Riihipihan museoalue esittelee kainuulaisen maaseudun pihapiiriä ja sen toimintaa sellaisena, kuin se oli ennen sähkön käytön yleistymistä. Alueelle on siirretty ja sinne on rakennettu yli 30 rakennusta.
Museo on perustettu pitäjänneuvos Iikka Alasalmen aloitteesta vuonna 1991 menneiden, todellisten lama- ja nälkävuosien muistoksi. Museoalue alkoi rakentua, kun Alasalmi halusi säilyttää 1920-luvulla kuorituista männyn rungoista rakennetun ladon. Runkojen nilakerroksesta on jauhettu pettua, jota käytettiin ravinnoksi katovuosina 1917‒1918.
Museoalueen rakennukset kertovat elämästä Vuolijoella. Alueella on muun muassa maatalousneuvonnan osasto, pankkimuseo, suojeluskunta- ja lottamuseo sekä metsäosasto ja kauppamuseo. Lukuisten rakennusten lisäksi museokävijä voi perehtyä runsaaseen esineistöön. Kauppamuseossa voit tavata vanhoja tuotteita, joita ennen myytiin kyläkaupoissa. Vanhimpia ovat viralliset postikortit keisarivallan ajalta. Sota- ja säännöstelyajasta muistuttavat kahvinvastike, puupohjaiset paperikengät ja päämajan intendentin luvalla myytävät tupakkiaskit.
Riihipihan näyttävä maamerkki on tuulimylly. Museoalueella on myös Kekkos-aitta, joka on siirretty Urho Kekkosen omistuksessa olleelta vuolijokelaiselta Hinan tilalta. Kekkoset asuivat ja viljelivät Vuolijoen Ojanperällä Hinan tilaa vuosina 1940‒1945.
Riihipiha-museo Kainuun museoiden blogissa
Riihipiha valokuvin
Kainuun paikallismuseoita ja kulttuuriympäristökohteita 