin. Myös Antti Kylliäinen on työssään huomannut, että myönteiselle muutokselle on runsaasti kysyntää. – Ihmisillä on halu pyrkiä parempaan, hän sanoo. – Jokainen voi tietysti kehittää vain itseään, mutta iso muutos tapahtuu, kun tartutaan porukalla toimeen. Arolla on samansuuntaisia ajatuksia. Hän pohtii englanninkielistä sanaa civility, jonka hän kääntää suomeksi kurantti käytös. – Oleellista on oma käytös työkavereita kohtaan. Ihminen sietää huonoa käytöstä asiakkailta, mutta jos työtoverit puukottavat selkään, se on kestämätöntä. SIVISTYNYT KÄYTÖS näkyy selvimmin toisten ihmisten huomioon ottamisena. – Tarkoitan perusasioita: sanotaan huomenta, tervehditään ja kysytään kuulumisia. Näillä pienillä asioilla on uskomaton arvo hyvinvoinnin kannalta, Antti Aro sanoo. Kun puhutaan arjen asiallisesta käytöksestä, jokaisen on syytä katsoa peiliin: Millaiset käytöstavat olen kotoa omaksunut? Olenko oppinut kohteliaaksi vai perinyt mökkiläisen meiningin, jossa ihmisille saa huutaa, valittaa ja tiuskia aina, kun itsestä siltä tuntuu? Vanha kansa puhui sydämen sivistyksestä. – Kyseessä on oikeastaan mukaan ottaminen tai ulkopuolelle sulkeminen, inklusiivisuus ja eksklusiivisuus. Lounaalle pyytämisellä ja palaverissa moikkaamisella voi olla iso merkitys hyvinvoinnille, Aro toteaa. ”Kun vaihdoin työpaikkaa, ihmettelin, kun vain muutama ihminen tervehti minua. Kävi ilmi, että ne tervehtivät, jotka olivat itsekin uusia. He tiesivät, miten tärkeää se oli. Vanhat työntekijät vain mulkoilivat. Heille olin jonkinlainen uhka. ” Mies, 38 TYÖPAIKKOJEN TOIMINTATAVAT ovat muuttumassa. Yhä useampi johtaja myöntää, että komentelu ja käskyttäminen ovat vanhanaikaista toimintaa. Työelämäänkin ovat tulossa sanat palvelu, myötätunto ja arvostus. – Terveisiä vain talousjohtajille, että luottamus tuo riihikuivaa rahaa. Mitään uutta ja hedelmällistä tuskin syntyy, jos porukka tappelee ja puukottaa toisiaan selkään, Antti Kylliäinen sanoo. Hän tosin myöntää, että hyveajattelu ei toimi kriisissä. – Kun ihmiset ovat väsyneitä ja uupuneita tai kokevat paikkansa uhatuiksi, he varmistavat vain omaa henkiinjäämistään. Maailma ja ihmismielet muuttuvat vähitellen. Uusi sukupolvi keskustelee avoimemmin eikä juoni selän takana. Vaikka tuloksia ei näy heti, muutos voi on tapahtumassa. – Kaikki keskustelu jättää jäljen. Se auttaa kehittymään, Kylliäinen toteaa. Työstä ja sen paineista puhuttaessa kannattaa myös muistaa laajempi perspektiivi. Jos työ uhkaa terveyttä, on aika kysyä elämän mielekkyyttä. – Työ ei ole ihmisen arvon mittari. Työn tekeminen on yksi tapaa elää. Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo, Kylliäinen painottaa. Yhä useammassa työpaikassa on oivallettu, että hyvät ihmiset tekevät hyvän tuloksen. Siksi hyviä ihmisiä ei kannata kohdella huonosti. He lähtevät – jos on paikka, minne lähteä. ”Stadilaiset eivät tajua, miten hyvin heillä on asiat: he voivat vaihtaa työpaikkaa. Minun täytyi vaihtaa kaupunkia. Asuin maalla, olin töissä hoivakodissa. Hämmästyin sitä naisten kyttäystä. Ihmisten aika meni toisista puhumiseen. Ne olivat tulleet sinne kolmekymmentä vuotta sitten ja hokivat vain, miten ennen on tehty. Oli ihan pakko palata Stadiin takaisin.” Mies 33 ■

Kehitä omaa työpaikkaasi – aloita itsestäsi Miten juuri Sinä voisit luoda parempaa työilmapiiriä? Keskitytkö perustehtävääsi ja hoidatko sen ensisijaisesti? Kohteletko muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan? Korjaatko, kun jotain on rikki tai kateissa? Tervehditkö, kannustatko, kiitätkö? Etsitkö ratkaisuja mieluummin kuin syyllisiä?

Kehity työntekijänä – keskity hyveeseen Hyveet ovat ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisestä hyvän – ja ihmiselle itselleen hyvää. Paras työkalu niiden kehittämiseen on peili. Mitä seuraavista hyveistä sinun käytöksesi päivittäin heijastaa? Hyväntahtoisuutta Keskustelevuutta Reiluutta Suvaitsevaisuutta Vastuullisuutta

Auta

lahjoittamalla

Vaatteita, huonekaluja, astioita, kodin tekstiilejä…

Tuo vaate-, huonekaluja tavaralahjoituksesi suoraan myymäläämme tai soita meille, niin noudamme lahjoituksen kotoasi. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja myyntikelpoisia tavaroita.

Sinun lahjoituksesi muuttaa maailmaa! Fida International on suomalainen avustus-, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Työmme keskipisteessä ovat ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Unelmamme on maailma, jossa jokainen lapsi saisi kurottaa kohti unelmiaan, riippumatta syntypaikasta, perhetaustasta, ihonväristä tai uskonnosta.

Lahjoitetut tuotteet myydään Fida secondhand -myymälöissä. Myymälätoiminnan tuotot käytetään Fida International ry:n toiminnan tukemiseen.

tilaa ilmainen noutopalvelu tai tuo lahjoituksesi myymäläämme ilmainennoutopalvelu.fi • 09 566 00 200 Löydä lähin myymäläsi: www.fida.fi

12 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Helatorstai avautuu ihmettelijälle Helatorstai on mystinen pyhä, jota kannattaa lähestyä ihmetellen, sanoo pastori Katja-Maaria Vilén.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK

elatorstai eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä on meille haasteellinen pyhä, koska siinä tapahtuu niin mystinen asia, toteaa vantaalaisen Hämeenkylän seurakunnan pappi ja taidemaalari Katja-Maaria Vilén. Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäissunnuntain jälkeen. Uuden testamentin mukaan Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen oppilailleen 40 päivän aikana, minkä jälkeen hän astui taivaaseen. Vilén kiinnittää huomiota helatorstain ja helluntain tapahtumien poikkeuksellisuuteen. Kuolemassa ihmisen henki poistuu, mutta ruumis jää jäljelle. Jeesukselle nämä asiat tapahtuivat toisinpäin. Helatorstaina hänen ruumiinsa poistui maan päältä, mutta hänen henkinen läsnäolonsa moninkertaistui, kun helluntaina hänen oppilailleen lähetettiin Pyhä Henki. Vilén toteaa, että helatorstain haasteellisuus liittyy kysymykseen taivaasta: emme tiedä, mihin Jeesus meni. – Meidän on vaikea kestää sitä, että emme pysty selittämään asiaa tyhjentävästi. Jumalan valtakunta on aistien ja älyn ulottumattomissa. Jeesus itse sanoi, että taivasten valtakunta kuuluu lasten kaltaisille ja hengessään köyhille.

MEILLE KERROTAAN, että Jeesus avasi oven valtakuntaan, jonka näemme kuoleman jälkeen. Toisaalta taivasten valtakunta on jotakin, mikä murtautuu esiin jo nyt ja vaikuttaa meissä. Helatorstaista kertovissa teksteissä Jeesuksen oppilaat saavat myös käskyn, johon sisältyy sekä tehtävä että lupaus. – Jeesus lähettää meidät olemaan todistajiaan kunkin omalla tavallamme. Samalla hän lupaa, että emme ole yksin, vaan hän on kanssamme joka päivä salatulla tavalla.

”

JUMALAN VALTAKUNTA ON AISTIEN JA ÄLYN ULOTTUMATTOMISSA.

Vilén sanoo, että helatorstaita voi lähestyä kuvien ja ihmettelyn kautta. Yksi tapa on Jeesuksen taivaaseen astumista käsittelevän kirkkotaiteen katseleminen. Helatorstain ja helluntain välisenä aikana Jeesuksen oppilaat odottivat Pyhän Hengen tuloa. Vilénin mukaan jokaisen ihmisen sisimmässä on täyttymistään odottava Jumalan kaipaus. – Voimme raivata tilaa oman kaipauksemme kuuntelemiselle. Se voi olla pienen ajan tai hetken ottamista ja sen tutkimista, mitä annettavaa Pyhällä Hengellä voisi olla. NIIN SANOTTUIHIN arkipyhiin lukeutuva helatorstai palautettiin alkuperäiselle paikalleen kalenterissa vuonna 1992. Vuosina 1972–1991 Kristuksen taivaaseen astumisen päivää vietettiin työmarkkinajärjestöjen aloitteesta lauantaina. Maatalousyhteiskunnassa kylvökauden alkuun ajoittuva helatorstai oli yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Silloin vältettiin työntekoa ja rukoiltiin hyvää satoa. Päivän nimi tulee ruotsin kielestä: hela-sanan kantasana on muinaisruotsin pyhää tarkoittava sana haelghi. ■

Kristuksen taivaaseenastumista esittävä Bernardino Gandinon (1587–1651) maalaus on Pyhän Marian kirkossa Pohjois-Italian Bresciassa.

IHMISLÄHEISTÄ ASUMISTA VILLA ATZALEASSA Tarjoamme turvallista ympärivuorokautista asumista ja hoivaa kodissamme. Meille voi tulla asumaan myös lyhytaikaisesti vaikkapa omaishoitajan loman aikana. Meillä on nyt myös yksi pariskuntahuone vapaana. Voit varata henkilökohtaisen esittelyajan meiltä. TERVETULOA TUTUSTUMAAN VILLA ATZALEAAN! LISÄTIEDOT: Yksikön johtaja Tia Korpi p. 044 536 2226 tia.korpi@mehilainen.ﬁ hoivamehilainen.ﬁ

Villa Atzalea, Vanha Kaarelantie 26, Vantaa mehilainen.ﬁ

Osa 9

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Runoilija ja laulava kahvinkeittäjä Anja Erämaja, 54, on runoilija ja kirjailija. Hän asuu Arabianrannassa Helsingissä. Erämajan viimeisin runokokoelma Ehkä liioittelen vähän ilmestyi vuonna 2016. Nyt hän kirjoittaa proosateosta, joka on tarkoitus saada julkaistuksi ensi vuonna. Erämaja tunnetaan myös muusikkona. Hän esiintyy Laulavat kahvinkeittäjät -bändissä ja Petra Lampisen kanssa duona.

Anja Erämaja käy kävelyretkillä päivittäin. Yksi hänen retkikohteistaan on Viikinrannan koivikko.

Runoilija rentoutuu käveleskellessään Anja Erämaja nauttii siitä, että antaa jalkojensa vain viedä johonkin suuntaan. Hienointa on, jos jalat vievät metsään asti, metsäilemään.

ri oikein: ainoa ylimääräinen siellä olet sinä itse. Metsässä eivät ajatukset ja mielipiteet sinkoile, koska ympäristö ei ole täynnä ärsykkeitä kuten kaupungissa. Siellä pääsee levolliseen ja kiitolliseen tilaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

okapäiväinen kävelylenkki on runoilija-kirjailija Anja Erämajalle paras rentoutumiskeino. Alkuvuodesta hän lähti lenkille heti aamusta ja kutsui sitä työmatkaksi. Kun hän oli kävellyt kahden–kolmen kilometrin matkan, oli kotiminä muuttunut työminäksi. Nykyään lenkki siirtyy välillä keskipäivään, eräänlaiseksi ruokatuntikävelyksi. Arabianrannassa asuvan Erämajan kävelyreitti vaihtelee hieman. Hän kertoo yleensä kulkevansa Vanhankaupunginlahden suuntaan, mutta viikonloppuisin hän saattaa lähteä pidemmällekin, Viikkiin tai Lammassaareen. Vaikka Erämaja ei ajattelisi työasioita, tulee kävelyn rytmissä usein ideoita kirjoittamistyöhön. Hän uskoo ideoiden pulpahtelun synty-

KUN ON AIKAA, Anja Erämaja nauttii siitä, että antaa jalkojensa vain viedä johonkin suuntaan. Hän kuvailee sitä käveleskelyksi tai vaankävelyksi. Hienointa on, jos jalat vievät metsään asti, metsäilemään. Turun saaristosta kotoisin olevalle Erämajalle metsäluonto on aina ollut tärkeä osa elinpiiriä, mutta sen merkitys tuntuu vuosien kuluessa vain kasvavan. Erämaja kokee, että metsässä kaikki on juu-

