Vaivero, Chamaedaphne calyculata, on pystyhaarainen ja tavallisesti noin 20-50 cm korkea, myrkyllinen varpu. Maavarsi on suikertava, juurehtiva ja jopa 2 m pitkä. Sen avulla laji pystyy kasvullisesti levittäytymään tiheiksi ja laajoiksikin varvikoiksi. Varret ovat puutuneet, ruskeat tai punaruskeat ja alempaa levyinä tai säikeinä hilseilevät sekä ylempää tiheästi kilpikarvaiset. Vuosiversot ovat kellanvihreät, ruskehtavat tai punertavat. Lehdet ovat versossa kierteisesti. Ne ovat jäykät, talvehtivat ja lyhytruotiset. Ruoti on noin 1-3 mm pitkä. Lehtilapa on soikea tai soikean pitkulainen ja laidoiltaan ehyt tai matalanyhäinen sekä kapeasti alaspäin kiertynyt. Yläpinta on tummahkonvihreä, karkea ja kilpikarvainen. Alapinta on hieman vaaleampi, usein ruskeasuomuinen ja tiheästi kilpikarvainen. Sen keskisuoni on koholla. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 10-40 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-15 mm. Talvehtivat lehdet muuttuvat ruosteen punaruskeiksi ja palautuvat keväällä taas vihreiksi, yhteyttäviksi lehdiksi.
Kukinto on varren ja haarojen kärjessä oleva, sivulle kaartuva, lehdekäs ja toispuolinen terttu, joka on tavallisesti noin 2-10 cm pitkä. Kukat ovat yksitellen kärkeä kohti pienenevien tukilehtien hangoissa. Tukilehti on varsilehden kaltainen. Ruoti on tavallisesti noin 0,5-2 mm pitkä ja lapa yleensä noin 3-20 mm pitkä ja noin 2-10 mm leveä. Kukkaperä on noin 1-2 mm pitkä. Kukassa on kahden vastakkaisen, kolmiomaisen ja kellanruskean ylälehden muodostama lisäverhiö, jonka lehdet ovat noin 1,5-2 mm pitkät ja tyveltään noin 1-1,5 mm leveät. Varsinainen verhiö on säteittäisesti 5-lehtinen. Verholehdet ovat kapean kolmiomaiset, ripsireunaiset ja vaaleanruskeat sekä noin 2,5-3,5 mm pitkät sekä tyveltään noin 1 mm leveät. Kukkaperä, lisäverhiö ja verholehdet ovat tiheästi kilpikarvaiset.
Kukkanuput muodostuvat jo edeltävän kesän aikana, kun verso muuten on jo hedelmävaiheessa. Kukka on nuokkuva ja sen teriö yhdislehtinen, ruukkumainen, valkoinen ja kärjestään 5-liuskainen sekä tavallisesti noin 5-6 mm pitkä ja noin 5,5-6,5 mm leveä. Kolmiomaiset kärkiliuskat ovat noin 1,5-2 mm pitkiä ja lähes suoria tai kärjestään ulospäin kiertyviä. Heteitä on 10 ja ne jäävät kukintavaiheessa kokonaan teriön ahtaan tai kapeahkon suun sisäpuolelle. Ne ovat noin 4-5 mm pitkät ja kiinnittyneet teriöön varisten sen mukana. Palhot ovat valkoiset ja ponnet ruskeat. Ponnet ovat noin 2-2,5 mm pitkät ja kiinnittyneet palhoihin niin, että tyvi jää kannusmaiseksi lisäkkeeksi. Emiö on yhdislehtinen ja 1-luottinen. Valkoinen tai punainen vartalo on noin 5 mm pitkä. Luotti ja vartalon kärkiosa ulottuvat teriön suuaukon ulkopuolelle. Kukka tuottaa mettä, joka lisää pölyttäjien mielenkiintoa. Hedelmä on pallomainen, vihertävä, ruskehtava tai punertava ja 5-lokeroinen kota, joka on noin 2,5-3 mm pitkä. Sen kärjessä pysyy loppuun asti emin kuivuva vartalo. Kota avautuu lokerosaumoistaan. Siemenet ovat soikeahkoja, vaalean- tai kellanruskeita ja kiiltäviä sekä noin 1 mm pitkiä. Normaali kukinta-aika on eteläisemmässä Suomessa toukokuu ja pohjoisessa kesäkuu.
Vaivero on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy etelästä päin, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakuntiin saakka. Se on sopivilla paikoilla yleinen Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan eliömaakuntien linjalta Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntien linjalle saakka ja muualla harvinaisempi. Se kasvaa rämeillä (erityisesti mäntyvaltaisilla) ja rämerannoilla sekä harvemmin korvissa ja muiden soiden reunuksissa. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy hyvin harvinaisena Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa.