- Centaurea phrygia L. – nurmikaunokki
- subsp. phrygia – idännurmikaunokki
- Centaurea L. – (säde)kaunokit
- Asteraceae – asterikasvit
Nurmikaunokki subsp. idännurmikaunokki, Centaurea phrygia subsp. phrygia, on monivuotinen, pysty, tanakka ja yläosastaan haarova sekä tavallisesti noin 30-80 cm korkea ruoho. Juurakko on vankka ja pääjuuri puutunut. Juurakko tuottaa usein monivartisen ja tiiviin ryhmän. Varsi haaroineen on punaruskea tai ainakin osittain vihreä, särmikäs ja lyhyesti kähäräkarvainen sekä usein jossain määrin vanukkeinen.
Varsilehdet ovat kierteisesti. Muutamat alimmat ovat ruodilliset ja ruoti on enimmillään noin lehtilavan mittainen. Muut lehdet ovat ruodittomat ja usein lyhyesti johteiset. Lehtilapa on soikeahko, leveänsuikea tai ylempänä myös kapeanpuikea ja liuskaton. Kärki on terävä ja ruodillisissa lehdissä tyvi kapenee kiilamaisesti palteeksi ruotiin. Ruodittomissa lehdissä tyvi on kiilamainen, tylppä tai pyöreä. Lehtilaita on usein tiheähkösti pieni- ja terävähampainen. Hampaiden kärjessä on tavallisesti enintään noin 0,5 mm pitkä piikki, joka tuntuu sormissa lähinnä karheutena. Laita voi olla myös matalanyhäinen ja ylimmissä lehdissä myös aivan ehyt. Lehtilapa on ylöspäin pieneten tavallisesti noin 2-18 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-7 cm leveä. Lehdet ovat molemmin puolin vihreät ja lyhyesti harmaakarvaiset.
Kukinnot muodostuvat kukkamaisista mykeröistä, jotka ovat haarojen kärjessä yksittäin. Haarat ovat yleensä paksummat mykerön tyvellä kuin alempana. Lehdet yltävät aivan mykeröön saakka. Ylimmät haarat ovat yleensä lyhyet, jolloin mykeröistä syntyy tiheämpikin ryhmä. Monikukkaisen mykerön uloimman kerroksen muodostavat pienet, kapeat ylälehdet eli kehtosuomut, jotka ympäröivät monikerroksisena, tiiviin tynnyrimäisenä tai nuppuvaiheessa pallomaisena suojuksena eli kehtona varsinaista kukintoa. Kehto on tavallisesti noin 15-20 mm leveä ja suunnilleen samankorkuinen. Kehtosuomut ovat pystyt, tiiviisti toisiaan vasten painautuneet ja lomittuneet. Ne ovat yleensä noin 5-20 mm pitkät ja tyviosan leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 mm leveät. Lyhimmät suomut ovat uloimpana kehdon tyvellä ja pisimmät sisimpänä kukintoa vasten. Suomuissa on kurouman erottama, leveämpi kärkilisäke. Tyviosa on vihreähkö, ruskehtava tai sinipunertava, lähes tasasoukka, kalvolaidaton ja ehytlaitainen. Muiden kuin sisimpien kehtosuomujen kärkilisäke on puikea tai leveänsuikea ja musta tai mustanruskea sekä kampamaisesti ripsiliuskainen. Ulompien ja keskialueen suomujen kärkilisäkkeessä on pitkä, rihmamaisen kapea ja tavallisesti alaspäin kääntynyt kärki. Sisimpien kehtosuomujen kärkiosa on mustanruskea , pyöreähköpäinen ja risalaitainen sekä nousee selvästi esiin ulompien suomujen yläpuolelle.
Kukintomykerö on täydessä kukassaan tavallisesti noin 40-60 mm leveä. Mykerössä on noin 100 teriöltään punaista, sinipunaista, vaalean punasävyistä tai kehräkukkien osalta myös aivan valkoista kukkaa. Uloimmat laitakukat ovat neuvottomia eli niistä puuttuvat heteet ja emit. Muut kukat ovat kaksineuvoisia, torvimaisia kehräkukkia. Kehrä- ja laitakukkien keskinäinen väri voi vaihdella jopa samassa yksilössä. Kukkien tyvellä on sukasiksi jakautunut tukisuomu. Verhiö on noin 0,5-2 mm pitkä, vaaleankellertävä ja muuntunut sukasiksi. Neuvottomat laitakukat ovat kehräkukkia kookkaammat ja tavallisesti noin 20-30 mm pitkät. Niiden tyviosa on hyvin kapean tasasoukka ja kärkiosa avoimen 5-liuskainen. Liuskat ovat useimmiten noin 10-15 mm pitkät ja leveimmillään noin 1,5-2 mm leveät. Kehräkukkien pelkkä teriö on yleensä noin 17-20 mm pitkä. Sen tyviosa on laitakukkien tavoin hyvin kapean tasasoukka, noin 8-10 mm pitkä ja jää kehdon sisään. Teriön kärkiosa on torvimainen, kapean 5-liuskainen ja noin 8-10 mm pitkä. Pelkkien liuskojen pituus on noin 4-6 mm.
