Tunturikatkero, Gentiana nivalis, on yksivuotinen ja tavallisesti noin 5-20 cm korkea ruoho, jonka pääjuuri on ohut tai ohuehko ja vaalea. Yksilöt ovat haarattomia tai jo tyveltä alkaen runsaastikin haarovia. Varren haarat ovat lehtihankaisia. Varsi on moninivelinen, yleensä pysty, särmikäs ja kalju sekä punaruskea.
Varren tyvellä olevat, ruodittomat aluslehdet muodostavat pienen ruusukkeen. Ne ovat leveänsoikeat tai -puikeat ja pyöreä- tai tylppäpäiset. Varsilehdet ovat vastakkaiset ja ruodittomat sekä puikeat tai soikeat ja suippopäiset. Pienissä yksilöissä ylemmät varsilehdet voivat olla suikeat. Kaikki lehdet ovat vihreät, silposuoniset, ehytlaitaiset sekä tavallisesti noin 3-10 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-5 mm leveät.
Kukat ovat yksittäin varren tai haarojen kärjessä. Kukkaperä on varren kaltainen ja yleensä noin 2-10 mm pitkä. Ylin varsilehtipari aika usein kehystää ja osin peittää verhiön tyveä suojuslehtien tavoin. Verhiö on torvimainen, pitkästi yhdislehtinen, kärjestään 5-liuskainen ja yleensä vihreä sekä tavallisesti noin 12-15 mm pitkä ja noin 3-4 mm leveä. Se on kalju ja tummien, liuskojen kärkeen johtavien keskisuonten kohdalta särmikäs. Verhiön kärkiliuskat suippenevat teräväksi kärjeksi ja ovat yleensä noin 4-7 mm pitkät ja tyveltään noin 1-1,5 mm leveät. Liuskojen tyven välissä on kalvomainen poimu.
Teriö on torvimainen, alaosastaan vihreähkö ja kärkeä kohti sinertyvä, kalju sekä päästään ratasmaisesti 5-liuskainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 17-20 mm. Torven leveys on noin 2-3 mm. Teriön kärki avoimine liuskoineen on yleensä noin 8-12 mm leveä. Liuskat ovat lähinnä ultramariininsiniset, soikeat ja pyöristyneen suippopäiset sekä noin 3,5-5 mm pitkät ja noin 1,5-2 mm leveät. Nuppuvaiheessa liuskat ovat limittäin kokoonkiertyneet. Liuskojen välissä on pieni, 2-hampainen lisäliuska. Torven nielunsuu on lisäteriötön. Huomiota herättävän sininen teriö on auki vain aurinkoisella säällä ja kun se kiertyy kiinni, koko kasvia on usein vaikea havaita. Heteitä on 5 ja ne jäävät piiloon torven nielun alapuolelle. Emiö on yhdislehtinen sekä 1-vartaloinen ja 2-luottinen. Myös luotit ovat piilossa torven sisällä heteiden ponsien tasalla. Hedelmä on 2-lokeroinen, noin teriön torven mittainen ja sen sisään jäävä kota. Siemen on soikea, noin 1,5 mm pitkä, ruskea ja kapeasti siipipalteinen. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.
Tunturikatkero on Suomessa harvinainen alkuperäinen laji Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa sekä harvinainen muinaistulokas Kittilän Lapin ja Perä-Pohjanmaan eliömaakunnissa. Se on kalkinsuosija ja kasvaa enimmäkseen tunturipaljakan kankailla ja niittymäisillä alueilla, purojen ja jokien varsilla, rantaniityillä sekä myös ihmisen toiminnan piirissä kyläkedoilla, pientareilla ja teiden varsilla. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen ovat vaikuttaneet lähinnä yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen, suppea esiintymisalue ja taantuminen sekä esiintymisen voimakas pirstoutuminen. Uhkatekijöinä ovat avoimien alueiden sulkeutuminen ja ilmastonmuutos. Laji kuuluukin selviin ilmastonmuutoksen häviäjiin, koska se yksivuotisena tulee kärsimään paljakan peitteisyyden kasvusta. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.
