Viherraunioinen, Asplenium viride, on monivuotinen, mätästävä ja tavallisesti noin 7-20 cm pitkä saniainen ja itiökasvi. Sen maavarsi on lyhyt, pysty tai vino ja juurehtiva sekä tiheästi vanhojen, tummanruskeiden lehdentyvien peittämä. Lehdet nousevat maavarresta tiheähköinä kimppuina ja ne ovat syksyllä lakastuvia tai usein myös talvehtivia. Ruoti on tyviosastaan tummanruskea, muuten vihreä ja matalasti kouruinen. Siinä on harvakseen lähes karvamaisen ohuita suomuja ja muutamia hyvin lyhyitä nystykarvoja. Ruoti on yleensä noin 2-6 cm pitkä ja se on noin 1/3 koko lehden pituudesta. Lehtilapa ja sen keskiranka ovat tasaisen vihreät, johon lajin tieteellinen ja suomalainen nimikin viittaavat. Keskiranka on matalasti kouruinen, siipipalteeton ja siinä voi olla muutamia, yksittäisiä, karvamaisia suomuja. Lehtilapa on kertaalleen parilehdykkäinen, tasasoukka tai hieman suikea ja suippokärkinen. Se on tavallisesti noin 4-14 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveä.
Lehtilavan sivulehdykät ovat lähes vastakkain tai vuoroittain. Ne ovat lavan keski- ja kärkiosassa tiheämmin sekä tyviosassa usein pitkävälisemmin. Sivulehdyköissä on lyhyt, enintään noin 0,5 mm pitkä ruoti. Lehdykän muoto vaihtelee pyöreähköstä pitkulaiseen ja jossain määrin epäsymmetrisen kantikkaaseen. Lehdykän laita on selvästi pyöreähampainen, matalanyhäinen tai joskus lähes ehyt ja usein hieman alaspäin kiertynyt. Sen tyvi on yleensä hyvin leveän kiilamainen tai lähes suorahko. Pituutta lehdyköillä on tavallisesti noin 3-7 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-6 mm. Lehdykät ovat molemmin puolin kaljut.
Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat lehtilavan sivulehdyköiden alapinnalla. Niitä on yleisimmin 4-6 lehdykän alapinnan lehtisuonten sivuilla ja ne suuntautuvat yläviistoon laitaa kohti. Itiöpesäkeryhmä on ennen itiöintiä tasasoukka, noin 0,5 mm leveä ja enintään noin 2 mm pitkä. Sitä peittää koko pesäkeryhmän mittainen, vaalea, kalvomainen katesuomu, joka on kiinnittynyt lehdykän laidan puoleiselta reunaltaan. Katesuomun toinen reuna on pieninyhäinen. Katesuomu avautuu ja kääntyy kypsymisvaiheessa itiöpesäkeryhmän sivulle, johon se jää itiöinnin ajaksi. Kypsät itiöpesäkeryhmät muuttuvat tummanruskeiksi, laajenevat ja yhtyvät sekä peittävät valtaosan lehdykän alapinnasta. Itiöpöly on tummanruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu.
Viherraunioinen on alkuperäinen laji Suomessa. Sitä tavataan hyvin harvinaisena Etelä-Hämeen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä harvinaisena Pohjois-Karjalan eliömaakunnissa. Kainuun ja Oulun Pohjanmaan eliömaakunnista alkaen se kasvaa harvinaisena tai harvinaisehkona kaikissa pohjoisen eliömaakunnissa. Yksi löytö on myös Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnasta. Kasvupaikkoina ovat kalkkikalliot sekä ultraemäksiset kalliot ja soraikot. Muissa Pohjoismaissa viherraunioinen kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.
Suomessa kasvaa viisi raunioislajia. Niistä kolme ovat hyvin samannäköisiä. Selkein ja helpoimmin tarkistettava ero löytyy ruodin ja lehtilavan keskirangan värityksestä. Kun viherraunioisella koko lavan keskiranka ja ruodin yläosa ovat vihreät, tummaraunioisella, A. trichomanes, ruoti ja koko keskiranka usein aivan kasvavaa kärkeä lukuun ottamatta ovat tumman- tai mustanruskeita ja serpentiiniraunioisella, A. adulterinum, keskirangan kärkikolmannes on vihreä ja muu osa rankaa ja ruoti ovat tumman- tai mustanruskeita.