Heinämäiset rikat – taimitarhan häiriköt Katri Himanen | Jukka Reiniharju | Marja Poteri
Tällä kertaa esittelyssä ovat yleisinä rikkoina metsätaimitarhoilla esiintyvät heinät sekä harmaasara. Vaikka heinien ja sarojen ulkonäössä on paljon samaa, heinien torjunnassa käytettävät valmisteet eivät tehoa saroihin.
Rantapuntarpää, polvipuntarpää (Alopecurus aequalis, A. geniculatus) Monivuotinen rantapuntarpää kasvaa luonnossa kosteilla pelloilla ja pientareilla sekä rannoilla, jopa osittain vedessä kelluen. Kasvi jää 10–30 cm korkeaksi ja sen hyvä tuntomerkki on ontto, harmaanvihreä varsi, jonka nivelkohdat ovat helposti havaittavat (kuva 1). Varsi muuttaa usein suuntaa nivelen kohdalla, mistä syntyy polveileva vaikutelma. Puntarpäät voivat myös juurtua nivelten kohdista. Lehdet ovat tupelliset. Keski- ja loppukesällä ilmestyvä kukinto on 2–6 cm pitkä, tiheä ja lieriön muotoinen. Taimikennostoissa pitkä rennot varret levittäytyvät helposti paakusta tai kennostosta toiseen. Rikkatorjunnan kannalta onkin oleellista huomioida mahdollisen siementen välityksellä tapahtuvan leviämisen lisäksi kasvullisten versojen torjunta. Aluksi yhdessä paakussa kasvava puntarpää voi tarhalla levitä saman kasvukauden aikana laajalle. Polvipuntarpää on hieman rantapuntarpäätä kookkaampi, mutta muuten ulkonäöltään samankaltainen. Polvipuntarpää kasvaa lisäksi hieman kuivemmilla kasvupaikoilla ja sen levinneisyysalue on eteläisempi ja läntisempi. Lajit voivat risteytyä keskenään.
Kylänurmikka (Poa annua) Kylänurmikka on yleisimpiä niittyjen ja joutomaiden kasveja, ja se ilmestyy helposti taimitarhoille. Nopeakasvuisena se aloittaa kukintansa jo toukokesäkuussa (kuva 2). Kasvukauden mittaan sillä voi olla useita sukupolvia ja se tuottaa siementä pitkin kesää. Siemenet ovat heti varisemisen jälkeen itämiskykyisiä ja ne voivat muodostaa ainakin muutaman vuoden kestävän siemenpankin. Kasvustoja muo-
Kuva 1. Rantapuntarpään kasvutapa on koheneva. Tiheät, lieriömäiset kukinnot on helppo tunnistaa. (valokuva Marja Poteri) | TAIMIUUTISET
23