Kylmän kevään ja akukesän takia useimpien kasvien kukinta on myöhässä.
Tarhakylmänkukan pitäisi kukkia heti lumien sulettua, mutta tämä myöhäinen syksyllä istutettu yksilö kasvatti kaksi kaunista kukkaa vasta kesäkuun alkupuolella.
Valkovarjohiippa on varjon kasvi. Minulla auringossa. Elää, mutta kasvaa hitaasti. Vaihdan syksyllä parempaan paikkaan.
Valkovuokon isosisko Arovuokko valitsee itse kasvupaikkansa. Ei viihdy multavassa perennapenkissä. Voi hyvin ja lisääntyy vaikka pelkällä hiekalla.
Yksi lempikasveistani on elinvoimainen Kultatyräkki
Ilmeisesti mökiltä siemenenä siirtyneitä lemmikkejä. Värimuunnokset johtuvat maan happamuuden vaihtelusta. Mökillä sinisiä ja valkoisia, kotona sinisiä ja punaisia lemmikkejä.
Keltapeipissä on mitättömät keltaiset kukat, mutta kauniit hopeanhohtoiset lehdet. Toimii hyvin maanpeitekasvina hankalissa paikoissa, ei ole turhan tarkka kasvuolosuhteista.
Kirkkaankeltainen tiheäkasvuinen rönsyansikka hyvä maanpeitekasvi torjumaan rikkaruohoja.Kukkii kauniisti, mutta vain vähän aikaa.
Kuvittelin, että valkohanhikki olisi matala mätästävä kasvi.Ihmeekseni se kasvatti pitkät kukkavarret.
Tuoksumatara on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi. Silmälläpidettäviksi luokitellaan huonosti tunnettuja lajeja ja lajeja, joiden elinympäristöt ovat uhattuina tai vähentyneet.
Tuijien juuressa takapihalla kasvava yksilö ei kyllä näytä vähentyneen eikä olevan milläänlailla uhattu.
Koristemansikka kukkii koko kesän, vaikka rutikuivassa maassa. Mainio maanpeitekasvi vaikka leviääkin rönsyjen avulla vähän liikaakin.
Nurmikohokki, S.vulgaris
Puna-ailakki näyttää perennapenkissä aivan erilaiselta kuin luonnossa.
Koiranputkia silminkantamattomiin omalta tontilta ihailtuna kaupungin mailla. Tuoksu on huumaava.
Pihamaa 