ARJEN PIENISSÄ irtiotoissa hänelle olennaista on yksinkertaisuus. Hän saattaa pysähtyä pariksi minuutiksi vain seuraamaan hengityksensä rytmiä. Tai hän silittää kissaa. Myös ikkunan eteen seisahtuminen tuntuu hyvältä. Anja Erämajaa huvittaa, että hän on siten kuin runoilijan prototyyppi. Hänestä on kuitenkin ihanaa katsella säätä. Sää on mikä on, ja se on täysin tasapuolinen, sillä se on kaikille sama eikä ole ihmisen päätettävissä. Joskus isot, viattoman puhtaat lumihiutaleet ovat lähes hypnotisoineet Erämajan. Välillä Erämaja siirtää sormensa tietokoneen näppikseltä työpöydän vieressä olevan soittimen koskettimille. Hän kutsuu sitä röökin mittaiseksi soittotauoksi. Samalla hän treenaa vapaasäestystä. Toistojen kautta oppii, ja oppimisen ilo rentouttaa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

Hyvällä tuulella

JUMALASSA ON KOLME persoonaa, opettaa kirkko. Isän työnä on uuden luominen ja Pojan työnä yhteyden rakentaminen, mutta kameleontein on Pyhä Henki, helluntain hyvä tuuli. Pyhä Henki on empaattinen. Hän rohkaisee pelkuria, kannustaa empijää, opettaa tietämätöntä ja lohduttaa surevaa. Hän sytyttää rakkauden liekin. Pyhä Henki on muunnelmien mestari. Hän tarjoaa jokaiselle sitä, mitä tämä on vailla juuri siinä, missä on. Kun nauruherätyksessä mieli liikahtaa, purskahtaa helluntain hyvän tuulen koskettamasta nauru. Siellä missä Pyhän Hengen Helluntaipäivä merkkinä on kielilläpuhuminen,

20.5.

vän siitä, että koko kroppa on liikkeessä. Liikkeen ja liikkumattomuuden suhde on mietityttänyt häntä erityisesti tänä keväänä, sillä hän on sairastanut influenssan ja keuhkokuumeen, ja niistä toipuessa on liikkuminen jäänyt vähäiseksi.

helluntain hyvä tuuli saa puhumaan kielillä. Körttiseuroissa hän pidentää Siionin virsien säkeiden välit ja saa lestadiolaisseuroissa liikutukset kuulostamaan samalta Hangosta Petsamoon. Pyhä Henki on odottamaton. Sietämättömällä helppoudella hän raikastaa ilman piittaamatta kulttuurien eroista, poliittisesta puolueesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, köyhyydestä tai rikkaudesta. Hänen virttään veisataan helluntain sijaan jo pääsiäisenä: Kuka tuskaani hiljaa koskettaa? Mistä riitaamme hymy leviää? Pyhä Henki on tyhjentäjä. Hän vetää maton tietämiseni alta ja

näyttää, miten hullua on puhua siitä, mitä sanat eivät tavoita. Hän tyhjentää minut oletuksista, käsityksistä ja ennakkoluuloista. Hän

tyhjentää minut jopa uskosta ja luottamuksesta voidakseen itse kantaa minua tuulensa keveydellä. KAISA RAITTILA

16 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Gurun opissa Ohjaajana Pierre Teilhard de Chardin Ranskalainen Pierre Teilhard de Chardin oli jesuiitta, pappi ja paleontologi. Hän oli myös viime vuosisadan luovimpia kristillisiä mystikoita. Hän pyrki luomaan synteesin kristinuskon ja luonnontieteellisen kehitysopin välille. Kirjoituksissaan hän pohti muun muassa kristillisen uskon paikkaa ja tulevaisuutta evoluution valossa. Teilhard teki monia geologisia ja paleontologisia tutkimusretkiä Egyptiin, Ranskaan, Mongoliaan, Kiinaan ja Afrikkaan. Kiinassa hän vietti pitkiä aikoja käytännössä maanpakolaisena, koska ei saanut opetuslupaa kirkoltaan. Hän oli Pekingissä, kun atomipommit pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi rintamalla paarinkantajana. Hän kuoli New Yorkissa pääsiäisenä 1955 sydänkohtaukseen. Hän oli syntynyt vuonna 1881. Suurin osa Teilhardin kirjoituksista julkaistiin postuumisti, sillä katolinen kirkko ei antanut hänen elinaikanaan niille julkaisulupaa. Teilhard itse pysyi koko elämänsä ajan uskollisena kirkolleen. Suomeksi Teilhardin kirjoista on käännetty Tapaus ihminen.

Kohti ääretöntä ja sen yli Paleontologi Teilhard de Chardinin matkasta materian salaisuuksiin, maan ja universumin historiaan ja ihmisen alkuperään tuli samalla hengellinen matka kosmoksen, ihmisen ja lopulta Jumalan sisimpään. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

PIENI RANSKALAISPOIKA vaelteli kotinsa lähellä kukkuloilla ja keräili erikoisia kiviä aarrekokoelmiinsa. Hänen isänsä oli ohjannut lapsiaan keräämään kiviä, fossiileja ja muita luonnon erikoisuuksia. Pieni poika ihmetteli kivien ja vuorten kallioiden kovuutta. Kun poika oli kuusivuotias, hänen tukkansa oli kerran vahingossa syttynyt tuleen. Hän oli pelästynyt pahasti ja alkanut jo ymmärtää elämän haurauden. Kivet herättivät hänessä myös kysymyksen siitä, oliko jotakin kiveäkin kovempaa, ikuista. POIKA OLI Teilhard de Chardin, josta tuli aikanaan tunnettu paleontologi ja geologi, joka teki tutkimusretkiä eri puolilla maailmaa. Jos isä vaikutti siihen, että hänessä heräsi koko elämän jatkunut kiinnostus luonnontieteisiin, niin äidin harras uskonnollisuus muovasi Teilhardin hengellisyyttä. Äiti opetti Teilhardia kunnioittamaan Mariaa ja Jeesusta ja sai hänet kiinnostumaan kristityistä mystikoista. Nämä lapsuuden kiinnostuksen kohteet säilyivät Teilhardissa koko hänen elämänsä ajan. Häntä kiinnosti kysymys siitä, mikä pitää kaikkia asioita koossa tässä elämässä ja koko universumissa. Teilhard oli ensimmäisiä teologeja, jotka ymmärsivät, että evoluutioteoria ei voi olla vaikuttamatta kris-

tilliseen uskoon. ”Luominen ei ole koskaan päättynyt”, Teilhard ajatteli. Universumi syntyy ja kehittyy jatkuvasti. Mitä merkitsee kristilliselle uskolle, että elämme vielä päättymättömässä universumissa? Mitä tarkoittaa, että elämme universumissa, jonka elämä alkoi noin 14 miljardia vuotta sitten, jonka tulevaisuus on avoin ja joka on paljon enemmän kuin nyt voimme käsittää? Teilhard ei ikinä luopunut kristillisestä uskostaan. Hänen matkastaan materian salaisuuksiin, maan ja universumin historiaan ja ihmisen alkuperään tuli samalla hengellinen matka kosmoksen, ihmisen ja lopulta Jumalan sisimpään. Evoluution kertomus ei ollut hänelle vain matka kaiken alkuun vaan myös matka universumin päämäärään, siihen, mihin se on matkalla. TOISEN MAAILMANSODAN kynnyksellä Teilhard kirjoitti, että moderni tiede keksintöineen toi kristinuskon uuden maailman eteen. Hän valitti, että uusi ateismi ei tuonut parempaa maailmaa. Myös kristinusko epäonnistui, kun se piti kiinni vanhasta kolmikerroksisesta maailmankuvasta, joka keskittyi syntiin, pelastukseen ja tuonpuoleisuuteen. Kristinusko oli menettänyt voimansa muuttaa maallista elämää ja ateismi oli sokea omalle pinnallisuu-

Näin minä uskon Jumala ei piiloudu, että etsisimme häntä. Siitä olen vakuuttunut. Yhtä vähän hän antaa meidän kärsiä, että siten tulisimme runsaammin palkituiksi. Päinvastoin, Jumala on kokonaan kääntynyt luomansa puoleen. Hän näkee, miten se lähestyy häntä, ja hän tekee kaiken valaistakseen sen ja tehdäkseen sen autuaaksi. Äidin tarkkaavaisuudella hän katsoo lastaan. Mutta silmäni ei vielä havaitse häntä. Ehkä tarvitaan satoja vuosia ennen kuin silmämme aukenee valolle. Epäilyksemme ja muu kärsimyksemme on se hinta, mikä meidän pitää maksaa, että kaikki saa täyttymyksensä. Kun sen nyt tiedän, voin hyväksyä sen, että vaellan edelleen loppuun asti tätä tietä, josta tulen yhä varmemmaksi samalla, kun horisontti yhä enemmän katoaa usvaan.” Teilhard de Chardin Pekingissä vuonna 1934

delleen ja kykenemätön tarjoamaan emotionaalista lohtua tai syvyyttä elämään. Teilhard uskoi, että jos kristinusko luopuisi vanhasta maailmankuvastaan ja heräisi kuuntelemaan modernin tieteen avaamaa maailmaa ja sen herättämiä kysymyksiä, sillä voisi olla jotain annettavaa modernille maailmalle. TIEDEMIEHENÄ TEILHARD tutki maan evoluutiota, elämän orgaanisten muotojen kehitystä ja ihmisen alkuperää. Samalla hän koki, että tieteellinen tieto ja luonnon rakkaus syvensivät hänen uskoaan. Tiede auttoi häntä tuntemaan Jumalaa aina vain enemmän. ”Kukaan muu kuin sellainen henkilö, joka on uppoutunut materian tutkimukseen, ei voi ymmärtää, missä määrin Kristus inkarnaatiossaan on maailman sisällä, pienimmänkin atomin sydämessä.” Teilhardin perusajatukset olivat idullaan jo ensimmäisen maailmansodan aikaisissa esseissä, joita hän kirjoitti rintamalla. Jo niissä hän näkee Kristuksen keskuksena, joka pitää kaikkea koossa ja vetää yhteen. ”Aina samalla kirkkaudella Kristus loistaa valona jokaisen elämän sydämelle. Joka puolelta hän vetää meitä puoleensa ja tuo lähemmäksi itseään. Häntä yksin me etsimme ja hänessä me liikumme.” ■

MENOT 9.–24.5.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA Lahja äidille -konsertti su 13.5. klo 14, Katariina Záborszky, viulu; Maria Záborszky, sopraano; Anna Záborszky, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kevätsoittajaiset ke 23.5. klo 16, kanteleilla ja ukuleleilla. YöUni-konsertti to 24.5. klo 18.30, Anna-Maija Oka, sopraano, ja Jenna Ristilä, piano. Puhetta Jumalasta ja Jumalalle to 17.5. klo 18, pastori Jukka Palolan psalmikommentaarin esittelyilta. Teematorstai klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 17.5. Kuuloterveys ja kuulon huoltaminen, Kari Silvasti Kuulotekniikka Hakala Oy. 24.5. Kevätjuhla. Käsityökerho duunauspaja ti 22.5. klo 18. Sytomyssytalkoot. Lähetysraamattupiiri ma 21.5. klo 13. Lähetyspiiri ti klo 13. Vuorisaarnasta, TT Juhani Forsberg. Raamattupiiri to 17.5. klo 17.30. Kello viiden tee to klo 16.30. Perheiden kevätjuhla ti 22.5. klo 18–19.30. Puutarharyhmä valmistautuu kevätkauteen, tied. sanna.laiho@evl.fi. Kirkon kansainvälisen työn ilta ke 23.5. klo 18.30. ”Bolivia ja Suomen Lähetysseuran yhteistyö Bolivian kirkon kanssa”, vieraana Janetta Vettenranta SLS:sta. Alustus ja keskustelua. Iltatee. Kirkkovuosi liikuttaa su 20.5. Helluntaitapahtuma klo 14–16 Maunulan majalla, Metsäläntie 9. Klo 14 perheiden jumppahetki, klo 15 stand up -koomikko Mikko Vaismaa, klo 15.30 metsäkirkko, Lahtinen. Järj. FC POHU ja Pihaus sekä Haagan ja Meilahden seurakunnat. Perheiden retki Mustasaareen ti 29.5. klo 10–15. Ilm. aila.pihlajavesi@ evl.fi.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain messu 10.5. klo 10, Silin, Oikarinen, Mönttinen. Messu su 13.5. klo 10, Lappalainen, Muroma-Nikunen, Mönttinen, Psalmilaulajat. Kaatuneitten muistopäivän messu su 20.5. klo 10, Muroma-Nikunen, Kolari, Autio. Kunniakäynti sankarihaudoilla ja seppeleen lasku. Juhlakirkkokahvit. Klo 12 Käynti punaisten haudalla ja seppeleenlasku, Silin. Arkiehtoollinen ke 16.5. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Lappalainen, Mönttinen. Pop Up -messu ke 16.5. klo 19.30, isosten siunaaminen, Kolari, Virtanen, Surakka. Laudes eli aamurukous ma klo 7.30, Silin.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

– eroon ärsyyntymisen ja suuttumisen kierteestä. Aiheesta alustaa Lars E. Granskog. EVA-kuoron konsertti (Eva Choir) la 12.5. klo 16–17.30 Munkkivuoren kirkossa. Venäläis-juutalainen lasten ja nuorten kuoro Pietarista esiintyy. Ryhmän monipuoliseen ohjelmistoon kuuluu juutalaisen musiikin klassikoita ja alkuperäisiä sovituksia, jotka lauletaan pääasiassa moniäänisesti acapellana. Kuoro laulaa sekä perinteisiä jiddišinkielisiä lauluja että moderneja israelilaisia lauluja. Vapaa pääsy.

LAUTTASAAREN srk

13.5.

