Ihminen on eri aikakausina tuonut mukanaan useita kasvilajeja, jotka ovat säilyneet Kokemäenjoen rannoilla, suistossa ja Reposaaressa. Osa tulokaslajeista on uhanalaisia, kuten viikinkien mukana tullut rantalitukka, joka viihtyy veden ja jäiden runnomilla somerikkorannoilla ja tulvauomissa. Muita esihistoriallisen ajan tulokkaita ovat mm. törrösara, nurmilaukka ja sikoangervo. Näistä ainakin törrösara esiintyy yhä Kokemäenjokivarren rautakautisilla linnaluodoilla ja kauppapaikoilla. Rautakauden kylien kasveja ovat olleet myös mäkikaura, tummatulikukka ja mäkivirvilä. Viime vuosisatojen hyötykasveiksi aiottuja, mutta myöhemmin hylättyjä tulokkaita ovat keskiajalla lääkekasviksi tuotu kalmojuuri ja 1700-luvulla rehukasviksi istutettu isosorsimo, jotka esiintyvät Kokemäenjokivarren matalavetisissä, suojaisissa poukamissa. Purjelaivakauden painolastin mukana tuli paljon lajeja, joista osa on säilynyt Reposaaren mereisessä ympäristössä34. Vuosittain Reposaaressa tavataan viitisenkymmentä lajia, joista yleisimpiä ovat mm. jaakonvillakko, jänönapila, valkomesikkä, isomesikkä, sirppimailanen, nurmimailanen, rohtorasti ja nuokkukarhiainen. Kokemäenjoen suualueelle on muodostunut pohjoismaiden laajin jokisuisto, jonka rantaniityillä esiintyy monipuolista kosteikkokasvillisuutta ja vesikasveja35. Kokemäenjoen suistossa yleisiä kookkaita ilmaversoisia lajeja ovat mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämit, kalmojuuri, isosorsimo ja kurjenmiekka. Pienempiä ns. ilmaversoisia ruohoja ovat mm. ratamosarpio, sarjarimpi, raate ja pystyIsohierakka on suhteellisen yleinen Kokemäenjoen varressa etenkin sen suistoalueella, mutta keiholehti. Kelluslehtisiä alueella ovat ulpukka-, harvinainen muualla Suomessa. lumme-, palpakko- ja tatarkasvustot. Tyypillisiä uposlehtisia kasveja ovat mm. vidat, palpakot, Kuva: Ilkka Jussila. ärviät, vesikuusi ja näkinpartaislevät. Pohjalehtisiä kasveja ovat esim. vesirikot ja paunikko. Ns. irtokellujia ovat karvalehti, vesiherneet, kilpukka
132
Kirja.indd 132
2.12.2011 12:06:08