Galatella tripolium – meriasteri

  • Galatella tripolium (L.) Galasso, Bartolucci & Ardenghi – meriasteri
  • aikaisemmin Suomessa käytetty nimi Aster tripolium L.
  • synonyyminimi Tripolium pannonicum (Jacq.) Dobrocz. subsp. tripolium (L.) Greuter
  • Galatella Cass. – kutriasterit
  • Asteraceae – asterikasvit

Nykyisten fylogeneettisten tutkimusten perusteella astereiden Aster-suku on jaettu useammiksi erillisiksi suvuiksi. Suomessa tavattavassa alkuperäisessä, tulokas- tai viljelykarkulaislajistossa näitä sukuja ovat kutriastereiden, Galatella, lisäksi amerikanasterit, Symphyotrichum, kelloasterit, Eurybia ja varsinaiset asterit eli koruasterit, Aster. Lajitasolla taas meriasteri ehdittiin Suomen putkilokasvien luettelossa (LUOMUS, Helsinki 2019) sijoittaa sukuun Tripolium aroasterin, T. pannonicum alalajiksi, subsp. tripolium. Niin meri- kuin aroasterikin siirrettiin Suomen putkilokasvien luettelon lisäyksissä ja muutoksissa numero 2 (Lutukka 37.2021) jälleen uuteen sukuun, kutriastereihin, Galatella. Näin nopean muutostahdin vuoksi meriasterista tullaan todennäköisesti vielä pitkään käyttämään vaihtelevia tieteellisiä nimiä.

Meriasteri on kaksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen ja pysty sekä tavallisesti noin 10-60 cm korkea ja useimmiten kaljuhko ruoho. Juurakko on lyhyt, vankka ja runsasjuurinen. Se synnyttää yksittäisiä varsia tai useamman varren ryhmiä. Ensimmäisenä vuotena kuitenkin kasvaa vain lehtiruusuke, joka kerää vararavintoa juurakkoon seuraavan vuoden kukkavarren kasvatusta varten. Varsi on tanakka, turpea, harjuinen ja kalju sekä vihreä tai vaihtelevasti punaruskea. Se haaroo latvan kukinto-osastaan ja toisinaan alempaakin.

Ruusukelehdet ja varren aluslehdet ovat pitkäruotiset ja suikeat. Ruoti on yleensä noin 5-9 cm pitkä. Lapa on möyheä, ehyt- tai nirhalaitainen ja suippo- mutta tylppäpäinen sekä tyveltään tasaisesti ruodiksi kapeneva niin, että selvää rajaa on vaikea osoittaa. Se on vihreä tai ainakin osittain punaruskea, kalju tai toisinaan lyhytkarvainen ja tavallisesti noin 4-10 cm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 5-10 mm leveä. Kukintavaiheessa aluslehdet ovat yleensä jo lakastuneet. Varsilehdet ovat kierteisesti. Alimmat niistä ovat lyhyehkösti ja epäselvästi ruodilliset sekä ylemmät ruodittomat tai tyveltään hieman sepivät. Lapa on ruusuke- ja aluslehtien kaltainen mutta tasasoukan suikea ja useimmiten noin 4-10 cm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 2-6 mm leveä.

Kukinnot muodostuvat kukkamaisista mykeröistä, jotka ovat varren latvassa toistamiseen haarovana ja lähes tasalakisena huiskilona. Huiskilossa on yleensä noin 5-30 mykeröä ja joskus enemmänkin. Mykeröperä on useimmiten noin 15-50 mm pitkä. Sen tyvellä on ylempien varsilehtien kaltainen mutta pienempi tukilehti, joka on noin 5-20 mm pitkä ja noin 1-2 mm leveä. Lisäksi perän kärkiosassa ja mykerön tyvellä on yksittäisiä esilehtiä tai mykerön ulkosuomuja, jotka ovat kapeanpuikeita, noin 3-4 mm pitkiä ja noin 0,5-1 mm leveitä. Mykerön alimman kerroksen muodostavat pienet, kapeat ylälehdet eli kehtosuomut, jotka ovat useimmiten kahtena tai kolmena tiiviinä ja lomittaisena rivinä. Nuppuvaiheessa ne ovat suojuksena eli kehtona varsinaisen kukinnon ympärillä. Suomut ovat hieman möyheät, eripituiset, kapeanpuikeat ja pyöreä- tai osittain suippokärkiset sekä vihreät tai punaruskeat. Ne ovat tavallisesti noin 4-7 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 mm leveät. Sisemmät suomut ovat ulompia pitemmät.

