Digikasvio (Niityn kukat)
Auringonkukka (Helianthus annuus)
Sarjakeltano (Hieracium Umbrellata)
Pietaryrtti (Tanacetum vulgare)
Pietaryrtin korkeus on 30-150 cm ja pietaryrttiä voidaan kutsua myös kansanomaisesti nappikukaksi.
Kannusruoho (Linaria vulgaris)
Voikukka (Taraxacum)
Ahokeltano (Hieracium Vulgata)
Ketohanhikki (Argentina anserina)
Aikoinaan ketohanhikille antama tieteellinen nimi viittaa harmaahanhiin (Anser).
Jättipalsami (Impatiens glandulifera)
Jättipalsamin korkeus on 50 cm-2 m ja väri on useimmin punertava mutta on niitä myös tumman- tai vaaleanpunaisia taikka valkoisia.
Maitohorsma (Epilobium angustifolium)
Rantakukka (Lythrum salicaria)
Rantakukalle on myös toinen nimi joka on pohjanrantakukka. Rantakukka kukkii heinä-elokuussa.
Puna-apila (Trifolium pratense)
Puna-apilan väri on violetinpunainen sekä puna-apila on kylvönurmiemme tärkein laji.
Kissankello (Campanula rotundifolia)
Peltopähkämö (Stachys palustris)
Hiirenvirna (Vicia cracca)
Harakankello (Campanula patula)
Varsankello (Campanula trachelium)
Valkoapila (Trifolium repens)
Apiloiden tieteellinen nimi tarkoittaa kolmilehtistä ja valkoapila kukkii kesä-elokuussa.
Siankärsämö (Achillea millefolium)
Silmäruoho (Euphrasia)
Silmäruohon korkeus on 5-20 cm ja silmäruohojen tieteellinen nimi on tullut keikan kielisesta sanasta euphrainein eli ilahduttaa.
Peltosaunio (Tripleurospermum inodorum)
Peltosauniota voidaan kutsua myös nimellä saunakukka. Peltosaunion kukka tuoksahtaa epämiellyttävältä ihmisnenään.
Ojakärsämö (Achillea ptarmica)
Alsikeapila (Trifolium hybridum)
Luhtalemmikki (Myosotis scorpioides)
Luhtalemmikki kukkii kesä-elokuussa ja kasvaa mm. ojissa ja rehevissä korvissa.
Kielo (Convallaria majalis)
Kielo kasvaa touko-kesäkuussa ja kasvaa kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä ja se on myrkyllinen.
Pihasaunio (Matricaria discoidea)
Nokkonen (Urtica dioica)
Piharatamo (Plantago major)
Piharamo kasvaa esim. pihassa, poluilla sekä laitumilla ja se kukkii heinä-syyskuussa.