Kutimet mukaan Neulekirkkoon klo 10 Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6. Kolehtiin voi myös lahjoittaa valmiita sukkia tms.

16.5.

Armon ja ilon illassa mukana muun muassa laulaja Hanna Ekola klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4.

Kannelmäen seurakunta

Meilahden seurakunta

Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Neulekirkko 13.5. Messuun voit ottaa mukaasi käsityön ja neuloa koko messun ajan. Kolehtiin voi myös lahjoittaa valmiita sukkia tms. Tule käsitöiden kanssa tai ilman! 20.5. messussa konfirmoidaan jouluisen cityriparin nuoret. Helatorstain sanajumalanpalvelus to 10.5. klo 10 kirkossa. Messu ja iltatee su 13.5. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aamuehtoollinen ke 16.5. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen tarjolla aamiainen, 1,50 e. Iltaehtoollinen ke 23.5. klo 19 kirkossa. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Mätismessu Suvivirren sunnuntaina 27.5. klo 11 Mätisfestareiden juhlakentällä.

TAPAHTUMIA Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tarjolla lounas ja kahvit hintaan 1 e. Olohuoneessa tapaat vapaaehtoisia ja diakoneja. Lähetyspiiri ti 8.5. klo 18. Avoin ilta lähetyksestä kiinnostuneille kirkolla kurssihuoneessa. Kevätkauden päätös. Työtupa ti 15.5. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone, kevään viimeinen kerta. Lauletaan yhdessä to 17.5. klo 10 kirkolla seurakuntasalissa. Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus.

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain messu to 10.5. klo 11 Meilahden kirkossa. Tiiu Himanen, Krans, Hiski Wallenius. Messu su 13.5. klo 11 Meilahden kirkossa. Valkama, Tiiu Himanen, Elisa Vikki. Äitienpäivä, kakkukahvit. Helluntain messu su 20.5. klo 11 Meilahden kirkossa. Ronimus, kanttoreina Vuorio, Pakkanen ja Toni Pussinen. Mukana Meilahden kamarikuoro, Gospel Helsinki, Joutsenon Gospelkuoro, Gospel Helsinki Band ja Gerard T Smith, piano. Kirkkoherra Hannu Ronimuksen 60-vuotisjuhlamessu, ohjelmalliset kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Valon ja ilon piknik to 17.5. klo 18 Pikku Huopalahdessa Viiripuistossa lammen rannalla. Mukaan viltti ja syötävää nyyttäriperiaatteella. The Story of Gospel Music -suurkonsertti la 19.5. klo 19 Musiikkitalossa. Liput www.ticketmaster.fi. Helluntaitapahtuma su 20.5. klo 14–16 Maunulan majalla. Rastirata, jumppahetki, Stand up-koomikko Mikko Vaismaa, Metsäkirkko. Perheiden retki Mustasaareen ti 22.5. Lähtö Taivallahden lauttarannasta klo 9.45, paluu klo 14.40. Lounas 9 e/6 e/3 e. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 14.5. mennessä Mia Malm p. 050 387 7220. Suvilinnun laulut -yhteislaulutilaisuus to 17.5. klo 17 Tapanilan asemalla Pikku Huopalahdessa.

18.5.

”Ärsyttääkö, suututtaako?” Lars E. Granskog ohjaa eroon ärsyyntymisen ja suuttumisen kierteestä klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalossa, Raumantie 3.

Osana Naapuruusviikkoa LänsiPasilan seurakuntakodilla Tiia von Hellens konsertoi ti 22.5. klo 18 ja yhteislauluja lauletaan to 24.5. klo 18. Nuorten aikuisten telttaleiri Karkkilassa 25.–27.5. Ilmoittaudu 16.5. mennessä meilahti.srk@evl.fi. Hinta 40 e. Lisätietoja jukka.valkama@evl.fi.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, sulj. 21.–22.5. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain messu to 10.5. klo 10. Vuori, Kekäläinen, s., Eerika Saarikoski. Messu ja lähetyslounas su 13.5. klo 10. Kekäläinen, Vuori, s., Saarikoski. Lounas 7 e, sis. lihamureke, perunamuusi, salaatti ja täytekakkukahvit. Helluntain messu su 20.5. klo 10. Antturi, Vanne, s., Ahola. Messun jälkeen kunniakäynti Pitäjänmäen sankarihautausmaalla, Sotarovastintie 7. Antturi.

TAPAHTUMIA

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Äitienpäivämessu su 13.5. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Helluntain kiitos- ja ylistysmessu su 20.5. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Kaatuneiden muistopäivä, klo 13 seppelten lasku Munkkiniemen sankarihaudoilla. Levollisuuden messu la 19.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus.

TAPAHTUMIA

Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12, ti leivänjako rukoushetken jälkeen, ei 21.–22.5. Kirkon olkkari ke klo 14–18.30 kirkon seurakuntasalissa. Tuo ideasi ja osaamisesi tai tule tapaamaan muita aikataulusi mukaan. Keitto n. klo 17, aikuiset 2 e, lapset maksutta. Yhdessä kirkkoon -aamiainen Pajamäessä to 10.5. klo 8.30–9.30, hinta 2 e ja autokyyti kirkkoon sitä tarvitseville. Kammarikahvila to ja pe (ei 10.5.) klo 12–15 Pajamäessä. Käteisellä kahvia, pientä suolaista tai makeaa. To klo 12 lounas 5 e. 17.5. lohikeitto, 24.5. siskonmakkarakeitto. Armon ja ilon ilta ke 16.5. klo 18 kirkossa. Musiikkia, Sanaa, haastatteluja ja ehtoollinen. Hanna Ekola, Erja Kalpio, Elina Vaittinen, Maika Vuori. Päiväkerhoon ilmoittautuminen käynnissä kotisivujen kautta. Ryhmät 2,5–3- ja 4–5-vuotiaille. Retki Tykkimäen huvipuistoon ti 5.6. Lähtö klo 10 kirkolta, paluu n. klo 19. Alle 10-v. aikuisen seurassa. Sitovat ilm. toimistoon. Hinta 45 e sis. kuljetuksen, pääsylipun, ruokailun.

Merimieskirkkopiiri ma 21.5. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa, merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio. Runotapahtuma to 10.5. klo 15 Munkkiniemen kirkon aulassa. Tule suosikkisi kanssa tai ilman. Sen ei tarvitse olla aiheen (Kaarlo Sarkia) mukainen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Naisten kesken -illat. Vuorovaikutteisia iltoja eri teemojen ympärillä ja pientä purtavaa. Pe 18.5. klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalolla teemana ”Ärsyttääkö, suututtaako”

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 9.–24.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Perhemessu su 20.5. klo 10 Vanhassa kirkossa.

TAPAHTUMIA Helatorstaita 10.5. vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen päivänä. Helatorstaina klo 10 Tuomiokirkossa messu ja uusien pappien virkaan vihkiminen. Klo 10 messu myös Vanhassa kirkossa. Lepoa hiljaisuuden päivässä. Lepoa luonnossa helatorstaina 10.5. klo 10–16 Suomenlinnan kirkossa. Päivän hinta 10 e sis. keittolounaan ja kahvit. Lisät. p. 09 2340 6160. Musiikkia slangilla Mutsi on Bestis -konsertissa. Konsertissa to 10.5. klo 16 yhteislaulua ja sooloesityksiä. Slangikuoro, säest. Mikko Helenius. Stagella Fredi, Pirjo Tuohimaa ja Pirjo Tuominen. Järj. Stadin Slangin ja srk. Vapaa pääsy. Tyhjän sylin rukoushetki la 12.5. klo

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Kallion seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

15.5.

JUMALANPALVELUKSET

Kesäpäivystäjäksi Tuomiokirkkoon? Koulutusillat klo 18 Tuomiokirkon kirkkosalissa, myös 5.6., 3.7. ja 31.7. Päivystysvuoro arkisin klo 18–24, la klo 19–24 ja su klo 21–24.

16 Tuomiokirkon kappelissa. Lapsensa menettämisen suruun ja lapsettomuuden kivun kanssa eläville. Lopuksi kahvia ja teetä alasalissa. Äitienpäiväkonsertteja su 13.5. Helsingin keskustan kirkoissa. Klo 14 Kamarikuoro Laurus Suomenlinnan kirkossa. Klo 16 Vanhassa kirkossa Pirkko Talola ja Tapio Aaltonen, laulu, ja Hilpi LeinoKantola, piano. Vapaa pääsy, ohj. 10 e YV-keräykselle. Klo 17 Tuomiokirkossa Cantores Minores, koulutusryhmien kuorot ja muskarilaisten kuoro. Liput Ticketmasterilta ja tuntia ennen ovelta. Klo 18 lauluyhtye Swing High: Kevät Suomenlinnan kirkossa. Tule Tuomiokirkkoon iltapäivystäjäksi! Tuomiokirkko on kesällä auki joka päivä klo 18–24 vieraita varten vapaaehtoisvoimin. Päivystäjänä voi toimia täysi-ikäiset ja yhteen koulutusiltaan osallistuneet. Koulutusillat Tuomiokirkossa ti 15.5., 5.6., 3.7., 31.7. klo 18. Maan suola – keskustelua maailmasta, yhteiskunnasta ja ihmisestä. Ke 16.5. klo 17 alkaen keittoa 3 e, keskustelu Tuomiokirkon kryptassa alkaa klo 17.30 ja päättyy iltavirteen klo 19.15. Teejatkot.

Virasto: Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

12.5.

Tyhjän sylin rukoushetki lapsensa menettämisen suruun ja lapsettomuuden kivun kanssa eläville klo 16 Tuomiokirkon kappelissa, Hallituskatu 7.

Kuulumisia lähetyskentältä! Pe 18.5. klo 11 Joanna ja Petteri Rantamäki kertovat SAT-7 Pars -kuulumisia Annankulmassa. Kansainvälisiä tunnelmia monikielisessä turistimessussa Tuomiokirkossa. Viikkomessu to 24.5. klo 12 muotoutuu monikieliseksi messuksi, jossa mukana pieni palestiinalaiskuoro Choir of Betlehem. Vuoden 2019 lauantaipäivien vihkiaikoja Helsingin ydinkeskustan kirkoista voi varata verkossa viikolla 19. Jos unelmiesi vihkikirkko on jokin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueen kirkoista ja haluat mennä naimisiin perinteisesti lauantaina, jätä vihkiaikatoive 7.–13.5. sivuilla: urly.fi/Wp2. Seurakunnan kesäkaupasta lahjoja ja matkamuistoja. Cathedral Shop Tapuli Tuomiokirkolla myy kristillisiä lahjatavaroita ja matkamuistoja. Herkkusuille on kahvia, teetä, jäätelöä ja limonadia mukaan ostettavaksi. Kauppa auki 30.4.–30.9. ma–la klo 10–17 ja su klo 11–15. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e.

24.5.

Laula Naiselle Ammatti klo 19, Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3. Pekka Haahti ja Seppo Tarhio. Ohjelma 10 euroa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma–ti, to–pe klo 18. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18. Helatorstain messu to 10.5. klo 10. Marja Kotakorpi. Euroviisumessu to 10.5. klo 18. Virsien sijaan lauletaan viisuja. Mari Mattsson, Kaupungin Naiset -kuoro. Messu su 13.5. klo 10. Mari Mattsson. Helluntain messu su 20.5. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Kilven kuoro. Alppilassa: Kiinankielinen jumalanpalvelus su 13.5. klo 13. Messu su 13.5. klo 16. Pauliina Lindfors. Helluntain monikulttuurinen messu su 20.5. klo 13. Riemullinen messu toteutetaan Alppilan kirkon erikielisten messuyhteisöjen kanssa. Seurakuntalaiset avustavat viroksi, unkariksi, kiinaksi, englanniksi jne. Saarna Juha Leinonen, Petri Patronen ja Paulos Huang, kanttori Dagmar Õunap, vironkielinen lauluryhmä Säde, kiinankielinen kuoro, bändi ja gospel-kuoro.

TAPAHTUMIA

TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJAKAUPUNKI@EVL.FI

Äitienpäivän brunssi su 13.5. Alppilan kirkolla. Kattaukset klo 11 ja 13. Varaa paikkasi viim. pe 11.5. alppilankirkonbrunssi@gmail.com, p. 040 509 3515 Kallio kukkii: Meditatiivisia ympyrätansseja luomisen puutarhassa ti 15.5. Ks. s. A10. Strings of Life – Pekka Toivosen jousiteosten kantaesitys pe 11.5. klo 20 Kallion kirkossa. Vapaa pääsy ja ohjelma. Lahjoitus SPR:lle.

Menokasvo

Äitienpäivän brunssipaikka löytyy kirkolta Nicole Kuhn aikoo osallistua miehensä ja tyttärensä kanssa äitienpäivän brunssille Alppilan kirkolla. He kävivät brunssilla myös 28.4. Kirkon aulassa on kysyttävä klassinen kysymys: käytkö usein täällä? – Kyllä, olemme suorastaan kanta-asiakkaita lauantaibrunssilla. Tänne on niin helppo tulla 1-vuotiaan Aadan kanssa. Täällä on muitakin lapsia ja on tilaa leikkiä.