Kukintomykerö on kokonaisuudessaan tavallisesti noin 20-30 mm leveä. Siinä on kahdenlaisia kukkia. Uloimpina laitakukkina on yleensä noin 10-30 kielikukkaa, jotka ovat yksineuvoisia emikukkia. Niiden teriön tyvi on noin 3-4 mm pitkä. Kielimäinen kärkiosa on vaalean sinipunainen, vaaleansininen tai harvoin valkoinen. Se on suikea tai kapean vastapuikea ja useimmiten noin 10-15 mm pitkä sekä noin 2-3 mm leveä ja kärjestään ehyt tai parihampainen. Muut kukat ovat kaksineuvoisia, torvimaisia ja keltaisia sekä ikääntyessään punertuvia kehräkukkia, joita on tavallisesti noin 10-20. Niiden tasasoukka tyviosa on noin 4-5 mm pitkä ja kärkiosa noin 5-6 mm pitkä sekä päästään 5-liuskainen. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja noin 1-2 mm pitkät sekä avoimessa teriössä siirottavasti alaspäin kaartuvat. Ilman laitakukkien kieltä kehräkukkien muodostama mykerö on yleensä noin 8-12 mm leveä. Mykeröpohjus on lähes litteä tai hieman kupera. Verhiö on noin 1-2 mm pitkä ja muuntunut sukasiksi.

Heteitä on 5 ja ne ovat kiinnittyneet teriön torven yläosaan. Niiden keltaiset, tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. Emiö on 2-lehtinen, 1-vartaloinen ja luotiltaan 2-liuskainen. Hedelmä on litteähkö, pitkulainen ja lyhytkarvainen sekä kellanruskea pohjuspähkylä, joka on noin 3-4 mm pitkä ja noin 1-1,5 mm leveä. Pähkylän kärjessä oleva pappus on hapsihaiveninen ja se on verhiön mitoista pidentynyt hedelmävaiheessa noin 4-5 mm pitkäksi. Normaali kukinta-aika on kesä-syyskuu.

Meriasteri on Suomessa alkuperäinen laji. Sen esiintymisalue kattaa nimensä mukaisesti rannikkoalueet Ahvenanmaalta Suomenlahden rannikkoa Etelä-Karjalan eliömaakuntaan saakka ja Pohjanlahden rannikon Oulun Pohjanmaan eliömaakuntaan saakka. Laji on runsas tai runsaahko eteläisillä rannikkoalueilla ja niukempi Pohjanlahden rannikolla. Kasvupaikkoina ovat etenkin kivikkoiset merenrannat lähellä vesirajaa ja rantakallioiden raot sekä savi- ja hiesupohjaiset merenrantaniityt. Muissa Pohjoismaissa meriasteri kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Meriasteri on aito halofyytti eli suolaisen kasvualustan laji. Se viihtyy parhaiten runsassuolaisemmilla merialueilla ja Pohjanlahden jokisuistojen makeuttamilla rannoilla se on harvinaisempi. Kasvuolosuhteet varsinkin vesirajassa ovat monesti haastavat, ja toisinaan kukintovarren kasvattamiseen ja onnistuneeseen kukintaan ei riitä toinenkaan kasvuvuosi. Tällöin kukinta jää vasta kolmannelle kesälle. Kukinta-aika on pitkä ulottuen kesäkuulta syyskuulle. Kukinta-aikaan vaikuttavat mm. sääolot ja kasvupaikan sijainti. Aurinkoisella ja avoimella merenrantaniityllä kukinta on todennäköisesti aikaisempi kuin tuulisessa, aallokon huuhtomassa vesirajassa.

