- Lysimachia vulgaris L. – ranta-alpi
- Lysimachia L. – alvet
- Primulaceae – esikkokasvit
Ranta-alpi, Lysimachia vulgaris, on monivuotinen, pysty ja kukintoon saakka haaraton ruoho, joka on tavallisesti noin 50-160 cm korkea. Juurakko on pitkä ja maarönsyjen avulla laji levittäytyy usein tiheiksi ja laajoiksikin kasvustoiksi. Varsi on liereä ja kellanvihreä tai ruskehtava sekä yläosastaan lähinnä kähäräkarvainen ja nystykarvainen. Lehdet ovat varrella pääsääntöisesti vastakkain tai 3-4(-5) lehden säteittäisinä kiehkuroina. Ruoti on yleensä noin 2-6 mm pitkä ja varren tavoin karvainen. Lehtilavan muoto vaihtelee soikeahkosta puikeaan ja suikeahkoon. Se on lyhyesti tai pitemmästi suippokärkinen, ehytlaitainen ja vihreä sekä usein eritenystyistä johtuen tummempipisteinen. Lehti on päältä vähäkarvainen ja alta runsaahkosti lyhytkarvainen. Pituutta lavalla on tavallisesti noin 5-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 cm. Ylimmät lehdet voivat olla em. mittoja pienemmätkin.
Kukinto on haarova ja lähinnä kerrannainen latvaterttu, joka on usein harsuhko, mutta voi kukinnan alkuvaiheessa olla kärjestään tiheä ja lähes pallomainenkin. Kukintohaarat ovat lehtihankaisia ja haarojen lehtihangoista edelleen haarovia. Kukinnon uloimmat tertut ovat yleensä runsaskukkaisia. Kukkaperä on tukilehdellinen ja yleensä noin 3-8 mm pitkä. Tukilehdet ovat suikeat tai lähes tasasoukat ja noin 1,5-5 mm pitkät ja useimmiten enintään 1 mm leveät. Kukintohaarat, kukkaperät ja tukilehdet ovat tiheästi nystykarvaiset. Verhiö on tavallisesti noin 3-4 mm pitkä ja syvään 5-liuskainen. Liuskat ovat teräväkärkisen kolmiomaiset, nystykarvaiset ja muuten vihreät, mutta laidoissa on kapea, punaruskea raita.
Teriö on keltainen, toisinaan tyveltään punertavasävyinen ja säteittäisesti ratasmainen sekä yhdislehtinen ja melkein tyveen saakka 5-liuskainen. Se on tyveltään lyhyttorvinen ja tavallisesti noin 10-16 mm leveä. Teriönliuskat ovat soikeat ja pyöreähköpäiset sekä ehyt- ja kaljulaitaiset. Liuskat ovat yleensä noin 5-8 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-5 mm leveät. Heteitä on 5. Ne ovat noin 5-6 mm pitkät ja niiden punertavat palhot ovat tyveltään noin 2 mm:n matkalta yhteenkasvaneet. Ponnet ovat keltaiset ja noin 1 mm pitkät. Emi on 1-vartaloinen ja -luottinen sekä noin heteiden mittainen. Vartalo on ohut, vihertävänkeltainen ja luotti vain hieman sitä leveämpi. Hedelmä on pallomainen, kellanruskehtava ja läpimitaltaan tavallisesti noin 3,5-5,5 mm oleva kota, joka on verhiötä pitempi. Vartalo pysyy jonkin aikaa kodan kärjessä, mutta varisee myöhemmin. Kota avautuu kärjestään 5-liuskaisesti. Siemenet ovat kurttupintaiset ja lukuisat. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.
Ranta-alpi on alkuperäinen laji Suomessa. Sen esiintymisalue yltää etelästä päin Koillismaan, Perä-Pohjanmaan ja Kittilän Lapin eliömaakuntien linjalle saakka. Se on muualla yleinen mutta Koillismaalla ja Kittilän Lapissa harvinainen. Kasvupaikkoina ovat rannat, ojan- ja puronvarret, kosteat niityt ja lehdot, rehevät korvet sekä pientareet ja tienvarret. Se kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Ranta-alven kukissa ei ole mettä, mutta näyttävät kukinnot ja siitepöly kuitenkin houkuttelevat hyönteisiä. Valtaosa kukista kehittyykin kodiksi, jotka usein vasta loppuvuoden tai talven tuulissa varistavat siemenensä törröttävistä, kuivista varsista. Ranta-alpea on aikojen kuluessa jossain määrin myös hyödynnetty mm. lankojen tai kankaan värjäyksessä ja kansanlääkinnässä.
