10 TUNTURILJR.TU
TIEDÄT:KÖ TÄMÄN-KASVEISTA? Oletko mahdollisesti ·huomannut, että' kukan päivänä 13.5.1983 on astunut voimaan uusi asetus eräidlen kasvien rauhoittamisesta . Vanha rauhoitusasetus oli vuodelta 1952. Asetuksen 1 §:ssä sanotaan Seuraavat luonnonvaraisina esiintyvät kasvilajit, alalajit tai muodot on rauhoitettu koko maassa: Lehtonoidanlukko ( Botrychium virginianum) Tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans) Suippohärkylä (Polystich.um lonchitis) Serpentiiniraunioinen (Asplenium adulterinum) Kampasaniainen (Blechnum spicant) Taponlehti (Asarum europaeum) Lumpeitten (Nymphaea) punakukkaiset muodot Lehtoukonhattu (Aconitum septentrionale) Alppivalkovuokko (Anemone trifolia) Kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) Kylmänkukka (Pulsatilla patens) Siperiankärhö (Clematis alpina subsp. sibirica) Rikkileinikki (Ranuncul;us sulph·ureus) Jääleinikki (Ranunculus glacialis) Lehtoängelmä (Thalictrum aquilegiifolium) Keminängelmä (Thalictrum kemense) Kynäjalava (Ulmus laevis) Jäämerentähtimö (Stellaria humifusa) Norjanarho (Arenaria non1egica) Tunturiarho (Arenaria ciliata subsp. pseudofrigida) Pahka-ailakki (Silene uralensis subsp. apetala) Pohjanailakki (Silene furcata subsp. angustifolia) Kangasraunikki (Gypsophila fastigiata) Hietaneilikka (Dianthus arenarius subsp. borussicus) Keltahierakka (Rumex maritimus) Laukkaneilikka (Armeria maritima) Vuorikuisma (Hypericum montanum) Luhtaorvokki (Viola uligirwsa) Päivännouto (Helianthemum nummularium) Hammasjuuri (Dentaria bulbifera) Metsälitukka (Cardamine flexuosa) Kultakynsimö (Draba alpina) ldänkynsimö (Draba cinerea) lsokrassi (Lepidium latifolium) Talvikkipaju (Salix pyrolifolia) Lapinalppiruusu (Rhododendron lapponicum) Kellokanerva (Erica tetralix) . Ketonukk.i (Androsace septentrionalis) Rantatyräkki ( Euphorbia palustris) Kalliorikko (Saxifraga adscendens) Karvamaksaruoho (Sedum villosum) ldänverijuuri (Agrimonia pilosa) Pahtahanhikki (Potentilla nivea) Tunturikeulankärki (Oxytropis lapponica)
Lappia koskeva kirjallisuus .... Entisajan saamelaiskirjailijoiden ja -runoilijoiden oli vaikeaa saada teoksiaan esille. Syynä lienee ollut kirjoitustapojen erilaisuus, painopaikkojen puute ja ehkäpä asenteellisuuskin. Uraa uurtavinai on historiaan jäänyt nimet Matti Aikio, Pedar Jalvi, Johan Turi, Hans A Guttorm ja Paulus Utsi. Nykyisistä kirjoittajista voisi mainita Nils Aslak Valkeapään, Kirsti Paltonja Rauni Lukkarin. Muita Lapin oloja käsitteleviä teoksia on vielä lukuisia. Andreas Alariesto Lapin kuvineen, Arvi Järventaus ja E N Manninen kertomuksineen, Annikki Kariniemi kaunokirjallisine teoksineen, paikallishistoriat, kotiseutuyhdistysten vuosikirjat ja muut julkaisut, kan:satieteelliset teokset, Emo Paasilinna Lappia käsittelevine antologioineen sekä lukuisat Lappia esittelevät: kuvateokset, kuten Matti Poutvaaran, Matti A Pitkäsen ja Matti Saanion teokset, tunnetuimpia mainitaksemme. Luetteloa voisi jatkaa huomattavasti pitemmälle, mutta jo em. teokset kertovat meille värikkäästi Lapin, tuon kauniin ja karun maan oloista ja historiasta. Kauno Laine Kyösti Lamminjoki
