Jokipaju

Salix triandra

jokipaju.jpgJokipaju on harvinainen, nimensä mukaisesti jokien tulvarannoilla viihtyvä paju. Jokipaju kasvaa isoksi pensaaksi tai pieneksi, 2-6 metriseksi puuksi. Jokipajun oksat ovat pystyjä ja kellertävänruskeita ja kaljuja. Kuori on sitkeä ja kesii levyinä pois. Vuosikasvaimet ovat aluksi karvaisia, myöhemmin kaljuja. Kaljut silmut ovat 2-7 mm pitkiä.

Nystyhampainen lehti on soikea, päältä kiiltävän tummanvihreä. Alta se on vaalean harmaanvihreä ja himmeähkö, aluksi niukkakarvainen, myöhemmin kalju ja korkosuoninen. Korvakkeet ovat isoja ja pitkään säilyviä.

Jokipaju kukkii lehtien puhjettua kesäkuussa. Norkot ovat pitkähköt ja harvakukkaiset, 3-5 cm pitkät. Suomen yksilöt ovat hedekasveja, joten suvullista lisääntymistä ei voi tapahtua. Sana triandrus tarkoittaa ”kolmiheteistä”, poiketen muista pajuista, joilla on yleensä kaksi hedettä kukassaan.

Jokipaju esiintyy tulvapenkereillä Perämeren pohjukassa Limingalla ja Tornionjoen varrella. Kemijoen pensaat ovat vähentyneet suuresti joen valjastamisen seurauksena, sillä jokipaju tarvitsee menestyäkseen säännöllisen kevättulvan, johon liittyy jäiden rantapenkereitä repivä voima. Jokipajun oksat ovat hauraita ja helposti katkeavia, ja se leviääkin pääasiassa veden kuljettamien oksien avulla. Jokipaju on rauhoitettu.

Jätä kommentti