Vanha Vaasa on Suomen ainoa oikea rauniokaupunki, kotimaamme versio Angkor Watista tai Machu Picchusta. Vaikka rauniot ovatkin iältään ja mittakaavaltaan vaatimattomammat kuin maailman kuuluisimmat rauniokaupungit, on Vanhassa Vaasassa outoa lumoa. Ne ovat ikkuna kaiken katoavaisuuteen.
Vanha Vaasa sijaitsee vajaan 10 kilometrin päässä nykypäivän Vaasasta. Täällä sijaitsi kaupungin keskusta vuoteen 1852 asti, kun palo tuhosi koko kaupungin. Palon jälkeen keskusta siirrettiin lähemmäs merta, sillä maankohoamisen takia Vanha Vaasa oli etääntynyt jo turhan kauas rannikosta.
Uskallamme väittää, että Vanhasta Vaasasta tulee lähivuosina kotimainen Instragram-suosikki – ja vetonaula Vaasan-matkailulle. Kunhan vaasalaiset eivät mokaa tätä nähtävyyttä.
Vanha Vaasa uhattuna – miten käy raunioiden?
Vanhan Vaasan kohtalo on parhaillaan uhattuna. Kun raunioilla sai aiemmin seikkailla vapaasti, nyt komeat Pyhän Marian kirkon rauniot on aidattu ja niillä liikkumista rajoitettu. Syyksi sanotaan ilkivallan pelkoa ja sitä, että raunioilla kiipeily on vaarallista.
Mistä herää kysymys, ovatko vaasalaiset vaikuttajat koskaan käyneet Suomenlinnassa tai Kuusiston piispanlinnan raunioilla? Varsinkin Suomenlinnassa kävijämäärät ovat moninkertaiset Vanhaan Vaasaan verrattuna, mutta raunioilla liikkumista ei ole rajoitettu.
Vaasassa on suunniteltu jopa raunioiden kattamista ja sulkemista lasiseinien sisään. Se olisi paha virhe.
Rauniot ovat kiehtovia silloin, kun ne ovat käsin kosketeltavissa – ja vähän kiipeiltävissäkin. Sillä hetkellä kun rauniot ”museoidaan” ja niitä voi tarkastella vain suoja-aidan takaa, niiden vetovoima katoaa. Niistä katoaa elämä. Niistä tulee pelkkiä kuolleita raunioita.
Eli vaasalaiset, kun luette tätä, kuunnelkaa matkailun ammattilaista. Vapauttakaa raunionne, antakaa niiden hengittää.
Tässähän voisi jopa mukaillen siteerata Ronald Reagania Berliinin muurilla: ”Herra Tomas Häyry (Vaasan kaupunginjohtaja), repikää alas nämä aidat!”
Pyhän Marian kirkon rauniot, kellotapuli ja triviaalikoulu
Vanhan Vaasan keskeisin nähtävyys on Pyhän Marian kirkon rauniot. Ne seisovat ylhäisessä yksinäisyydessään vehreällä niityllä. Tuli tuhosi ympäriltä koko puisen kaupungin.
Näky on komea. Raunioina kirkko tuntuu näyttävän suuremmalta ja vaikuttavammalta kuin se oli uutena, voimiensa tunnossa. Jos 1500-luvun vaihteessa rakennettu kirkko olisi säilynyt ehjänä, se olisi vain yksi monista Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Nyt on arvoitus. Rauniot jättävät tilaa mielikuvitukselle.
Kirkon takana on pienellä mäellä helkutinmoisista kivenmurikoista koottu kellotapuli. Vaikuttava rakennus sekin. Korsholman kreivi oli luvannut kirkkoon uuden kirkonkellon. Se olikin niin jykevä, että kelloja varten tarvittiin uusi torni. Se rakennettiin, mutta kreivi ehti kuolla ennen tornin valmistumista. Hän ei kaiketi koskaan kuullut kellojensa soimista.
Kirkon vieressä on nurmikenttä, kaupungin entinen keskusaukio. Kerrotaan, että täällä on mestattu 1600-luvulla noitia.
Puinen kaupungintalo tuhoutunut aukion laidalta jälkiä jättämättä, mutta triviaalikoulun kivijalka on edelleen paikoillaan. Koulua kävi myös muuan Johan Ludvig Runeberg.
Kokonaan puukaupungin palosta selvisi pystyssä vain kaksi rakennusta: Wasastjernan talo ja Vaasan hovioikeuden palatsi.
Vanhan Vaasan museo
Wasastjernan talo sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä kirkon raunioilta. Nykyisin siinä toimii Vanhan-Vaasan museo. Vuonna 1781 valmistunut talo säilyi palosta, sillä se oli kaupungin ainoa kivestä rakennettu asuintalo. Sen oli rakennuttanut kodikseen Vaasan rikkain mies, Abraham Falander, joka aateloitiin Wasastjernaksi eli Vaasantähdeksi. Ei hullumpi nimi.
Museoon sisälle astumista ei tarvitse kahta kertaa miettiä, sillä museo on ilmainen. Heti ensimmäisessä huoneessa on kiehtova pienoismalli, josta näkee, kuinka suuri Vanha-Vaasa oli ennen paloa. Se oli iso ja vauras, vaikuttava kaupunki.
Kuninkaatkin tapasivat täällä vierailla, peräti pariin otteeseen ja vieläpä tässä Wasastjernan talossa. Yläkerrassa voi edelleen ihailla juhlasalia, jossa järjestettiin tanssiaiset tsaari Aleksanteri I:n vierailun kunniaksi. Sitä ei tiedetä, tanssiko tsaari itsekin.
Myös Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf on vieraillut talossa. Hän antoi isännälle lahjaksi kultakellon. Muutamaa vuotta myöhemmin Venäjä valtasi Suomen.
Vaasan palo saa miettimään entisajan onnettomuuksia. Ajatella, jos yhä edelleenkin voisi käydä niin, että koko Vaasa vaan palaisi yhtenä kauniina päivänä kerralla tuusan nuuskaksi. Tai Porvoo. Tai Turku. Niin ne tapasivat entisaikaan tehdä. Pori paloi peräti yhdeksän kertaa.
Vaasan hovioikeudentalosta tuli Mustasaaren kirkko
Palosta selvisi myös Vaasan hovioikeuden talo, joka toimii nykyisin Mustasaaren kirkkona. Pitkän lehmuskujan päässä sijaitseva rakennus on koko Pohjanmaan kauneimpia.
1700-luvun lopulla valmistunutta rakennusta pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä kustavilaisen tyylisuunnan edustajista (toinen maineikas kustavilainen rakennus on Hämeenlinnan kirkko).
Rakennuksen suunnitteli ruotsalainen Carl Fredrik Adelcrantz, jonka kädenjälkeä ovat myös Tukholman lähellä Drottningholmin linnassa sijaitsevat linnateatteri ja kiinalainen paviljonki, jotka ovat Unescon maailmanperintökohteita.
Jos Vanhassa-Vaasassa näytti tältä ennen suurpaloa, niin kyseessä on kyllä ollut todella upea kaupunki.
Korsholman linna – linna, joka katosi
Vanhassa-Vaasassa sijaitsi aikoinaan myös Korsholman linna, josta ei tosin ole jäljellä mitään muuta kuin häivähdys maavalleja. Paikkaa näyttää komea, vanha risti. Perille johtaa hiekkatie suoraan vastapäätä Hovioikeudentalon lehmuskujaa.
Linna oli todennäköisesti puusta tehty, mutta sijaintia lukuun ottamatta siitä tiedetään hyvin vähän. Silti paikalla kannattaa käydä. Korsholman linnan mäellä saa erityisen hyvän kuvan maankohoamisesta. Nyt ollaan tukevasti maan kamaralla, mutta aikoinaan linna rakennettiin saarelle.
Missä meri aikoinaan aaltoili, on nyt peltoja. Lehmät laiduntavat. On oikeastaan erikoista, kuinka täydellisesti linna voi kadota.
Vanha Vaasa tänä päivänä
Raunioiden ympärille on kasvanut viihtyisä omakotitalojen kaupunginosa. Vanha-Vaasa on niin idyllistä seutua, että sen voisi melkein kuvitella jonkin lastenkirjan näyttämöksi. Lapset seikkailevat raunioilla ja etsivät aarteita.
Ja kas, Vanhan-Vaasan museossa paljastuu sekin, että vuonna 2016 Korsholman vallien luota todella löytyi 1700-luvun rahakätkö.
Tai ehkä tarina olisikin pelottavampi, ja pääsiäisyönä noidat alkaisivat kummitella Vanhan-Vaasan raunioilla tai läheisellä Vernemäellä…
Vernemäen teloituspaikka
Vain reilun kilometrin päässä vanhasta hovioikeudentalosta pohjanmaalaisten peltojen keskeltä kohoaa erikoisen näköinen kivi. Sen päällä on Vernemäen teloituspaikka. Vuonna 1658 juuri tällä paikalla teloitettiin kaksi noidaksi syytettyä naista, Marketta Parkoinen ja Marketta Punasuomalainen.
Heidät mestattiin ensin ja poltettiin vielä kaiken varalta.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
