Reija-Tuulian sivut

Salix phylicifolia

Etelä-Suomen ensimmäisiä kevätkukkijoita on kiiltopaju, tarjoten monille kevään ensihyönteisille tuiki tärkeää mettä ja siitepölyä. Se on monessa suhteessa ”peruspaju” – siinä kaikki on aika keskivertoa! Kiiltopaju eli kiiltolehtipaju on nimensä mukaisesti kiiltävälehtinen, iso, pallomainen pensas, joka kasvaa 1-3 metrin korkuiseksi. Koko kasvissa toistuu kaljuus ja kiiltävyys: oksat ovat kaljuja, puna- tai kellanruskeita. Ruskea ja kalju silmu on 3-5 mm pitkä.

Sana phylicifolius tarkoittaa ”lehdiltään phylicaa ”eli paatsamaa muistuttavaa. Lehden lavan muoto vaihtelee soikeasta kapean vastapuikeaan. Lehden reuna on yleensä ehytlaitainen tai hyvin matalan hammaslaitainen. Lehden lapa on 3-8 cm ja kalju, suonipareja on 8-12. Yläpinta on tummanvihreä ja kiiltävä, alapinta on harmaan tai vaalean vahapeitteen suojaama, suojaten kylmiltä kevätsäiltä. Korvakkeita ei tavallisesti ole.

Kiiltopaju kukkii ennen lehtien puhkeamista huhti – toukokuussa. Norkot ovat tiheitä, ja aluksi valkean silkkikarvan peittämiä pulleita pajunkissoja. Norkot ovat tiheitä ja tanakoita, törröttäen pystyssä. Hedenorkot ovat keltaisia ja pulleita, eminorkot vihertäviä ja kapeampia.

Kiiltopaju on sopeutuvainen, ollen yleisin Suomen pajulajeista. Se kasvaa rannoilla ja ojissa, tienvarsilla, pakettipelloilla, niityillä ja korvissa, aina 800 metriin asti tunturissa. Kiiltopaju esiintyy koko Suomessa, ja onkin yleisin pajulajimme. Se on myös suosittu virpomispaju suorien oksiensa ja pulleiden pajunkissojensa takia. Kiitopajulla on monta kansankielistä kutsumanimeä, kuten hyötöpaju, nahkapaju, vesipaju ja virnapaju.
Kuvassa: Kiiltolehtipaju, Salix phylicifolia
pajunkissat hedeoksa siemenvaihe