Alpien sukuun on uuden tutkimuksen perusteella liitetty kolme muuta varsin erinäköistä esikkokasvien sukua. Perinteisiä alpia Suomessa kasvaa luonnonvaraisina kaksi, ranta-alpi ja terttualpi, L. thyrsiflora. Lisäksi kaksi puutarhalajia, tarha-alpi, L. punctata ja suikeroalpi, L. nummularia, karkailevat aika usein luontoon. Terttualpi ja suikeroalpi ovat niin omannäköisiään, ettei niitä sekoita ranta-alpeen. Sen sijaan tarha-alpi on hyvin samanoloinen ja -näköinen kuin ranta-alpi. Ainakin kukkivat tai hedelmöivät yksilöt voi erottaa toisistaan muutaman tuntomerkin perusteella. Tarha-alven verhiö on yksivärinen ja teriönliuskojen reuna on nystykarvainen sekä kota on verhiötä lyhyempi. Ranta-alven verhiönliuskojen laitaa kiertää punaruskea raita ja teriönliuskojen reunat ovat kaljut sekä kota on verhiötä pitempi. Lisäksi Etelä-Hämeen eliömaakunnassa, Hämeenlinnassa, on jo pitkään kasvanut yhdellä kasvupaikalla runsastuen pohjoisamerikkalainen ripsialpi, L. ciliata. Se muistuttaa tarha- ja ranta-alpea, mutta sen lehtiruoti on pitkäripsinen, ja lehtilaidat ovat lyhytripsiset mutta muuten kaljut.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle ranta-alven esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Lysimachia vulgaris – ranta-alpi on pysty ja kukintoon saakka haaraton sekä tavallisesti noin 50-160 cm korkea. U, Pornainen, Rantala, Matinojan laide, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia vulgaris – ranta-alven teriö on säteittäisesti ratasmainen ja melkein tyveen saakka viisiliuskainen. Se on tavallisesti noin 10-16 mm leveä. U, Pornainen, Rantala, Matinojan laide, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia vulgaris – ranta-alven kukkaperä on tukilehdellinen ja yleensä noin 3-8 mm pitkä. Tukilehdet ovat suikeat tai lähes tasasoukat ja noin 1,5-5 mm pitkät. Kukintohaarat, kukkaperät ja tukilehdet ovat tiheästi nystykarvaiset. Verhiö on tavallisesti noin 3-4 mm pitkä ja syvään viisiliuskainen. Liuskat ovat teräväkärkisen kolmiomaiset, nystykarvaiset ja muuten vihreät, mutta laidoissa on kapea, punaruskea raita. U, Pornainen, Rantala, Matinojan laide, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia vulgaris – ranta-alven teriönliuskat ovat soikeat ja pyöreähköpäiset sekä ehyt- ja kaljulaitaiset. Liuskat ovat yleensä noin 5-8 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-5 mm leveät. U, Pornainen, Rantala, Matinojan laide, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia vulgaris – ranta-alven kukassa on viisi hedettä. Ne ovat noin 5-6 mm pitkät ja niiden punertavat palhot ovat tyveltään yhteenkasvaneet. Emi on yksivartaloinen ja -luottinen sekä noin heteiden mittainen. Kuvan oikeassa alakulmassa näkyy myös lehden pintaa. Sen vihreydessä on usein nähtävissä eritenystyistä johtuvia tummempia pisteitä. U, Pornainen, Rantala, Matinojan laide, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia vulgaris – ranta-alven lehtilavan muoto vaihtelee soikeahkosta puikeaan ja suikeahkoon. Se on lyhyesti tai pitemmästi suippokärkinen jatavallisesti noin 5-10 cm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 cm leveä. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Vanajaveden ranta Varikonniemen tyvellä, 10.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia vulgaris – ranta-alpi kasvaa yleisimmin vesistöjen rannoilla ja ojien varsilla. Pitkien maarönsyjensä avulla se levittäytyy usein tiheiksi ja laajoiksikin kasvustoiksi. PeP, Tornio, Kukkola, Niskala, Tornionjoen Kukkolankosken ranta-alue, 12.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 