Mitä brunssiin kuuluu? – Itse asiassa täällä on tarjolla kolmen ruokalajin lounas,

Olet kotoisin Saksasta. Onko siellä vastaavaa toimintaa kirkolla? – Riippuu ihan seurakunnasta. Itse olen katolilainen, ja kotipaikkakuntani katolisella kirkolla toimii kahvila. –Täällä Alppilassa ei kuitenkaan toimita "lähetysasenteella", vaan ihminen otetaan vastaan ihmisenä, lämpimästi. Aina voi kysellä lisää seurakunnan toiminnasta, jos haluaa. EIRA SERKKOLA Äitienpäivän brunssi Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, su 13.5. klo 11 ja 13. Aikuiset 15 e, lapset 5 e. Sitovat ilmoittautumiset pe 11.5. klo 14 mennessä: alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p. 040 5093515. Alkukeittona kylmä gazpacho-keitto, pääruokavaihtoehtoina häränhäntä ja perunamuussi, siikafilee ja kirsikkatomaattirelish sekä parsalla täytetyt tomaatit ja jälkiruokana valkosuklaaamousse.

ESKO JÄMSÄ

Ilmeisesti ruokakin on hyvää? – Totta kai, emme muuten kävisikään. Manu on loistava kokki. Täällä olemme huomanneet, että ruoka voi olla sekä terveellistä että maukasta! Myös lasten annokset voivat olla muuta kuin ranskalaisia. Hinta on kohtuullinen, ja siitä menee jonkin verran Kirkon ulkomaanavulle.

vaikka ateriaa kutsutaan brunssiksi. Pääruokavaihtoehdot ovat aina liha, kala tai kasvis.

MENOT 9.–24.5.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

Lauttasaaren Laulajien konsertti la 19.5. klo 18, johtaa Victoria Meerson. Chorus Sanctae Ceciliae -kuoron konsertti su 20.5. klo 18, johtaa Pia Bengts. Ohjelma 10/5 e. Polyteknikkojen kuoron konsertti ti 22.5. klo 19, johtaa Saara Aittakumpu. Liput 10–20 e. Uutta! Torstaisin ja perjantaisin lapsiparkki avoimessa perhekerhossa. Lapsen voi jättää hoitoon aina klo 9–11.30, D-porras, alakerta. Ei ilmoittautumista. Apua lapsiperheille – nyt mahdollisuus saada lastenohjaaja avuksi kotiin maanantai- ja tiistaiaamuisin klo 9–11. Soita ja varaa ed. pe p. 050 380 3514.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Puolen tunnin messu ke 9.5. klo 18.30. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Helatorstain messu to 10.5. klo 10 Paavalinkirkossa. Minna Kumpukallio, Sanna-Maarit Hakkarainen. Messu su 13.5. klo 10 Paavalinkirkossa. Kari Kanala, Heidi From, SannaMaarit Hakkarainen. Puolen tunnin messu ke 16.5. klo 18.30. Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen. Helluntain messu su 20.5. klo 10. Elina Koivisto, Tuuli Aitolehti, Seppo Välimäki.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Helatorstain messu to 10.5. klo 11, Kokko ja Andersson. Messun aikana pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit. Messu su 13.5. klo 11, Heusala ja Andersson. Messun aikana pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 16.5. klo 19, Heusala ja Valojärvi. Kaatuneitten muistopäivän kaksikielinen rukoushetki sankarihaudoilla su 20.5. klo 9.30. Maria RepoRosted, Pirjo Työrinoja ja Aino Valojärvi. Messu su 20.5. klo 11, Rintamäki ja Valojärvi. Viikkomessu ke 23.5. klo 19, Kokko ja Valojärvi.

Visa Yrjölän A-tutkinto Paavalinkirkko la 12.5. klo 18. Kamarikuoro kaamos, joht. Visa Yrjölä. Vapaa pääsy. Kuulan jalanjäljillä Paavalinkirkko ke 18.5. klo 19. Kallion kantaattikuoro, joht. Tommi Niskala, Helsingin Laulu ja Kilven Kuoro, joht. Hanna Remes. Liput 10 e/kpl. Paavalin musiikkikoulun kevätjuhla ti 22.5. klo 18. Oppilasesityksiä ja stipendien jako. Vapaa pääsy. Akademiska sångförening meets Rutgers University Glee Club Paavalinkirkko ke 23.5. klo 19. Kahden maineikkaan mieskuoron yhteiskonsertti. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Yhteislauluilta Paavalinkirkko to 24.5. klo 18. Paavalinkirkon kuoro laulaa ja laulattaa keväisiä lauluja. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Toivo Kuula -muotokuva Paavalinkirkko pe 25.5. klo 19. Akateeminen Laulu, joht. Dominik Vogt. Liput 15/10 e. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30, ruokailu 22.5. klo 13–14. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30. Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula. Diakonian vastaanotto torstaisin klo 10–12, varaa aika virastosta. Pyöräilyretki lähiympäristöön to 24.5., lähtö kirkolta klo 10, säävaraus, omat eväät. Huhtaluhta. Taidenäyttely kirkon eteisaulassa 30.5.–25.7., näyttelyn avajaiset 30.5.

TAPAHTUMIA Käsityöpiiri ti 15.5. klo 13–14.30 Kirkkokahvilassa. Avoin rukouspiiri ti 15.5. ja 22.5. klo 18, B-porras, kokoushuone 15. Larun olohuone ke 16.5 ja ke 23.5. klo 17.30–20. Kirkkokahvilassa. Tarjolla hyvää seuraa, mukavaa tekemistä ja vapaaehtoisten tekemää iltapalaa. Mahdollisuus ilmaiseen lastenhoitoon Olohuoneen yhteydessä klo 17.30–19.30. Ilmoita lapsi aamulla hoitoon klo 10–11 p. 050 380 3542. Töppösryhmä to 17.5. klo 10.30–12 Kirkkokahvilassa. Ryhmässä neulotaan sukkia ja töppösiä kasteperheille. Raamattupiiri to 17.5. klo 18.30–20, kokoushuone 10, B-rappu. Akateemisen Laulun kevätkonsertti to 17.5. klo 19, johtaa Dominik Vogt. Liput 15/10 e.

ALEKSI KALLIOJA

Kallio kukkii: ImPro-konsertti ti 15.5. klo 19.30. Veli Kujala, harmonikka ja elektroniikka, Markus Hohti, sello ja elektroniikka, Susanne Kujala, urut, improvisoivat. Vapaa pääsy. Ohj. 5 e KUA:lle. Vanhemmuuden palikat -päivä lapsen ja nuoren vanhemmalle la 19.5. klo 10–15.30 Alppilan kirkolla. Vanhemmuus on ihanaa, mutta myös haastavaa. Pohdimme mm. tunteita, seksuaalisuutta, luottamusta ja anteeksiantoa. Ohj. diakoni Maarit van Santen ja pastori Pauliina Lindfors. Hinta on 15 e, sis. brunssin. Maksuton lastenhoito. Ilm. viim. ma 14.5.: maarit.vansanten@evl.fi, p. 050 564 6607. Hiljaisuuden retriitti-ilta Mustasaaressa to 17.5. Ks. s. A10. Iltamusiikki 17.5. klo 20 Kallion kirkossa. Anderson University Chorale, joht. Rick Sowers. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Virsilauluja Seurakuntakodilla la 19.5. klo 14. Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen laulattavat. Suure häälega! Kamarikuoro Kaamos, joht. Visa Yrjölä pe 18.5. klo 19 Kallion kirkossa. Vapaa pääsy, ohj. 20/15/10 e. Lähde elämään -illat. Kaikkien kansojen Jumala su 20.5. klo 17 Kallion kirkossa. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

klo 17.30–19.30. Paavalin ja Kallion Miesten Sauna Lohirannassa ti 22.5. Hinta 10 e. Ilm. virastoon tai Pekalle p. 041 547 0778. Lähtö: Paavalin kirkko klo 15.15, Kallion kirkko klo 15.20 ja Alppilan kirkko klo 15.25. Paluu n. 21.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10. Helatorstain messu 10.5. Alanen, Maisila, Tiitu, Hersta, Tiitus Lamponen viulu. Messu 13.5. Leinonen, Hersta, Karjalainen. Konfirmaatiomessu 20.5. Meurman, Maisila, Tiitu, Hersta, Laulu-Miehet joht. Helge Körvits. Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17. Messu 13.5. Naukkarinen, Hersta, Karjalainen. Messu 20.5. Alanen, Hannu Niskanen. Mukana Kaatuneitten Omaisten Liitto ja Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

TAPAHTUMIA Kevään viimeinen Lähetyspiiri ti 15.5. klo 13.15 Töölön kirkko. Vieraana Hannu Hietalahti. Rukousmessun suunnittelu ke 16.5. klo 18.30 Töölön kirkko. Rukousmessua vietetään 27.5. Kulttuuriklubi ti 22.5. klo 19 Temppeliaukion kirkko. Suomineidon synnytyskivut 1918. Miksi sisällissodat ovat niin verisiä, Heikki Ylikangas. Sisällissodan vaikutus kirkolliseen ajatteluun ja pappien teologiaan, Eino Murtorinne. Iltatee, vapaa pääsy. Laula Naiselle Ammatti to 24.5. klo 19 Temppeliaukion kirkko. Musiikkiesityksiä ja yhteislaulua. Esiintyjinä Pekka Haahti, sello ja laulu, sekä Seppo Tarhio, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto kehitysmaiden naisten tukemiseen. Koululaisten telttaleiri 1.–7.-luokkalaisille 18.–20.6. Korpirauhan leirikeskuksen ympäristössä Siuntiossa. Hinta 40 e. Ilmoittautuminen verkkosivujemme kautta. Lisätiedot tilda. tiljander@evl.fi, p. 050 336 9457. Yhteinen lounas Töölön kirkolla tiistaisin ja perjantaisin klo 12–13. Töölön kirkon kahvila keskiviikkoisin klo 14–18. Diakonian retki keskiviikkona 23.5. Tuusulan Rantatien maisemiin. Lähtö klo 10.15 Töölön kirkolta. Vierailu Tuusulan kirkossa, Halosenniemessä ja Aholassa oppaan johdolla sekä Lottamuseossa. Lounas Järvenpäässä, iltapäiväkahvit Lottamuseossa. Kotimatkalle klo 17. Retken hinta 30 e. Ilmoittautuminen ja retkimaksu seurakuntatoimistoon 15.5. mennessä, Mechelininkatu 32 a B; ma–pe klo 10–14 ja ke klo 14–17.30. Peruuttaminen 15.5. jälkeen vain lääkärintodistusta näyttämällä. Tämän jälkeen retkimaksuja ei palauteta. Lisätiedot Minna Valkiainen p. 09 2340 6371.

Kamarikuoro Kaamoksen konsertti kajahtaa Baltian maiden ensimmäisen itsenäistymisen satavuotisjuhlan kunniaksi 18.5. Kallion kirkossa.

7×

musiikkivinkki Mutsi on Bestis Slangiksi iloitellaan Mutsi on Bestis -konsertissa to 10.5. klo 16 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Slangikuoro laulaa säestäjänään Mikko Helenius. Stagelle nousevat myös Fredi, Pirjo Tuohimaa ja Pirjo Tuominen. Ohjelmassa on yhteislaulua slangilla sekä sooloesityksiä suomeksi ja slangilla. Vapaa pääsy.

Kuoro Pietarista

Venäläis-juutalainen lasten ja nuorten Eva-kuoro Pietarista esiintyy la 12.5. klo 16 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Kuoro laulaa perinteisiä jiddišinkielisiä lauluja ja moderneja israelilaisia lauluja. Vapaa pääsy.

Kaksi kuoroa

Amerikkalainen naiskuoro Bucks County Womens Chorus konsertoi yhdessä Kallion Kantaattikuoron kanssa la 12.5. klo 19.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianistina soittaa Susan Clark. Ohjelmassa on niin hengellistä kuin muutakin kuoromusiikkia. Vapaa pääsy.

Äitienpäiväkonsertteja keskustassa

Kamarikuoro Laurus konsertoi su 13.5. klo 14 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pirkko Talola ja Tapio Aaltonen laulavat säestäjänään Hilpi Leino-Kantola, piano, su 13.5. klo 16

Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, su 13.5. klo 17 esiintyvät poikakuoro Cantores Minores, CM koulutusryhmien kuorot sekä CM muskarilaisten kuoro. Liput 10– 25 e Ticketmasterista ja ovelta.

Äidin sydän

Sopraano Katri Paukkunen laulaa muistoista, kaipauksesta ja lohdusta Äidin sydän -konsertissa su 13.5. klo 15 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Pianolla häntä säestää Patrik Komorowski. Vapaa pääsy.

Viro, Latvia ja Liettua 100 vuotta

Kamarikuoro Kaamoksen konsertti Suure häälega! eli ”suurella äänellä” kunnioittaa Baltian maiden ensimmäisen itsenäistymisen satavuotisjuhlaa pe 18.5. klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Runkona ovat virolaisen Kreekin Taaveti laulud -psalmisävellykset. Virosta kuullaan myös Pärtin ja Sisaskin musiikkia. Latviasta ohjelmassa on Ešenvaldsin kappaleet Stars ja O salutaris hostia, joista ensimmäisessä kuorolaiset säestävät lauluaan viinilaseja soittamalla, sekä musiikkia säveltäjiltä Kačinskas ja Miškinis. Vapaa pääsy, ohjelma 20 / 15 / 10 e.

Miserere

Polyteknikkojen Kuoron kevään kirkkokonsertissa kuljetaan sielun syvyyden huudosta kohti vapautta ja armahtavaa valoa ti 22.5. klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Miserere-konsertti koostuu musiikillisista kontrasteista renessanssista 1980-luvun modernismiin. Liput 20 / 10 e www.polyteknikkojenkuoro.fi, ovelta 5 e enemmän.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 9.–24.5.

14 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, keskiviikkona suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12. Helatorstain messut to 10.5.: Klo 10 Herttoniemen kirkossa. Klo 10 Kulosaaren kirkossa. Klo 12 Myllypuron kirkossa gospeltunnelmissa. Gospel Helsinki & Band, Nina Pakkanen musiikinjohto, Jenni Kallio liturgia ja saarna. Kirkkokahveilla terveisiä ja kuvia kuoron Chicagon matkalta. Messu radioidaan. Pyhäkoulu Kulosaaren seurakuntatalon kerhotilassa su 20.5. klo 11.30– 12.30. Alle 3-vuotiaat vanhemman kanssa! Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus Myllypuron kirkossa su 20.5. klo 12 alkavan messun kirkkokahvin yhteydessä, Pirkko-Liisa Kuikanmäki.

TAPAHTUMIA Oopperan säihkyviä jalokiviä -konsertti Herttoniemen kirkossa to 10.5. klo 15. Elli Vallinoja, mezzosopraano, Saara Kiiveri, sopraano, Jenna Ristilä, piano. Ohjelmassa tunnettujen säveltäjien ooppera-aarioita ja duettoja. Offenbach, Mozart, Gounod, Strauss, Delibes. Vapaa pääsy. Äitienpäivän konsertti Myllypuron kirkossa su 13.5. klo 18. Eva Kasvio, laulu, Pia Korteala, piano ja Hannu Jylö, harmonikka. Vapaa pääsy, ohj. 5 e. Avoin kirkkohetki koululaisille Kulosaaren kirkossa to 17.5. klo 14.30–15.30 Luomakunta-teemalla. Ulkovaatteet mukaan! Kallio. Raamattu- ja keskusteluilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 17.5. klo 17.30. Sukelletaan Raamattuun yhdessä keskustellen ja rukoillen. Raamattu tai älypuhelin mukaan! Kallio. Perjantai-ilta Myllypuron kirkolla pe 18.5. klo 18. Puheenvuoroja, musiikkia. Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso ym. Musiikkia Johannes Österlund, kitara ja laulu, Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, soitinryhmä. Teetarjoilu. Kunniakäynti Leposaaren sankarihaudoille kaatuneiden muistopäivänä su 20.5. klo 12. Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta Kulosaaren seurakuntasalissa su 20.5. klo 17.30. Hyvää seuraa ja pientä purtavaa. Kallio. Kuorojen kevätjuhlakonsertti Herttoniemen kirkossa su 20.5. klo 18. Kamarikuoro Ora ja Herttoniemen kirkkokuoro, joht. kirsi Lemponen. Myllypuron kirkon kuoro, joht. Marika Leino. Vapaa pääsy. Messuryhmä Herttoniemen kirkossa ke 23.5. klo 17. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja: www.helsinginseurakun-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

13.5.

Musiikillinen äitienpäivälounas kakkukahveineen Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Itä-Helsingin Saappaan Tuki ry:n valmistama runsas alkupalapöytä sekä kermainen broileri riisillä tarjotaan klo 12.15–15. Pöydästä löytyy myös kasvisvaihtoehtoja. Jälkiruokana juodaan kahvit täytekakun kera. Hinta 18 euroa aikuiset, 6–12-vuotiaat lapset 7 euroa ja kakkukahvit 5 euroa. Lounaan tuotto ohjataan Itä-Helsingin Saappaan Tuki ry:n hyväksi.

nat.fi/herttoniemi sekä Facebooksivultamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain sanajumalanpalvelus to 10.5. klo 11. Jenni Kahenvirta, Anne Granström, Mari Lamminen. Messu su 13.5. klo 11. Aimo Lankinen, Eva-Lisa Lindström, Kaisu Treiman, Arja Sihvonen, Kirsi Honkanen-Punkari. Messun aikana lapsille Pyhis. Äitienp ivälounas ja -kahvit seurakuntasalissa klo 12.15 alkaen. Tarkemmat tiedot Tapahtumissa. Iltaehtoollinen su 13.5. ja 20.5. klo 17 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Tervetuloa hiljentymään, nauttimaan ehtoollista ja aloittamaan uusi viikko. Ehtoollishetki to 17.5. klo 13, yhteiset kirkkokahvit. Messu su 20.5. klo 11. Martti Häkkänen, Marja Lehtinen, Marjaana Faugel, Outi Juntunen, Juha Kasari, Arja Heikkinen, Ami Lainela, Maija-Liisa Seppä, Kirsi Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma, iLOPISARAT -kuoro, Iloinen Kanttorin Kööri. Messun yhteydessä kanttori Kirsi Honkanen-Punkarin ja nuorisotyönohjaaja Ari-Pekka Kankkusen virkaan siunaaminen. Messun jälkeen juhlakahvit ja yhteistä ohjelmaa. Kaatuneiden muistopäivän hartaus ja kunniakäynti sankarihaudoilla su 20.5. klo 13 Östersundomin kirkolla. Yhdessä Matteus församlingin kanssa. Tapio Suontakanen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Äitienpäivälounas ja -kahvit su 13.5. klo 12.15 alkaen. Menu: Runsas alku-

palapöytä, kermainen broileri riisillä, kasvisvaihtoehto. Jälkiruoaksi kakkukahvit. Hinta 18 e aikuiset, lapset (6–12 v.) 7 e ja kakkukahvit 5 e. Elävää musiikkia. Tilaisuuden järjestää ja tuotto ohjataan Itä-Helsingin Saappaan Tuki ry:n hyväksi. Äitienpäivän konsertti Äidin sydän su 13.5. klo 15 Östersundomin kirkossa. Katri Paukkunen, sopraano, Patrik Komorowski, piano. Vapaa pääsy. Katuliitutapahtuma ti 15.5. klo 9.30–11 Emännänpolulla yhteistyössä päiväkoti Kontulan kanssa. Tervetuloa mukaan koristelemaan Emännänpolkua katuliiduilla! Mehu- ja keksitarjoilu. Mikaelin Laulajien kevätkonsertti ke 16.5. klo 19. Kuoroa johtaa Jukka Okkonen. Ohjelmassa mm. Sibelius, Madetoja, Merikanto, Palmgren, Tikka, Lehtinen, Laaksonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Raamattupiiri ti 22.5. klo 17. Nuorisokahvila Light Café Alba perjantaisin klo 19–22. Tervetuloa tunnelmalliseen iltaan, jossa kohtaat uusia ja vanhoja kavereita kahvilan herkkujen äärellä. Light Cafe Alba on seurakunnan oma ja päihteetön nuorisokahvila. Tule piipahtamaan illassa tai nauttimaan menosta koko ajaksi. Rippikoululaisille merkintä riparipassiin. Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti ja to-pe klo 10–13, ke klo 14–18 p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET. Roihuvuoren kirkossa: Messu su 13.5. klo 10. Messu su 20.5. klo 10. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Yhteisvastuun kiitosmessu helatorstaina 10.5. klo 12. Gospelmessu su 13.5. klo 12. Taizé-laulujen messu su 20.5. klo 12. Lasten kevätkirkkohetki to 24.5. klo 9.30.

TAPAHTUMIA Kevätlaulajaiset ti 15.5. klo 18 Laajasalon kirkossa. Laajasalon kirkon kuorot. Yhteislaulua. Kahvit. Kevätlaulajaiset ti 15.5. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Cantiamo, Sonórus, Markku Känninen, harmonikka, trumpetti. Kahvit klo 18. Helluntain kuorokonserttisarja 19.–20.5. Roihuvuoren kirkossa. Joht. Sibelius-Akatemian kuoronjohtajaopiskelijat: Helluntaimessu la 19.5. klo 17. Canzonetta nova, Maria Turunen, mezzosopraano, Katariina Kopsa, harmooni, Juho Lepistö, piano, joht. Toni Hintsala. Mm. Rossini, Whittacre. Im Grün erwacht la 19.5. klo 18. Dominante, Vokaaliensemble, soitinyhtye. Joht. Juhana Kotilainen. Mm. Rautavaara, Fougstedt. Ketjureaktio su 20.5. klo 17. EMO Ensemble, Viipurin Lauluveikot. Joht. Ilkka Aunu. Mm. Reger, A. Merikanto, Kokkonen. Laudes Creaturarum su 20.5. klo 18. Ensemble Harmonia, Tikkurilan mieskuoro. Joht. Jussi Linnanmäki.

Mm. Buxtehude, Mendelssohn. Retki Peetelin seurakunnan lastenkotiin Tallinnaan ma 21.5. Tule kuulemaan seurakuntamme tukeman lastenkodin kuulumisia. Lähtö Helsingistä klo 10.30. Paluu Tallinnasta klo 17–19.30. Mukaan passi/kuvallinen henkilökortti. Hinta n. 45 e/hlö, sis. matkat, hytin tavaroille, kuljetukset, illallisen. Sitovat ilm. viim. 13.5. nettisivuilta tai puhelimitse srk-toimistoon (koko nimi, osoite, puh., kansalaisuus, henkilötunnus ja mahdollinen sähköpostiosoite). Tied. ritva.pykalaniemi@ evl.fi, p. 050 546 8804. Toivon päivä. Virkistyspäivä vanhuksille ti 29.5. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Sairaalapastori Marko Mattila puhuu aiheesta Usko voimavarana elämässä. Musiikkipedagogi Laura Juvonen musisoi ja laulattaa. Ehtoollinen. Päivässä ilmainen lounas ja kahvit. Maksuton bussikuljetus Roihuvuoren kirkolta klo 10.30, Tammisalon kirkolta klo 10.40. Paluukuljetus klo 15 samoihin paikkoihin. Jos tarvitset invataksin, ilmoita siitä ilmoittautuessasi. Ilmoittautumiset ma 21.5. mennessä srktoimistoon aukioloaikoina, p. 09 2340 5700. Mukaan mahtuu 50 henkeä. Tied. diakoniatyöntekijä Hannele Juvonen, p. 09 2340 5718.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Minimessu to 17.5. klo 9.30 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 12. Kevään viimeinen neulekerho 21.5. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Seurakunnan kuorojen kevätkonsertti ke 16.5. klo 18.30. Soppakirkko ke 23.5. klo 12. Maksuton keittolounas, alussa hartaus. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 15.5. Leena Nygård: Diakoniakasvatuksesta diakoniaseurakuntaan. 22.5. Kyllikki Kerola, Anja Kallio: Keskustelua tunteista ja niiden tulkitsemisesta. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16. Tampereen Herättäjäjuhlat 6.–8.7. ”Lähellesi ikävöin”. Lähtö pe 6.7. aamupäivällä, paluu sunnuntai-iltana. Hinta: a) 140 euroa, sisältää majoituksen Ilkon leirikeskuksessa, vuodevaatteet ja aamupalan. b) 40 euroa, sisältää bussimatkan. Ilmoittautuminen: 31.5. mennessä, Vartiokylän seurakunta p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 9.–24.5.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tiedustelut: Helena Untamala p. 045 321 3195 tai Arto Virkkunen p. 040 580 4989.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain sanajumalanpalvelus kirkossa to 10.5. klo 11. Antola, Jurmu, Naiskuoro Discantus. Ei iltakirkkoa Katukappelissa to 10.5. Äitienpäivän messu kirkossa su 13.5. klo 11. Huhdanmäki, Holma, Jurmu, Kantaattikuoro. Iltakirkko Katukappelissa to 17.5. klo 18. Vanhanen, Jurmu. Helluntain messu kirkossa su 20.5. klo 11. Holma, Mäkelä, Mäkinen. Konfirmaatiomessu kirkossa su 20.5. klo 14. LummeSki hiihtolomarippikoulu. Paananen, Elste-Ranta, Hakulinen, Mäkinen, nuorten Valon ääni.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 18.5. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Alette Uitenbogard, Healthcare Christian Fellowship (Hollanti) ja Irena Vitanovska (Makedonia). Ylistys Riina Matikainen & Houseband. Yhteinen lounas kirkolla to 17.5. klo 11. Maksu 2 e. Kevään viimeinen kerta. Hiljainen tila kirkossa vielä kolmena torstaina 10.5., 17.5. ja 24.5. klo 18. Kirkkovuoden tekstien tunnustelua ja oman elämän kuulostelua rukoushiljaisuudessa sekä ajatusten jakamista avoimessa piirissä. Lasten ja perheiden puistokirkot. Keväinen mukava ja leppoisa kirkkohetki koko perheelle, suunniteltu erityisesti lapsille. Puistokirkot ovat kaikille avoimia, tervetuloa mukaan! Puistokirkot ma 21.5. Mustakiven leikkipuisto klo 10, ti 22.5. Lohikäärmepuisto klo 10 ja to 24.5. Haruspuisto klo 10. Ikäihmisten kevätretki Vivamoon ja Alitalon omenaviinitilalle ma 21.5. Bussikuljetus kirkolta klo 9.00, Mosaiikkitorilta 9.10 ja Rastilan metroasemalta 9.20. Tutustumme oppaan johdolla Vivamon historiaan ja nykyaikaan, sekä Alitalon omenaviinitilaan. Lounas ja kahvit. Paluu noin klo 16. Hinta 30 e. Lisätiedot 09 2340 6540. Ilm. ja maksu seurakunnan toimistoon ma, ti, to ja pe 9–13, ke 14–17. Ikäihmisten ja eläkeläisten kesäpäivä Mustasaaressa ma 11.6. Bussikuljetus kirkolta klo 10, Mosaiikkitorilta 10.10 ja Rastilan metroasemalta 10.20. Ohjelmassa vapaata ulkoilua, yhdessäoloa, luontopolku, pihapelejä, hartaus, lounas ja kahvit. Hinta 20 e. Paluu Vuosaaren noin klo 16.30. Ilm. ja maksu seurakunnan toimistoon ma, ti, to ja pe 9–13, ke 14–17. Lisätiedot Pinja Niemi p. 09 2340 6540. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

Tänä keväänä on pidetty neljät avoimet Gospelia kaikille -kuoroharjoitukset. Maaliskuussa verryteltiin Vanhassakirkossa.