Pommerinvima (Vicia cassubica) Mustalinnunheme (Lathyrus niger) Kenttäorakko (Ononis arvensis) Masmalo (Anthyllis vulneraria) Sorsanputki (Sium latifolium) Rantaputki (Ligusticum scoticum) Värimaratti (Asperula tinctoria) Hentokatkero (Gentianella tenella) ldänsinikuusama (Lonicera caerulea subsp. pallasii) Kalliosirkunjyvä (Lappula deflexa) Varputädyke (Veronica fruticans) Peltomaitikka (Melampyrum arvense) Karvakuusio (Pedicularis hirsuta) Suomukka (Lathraea squamaria) Kiirunankello (Campanula uniflora) Sammakonkello (Campanula aparinoides) Isokissankäpälä (Antennaria villifera) Perämerenmaruna (Artemisia bottnica) Arnikki (Arnica angustifolia subsp. alpina) Vanakeltto (Crepis praemorsa) Tatarvita (Potamogeton polygonifolius) Pärskäjuuri (Veratrum album subsp. lobelianum) Tikankontti (Cypripedium calceolus) Suoneidonvaippa ( Epipactis palustris) Tummaneidonvaippa (Epipactis atrorubens) Punavalkku (Cephalanthera rubra) Pesä juuri (Neottia nidus-avis) Tunturiorho (Chamorchis alpina) Valkokämmekkä (Pseudorschis albida subsp. straminea) Seljakämmekkä (Dactylorhiza sambusina) Neidonkenkä (Calypso bulbosa) Sääskenvalkku (Microstylis monophyllos) Ruijanvihvilä (Juncus arcticus) Taama (Cladium mariscus) Ruosteheinä (Schoenus ferrugineus) Tunturisarake (Kobresia myosuroides) Kuusamonsarake (Kobresia simpliciuscula) Lähdesara (Carex paniculata) Ketunsara (Carex vulpina) Hajasara (Carex remota) Kuusamonnokkasara (Carex jemtlandica) Pikkunokkasara (Carex bergrothii) Kotilaisensara (Carex kotilainii) Lehtonata (Festuca gigantea) . Lapinhelpi (Arctagrostis latifolia) Mätäshelmikkä (Melica picta) Tähkähelmikkä (Melica ciliata) Lehtoka:ttara (Bromus benekenii) Merivehnä (Elymus farctus subsp. borealiatlanticus) Lapinkaura (Trisetum subalpestre)
Valkovuokko on rauhoitettu -uuden asetuksen mukaan Oulun ja Lapin läänissä. Asetuksen 3 § kieltää: Rauhoitettua kasvia ei saa ottaa haltuun, vahingoittaa tai siirtää toiseen paikkaan. 4§
Näsiän (Daphne .mezereum), s1mvuokon (Hepatica nobilis), kevätesikon (Primula veris), kevätlinnunherneen (Lathyrus vernus), imikän (Pulmonaria obscura) ja valkolehdok.in (Platanthera bifolia) kerääminen kaupan pitämistä varten samoin kuin niiden kaupaksi tarjoaminen ja myyminen on kielletty. Luonnonvaraisen tymin (Hippophae rhamnoides) marjqjen kerääminen kasvin oksia katkaisemalla tai musertamalla ja oksien kerääminen kaupan pitämistä varten samoin kuin oksien kaupaksi tarjoaminen ja myyminen on kielletty. Puumaisen katajan (Juniperus corrtmunis f. suecica) ja pylväsmäisen katajan (Juniperus comm.unis f. hibernica) ottaminen koristepuuna tai -oksana kaupan pitämistä varten samoin kuin niiden koristepuuna tai oksana kaupaksi tarjoaminen ja myyminen on kielletty. Mainittujen katajien ottanynen puuaineksen jalostainiseksi sekä siihen tarkoitukseen kaupaksi tarjoaminen ja myyminen on kuitenkin sallittu. 5§ Maa- ja metsätalousministeriö voi tieteellisiin ja opetustarkoituksiin tai muusta erityisestä syystä myöntää poikkeuksia edellä mainituista rauhoitusäännöksistä. Lähteenä: Suomen Säädöskokoelma 400-406 Asetus n:o 402 Valtion painatuskeskus Helsinki 1983 Tämän säädöskokoelman osaan sisältyy paljon muutakin luonnonsuojelun kannalta merkittävää, kuten - laki luonnonsuojelulain muuttamisesta (no. 401) . - asetus eräiden harvinaisten eläinten rauhoittamisesta annetun asetuksen 2§:n muuttamisesta (no. 403) - asetus matelijoiden ja sammakkoeläinten rauhoittamisesta · (no. 404) - asetus eräiden lintulajien rauhoittamisesta (no. 405) - asetus valaiden suojelusta (no. 406) Inga Bergman Susi 996
2§
Seuraavat kasvilajit on rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella: Tunturikiviyrtti (Woodsia alpina) Pulskaneilikka (Diunthus superbus) Pahtarikko (Saxifraga nivalis) Lettorikko (Saxifraga hirculus) Mätäsrikko (Saxifraga cespitosa) Väinönputki (Angelica archangelica · subsp. archangelica) . Punakämmekkä Dactylorhiza incar, nata subsp. incarnata) Verikämmekkä (Dactylorhiza mcarnata subsp. cruenta) Kaitakämmekkä (Dactylorhiza traunsteineri)
Seuraavat kasvilajit on rauhoitettu Oulun- ja Lapin läänissä: Nevaimarre (Thelypteris palustris) Seinäraunioinen (Asplenium rutamuraria) Valkovuokko (Anemone nemorosa) Hentokiurunkannus (Corydalis intermedia) Lehtopalsami (lmpatiens noli-tangere) Kalliokielo (Polygonatum odoratum) Kurjenmiekka (Iris pseudacorus) Korpinurmikka (Poa remota)
Kuya: Yrjö Suuniittu
OskariKyrö 80 vuotta Tunturilatulaisten tuntema Oskari Kyrö, Raattaman Ylikyröstä täytti 80 vuotta 19.10. Oskariltahan aikoinaan ostettiin Susikyrön palsta, hän meidät opasti ensimmäistä kertaa Vuontisjärvelle. Lompoloiden rantoja, kauneinta reittiä, tietä kun ei ollut. Käski katsoa kaunista maisemaa, ja olihan se· kaunis. Poikamiehenä Oskari on talossaan elänyt, on vain sivusta katsellut tyttöjä, on kyllä yksi ja toinen päässyt hänen kanssaan pulkkaan tai rekeen, jonka aisoissa on ollut kuuluisa Valkko-poro. Monet ovat ne nutukkaat, jotka vuosien kuluessa ovat Oskarilta mat-
kanneet etelään. Syyskuun lopulla kävimme tapaamassa häntä, oli talveksi muuttanut naapuriin, sisarensa Keinovaaran emännän hoiviin. Niin vain oli Oskari kuin ennen, rypyttömät kasvot ja iho sileänä, kuulo vain oli vähän huonontunut. Vieraanvarainen hän on aina ollut, kun ensin on tutustunut, kahvit ja leivät tarjonnut. Siellä hän upeat maisemat ympärillään viettää elämänsä ehtoopuolta, toivottavasti vielä monta vuotta. Onnittelemme syntymäpäiväsankaria. Brita Saloriutta
Saksittua ja kommentteja Helsingin Sanomat 17.10.1983: · "Hyvien porovuosien. ja pakköteurastusten seurauksena lihamarkkinoille on tulossa noin 2 miljoonaa kiloa poronlihaa. Suursaaliin pelätäänkin jäävän lihajalostamoiden pakastimiin, sillä viime syksyn miljoonan kilon poronlihasaaliista on vielä myymättä 100 000 kiloa." Toimituksen ajatuksia: Nyt kaikkien tunturilatulaisten ruokapöytään naudanlihan tilalle poroa. Susiaisten, susilounaan ja muiden yhteisten tilaisuuksien ruokalistalle pitäisi myös aina kuulua poronli-
han jossain muodossa. Tämä v01s1 olla suorastaan velvoite järjestäjille. Helsingin Sanomat: "Taivalkoskella on poroja lain vastaisesti muun muassa perikunnilla. Poroja on liikaa esim. poikamiehillä, joilla saisi olla enintään 20 poroa."
Toimituksen ajatuksia: Lisäyksenä aikaisempiin ideariihen tuloksiin. Olisipa oiva mahdollisuus Tunturiladun naimattomilla naisilla pelastaa monta poikamiesisäntää pälkähästä.
Uusia voimia Tutiturilatulehden toimitukseen Jäsenlehden toimittaminen on mielenkii11toista, opettavaista, mutta myös työlästä puuhaa. Opeteltuani lehden tekoa nyt 6 vuoden ajan jätän toimitussihteerin tehtävät uusille lehdentekijöille. Kiitän lehtitoimikuntaa Uolevia, Paulia ja Anjaa saumattomasta ja hauskasta yhteistyöstä. Samoin kiitokset sekä vakituisille että tilapäisille kirjoittajille, etenkin Saivarelle, joka ilmoituksensa mukaan myös jää "eläkkeelle". Kai Snellmanin ja Veikko Kauton lähettämät, vielä käyttämättömät kirjoitusaihevihjeet jätän perinnöksi seuraaville. Aktiivinen lukijakunta on todella paras apu lehden toimittajille. Anja Pere
Kuva: U. Mättö Tunturilatu•lehdeu toimitus ja taitto meneillään... Toimittajilla Anja Pere, Uolevi Mättö, Anja Pajunen ja Pauli Hakulinen on tavanomainen kiire ... liimaa on tukissa ja sormenpäissä, silmissä vilisee kirjaimia oikoluvun jäljiltä ... yksi kuva on nyt just hukassa ... Mutta kuin ihmeen kaupalla lehti sittenkin valmistuu ajallaan.