Keltavuokko, Anemone ranunculoides, on monivuotinen ruoho, jonka juurakko on lähellä maanpintaa suikertava, haarova ja väriltään ruskea. Aluslehtiä on tavallisesti 1. Niiden ruoti on noin 10-15 cm pitkä, lapa on hieman pituuttaan leveämpi, enintään 10 cm leveä ja 3-5-lehtinen, Lehdykät ovat lähes perättömiä, halkoisia, liuskaisia, hampaisia tai ehyitä, laidoilta lyhyesti ripsikarvaisia, muuten kaljuja tai harvaan karvaisia. Kaljut tai yläosastaan harvakarvaiset kukkavarret nousevat yksittäin, hyvin harvoin kaksittain, haarovasta juurakosta. Laajalle levittäytyvän juuriston vuoksi eri yksilöiden rajoja ei voi havaita. Varsien pituus kukkineen on noin 10-30 cm. Ruodilliset (ruoti vain noin 5-7 mm) varsilehdet ovat 3-lehtisiä ja ne edelleen 3-lehdykkäisiä. Lehdykät ovat lähes perättömiä ja karvoitukseltaan samanlaisia kuin aluslehdet. Keskilehdykkä on noin 4-8 cm pitkä ja 1-2 cm leveä. Lehdykät ovat jakoisia, liuskaisia ja hampaisia tai ehyitä. Niiden muotovaihtelu on laaja.
Kukat ovat varsissa yksittäin tai kaksittain, harvemmin kukkia on kolme ja vielä harvemmin neljä. Kukkaperä on tavallisesti 2-4 cm pitkä ja karvainen. Kukat ovat noin 15-30 mm leveitä. Jos kukkavarressa on useampia kukkia, ne ovat tavallisesti erikokoisia. Kehälehdet eivät ole erilaistuneet verhiöksi ja teriöksi. Niitä on lähes aina 5, hyvin harvoin enemmän. Ne ovat muodoltaan puikeita ja väriltään keltaisia sekä tavallisesti noin 7-15 mm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 3-10 mm leveitä. Ulkopinnaltaan ne ovat tiheähkösti hyvin lyhyt- ja kiharakarvaiset. Keltaisia ja noin 3-5 mm pitkiä heteitä on paljon. Emiö on vihreä ja monilehtinen. Pystyn tai pystyhkön hedelmistön pähkylät ovat karvaisia ja 3-4 mm pitkiä. Lisäksi pähkylöissä on 1-1,5 mm:n ota. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.
Keltavuokko on alkuperäinen laji Suomessa ja sen luontainen pohjoisraja kulkee Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakunnissa. Lisäksi on tulokasesiintymiä pohjoisempanakin. Yleisin ja runsain se on Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Laji kasvaa pääasiassa rehevissä rantalehdoissa, lehtoniityillä, puistoissa sekä pientareilla ja vastaavilla, riittävän avoimilla paikoilla. Muissa Pohjoismaissa keltavuokko kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Anemone ranunculoides – keltavuokko levittäytyy multavilla niityillä usein laajoiksi ja tiheiksi kasvustoiksi. EH, Hattula, Lepaa, Lepaantien eteläpuolinen niitty, 15.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone ranunculoides – keltavuokko on tavallisesti noin 10-30 cm korkea. Kukkavarsissa on tavallisesti yksi tai kaksi kukkaa ja harvemmin kolme. Kuvan alalaidassa on helppo erottaa kaksi kaksikukkaista vartta ja yksi kolmikukkainen varsi. Useampikukkaisissa kukkavarsissa kukkien koot yleensä vaihtelevat. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 19.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone ranunculoides – keltavuokon useampikukkaisten varsien kukat avautuvat yleensä eri aikaan. Se voi osaltaan selittää kukkien kokoeroja. Ensin avautuva kukka saa parhaat kasvutekijät. Varsilehtiä on kolme ja ne ovat yleensä kolmilehdykkäisiä. Lehdyköitten muoto vaihtelee suuresti. Niissä on useimmiten syviä halkeamia, liuskoja ja erilaisia hampaita. EH, Hämeenlinna, Lammi, Vähä-Evo, Kallio- ja Ekojärven välisen puron lähialue, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone ranunculoides – keltavuokon varsilehdet voivat olla myös täysin ehytlaitaisia, kuten kuvassa. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangon Heikkilän tien laide, 5.5.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone ranunculoides – keltavuokon samassakin kukkavarressa voi olla varsilehtien ”muotoilotulitus”. EH, Hattula, Metsänkylä, Vanajaveden Metsänkylänlahden kynäjalavalehto, 17.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone ranunculoides – keltavuokon kukkavarren kasvaessa yksinään näkee helpommin, että aluslehtiä on tavallisesti vain yksi. Myös varsilehtien kolmilehdykkäinen rakenne hahmottuu paremmin. Varsilehdissä on vain alle sentin mittain ruoti. Kukkaperä on lyhimmillään vain noin kaksi senttiä ja pisimmillään noin neljä senttiä, kuten kuvassa. EH, Hattula, Metsänkylä, Vanajaveden Metsänkylänlahden kynäjalavalehto, 17.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone ranunculoides – keltavuokon aluslehtien lapa on 3-5-lehdykkäinen ja lehdyköiden muotokieli vaihtelee varsilehtien tapaan. Isomman kukan kukkaperä on tässä kuvassa vain noin pari senttiä EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangon Heikkilän tien laide, 5.5.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone ranunculoides – keltavuokon kukat ovat läpimitaltaan noin 15-30 mm. Terälehtimäisiä keltaisia kehälehtiä on lähes aina viisi. Noin 3-5 mm pitkiä heteitä on paljon ja myös ne ovat keltaiset. Emiö on vihreä ja monilehtinen. Luotit nousevat siitä vaaleampina. EH, Hattula, Lepaa, Lepaantien eteläpuolinen niitty, 15.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone ranunculoides – keltavuokon kehälehdet eivät ole erilaistuneet verhiöksi ja teriöksi. Kehälehdet ovat alapinnaltaan tiheästi hyvin lyhytkarvaiset. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangon Heikkilän tien laide, 5.5.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone ranunculoides – keltavuokon pystyn tai pystyhkön hedelmistön pähkylät ovat 3-4 mm pitkiä ja karvaisia ja lisäksi niiden päässä on 1-1,5 mm:n mittainen ota. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangon-Heikkilän tien laide, 1.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 