Koska gospel kuuluu kaikille Viidesti kokoontunut Gospelia kaikille Mass Choir on ollut avoin niin untuvikoille kuin kokeneille laulajillekin. Aikaansaannokset kuullaan Musiikkitalon konsertissa 19. toukokuuta. TEKSTI ERJA SAARINEN KUVA JUKKA GRANSTRÖM

i koelaulua, ei ikärajoja, ei nuotinlukutaitoa tai edes viikoittaista sitoutumista, ainoastaan yhteistä laulamisen riemua. Siinä rakennusainekset noin 200-henkisen Mass Choir -gospelkuoron synnylle. – Mukana on käsittämättömän hieno ja innostunut joukko, jonka laulu kulkee upeasti, kuoronjohtaja Nina Pakkanen iloitsee. NUOTTEJA EI ole tarvinnut tuntea, koska laulut on opeteltu korvakuulolta, esilaulajan ja tarvittaessa myös verkosta löytyvän tallenteen avulla. Rajaksi ei ole muodostunut myöskään gospeliin joskus lyöty nuorisomusiikin leima: kuorolaisista vanhimmat ovat syntyneet 1930- ja nuorimmat 2000-luvulla. Esimerkiksi Ruth Matilainen, 81, on kuorojen suhteen konkari, mutta gospel on hänelle suhteellisen uusi, innostava tuttavuus. – Siinä on viehättävä rytmi. Tosin koska harjoituksissa on oltu kirkonpenkissä, liikkuminen musiikin myötä on ollut vielä vähän hankalaa, hän pohtii. – Musiikkitalossa sekin varmaan luontuu. Ville Sjöblom, 36, taas tuntee gospelin, muttei niinkään kuoromuotoisena. – Gospelissa on parhaimmillaan samaa alkukantaista voimaa, tunnetta ja latausta, mitä voi löytyä bluesista, jaz-

zista, soulista tai vaikkapa nykypäivän R&B-musiikkista. Hyvää fiilistä herättävät ennen kaikkea musiikin rytmi ja soundi. – Olen aiemmin soittanut bändeissä ja käynyt keikoilla. Mutta uusia jut-

”

OLEN AIEMMIN SOITTANUT BÄNDEISSÄ JA KÄYNYT KEIKOILLA. MUTTA UUSIA JUTTUJA PITÄÄ KOKEILLA.

VILLE SJÖBLOM

tuja pitää kokeilla. Tämä tuntui nyt luontevalta, varsinkin kun väljä harjoitusaikataulu sopii hyvin nykyiseen elämäntilanteeseen. Harjoituksia onkin kevään aikana ollut vain viidet. Lopulliseen muotoonsa laulut hiotaan yhdysvaltalaisen Gerald T. Smithin konserttipäi-

vänä pitämässä työpajassa. Yhteen hiomista riittää, sillä konsertissa on Mass Choirin lisäksi mukana neljä vakituisesti toimivaa kuoroa. Lavalle laulajia mahduttautuu siis parhaimmillaan noin 400. Kuorojen yhteiset ja erilliset numerot kertovat gospelin tarinaa sen alkujuurilta nykypäivään. Myös yleisö vedetään mukaan musisoimaan. MASS CHOIRIN taustalla on Meilahden, Töölön, Tuomiokirkon ja Lauttasaaren seurakuntien sekä Gospel Helsinki ry:n kaksivuotinen Gospelia kaikille -hanke, joka jatkuu syksyllä kolmella harjoituskerralla (16.9., 28.10., 25.11.) ja joulukonsertilla. Mukaan voi ilmoittautua jo nyt (www.gospelhelsinki.fi/gospeliakaikille). Lisäksi syksyllä käynnistyvät koulujen Gospel Kids -työpajat. Sattumalta silmään osuneen ilmoituksen perusteella mukaan ilmoittautuneet Ruth Matilainen ja Ville Sjöblom aikovat olla mukana myös jatkossa. – Yhdessä tekemisen meininki tuo hyvää oloa, Sjöblom perustelee. – Kivoja ja iloisia ihmisiä, innostava kuoron vetäjä, Matilainen kiittelee. – Kuoro antaa sisältöä elämään. ■

The Story of Gospel Music lauantaina 19.5. klo 19 Musiikkitalon konserttisalissa. Lavalla Mass Choirin lisäksi gospelkuorot Helsingistä, Lahdesta, Turusta ja Joutsenosta, solistina Gerald T. Smith Washingtonista. Liput 6-33 euroa (www.ticketmaster.fi)

MENOT 9.–24.5.

16 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain messu to 10.5. Klo 10 Malmin kirkossa. Paula Närhi. Mukaan kutsutaan kesän rippikoululaisia. Messu su 13.5. Klo 10 Malmin kirkossa. Esko M. Laine. Klo 10 Puistolan kirkossa. Elina Perttilä. Klo 10 Viikin kirkossa. Petri Jukanen. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen. Keittoateria. Helluntain messu su 20.5. Klo 10 Malmin kirkossa. Meri Ala-Kokko. Messun jälkeen Helluntaikekkerittapahtuma kaikenikäisille. Kahvit, soppalounas, musiikkia, Pukinmäen sirkuskoulun esitys. Klo 10 Puistolan kirkossa kansainvälinen messu. Markus Kopperoinen. Messun jälkeen afganistanilainen ateria 5 e. Klo 10 Viikin kirkossa. Outi Lantto. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa kansainvälinen messu. Ramez Ansara ja Minna-Sisko Mäkinen. Messun jälkeen ruokailu. Klo 17 Valon messu Tapanilan kirkossa. Hiljainen viikkomessu to 17.5. ja 24.5. klo 17.30. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Sovinnon ilta Malmin kirkossa sisällissodan päättymispäivänä ke 16.5. klo 19.30. Professori Juhani Piilonen: Mitä tapahtui Helsingin maalaiskunnassa 1918? Dosentti, pastori Esko M. Laine: Kirkon rooli sovittelijana Ruotsin ajalta vuoteen 1918. Lausuntaa, Ritva Onnela, Veijo Hettula. Virsiä sisällissodan ajalta, Kaisu Rauhamaa. Kahvitarjoilu. 1918 muisteloilta Viikin kirkossa to 24.5. klo 18. Muistellaan yhdessä mitä sisällissodan perintö on 100 vuoden aikana meille merkinnyt. Kohtaamisia – Armon ja ilon ilta Puistolan kirkossa la 12.5. klo 17. Musiikkia, ohjelmaa ja ehtoollinen. Mukana Erja Kalpio ELY:stä, Elina Vaittinen, Hanna Ekola, Mikko Pettinen ja Helsinki-Vantaan King’s Kids. Helluntaikekkerit-tapahtuma kaikenikäisille Malmin kirkossa 20.5. messun jälkeen. Kirkkokahvit, soppalounas, Malmin enkeleiden laulua, aarteenetsintää, hiljaisuuden huone. Klo 12 Pukinmäen sirkuskoulun esitys, klo 12.15. konsertti: Iro Haarla ja Kristiina Olanto Duo, klo 13 Esko M. Laine. Pukinmäki-päivät leikkipuisto Unikon kentällä la 26.5. klo 10–13.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

Pakilan seurakunta

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

JUMALANPALVELUKSET

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

10.5.

Helatorstain messu ja barokkibrunssi klo 10 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Kamarikuoro Chorus Sine Nomine ja barokkiorkesteri Amore Barocco n. klo 11.15. Messua ja brunssia ovat valmistelleet kuorolaiset, suntiot ja vapaaehtoiset. Hinta aikuiselta 10 e ja lapselta 5 e.

Toritapahtuman jälkeen Suvilinnun lauluhetki klo 13 Portissa, Säterinportti 1. Kesäisiä toivelauluja Kaisu Rauhamaan johdolla. Viikinmäen grilli-ilta ke 23.5. klo 17–19 Harjannetie 44:n pihalla. Laulua, leikkiä, vohveleita, makkaraa ym. Malmin kantaattikuoron kevätkonsertti su 13.5. klo 18 Malmin kirkossa. Joht. Mikko Korhonen. Hengellisten laulujen ilta ti 15.5. klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa. Maritta Widberg. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston kevätkonsertti ke 16.5. klo 18 Malmin kirkossa. Kanneltajien musiikkihartaus Madetojan palvelutalossa, Madetojankuja 3, pe 18.5. klo 13.30. Naiskuoro Pihlajan kevätkonsertti su 20.5. klo 18 Viikin kirkossa. Joht. Marjasisko Varha, ohjelma 10 e. Laulaen kesää kohti -konsertti su 20.5. klo 15 Puistolan kirkossa. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston laulunopiskelijat esittävät musiikkia mm. Donizettilta, Haydnilta ja Faurélta. Pianistina Sigita Hirvi, laulajien ohjaus Jutta Holmberg. Tahdon!-ilta ke 16.5. klo 19 Viikin kirkossa kevään ja kesän vihkipareille. Vihkimiseen liittyviin kysymyksiin ovat vastaamassa kanttori, pappi ja suntio. Kirkkauden toivo -ilta pe 11.5. klo 18 Jakomäen kirkossa. Rukousta, opetusta ja ylistystä. Näkövammaisten kerho ma 21.5. klo 14 Malmin kirkossa. Soppakirkot ke 23.5. klo 12.15 Jakomäen kirkossa ja to 24.5. klo 13 Malmin kirkossa. Kevätretki Espooseen ke 23.5. Lähtö Pihlajamäen kirkolta klo 9. Kohteina mm. Teatteri Hevosenkenkä ja Matasaaren leirikeskus. Vapaita paikkoja voi tiedustella sari.hakuri@ evl.fi tai p. 050 544 0554. Kesäretki Turkuun ke 6.6. Lähtö Malmin kirkolta klo 8, paluu klo 19 mennessä. Hinta 40 e sisältää ruokai-

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

20.5.

Helluntaikekkerit kaiken ikäisille Malmin kirkossa, Kunnantie 1, messun jälkeen. Kirkkokahvit, soppalounas, Malmin enkeleiden laulua, aarteenetsintää, hiljaisuuden huone. Pukinmäen sirkuskoulu esiintyy klo 12, Iro Haarla ja Kristiina Olanto Duo konsertoi klo 12.15. Esko M. Laine puhuu klo 13.

lun ja kahvit; opastuksen, ohjelman, kuljetuksen ja vakuutuksen. Ilm. ja mahd. ruokavaliot 28.5. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Kuurojen piirin kevätretki Iirikseen ti 15.5. klo 17–19. Retkimaksu 5 e. Ilm. 7.5. mennessä kuurojen diakoni Päivi Korhonen 050-301 9619 tai paivi. korhonen@evl.fi. Eläkeläisten iltapäivät: Malmin kirkossa ti 15.5. klo 13. Kevätjuhla. Jakomäen kirkossa to 17.5. klo 13. Juhani Rajaniemi vierailee. Pihlajamäen kirkossa ke 16.5. klo 12. Ke 23.5. kevätretki, ei kerhoa. Tapulin seurakuntakodissa ke 16.5. klo 14. Kevätjuhla.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Helatorstain messu 10.5. klo 10. Leinonen, Mäkiö ja Markus Siltanen. Chorus Sine Nomine ja Amore Barocco -orkesteri. Messun jälkeen barokkibrunssi ja musiikkia. Ks. lisätiedot Tapahtumia-kohdasta. Messu su 13.5. klo 10. Savik, Albekoglu ja Mäkiö. Helluntain messu su 20.5. klo 10. Pyry Paananen ja Pesonen-Kareinen. Kamarikuoro Addictio johtajanaan Elisa Huovinen. Maunulan kirkossa: Messu su 13.5. klo 12. Savik ja Mäkiö. Messu su 20.5. klo 12. Salmesvuori,

Albekoglu ja Pesonen-Kareinen. Kamarikuoro Addictio johtajanaan Elisa Huovinen. Käpylän kirkossa: Äitienpäivän messu su 13.5. klo 18. Pelkonen ja Pesonen-Kareinen. Messussa äitienpäivän musiikkia ja lauluja. Kaarina Ollila, mezzosopraano, sekä Maunulan lauluryhmä. Kahvitarjoilu ja äitienpäivän lauluja yhteisesti. Messu su 20.5. klo 18. Albekoglu ja Matti Pohjoisaho. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18. Joka kolmas ke ehtoollinen. Raamatun tekstejä ja Taizelauluja.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Viimeinen kerta on ma 21.5. Hinta 1 e sisältää puuron, sämpylän, kahvin, teen ja mehun. Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30. Kevään viimeinen kerta to 24.5. Buffet-ravintolassa voi nauttia Lähiidän herkkuja tai vain piipahtaa kahville tai teelle. Hinta 1–10 e. Barokkibrunssi to 10.5. Oulunkylän kirkolla. Messun jälkeen n. klo 11.15 on seurakuntasalissa brunssi, jossa tarjolla keittoruoka sekä suolaista ja makeaa. Mm. Buxtehuden, J.S. Bachin sekä Vivaldin musiikkia. Chorus Sine Nomine ja Amore Barocco -orkesteri esiintyvät. Hinta 10 e aikuiset, 5 e lapset. Valo voittaa! – Keväinen laulukonsertti su 20.5. klo 16 Oulunkylän kirkolla. Ohjelmassa niin aurinkoista kuin varjoistakin ooppera-, lied-, ja musikaalimusiikkia. Kalle Virtanen, tenori, Ronnie Karlsson, basso, Stefanie Tuurna, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Musiikkikoulu Virtuksen lauluoppilaiden konsertti to 24.5. klo 18 Maunulan kirkossa. Mervi Sipola-Maliniemen oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

Helatorstain kansanlaulukirkko to 10.5. klo 11. Sanajumalanpalvelus tutuin kansansävelmin ja Anna-Mari Kaskisen uusin sanoin. Mukana Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Messu su 13.5. klo 11. Äideille ja äideistä pitäville. Satu-Elina Ansas, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen. Messu su 20.5. klo 11. Helluntain messussa mukana Tiia Valve-Tuovinen, Leo Norja ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryptassa. Mukana Ari Häyrinen ja AnnaKaisa Jussila. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Suositussa kerhossa keskustellaan, lauletaan, hiljennytään hartauteen, nauretaan ja kahvitellaan. Tervetuloa mukaan. Veni, Creator Spiritus – Helluntain ranskalainen vesper su 20.5. klo 18. Iltarukoushetkessä gregoriaanisiin sävelmiin pohjautuvia barokkisäveltäjien teoksia. Mukana myös gregoriaaniseen lauluun erikoistunut Vocal Ensemble Populus Sion. Yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa. Nivers, de Grigny, Guilain. Pastori Leo Norja, Anna Pulli, urut Ari Häyrinen, kanttori, Vocal Ensemble Populus Sion. Vapaa pääsy. Pakilan Musiikkiopiston kevätkonsertti ti 22.5. klo 19. Vapaa pääsy. Omaishoitajien virkistyspäivä ke 23.5. klo 11–14. Alueemme omaishoitaja, tervetuloa hengähtämään hetkeksi. Tarjolla yhteistä kävelyä, intialaista päähierontaa, niska-hartiahierontaa, lounas ja yhteislaulua Hannele Soljander-Halmeen säestyksellä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit kertoa toivelaulusi. Tilaisuus on maksuton. Päivää ovat järjestämässä LC-Pakinkylä, LC-Aurora ja Pakilan seurakunta. Ilmoittautuminen viim. ma 14.5., p. 09 2340 5500 ma–to klo 9–12. Tiedustelut diakoni Anna-Kaisa Jussila, p. 09 2340 5552. Akvarelliryhmän näyttely Paimensalissa 4.–20.5. Irja Tikan ohjaaman akvarelliryhmän tekemiä töitä esillä.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 9.–24.5.

Erityisryhmille Kehitysvammaisten kevätretki tehdään su 20.5. Kirkkonummen seurakunnan leirikeskussaareen Rafsöhön. Ohjelmassa kirkkohetki, ulkoilua ja musisointia. Hinta 10 e, sisältäen kuljetuksen, lounaan ja kahvit. Sitovat ilmoittautumiset ysk.diakonia@evl.fi, p. 09 2340 2538. Kehitysvammaisten seurakuntaillassa to 24.5. klo 18, Kolmas linja 22, vietetään kevätjuhlaa ja naamiaisia. Näkövammaiset kokoontuvat Pakarintuvalla Vantaalla, Kuriiritie 1, parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 12.30–15. Kevään kokoontumiset ovat 16.5., 30.5. ja 13.6. Tapaaminen sisältää jutustelua kahvikupin äärellä ja sen aikana on mahdollisuus osallistua kimppakävelyyn klo 12.30–13.30. Kävelyllä pidetään pieniä hiljentymishetkiä. Mukana Terhi ja Marja Leena. Lisätietoja marjaleena.kallio@evl.fi, 09 2340 2549.

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Apua & tukea

Mia Savolaisen päivät kuluvat diakoniatalossa erilaisissa käytännön töissä ja ihmisiä kohdatessa.

Vankilan jälkeen uuteen alkuun Mia Savolainen löysi Hermannin diakoniatalosta uuden alun elämälleen ja lämminhenkisen yhteisön.

un Mia Savolainen vapautui vankilasta, hänellä oli loppupalkka vankila-aikana tehdystä työstä ja vankilasta ostettu kahvinkeitin, eikä paluuta entiseen. – Lähdin nollasta rakentamaan elämääni uudestaan, Savolainen kertoo. – Oli Luojan lykky, että pääsin tänne asumaan ja töihin. Savolainen on kuntouttavassa työtoiminnassa Hermannin diakoniatalossa ja asuu paikan järjestämässä tukiasunnossa. Hänen rintapielessään lukee vapaaehtoinen, kuten muillakin taustasta tai elämäntilanteesta riippumatta. Diakoniatyöntekijä Virpi Liirus-Mäkelän mukaan jokainen tulee osaksi tiivistä yhteisöä ja kertoo itse taustastaan, jos haluaa. – Ihmiset ovat kokeneet, että meillä vallitsee hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri, hän sanoo. HERMANNIN DIAKONIATALOSSA tehdään päihde- ja kriminaalityötä, joka tarkoittaa esimerkiksi "pullakirkkoa" sekä hätämajoituksen ja palvelujen tarjoamista asunnottomille ja päihde-

Kantaattimessu Tuomiokirkossa J.S. Bachin kirkkokantaatteja esitetään jumalanpalvelusten yhteydessä. Kantaatit pohjautuvat raamatun- tai virsiteksteihin ja niiden lomaan kirjoitettuihin uusiin, runollisiin teksteihin. Kantaatti BWV 192 Nun danket alle Gott kuullaan Viva Vox -kuoron ja Musici Cathedralis -yhtyeen esittämänä helluntaina 20.5. klo 10 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Solisteina Inka Kinnunen, sopraano ja Juhana Kotilainen, basso. Saarna Anna-Maija Viljanen-Pihkala, liturgia Yrjö Ikonen, kanttoreina Seppo Murto ja Inka Kinnunen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot Kryptassa. Esteetön kulku messuun kryptan kautta, Kirkkokatu 18.

TEKSTI ELLA LUOMA KUVA ESKO JÄMSÄ

kuntoutujille. Kriminaalityössä tarjotaan tukea vangeille ja heidän omaisilleen sekä muun muassa kohdataan ihmisiä vankiloissa. – Kun vapautuminen alkoi tulla ajankohtaiseksi, eräs vankikaveri kysyi, oletko jutellut Virpin kanssa. Tapasimme askartelukerhossa ja kahden kesken, Mia Savolainen kertaa alkua. Hänen mielestään vapautuva vanki jää liian helposti yksin taistelemaan byrokratian kanssa ja käsittelemään vapautumiseen liittyviä henkisiä ongelmia. – Vankilassa sain paljon apua, mutta vapautumisen jälkeen se katkesi kuin seinään. Olin jättänyt entisen elämäni taakse, enkä tiennyt mistä ottaa kiinni. Olo oli kuin kahdeksantoistavuotiaalla, joka on juuri muuttanut pois kotoa. Välillä kaipasin jopa takaisin vankilaan, kun kaikki oli ollut niin selkeää.

nön asioissa. Täällä on myös kuntosali, josta on tullut minulle uusi ja rakas harrastus. Savolainen haluaa vuorostaan auttaa muita. – Siivoan, pyykkään ja juttelen ihmisten kanssa. Täällä kaikilla on aina ollut aikaa kuunnella huoliani, ja minäkin haluan nyt kuunnella toisia, hän sanoo. Virpi Liirus-Mäkelän mielestä juuri vertaistuki ja yhteinen jakaminen ovat tärkeitä. – Me työntekijät toimimme ikään kuin sillanrakentajina, mutta toiminta on pitkälti vapaaehtoisten pyörittämää. Emme tulisi toimeen ilman heitä. Tulevaisuudelta Savolainen odottaa paluuta työelämään ja omaa asuntoa. Hermannin diakoniatalo auttaa myös sen löytämisessä. – Meiltä ei lähetetä ketään kadulle, Liirus-Mäkelä vakuuttaa. ■

SUURIMMAKSI VAPAUTUMISEN jälkeiseksi avuksi Mia Savolainen on kokenut diakoniatalon yhteisön ja asukasohjaajalta saadun avun. – Hän on auttanut laskujen maksamisessa ja kaikenlaisissa käytän-

Vankimessut Dallapénpuistossa Vallilassa ti 22.5. klo 10‒14. Mukana useita eri palveluntarjoajia, mm. Kirkko Helsingissä. Tapahtuma on tarkoitettu vangeille, yhdyskuntaseuraamusta suorittaville sekä heidän läheisilleen. Tarjolla tietoa palveluista rangaistuksen aikana ja vapautumisen jälkeen sekä vertaistuesta.

ISTOCK

Menopalat

Sovinnon ilta Malmin kirkossa, Kunnantie 1, sisällissodan päättymispäivänä ke 16.5. klo 19.30. Professori Juhani Piilonen tarkastelee vuoden 1918 tapahtumia Helsingin maalaiskunnassa, johon Malmin seurakunnan nykyiset alueet pääasiassa kuuluivat. Dosentti Esko M. Laine selvittää, miltä kirkon rooli vuonna 1918 näyttää, kun sitä lähestytään pitkän aikavälin näkökulmasta. Illassa kuullaan sisällissodan innoittamia runoja Ritva Onnelan ja Veijo Hettulan lausumina ja lauletaan vuonna 1918 rintamalinjan molemmilla puolilla veisattuja virsiä. Myös Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, järjestetään to 24.5. klo 18–20 tilaisuus, jossa yhdessä muistellaan, mitä sisällissodan perintö on 100 vuoden aikana meille merkinnyt.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Vanhemmuuden palikat, päivä lapsen ja nuoren vanhemmalle 19.5. klo 10– 15.30 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Vanhemmuus on ihana asia, joka sisältää myös paljon haasteita. Vanhemmuuden palikat -päivässä pohditaan, mitä vanhemman ja lapsen tai nuoren välillä tarkoittavat sitoutuminen, tunteet, riidat, seksuaalisuus, sanat ja teot, luottamus ja anteeksianto sekä rakkaus? Ohjaajina diakoni Maarit van Santen ja pastori Pauliina Lindfors. Päivän aikana maksuton lastenhoito. Osallistumismaksu 15 euroa. sisältää ohjelman ja tasokkaan brunssin. Lasten brunssin hinta 5 euroa.

18 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Palveluja tarjotaan MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

PSYKOTERAPEUTTINEN UNIRYHMÄ 50+ NAISILLE

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

• Kärsitkö ahdistus-, masennus-, paniikki- tai uupumusoireista, jotka haittaavat työkykyäsi? • Tarvitsetko jämäkkää psyykkistä tukea, muttet pitkäkestoista psykoterapiaa? • Kertaviikkoinen vuoden kestävä ryhmä on psykoterapiaa, jossa hyödynnetään keskustelun lisäksi osallistujien näkemiä unia. Tavoitteena on rakentaa itselle aiempaa paremmat keinot selviytyä elämän haasteista. • Kustannuksiin voi hakea tukea Kelan kuntoutusvaroista.

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Siivouspalveluja www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä. Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti. Timo Vanari • 044 0691994

Lisätietoja: www.psykoterapiaryhma.fi. Kysy lisää! Riitta Pöysä, psykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Jalkahoidot 40 €. Kotikäynnit 50 €. Puh 040-154 7607

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Kangasalantie 2, 00550 Helsinki

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Koulutettu hieroja Laajasalossa Helsingissä tarjoaa klassista hierontaa. Myös vanhemmille p.040 5304551

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Hammashoitoa

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Palveluja halutaan ETSIN HENKILÖKOHTAISTA AVUSTAJAA. Olen 55-vuotias näkövammainen nainen Itä-Helsingistä. Etsin henkilökohtaista avustajaa 10 tunniksi viikossa, kolmena päivänä viikossa. Työtehtäviin kuuluu kaupassa käynti ja muu asioiminen, kävelylenkkien tekeminen, ruoanlaitto, pyykinpesu ja kristillisen kirjallisuuden ääneen lukeminen. Työ edellyttää hyvää suomen kielen taitoa. Palkka on 10,90 €/h. Sinä luotettava, oma-aloitteinen, toiset huomioon ottava, ruoanlaitosta pitävä nainen, ota yhteyttä. puh. 040 754 7658, Satu.

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein. Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€ Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-2566907 Kotital.väh. Veikko Salonen

OSTETAAN OKT-TALO omalla tontilla, n.130-200 m2 Alueina: Länsi-Pakila, Paloheinä ja Maununneva. Soita: 040-74 50278/Tuula

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

040-3775159, ONNI.

