Korpi-imarre, Phegopteris connectilis, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jonka lehdet ovat suorina tavallisesti noin 15-60 cm pitkiä. Sen maavarsi on pitkä, haarova ja vaakatasoinen sekä ruskeasuomuinen ja -nukkainen. Lehdet nousevat maavarresta yksittäin. Levittäytyvät maavarret voivat hyvillä kasvupaikoilla muodostaa tiheitä ja laajoja kasvustoja, joissa erillisten yksilöiden rajoja on mahdoton havaita. Lehtiruoti on yleensä 7-30 cm pitkä, noin 1-2 kertaa lehtilavan mittainen ja ohut, vaaleanvihreä sekä tyveltä ruskea. Ruodissa on kapeita, pitkäsuippuisen teräväkärkisiä ja vaaleanruskeita suomuja sekä vaihtelevasti lyhyttä karvoitusta. Lehtilapa on kolmiomainen tai puikea, pitkäsuippuisen teräväkärkinen ja molemmin puolin vihreä sekä tavallisesti noin 8-25 cm pitkä ja alaosastaan noin 6-22 cm leveä. Sen asento on viisto tai lähes vaakasuora. Lapa on kärkiosaa lukuun ottamatta parilehdykkäinen. Kärkiosa on pariosainen.
Lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla vastakkain tai vuoroittain. Ne ovat suikeahkot tai tasasoukat, pariliuskaiset ja päästään pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Lavan alaosassa ne ovat leveimmältä kohtaa yleensä noin 8-20 mm leveät. Alin sivulehdykkäpari on yleensä alaviistossa. Lavan ja sivulehdyköiden keskiranka ovat tiheäkarvaiset ja ruodin tavoin tiheähkösti kapeasuomuiset. Alempien sivulehdyköiden sivuliuskat ovat keskisuonelliset, tasasoukan pitkulaiset ja päästään pyöreät sekä laidoiltaan ehyehköt tai hampaiset. Ne ovat molemmin puolin karvaiset ja lehdyköiden leveimmässä osassa noin 3-10 mm pitkät ja noin 1,5-4 mm leveät. Itiöpesäkeryhmien kasvaessa laidat kääntyvät hieman alaspäin. Sivulehdyköiden tyvenpuolimmaiset sivuliuskat ovat kasvaneet kiinni keskirankaan ja laajenevat usein keskirangan siipipalteeksi lehdyköiden välille.
Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat alapinnalla, rivissä sivulehdyköiden liuskojen ja lavan kärkiosan liuskojen laidoilla. Ne ovat pyöreät, katesuomuttomat ja läpimitaltaan enintään noin 1 mm. Alkuvaiheessa itiöpesäkeryhmät ovat kellertävät, mutta muuttuvat kypsyessään vaaleanruskeiksi. Myös itiöpöly on vaaleanruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu.
Korpi-imarre on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy yleisenä tai suhteellisen yleisenä kaikissa eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat ruoho- ja lehtovaltaiset korvet, lehtomaiset metsät sekä riittävän kosteat, varjoiset kalliorinteet ja -seinämät. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.
Phegopteris connectilis – korpi-imarteen lehdet eivät talvehdi. Uudet lehdet nousevat muiden saniaisten tavoin avautuvina kieppeinä. Täysikasvuisissa lehdissä lehtiruoti on yhdestä kahteen kertaan lehtilavan mittainen. EH, Hämeenlinna, Lammi, Vähä-Evo, Kallio- ja Ekojärven välinen puro Vähä-Evontien itäpuolella, tervaleppäkorpi, puronvarsi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarteen lehdet kasvavat maavarresta yksittäin. Siitä huolimatta vaakatasoinen, suikertava ja haarova maavarsi saa aikaan tiheitäkin kasvustoja. A, Jomala, Gottby, Eckerön maantien laitametsä lähellä kylän pohjoisempaa tienhaaraa , 13.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarre on suomalaisen nimensä mukaisesti erilaisten korpimaiden ja lehtomaisten metsien laji. Se viihtyy kuitenkin myös kosteilla kalliorinteillä ja -seinämillä. Ks, Kuusamo, Juuma, Oulangan kansallispuisto, Kitkajoen Jyrävä, putouksen niskan eteläpuolinen rantakallio, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarteen lehtilapa on kolmiomainen tai puikea ja sen asento on viisto tai lähes vaakasuora. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 8-25 cm ja leveyttä alaosassa noin 6-22 cm. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 23.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarteelle leimallinen tuntomerkki löytyy lehtilavan alaosasta. Alimmainen lehdykkäpari on alaviistossa lehtiruotiin päin. Ks, Kuusamo, Juuma, Oulangan kansallispuisto, Kitkajoen Jyrävä, putouksen niskan eteläpuolinen rantakallio, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarteen lehtilapa on kärkiosaa lukuun ottamatta parilehdykkäinen. Kärkiosa on pariosainen. Sivulehdykät ovat suikeahkot tai tasasoukat, pariliuskaiset ja päästään pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Lavan alaosassa ne ovat leveimmältä kohtaa yleensä noin 8-20 mm leveät. A, Jomala, Gottby, Eckerön maantien laitametsä lähellä kylän pohjoisempaa tienhaaraa , 13.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarteen lehtilapa on pitkäsuippuisen teräväkärkinen. Kärki muistuttaa malliltaan alempia sivulehdyköitä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 23.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarteen alempien sivulehdyköiden sivuliuskat ovat tasasoukan pitkulaiset ja päästään pyöreät sekä laidoiltaan ehyehköt tai hampaiset. Ne ovat lehdyköiden leveimmässä osassa noin 3-10 mm pitkät ja noin 1,5-4 mm leveät. Sivulehdyköiden tyvenpuolimmaiset sivuliuskat ovat kasvaneet kiinni keskirankaan ja laajenevat kuvan tavoin usein keskirangan siipipalteeksi lehdyköiden välille. A, Jomala, Gottby, Eckerön maantien laitametsä lähellä kylän pohjoisempaa tienhaaraa , 13.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarteen lehtilavan keskiranka on tiheäkarvainen ja tiheähkösti kapeasuomuinen. Itiöpesäkeryhmien kasvaessa lehdyköiden sivuliuskojen laidat kääntyvät hieman alaspäin. Ks, Kuusamo, Juuma, Oulangan kansallispuisto, Kitkajoen Jyrävä, putouksen niskan eteläpuolinen rantakallio, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarteen itiöpesäkeryhmät ovat tiheinä riveinä sivulehdyköiden liuskojen laidoilla. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 23.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarteen sivulehdykät ovat molemmin puolin karvaiset ja alapinnan keskiranka on myös kapeasuomuinen. Itiöpesäkeryhmät ovat pyöreät, katesuomuttomat ja läpimitaltaan enintään noin 1 mm. Kypsyessään ne muuttuvat vaaleanruskeiksi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 23.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Phegopteris connectilis – korpi-imarteen maavarsi on vaakatasoinen ja haarova sekä ruskeasuomuinen ja -nukkainen. Lehdet versovat maavarresta yksittäin. Kuvan maavarressa näkyy aikaisempien lehtien tyviä. Lehtiruoti on yleensä 7-30 cm pitkä, ohut ja vaaleanvihreä sekä tyveltä ruskea. Ruodissa, erityisesti sen alaosassa, on kapeita ja vaaleanruskeita suomuja sekä vaihtelevasti lyhyttä karvoitusta. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 5.8.2006. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 