Meriasterin uusimman suvun muut Suomessa tavatut jäsenet ovat harvinaisia puutarhakarkulaisia tai tulokkaita. Muista Aster-sukuun kuuluneista astereista runsain ja laajimmalle levinnyt on pajuasteri, nykyiseltä tieteelliseltä nimeltään Symphyotrichum salignum. Se on alun perin koristekasvi, mutta on monin paikoin villiytynyt luontoon, myös rannoille ja etelärannikolla lisäksi meren läheisyyteen. Se on meriasteria kookkaampi, noin 60-130 cm korkea ja latvasta runsashaarainen. Lehdet eivät ole möyheät. Päävarren lehdet ovat lähinnä kapeanpuikeat tai puikeansuikeat ja tavallisesti noin 1-2 cm leveät. Varsi on ainakin latvahaaroistaan lyhyt- ja valkokarvainen. Kehtosuomut ovat suikeat ja teräväkärkiset.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle meriasterin esiintymiskartalle Suomessa. Kartta on hyvin suppea, koska siihen on otettu mukaan vain alalajitasolle Tripolium pannonicum subsp. tripolium viedyt havainnot. Kaikki muut havainnot on sisällytetty meriasteri- eli Galatella tripolium -ryhmään, johon kuuluvat myös aroasterin, G. pannonica, harvat koristekasvikarkulaishavainnot. Tämän vuoksi ohessa on myös linkki tälle ryhmäkartalle. Se antaa paremman yleiskuvan meriasterin levinneisyydestä.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle meriasteriryhmän esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase). Laji on nimellä Tripolium pannonicum subsp. tripolium.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Galatella tripolium - meriasteri on kaksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen ja pysty sekä tavallisesti noin 10-60 cm korkea. Sen tyypillisiä kasvupaikkoja ovat kivikkoiset merenrannat ja rantakallioiden raot. EP, Närpiö, Knåpnäs, Boviken-merenlahden länsipuolella oleva Korsgrundet, 18.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium – meriasteri on kaksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen ja pysty sekä tavallisesti noin 10-60 cm korkea. Sen tyypillisiä kasvupaikkoja ovat kivikkoiset merenrannat ja rantakallioiden raot. EP, Närpiö, Knåpnäs, Boviken-merenlahden länsipuolella oleva Korsgrundet, 18.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium - meriasterin juurakko on lyhyt, vankka ja runsasjuurinen. Se synnyttää yksittäisiä varsia tai useamman varren ryhmiä. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium – meriasterin juurakko on lyhyt, vankka ja runsasjuurinen. Se synnyttää yksittäisiä varsia tai useamman varren ryhmiä. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium - meriasteri haaroo latvan kukinto-osastaan ja toisinaan alempaakin. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium – meriasteri haaroo latvan kukinto-osastaan ja toisinaan alempaakin. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium - meriasterin kukintomykeröt ovat varren latvassa toistamiseen haarovana ja lähes tasalakisena huiskilona. Huiskilossa on yleensä noin 5-30 mykeröä ja joskus enemmänkin. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Galatella tripolium – meriasterin kukintomykeröt ovat varren latvassa toistamiseen haarovana ja lähes tasalakisena huiskilona. Huiskilossa on yleensä noin 5-30 mykeröä ja joskus enemmänkin. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Galatella tripolium - meriasterin kukintomykerö on kokonaisuudessaan tavallisesti noin 20-30 mm leveä. Siinä on kahdenlaisia kukkia. Uloimpina laitakukkina on yleensä noin 10-30 kielikukkaa ja mykerön keskellä on tavallisesti noin 10-20 kehräkukkaa. EP, Närpiö, Knåpnäs, Boviken-merenlahden länsipuolella oleva Korsgrundet, 18.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Galatella tripolium – meriasterin kukintomykerö on kokonaisuudessaan tavallisesti noin 20-30 mm leveä. Siinä on kahdenlaisia kukkia. Uloimpina laitakukkina on yleensä noin 10-30 kielikukkaa ja mykerön keskellä on tavallisesti noin 10-20 kehräkukkaa. EP, Närpiö, Knåpnäs, Boviken-merenlahden länsipuolella oleva Korsgrundet, 18.