24 h

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Rakennusala

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

HAMMASTEKNIKKO

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Ostetaan

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus

Kotisiivoukset, ikkunoidenpesut ja saunapesut. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Kysy lisää 045 638 5774 Mirja Leikkaa talteen

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi

Edulliset remontit! Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757 Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Hautauspalveluja TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

TURVAA LÄHEISESI

K u m P PA n I s I KAIKIssA elämäntIlAnteIssA

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

fridafamily.fi Avioliitto on naimakauppa

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Tilaisuuksia

#avioehtoeiolekirosana #sovitaan

Ikääntymiseen varautuminen on järkevää Edunvalvontavaltakirja oman arjen turvaajaksi

Kukaan ei elä ikuisesti Testamentti ja perintöverotus

PARATIISIN PORTIT

Kaunis uusi musiikkinäytelmä, joka koskettaa kaikenikäisiä. vivamonraamattukyla.fi

www.joutsenkivi.fi

Perunkirjoitus ja perintö

FRIDA auttaa ja kantaa huolesi kuolemaan liittyvien asioiden järjestelemisessä

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme. HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

APunAsI FRIDAlAIset Alkukeskustelu veloituksetta 050 466 2135

yhteydenotto@fridafamily.fi FRIDA Perhejuristit

Liisankatu 6, 00170 Helsinki (katutasossa)

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Kaikki hautaus- ja perunkirjoituspalvelut p. (09) 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.bremerinhautakivi.fi

Kaikki hautakivialan työt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

BREMERIN KIVI HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Vuokralle tarjotaan Helsingissä 1.6. -31.8. täysin varustettu 80 m2, 3 h +keittiö, kph, wc. vp. 800 e, puh. 050 4382021 /Luoto

Vuokrata halutaan Nainen+lapsi+2 kissaa etsivät kaksiota etel.Helsingistä Yst.vast. 0504660939

Ohjaaja Matias Nyman • Käsikirjoittaja Anna-Mari Kaskinen Musiikki Tommi Kalenius ja Perttu Pölönen • Koreografi Sari Perttu Ensi-ilta 18.5. klo 11, 19.5. klo 11, 20.5. klo 13, 25.5. klo 13, 26.5. klo 13, 27.5. klo 13 Liput Lippu.fi 10/18 €, ovelta tuntia ennen 13/21 € Vivamontie 2, 08200 LOHJA, puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi HERÄNNÄISSEURAT ke 9.5. klo 19 Körttikodin seurat. to 10.5. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna S.Juntunen; kahvit ja seurat. ti 15.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). ke 16.5. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. pe 18.5. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30 (Martinkylä), Sipoo. la 19.5. klo 15 Herääminen-ooppera Mus.-teatt. Kapsäkki, Hämeent.68, Hki; liput www.lippu.fi. su 20.5. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvkää. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint.9, Loviisa. klo 17 Herääminen-ooppera Tampere-talossa, liput www.lippu.fi. Väliajan jälk. oopperaseurat, mm. J.Lehtipuu, J.Heinimäki, P.Perttula. klo 18 Kirkonkulman nuorisotila, Kirkkot.6, J-pää. klo 18 kotiseurat E.Lehtipuu, Kumpukj.4, N-järvi. RETKET: 13.-17.6. Körttivaellus, www.pyhatpolut.fi; 27.-28.6. kesäseurat Enonkoskella Hynnisillä, p. 09 2340 3600; 6.-8.7. herättäjäjuhlabussi Itäkeskus-Kontula-Malmi-Tre, ilm. 31.5. menn. 09 2340 6400.

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Ti 15.5. klo 19 Huopalahden kirkko, alueseurat Ti 29.5. klo 19 Huopalahden kirkko, Siionin laulujen ja virsien ilta Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 15.5 klo 19 Ulf Emeleus, Irena Vitanovska, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 12-14, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat keväällä. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Helluntaitapahtuma Maunulan majalla Su 20.5. klo 14-16

Perheiden jumppahetki klo 14 Stand up -koomikko Mikko Vaismaa klo 15 Metsäkirkko klo 15.30, ehtoollinen Maunulan maja, os. Metsäläntie 9

MIELIPIDE

20 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Lehden osoiteleimakin luetaan tarkkaan SOILI KORHONEN ihmetteli, miksi lehti tulee hänen miehelleen (K&k 12.4.). Oma katastrofini tuli noin vuonna 2006, kun kirkosta eronneena liityin takaisin kirkkoon. Lehti oli tullut vaimoni nimellä, mutta sen jälkeen se alkoi tulla minun nimelläni. Vaimo ihmetteli syytä. Syyhän oli selvä, mutta mitä ihmettä vaimolleni kuuluu, mihin kirkkokuntaan kuulun, jos mihinkään.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? MICHAEL KAPPELER / DPA – LEHTIKUVA

Olli

MEILLEKIN KIRKKO JA KAUPUNKI -lehti tulee mieheni nimellä ja meilläkin minä olen se, joka lehden aina lukee kannesta kanteen. Luettuani sitten usein referoin miehelleni jotain kohtaa tai annan sen hänelle itselleen luettavaksi. Minua ei yhtään ärsyttänyt se, kun nyt huomasin, että lehden osoitekentässä on mieheni nimi, eikä se missään nimessä muuttanut käsitystäni lehdestä. Hyvä lehti, koko ajan vain paranee! Tämä nimiasia on mielestäni aika epäolennainen tasa-arvon kannalta. Olen kuitenkin iloinen, että elämme maassa, jossa tällaisestakin voi ja saa loukkaantua. Uskon, että toimitus myös ottaa huomioon tilaajan toiveen, mikäli hän tällaisessa ongelmassa kääntyy lehden puoleen. Jos puolisoilla on eri sukunimet, he voisivat keskenään päättää, kenen nimellä lehti halutaan.

Mirja Stenberg

MEILLE TULEE lehti vaimon nimellä, ja molemmat kuulumme kirkkoon. Jyri ja Erja Niskanen

EIKÖ LEHDEN osoitekentän vähäisen tilan vuoksi voisi kirjoittaa sukunimen lisäksi etunimien alkukirjaimet, niin teksti mahtuisi sitten osoitekenttään, eli Meikäläinen X ja Y. Ei tulisi paha mieli kummallekaan puolisoista. Tiina Jokinen

Enemmistön on päätettävä Airbnbmajoituksesta MISSÄ PÄÄTETTIIN, että Airbnb-toiminta on sallittava, jos yksikin osakas sen hyväksyy? Yleensä taloyhtiön asioissa tarvitaan enemmistön päätös paljon tärkeämmissä osakkaita koskevissa asioissa. Mielestäni sijoittajille, jotka havittelevat tuloa Airbnb-majoituksesta, pitäisi rakentaa erilliset talot. Miksi näin? Airbnb-toiminnasta saattaa syntyä taloyhtiölle ongelmia. Kuka valvoo vuokralaisten lähdön jälkeen, et-

ANU KARVONEN nostaa kirjoituksessaan esiin tärkeän asian. Hyvän toivon kappelin esteettömyys ei vielä toteudu niin kuin pitäisi. Olemme tästä pahoillamme. Aloitimme seurakunnan toiminnan uudessa kappelissamme helmikuussa, ja esteettömyyden parantaminen on meille tärkeä tavoite. Kappelin rakennuttaja, Helsingin seurakuntayhtymä, on jo ryhtynyt korjaamaan tilannetta. Yhdessä esteettömyysasiantuntijoiden kanssa selvitetään, miten pääovesta pääsisi mahdollisimman sujuvasti sisälle kappeliin. Selvitysten jälkeen kääritään hihat ja tehdään tarvittavat muutokset mahdollisimman nopealla aikataululla. Kappeliin pääsee tällä hetkellä pääovea helpommin Länsisatamankatu 28:n ovelta. Tällöin kannattaa soittaa ennen tuloaan kappelin numeroon 09 2340 6125 ja sopia tulemisesta. Luiskan tukkiva pysäköinti on myös todellinen ongelma. Kappelin edusta on Helsingin kaupungin aluetta, jolla on pysäköintikielto. Pyydämme kaupunkia tehostamaan pysäköinninvalvontaa ja myös asfaltoimaan kappelin edustan ripeästi. Kiitos Anu Karvoselle tärkeästä kirjoituksesta. Toivottavasti vielä näemme Hyvän toivon kappelissa! Hannu Varkki kappalainen Jätkäsaari ja Ruoholahti Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Sirkku Isotalo

MINÄ TAAS en pidä siitä, että lehti tulee minun nimelläni. Olen nainen, ja postinkantajakin siis tietää, että olen vanhempi kuin mieheni. Tuon ikäperusteen olen aina tiennyt. Jokin kriteerihän lehden tulossa kotiin on oltava, jos molemmat puolisot kuuluvat kirkkoon. Jos toinen ei kuulu, lehti tulee joka tapauksessa siihen perheeseen.

Hyvän toivon kappelin esteettömyyttä parannetaan

Kipaan ja jengiliiviin pukeutunut mies osoittaa solidaarisuutta Berliinin juutalaisyhteisölle ”Berliini pukeutuu kipaan” -mielenosoituksessa 25.4.2018. Miehen liivin selässä lukee ”Juutalaisten ystävä”. Mielenilmaus järjestettiin sen jälkeen, kun kipaan pukeutunut mies joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi Berliinin Prenzlauer Bergissä. Saksan juutalaisten keskusneuvoston mukaan kipan eli perinteisen juutalaisten päähineen pitäminen on lisääntyneen antisemitismin vuoksi nykyään vaarallista. Mielenosoituksessa kipa päässään puhunut Berliinin pormestari Michael Müller sanoi, että kipa symboloi sellaista Berliiniä, jollaisen me haluammekin.

tä kaikki on kunnossa? Monet omistajat eivät edes asu talossa eikä kaikilla ole varahenkilöä. Mahdolliset vesivahingot, käytävien siivoamiskulut, avainten holtiton käyttö ja jätteiden lajittelu, kun heitetään kaikki sekaisin, aiheuttavat taloudellista tappiota. Erilainen elämänrytmi, matkustajien tuleminen ja lähteminen sekä meluaminen puolestaan johtavat asukkaiden kotirauhan menettämiseen. Kyllä enemmistön on annettava päättää. Se on asukkaiden ja taloyhtiön etu. Taloyhtiö joutuu viime kädessä monessa asiassa maksumieheksi eikä ole oikein, että osakkaat, jotka ovat aikanaan penniä venyttämällä ostaneet asunnon kodikseen, joutuvat elämään majatalosssa. Kylli Tikkanen Helsinki

Jätkäsaaren uusi kappeli ei ole esteetön ASUN JÄTKÄSAARESSA. Olin iloinen, kun tänne saatiin kappeli. Sairastan parantumatonta ALS-sairautta ja käytän pyörätuolia.

Lähdin katsomaan uutta kappelia. Pitkä komea luiska kyllä on, mutta miten siihen pääsee, kun autot on parkkeerattu luiskan alun eteen? Viimein sain apua ystävälliseltä kirkkoon menijältä. Mutta kun pääsin luiskan päähän oven luo, niin ovi aukeaisikin vasten kasvoja. Jälleen keplotellen eteenpäin. Ovi kiiinni ja ajo siitä oven toiselle puolen. Sitten pitäisi mahtua kääntymään kapealla porrastasanteella. Lähes hengenvaarallinen temppu. Koko ajan saa pelätä, että putoaa alas portaita. Onnistui se viimein, ovenkarmeja raapien. Tuli tunne, ettei sinne toiste kannata yrittääkään. Tämä tulisi mielestäni korjatuksi niin, että ovi käännettäisiin avautumaan toisin päin. Soitin asiasta kappelin vahtimestarille. Hän sanoi, että se on rakennuttajasta kiinni, saadaanko sitä käännettyä. Se taas kestää ja kestää. Sairauteni ei anna minun kovin kauan odotella. Tiedän, että alueella on monta pyörätuolia käyttävää kirkossa kävijää. Kirkkoon, jos minne, pitäisi mielestäni olla kaikilla mahdollisuus päästä. Anu Karvonen

Osallistu tutkimukseen ikäihmisten kotisaattohoidosta TULEVAISUUDESSA YHÄ useampi suomalainen elää elämänsä loppuun asti omassa kodissaan. Tutkimuksessamme selvitämme ihmissuhteiden, sosiaalisen tuen ja kodin merkitystä elämän viime vaiheissa ja surussa. Olemme myös kiinnostuneita kuulemaan, onko uskonnollisuudella tai henkisyydellä merkitystä näissä elämänvaiheissa. Etsimme haastateltaviksi yli 65-vuotiaita henkilöitä, joilla on parantumaton sairaus, sekä heidän rinnallaan kulkevia omaisia ja läheisiä. Lisäksi haluaisimme haastatella menetyksen viimeisten kahden vuoden aikana kokeneita omaisia ja läheisiä. Jos tunnistit itsesi yllä olevasta kuvauksesta ja haluat kertoa kokemuksistasi, ota yhteyttä tutkija Sofia Sarivaaraan: p. 050 376 8950, sofia.sarivaara@helsinki.fi. Voit olla yhteydessä myös tutkimuksen johtajaan, käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkankaaseen: auli.vahakangas@helsinki.fi. Osallistumalla autat kehittämään ihmisille elämän viime vaiheissa ja surussa tarjottua tukea. Monitieteinen, kuuden hengen tutkijaryhmämme on Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista. Sofia Sarivaara väitöskirjatutkija Helsinki