Pohjanpunaherukka – Ribes spicatum
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Kasvumuoto
Isohko pensas.
Koko
1–1,5 m korkea.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on kourasuoninen, liuskainen, karvainen tai kalju, matalaan herttatyvinen, tyvilovi on leveä. Lehtilavan alapinta on nystytön.
Kukka
Kukinto monikukkainen, yleensä riippuva terttu. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä, verholehdet paljon terälehtiä isompia. Kukat ovat vihertäviä, ruskean- tai punaisenkirjavia. Auenneessa kukassa verholehdet eivät kosketa toisiaan. Ne ovat harvaan ripsilaitaisia tai kaljulaitaisia, usein nyhälaitaisia. Terälehdet ovat alle 1 mm leveitä, kielimäisiä tai kapean T-kirjaimen muotoisia. Kukkapohjus on maljamainen. Heteitten ja emin välissä ei ole kohoumaa. Ponnen puoliskot koskettavat toisiaan heteen emiön puoleisella sivulla.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä punainen marja.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- pohjanpunaherukka (suomi)
- skogsvinbär (ruotsi)
- niukasti viljelyperäinen
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Viljelykasvien luonnonvarainen sukulainen (CWR Prioriteettilaji) ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Mikko Piirainen
- Putkilokasvit
- Marjakasvit