Gentiana nivalis – tunturikatkero on paikoin levittäytynyt alustaltaan rikkonaisiin tienojiin, joissa sitä ravitsevat ylhäältä valuvat purovedet. Se on tavallisesti noin 5-20 cm korkea ja voi kuvan tavoin haaroa tiheästi tyveltään ja varsiltaan, EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan alarinne, Käsivarrentien laitaoja retkeilykeskuksen luoteispuolella, 490 m mpy, 11.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentiana nivalis – tunturikatkero voi kasvaa myös yksittäisvartisena ja kookkaana haaroen jokaisesta lehtihangastaan. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentiana nivalis – tunturikatkeron pienet yksilöt ovat usein haarattomia, vaikka kuvan katkerossa onkin yhdessä lehtihangassa jo haaran kukkanuppu. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan alarinne, Käsivarrentien laitaoja lähellä Siilastuvan tienhaaraa, 485 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentiana nivalis – tunturikatkeron tyvellä on leveänsoikeiden tai -puikeiden aluslehtien muodostama ruusuke. Varsilehdet ovat vastakkaiset ja ruodittomat sekä puikeat tai soikeat ja suippopäiset. Kaikki lehdet ovat ehytlaitaiset sekä tavallisesti noin 3-10 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-5 mm leveät. Varret ovat särmikkäät, kaljut ja punaruskeat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan alarinne, Käsivarrentien laitaoja lähellä Siilastuvan tienhaaraa, 485 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentiana nivalis – tunturikatkero on kalkinsuosija ja sen alkuperäisinä kasvupaikkoina ovat tunturipaljakan kankaat, pahtojen liepeet, puronvarret ja niittymäiset alueet, joissa maanpinta ei ole sulkeutunut. Se on muinaistulokkaana laskeutunut myös eräiden pohjoisen jokien rantaniityille. Kuvassa seuralaisena kotavaiheessa oleva varputädyke, Veronica fruticans. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentiana nivalis – tunturikatkeron teriöt ovat vain aurinkoisella säällä avoimina. Kuvassa keskellä näkyvässä nupussa teriönliuskat ovat limittäin kokoonkiertyneet, Vasemman reunan teriön kukinta on jo ohi ja liuskat ovat painuneet lopullisesti suppuun. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentiana nivalis – tunturikatkeron kukat ovat yksittäin varren tai haarojen kärjessä. Verhiö on torvimainen, pitkästi yhdislehtinen, kärjestään 5-liuskainen ja yleensä vihreä sekä tavallisesti noin 12-15 mm pitkä ja noin 3-4 mm leveä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentiana nivalis – tunturikatkeron kukan verhiö on pinnaltaan kalju ja tummien, liuskojen kärkeen johtavien keskisuonten kohdalta särmikäs. Verhiön kärkiliuskat suippenevat teräväksi kärjeksi ja ovat yleensä noin 4-7 mm pitkät. Liuskojen tyven välissä on vaaleana näkyvä, kalvomainen poimu. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentiana nivalis – tunturikatkeron kukkaperien pituus vaihtelee suuresti. Edellisessä, huvin samankaltaisessa kuvassa perä on noin 10 mm. Tässä kuvassa taas ylin varsilehtipari kehystää ja osin peittää verhiön tyveä suojuslehtien tavoin ja kukkaperä jää vain parin millin mittaiseksi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan alarinne, Käsivarrentien laitaoja lähellä Siilastuvan tienhaaraa, 485 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentiana nivalis – tunturikatkeron teriö on torvimainen, alaosastaan vihreähkö ja kärkeä kohti sinertyvä, sekä päästään 5-liuskainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 17-20 mm. Torven leveys on noin 2-3 mm. Teriönliuskat ovat torven kärjessä ratasmaisesti ja leveyttä kukalla on yleensä noin 8-12 mm. Takimmainen kukka on siirtymässä jo hedelmävaiheeseen. Kota on noin teriön torven mittainen ja jää sen sisään näkymättömiin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan alarinne, Käsivarrentien laitaoja lähellä Siilastuvan tienhaaraa, 485 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentiana nivalis – tunturikatkeron teriönliuskat ovat lähinnä ultramariininsiniset, soikeat ja pyöristyneen suippopäiset sekä noin 3,5-5 mm pitkät ja noin 1,5-2 mm leveät. Liuskojen välissä on pieni, kaksihampainen lisäliuska. Torven nielunsuu on lisäteriötön. Lisäliuskat ja nielun lisäteriöttömyys ovat erottavia tuntomerkkejä Suomen varsinaisten katkeroiden ja ketokatkeroinen, Gentianella, välillä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan alarinne, Käsivarrentien laitaoja lähellä Siilastuvan tienhaaraa, 485 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 