Heteitä on 5. Niiden sinipunaiset ja kapean tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. Emiö on 2-lehtinen, 1-vartaloinen ja luotiltaan 2-liuskainen. Vartalo luotteineen nousee selvästi kukkansa teriönliuskoja pitemmäksi ja se on kärkiosastaan yleensä punainen tai vaaleanpunainen. Hedelmä on pitkulainen, vähän litistynyt, sileä ja kellanvalkoinen pohjuspähkylä, joka on kypsänä tavallisesti noin 3-4 mm pitkä ja noin 1,5 mm leveä. Sen kärjessä on vaaleankellertävä, sukasista muodostunut ja noin 0,5-2 mm pitkä pappus eli kehräkukan verhiön muutunnainen. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.
Idännurmikaunokki on Suomessa muinaistulokas eli se on saapunut maahan ihmisen toiminnan avustamana jo ennen 1600-luvun puoltaväliä. Sen esiintymisalue etelästä päin, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, yltää Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Pohjois-Savon ja Kainuun eliömaakuntien linjalle saakka. Yleisehkö se on kuitenkin vain Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakunnissa. Viime vuosikymmenten uustulokashavaintoja on ainakin Ahvenanmaan, Keski-, Oulun ja Perä-Pohjanmaan sekä Kittilän Lapin eliömaakunnista. Kasvupaikkoina ovat yleensä niityt, kedot, ahot, metsänlaiteet ja rehevät mutta valoisat metsät sekä erilaiset pientareet ja tienvarret. Muissa Pohjoismaissa se kasvaa niukkana Ruotsissa, Norjassa ja ehkä Tanskassakin. Suomessa on 1940-luvulla tavattu saksalaisten huoltokuljetusten mukana saapuneena sotatulokkaana myös toista alalajia, lännennurmikaunokkia, subsp. pseudophrygia, Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnasta. Muissa Pohjoismaissa se kasvaa vakituisesti Tanskassa ja muutamin paikoin Etelä-Norjassa. Nurmikaunokki on eriytynyt hyvin useiksi alalajeiksi, joita Euroopan ja Välimeren alueella kasvaa peräti 14-15 (The Euro+Med Plantbase).
Lännennurmikaunokki poikkeaa tässä kuvatusta idännurmikaunokista lähinnä kehtosuomujensa kärkilisäkkeiden osalta. Kun idännurmikaunokin sisimpien kehtosuomujen risalaitaiset kärkilisäkkeet nousevat alempien suomujen ripsiliuskaisten kärkilisäkkeiden yläpuolelle, lännennurmikaunokilla sisimpien suomujen kärkilisäkkeet eivät juurikaan näy alempien suomujen kärkilisäkkeiden takaa. Vielä selkeämpi ero on kehdon keskialueen suomujen kärkilisäkkeiden muodossa ja värissä. Idännurmikaunokilla lisäkkeet ovat mustat tai mustanruskeat ja puikeat tai leveänsuikeat. Lännennurmikaunokilla ne ovat ruskeat ja kapeansuikeat.
Nurmikaunokilla, kuten muillakin sukulaisillaan, on vähänlaisesti keinoja levittää pähkylöitään laajemmalle alueelle. Hedelmykset pysyvät kuivuneissa mykeröissään pitkään. Pähkylän kärjessä oleva minimaalinen pappus on avuton ”yritelmä” tuulen ja ilmavirtojen hyödyntämisestä. Vaikutus on sama kuin sateenvarjolla korkealta hyppäävän ihmisen liitotoiveille. Pisin leviämismatka lienee maahan kaatuvan, kuivuneen varren mitta. Myös pähkylöitä syövän linnun nokkiminen voi singota niitä hieman kauemmaksi. Lajin kasvustot ovatkin yleensä pienialaisia varsiryhmiä.
Suomessa tavataan vakituisesti viittä sädekaunokkilajia, nurmikaunokin lisäksi ahdekaunokkia, C. jacea, ketokaunokkia, C. scabiosa, vuorikaunokkia, C. montana ja ruiskaunokkia, C. cyanus. Vuori- ja ruiskaunokki ovat sinikukkaisia. Vuorikaunokki on lähtökohdiltaan vakiintunut viljelykarkulainen ja ruiskaunokki aikaisemmin yleinen viljapeltojen yksivuotinen rikkakasvi. Muut lajit ovat nurmikaunokin tavoin muinaistulokkaita ja kukinnon värikin on lähes tai aivan sama. Ketokaunokin lehdet ovat ainakin valtaosin pariosaisesti liuskaiset. Lisäksi kehtosuomuissa ei ole kurouman erottamaa kärkilisäkettä. Lähimmäksi nurmikaunokkia tulee ahdekaunokki, joskin erottavat tekijät ovat selväpiirteiset. Ahdekaunokin kehtosuomujen kärkilisäke on laaja, pyöreähkömuotoinen, ruskehtava tai kellanruskehtava ja yleensä enemmän tai vähemmän risaliuskainen. Lisäksi lehdet ovat kapeammat ja toisinaan lyhyehköliuskaiset.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle nurmikaunokin esiintymiskartalle Suomessa.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lännennurmikaunokin esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 