Kasvumuoto

Yksivuotinen kiipeilevä ruoho.
Korkeus

50–200 cm. Varsi rento, litteä, leveälti siipipalteinen, karvainen.
Kukka

Teriö vastakohtainen, punainen, valkoinen, vaaleanpunainen, violetti, usein myös monivärinen, 20–35 mm leveä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet, alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 10. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto lehtihangassa, pitkäperäinen, 1–3(–5)-kukkainen terttu. Kukat tuoksuvia.
Lehdet

Kierteisesti, ruodillisia, ruodit siipipalteisia. Lapa 1-parinen, kärhellinen (kärhet haarautuvia). Lehdykät soikeita–puikeita, 2–5 cm pitkiä, ehyt- ja karvalaitaisia. Korvakkeet kapeita 1,5–2,5 cm pitkiä.
Hedelmä

2–4 cm pitkä, ruskea, 5–12-siemeninen, karvainen palko. Siemenet (herneet) myrkyllisiä.
Kasvupaikka

Koristekasvi, saattaa karkailla.
Kukinta

Elo–syyskuu.

Meillä Suomessa Kaakkois-Euroopasta kotoisin oleva tuoksunätkelmä on koristekasvi, joka toki joskus saattaa karata kukkapenkeistä metsiimme. Tuoksunätkelmästä eli tuoksuherneestä eli hajuherneestä on jalostettu useita lajikkeita, joukossa myös kiipeilemättömiä tanakkavartisia maljakkoversioita. Tuoksuherne on (ollut) niin suosittu, että esim. Englannissa sillä on oma seura, vuonna 1900 perustettu ’The National Sweet Pea Society’, jonka tehtävä on jakaa tietoa tuoksuherneistä (ja hiukan myös muista Lathyrus -lajeista) sekä järjestää tuoksuhernekilpailuja ja -näyttelyitä. Jos olet kiinnostunut tämän lajin kasvattamisesta, vihjeitä hoidosta ja lajikkeista varmasti löytyy yhdistyksen kotisivuilta. Tosin ei sieltäkään taida löytyä varmaa tietoa keltakukkaisesta tuoksuherneestä, jota pidetään yhtä haasteellisena tai mahdottomana haaveena kuin sinikukkaista ruusua.

Ruusunätkelmä

Lathyrus latifolius ssp. latifolius (iso-), L. l. ssp. heterophyllus (pikku-)

Ruusunätkelmää (nimi myös tarhanätkelmä) kuvaillaan joskus sanoilla ’kuin monivuotinen tuoksuherne’. Suku on sama ja ulkonäössäkin on paljon yhteistä, esim. kukkien koko ja näyttävyys sekä lehdyköiden ja kärhöjen rakenne (lehdet 1-parisia, pikkuruusunätkelmällä myös 2-parisia). Erojakin löytyy, lehdykät ovat kapeampia ja palko on pidempi (5–10 cm), monisiemenisempi ja kalju(mpi).

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art