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Galatella tripolium - meriasterin kielikukkien kärkiosa on vaalean sinipunainen, vaaleansininen tai harvoin valkoinen. Se on suikea tai kapean vastapuikea ja useimmiten noin 10-15 mm pitkä sekä noin 2-3 mm leveä ja kärjestään ehyt tai parihampainen. Mykerökeskustan kehräkukat ovat keltaiset ja ikääntyessään punertuvat. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Galatella tripolium – meriasterin kielikukkien kärkiosa on vaalean sinipunainen, vaaleansininen tai harvoin valkoinen. Se on suikea tai kapean vastapuikea ja useimmiten noin 10-15 mm pitkä sekä noin 2-3 mm leveä ja kärjestään ehyt tai parihampainen. Mykerökeskustan kehräkukat ovat keltaiset ja ikääntyessään punertuvat. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Galatella tripolium - meriasterin mykerön laitakukat ovat yksineuvoisia emikukkia. Kuvassa näkyy hyvin laitakukkien tyvellä olevat yksivartaloiset emit ja niiden kaksihaaraiset luotit. Kaksineuvoisten kehräkukkien hetiö ja emiö nousevat lopulta korkealle teriön yläpuolelle. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium – meriasterin mykerön laitakukat ovat yksineuvoisia emikukkia. Kuvassa näkyy hyvin laitakukkien tyvellä olevat yksivartaloiset emit ja niiden kaksihaaraiset luotit. Kaksineuvoisten kehräkukkien hetiö ja emiö nousevat lopulta korkealle teriön yläpuolelle. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium - meriasterin kehräkukkien teriön tasasoukka tyviosa on noin 4-5 mm pitkä ja kärkiosa noin 5-6 mm pitkä sekä päästään viisiliuskainen. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja noin 1-2 mm pitkät sekä avoimessa teriössä siirottavasti alaspäin kaartuvat. Ilman laitakukkien kieltä kehräkukkien muodostama mykerö on yleensä noin 8-12 mm leveä. Heteitä on viisi. Niiden keltaiset, tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium – meriasterin kehräkukkien teriön tasasoukka tyviosa on noin 4-5 mm pitkä ja kärkiosa noin 5-6 mm pitkä sekä päästään viisiliuskainen. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja noin 1-2 mm pitkät sekä avoimessa teriössä siirottavasti alaspäin kaartuvat. Ilman laitakukkien kieltä kehräkukkien muodostama mykerö on yleensä noin 8-12 mm leveä. Heteitä on viisi. Niiden keltaiset, tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium - meriasterin mykeröperä on useimmiten noin 15-50 mm pitkä. Sen tyvellä on ylempien varsilehtien kaltainen mutta pienempi tukilehti, joka on noin 5-20 mm pitkä ja noin 1-2 mm leveä. Mykerön kehtosuomut ovat tavallisesti kahtena tai kolmena tiiviinä ja lomittaisena rivinä. Suomut ovat hieman möyheät, eripituiset, kapeanpuikeat ja pyöreä- tai osittain suippokärkiset sekä vihreät tai punaruskeat. EP, Närpiö, Knåpnäs, Boviken-merenlahden länsipuolella oleva Korsgrundet, 18.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium – meriasterin mykeröperä on useimmiten noin 15-50 mm pitkä. Sen tyvellä on ylempien varsilehtien kaltainen mutta pienempi tukilehti, joka on noin 5-20 mm pitkä ja noin 1-2 mm leveä. Mykerön kehtosuomut ovat tavallisesti kahtena tai kolmena tiiviinä ja lomittaisena rivinä. Suomut ovat hieman möyheät, eripituiset, kapeanpuikeat ja pyöreä- tai osittain suippokärkiset sekä vihreät tai punaruskeat. EP, Närpiö, Knåpnäs, Boviken-merenlahden länsipuolella oleva Korsgrundet, 18.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium - meriasterin mykerön kehtosuomut ovat tavallisesti noin 4-7 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 mm leveät. Sisemmät suomut ovat ulompia pitemmät. Kehtosuomujen lisäksi perän kärkiosassa ja mykerön tyvellä on yksittäisiä esilehtiä tai mykerön ulkosuomuja, jotka ovat kapeanpuikeita ja kehtosuomuja pienempiä. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium – meriasterin mykerön kehtosuomut ovat tavallisesti noin 4-7 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 mm leveät. Sisemmät suomut ovat ulompia pitemmät. Kehtosuomujen lisäksi perän kärkiosassa ja mykerön tyvellä on yksittäisiä esilehtiä tai mykerön ulkosuomuja, jotka ovat kapeanpuikeita ja kehtosuomuja pienempiä. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium - meriasterin aluslehdet ovat pitkäruotiset ja suikeat. Ruoti on yleensä noin 5-9 cm pitkä. Lehtilapa kapenee tyveltään tasaisesti ruodiksi niin, että selvää rajaa on vaikea osoittaa. Toisin kuin kuvassa aluslehdet ovat kukintavaiheessa usein jo lakastuneet. Varsilehdet ovat kierteisesti. Alimmat niistä ovat lyhyehkösti ja epäselvästi ruodilliset sekä ylemmät ruodittomat. EP, Närpiö, Knåpnäs, Boviken-merenlahden länsipuolella oleva Korsgrundet, 18.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium – meriasterin aluslehdet ovat pitkäruotiset ja suikeat. Ruoti on yleensä noin 5-9 cm pitkä. Lehtilapa kapenee tyveltään tasaisesti ruodiksi niin, että selvää rajaa on vaikea osoittaa. Toisin kuin kuvassa aluslehdet ovat kukintavaiheessa usein jo lakastuneet. Varsilehdet ovat kierteisesti. Alimmat niistä ovat lyhyehkösti ja epäselvästi ruodilliset sekä ylemmät ruodittomat. EP, Närpiö, Knåpnäs, Boviken-merenlahden länsipuolella oleva Korsgrundet, 18.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium - meriasterin tyviosan yläpuoliset varsilehdet ovat tasasoukan suikeat ja ruodittomat tai tyveltään hieman sepivät. Lapa on möyheä, ehyt- tai nirhalaitainen ja suippo- mutta tylppäpäinen. Se on vihreä tai ainakin osittain punaruskea ja kalju tai toisinaan lyhytkarvainen. Pituutta sillä on useimmiten noin 4-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-6 mm. Varsi on tanakka, turpea, harjuinen ja kalju sekä vihreä tai vaihtelevasti punaruskea. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium – meriasterin tyviosan yläpuoliset varsilehdet ovat tasasoukan suikeat ja ruodittomat tai tyveltään hieman sepivät. Lapa on möyheä, ehyt- tai nirhalaitainen ja suippo- mutta tylppäpäinen. Se on vihreä tai ainakin osittain punaruskea ja kalju tai toisinaan lyhytkarvainen. Pituutta sillä on useimmiten noin 4-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-6 mm. Varsi on tanakka, turpea, harjuinen ja kalju sekä vihreä tai vaihtelevasti punaruskea. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Galatella tripolium - meriasterin tyviosan yläpuoliset varsilehdet ovat tasasoukan suikeat ja ruodittomat tai tyveltään hieman sepivät. Lapa on möyheä, ehyt- tai nirhalaitainen ja suippo- mutta tylppäpäinen. Se on vihreä tai ainakin osittain punaruskea ja kalju tai toisinaan lyhytkarvainen. Pituutta sillä on useimmiten noin 4-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-6 mm. Varsi on tanakka, turpea, harjuinen ja kalju sekä vihreä tai vaihtelevasti punaruskea. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Galatella tripolium – meriasterin tyviosan yläpuoliset varsilehdet ovat tasasoukan suikeat ja ruodittomat tai tyveltään hieman sepivät. Lapa on möyheä, ehyt- tai nirhalaitainen ja suippo- mutta tylppäpäinen. Se on vihreä tai ainakin osittain punaruskea ja kalju tai toisinaan lyhytkarvainen. Pituutta sillä on useimmiten noin 4-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-6 mm. Varsi on tanakka, turpea, harjuinen ja kalju sekä vihreä tai vaihtelevasti punaruskea. A, Vårdö, Sandöstä kohti Simskälaa vievän pengertien päätepiste, Vattungs revet, kallioisen saaren itäranta, 13.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto