Lapinalppiruusu, Rhododendron lapponicum, on matalakasvuinen, jäykkä- ja siirottavahaarainen sekä tavallisesti noin 5-15 cm korkea ja myrkyllinen varpu. Maavarsi on suikertava ja juurehtiva. Sen avulla laji levittäytyy parhaimmillaan tiheähaaraisiksi ja lähes patjamaisen peittäviksi varvikkolaikuiksi. Varret ja haarat ovat puutuneet, mutkaiset, harmaanruskeat ja hilseilevät sekä kärkiosaan saakka lehdettömät. Haarojen lehdekäs kärkiosa on ruskea, lähes tai aivan peittävästi nukka- ja kilpikarvainen. Lehdet ovat haarojen kärkiosassa kierteisesti. Ne ovat tuoksuvat ja talvehtivat sekä säilyvät versoissa kaikkiaan noin kaksi vuotta. Ruoti on noin 1-2 mm pitkä ja haarojen kärkiosan tavoin karvainen. Lehtilapa on paksu, nahkea, soikea ja pyöreäkärkinen tai pitkänpyöreä sekä laidoiltaan ehyt ja kapeasti alaspäin kiertynyt. Yläpinta on vihreä tai ruskehtavanvihreä ja tiheästi kilpikarvainen. Alapinta on vaaleampi ja tiheästi kilpikarvainen ja usein myös ruskeasuomuinen. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 5-20 mm ja leveyttä noin 3-17 mm.
Kukinto on verson haarojen kärjessä. Kukat ovat pystyt ja pitkäperäiset. Ne ovat yksittäin tai yleisemmin 2-5 kukan sarjoina. Kukkien tyvellä säilyvät usein tukilehtimäisesti niitä suojanneet, lähinnä pyöreämuotoiset tai soikeahkot silmusuomut, jotka ovat ruskeat ja kilpi- sekä nukkakarvaiset. Kukkaperä on tanakka, silmusuomujen tavoin karvainen ja tavallisesti noin 6-12 mm pitkä. Verhiö on pieni, vain noin 1-1,5 mm pitkä ja säteittäisesti 4-5-liuskainen sekä kilpikarvainen ja ripsireunainen. Liuskat ovat kolmiomaiset ja enintään 1 mm pitkät ja leveät.
Teriö on sinipunainen, tyveltään yhdislehtinen, leveän kellomainen ja kalju sekä säteittäisesti syvään 4-5-liuskainen. Se on tavallisesti noin 7-9 mm pitkä ja noin 13-17 mm leveä. Liuskat ovat pyöreämuotoiset tai pitkänpyöreät ja useimmiten noin 5-7 mm pitkät sekä noin 4-5 mm leveät. Heteitä on yleensä 6-10 ja ne ovat noin 7-9 mm pitkät. Palhot ovat valkoiset ja ponnet keltaiset tai kellanruskeat ja noin 1 mm pitkät. Emiö on yhdislehtinen ja 1-luottinen. Vartalo on punainen ja noin 6-9 mm pitkä. Sikiäin on pallomainen, harmaan- tai kellanvihreä ja kilpikarvainen. Hedelmä on päärynän mallinen tai lähes pallomainen, ruskea ja kilpikarvainen kota, joka on noin 5-6 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 3-5 mm leveä. Kota avautuu saumoistaan 4-6-liuskaisesti tyveen saakka. Siemenet ovat ruskeahkot ja hyvin pienet. Normaali kukinta-aika on kesä- heinäkuu.
Lapinalppiruusu on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy vain vajaalla kymmenellä paikalla Enontekiön Lapin eliömaakunnassa ja parilla paikalla Inarin lapin eliömaakunnassa. Sen esiintymät keskittyvät Käsivarren Lapin suurtuntureille, joilla se kasvaa ala- ja keskipaljakalla korkeimmillaan noin 950 metrissä. Useimmat kasvupaikat ovat valoisilla lapinvuokkokankailla ja kuivilla kalliohyllyillä. Laji on kalkinvaatija. Lapinalppiruusu on rauhoitettu. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu vaarantuneeksi (VU). Luokitukseen ovat vaikuttaneet keräily ja poiminta sekä kuluminen. Tulevaisuuden uhkatekijänä on myös ilmastonmuutos. Muissa Pohjoismaissa lapinalppiruusu kasvaa Ruotsissa ja Norjassa.
Suomessa kasvaa luontaisesti myös toinen suvun laji, suopursu, R. tomentosum, joka aikaisemmin oli sijoitettu omaan sukuunsa nimellä Ledum palustre. Sitä ei valkokukkaisena, pystynä ja pensasmaisesti haarovana sekä tasasoukan kapealehtisenä räme- tai kangasmetsän kasvina voi sekoittaa lapinalppiruusuun. Runsaassa koristekasvikäytössä on lisäksi enimmäkseen puistoalppiruusujen R. Catawbiense-Ryhmään kuuluvia, jalostettuja lajikkeita, jotka ovat isolehtisiä ja usein kookkaita pensaita. Joskus ne voivat jäädä viljelyjäänteiksi tai kulkeutua maansiirtotöiden yhteydessä uusille paikoille.
Rhododendron lapponicum – lapinalppiruusu on matalakasvuinen varpu, jonka maavarsi on suikertava ja juurehtiva. Sen avulla laji levittäytyy parhaimmillaan tiheähaaraisiksi ja lähes patjamaisen peittäviksi varvikkolaikuiksi. Kukat ovat yksittäin tai yleisemmin 2-5 kukan sarjoina haarojen kärjessä. Kuvassa näkyvät myös edellisvuotiset kotahedelmät, jotka ovat avautuneet saumoistaan tyveen saakka. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, tunturipaljakka, n. 700-750 m mpy, 6.7.1998. Skannattu diasta. Copyright Hannu Kämäräinen.Rhododendron lapponicum – lapinalppiruusun korkeus suomalaisissa kasvustoissa vaihtelee tavallisesti välillä 5-15 cm. Lehdet ovat yleensä vihreät tai kuten kuvassa, ruskehtavanvihreät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, tunturipaljakka, n. 700-750 m mpy, 6.7.1998. Skannattu diasta. Copyright Hannu Kämäräinen.Rhododendron lapponicum – lapinalppiruusun harvat esiintymät keskittyvät Käsivarren Lapin suurtuntureille, joilla se kasvaa ala- ja keskipaljakalla korkeimmillaan noin 950 metrissä. Useimmat kasvupaikat ovat kuvan tavoin valoisilla lapinvuokkokankailla tai kuivilla kalliohyllyillä. Laji on kalkinvaatija ja harvinaisuutensa vuoksi rauhoitettu. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, tunturipaljakka, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Rhododendron lapponicum – lapinalppiruusun teriö on sinipunainen ja yleensä noin 13-17 mm leveä. Heteitä on yleensä 6-10, mutta suurta vaihtelevuutta ilmentää kuvassa oleva kukka, jossa niitä on vain kaksi. Seuralaisina kuvassa ovat mm. lapinvuokko, Dryas octopetala, uuvana, Diapensia lapponica ja taustalla häämöttää liekovarpio, Cassiope tetragona. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, tunturipaljakka, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Rhododendron lapponicum – lapinalppiruusun teriö on tyveltään yhdislehtinen, leveän kellomainen ja kalju sekä tavallisesti noin 7-9 mm pitkä. Heteet ovat suunnilleen samanpituiset. Verhiö on pieni, vain noin 1-1,5 mm pitkä ja säteittäisesti 4-5-liuskainen. Varret ja haarat ovat kärkiosaa lukuun ottamatta harmaanruskeat ja hilseilevät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, tunturipaljakka, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Rhododendron lapponicum – lapinalppiruusun teriönliuskat ovat pyöreämuotoiset tai pitkänpyöreät ja useimmiten noin 5-7 mm pitkät sekä noin 4-5 mm leveät. Heteiden (kuvan kukassa yhdeksän) palhot ovat valkoiset. Emin vartalo on punainen ja noin 6-9 mm pitkä. Sikiäin on pallomainen, harmaan- tai kellanvihreä ja kilpikarvainen. Kukkaperä on tanakka, tiheähkösti kilpikarvainen ja tavallisesti noin 6-12 mm pitkä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, tunturipaljakka, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Rhododendron lapponicum – lapinalppiruusun lehdet ovat tuoksuvat ja talvehtivat sekä säilyvät versoissa kaikkiaan noin kaksi vuotta. Lehtilapa on soikea ja pyöreäkärkinen tai pitkänpyöreä. Yläpinta on tiheästi kilpikarvainen. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 5-20 mm ja leveyttä noin 3-17 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, tunturipaljakka, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Rhododendron lapponicum – lapinalppiruusu on kokoonsa nähden vankkahaarainen. Haarat ovat jäykät ja harottavat. Lehdet ovat kierteisesti ja lähes ruusukemaisesti muuten lehdettömien haarojen kärjessä Kuvassa on seuralaisena pohjanvariksenmarja, Empetrum nigrum subsp. hermaphroditum. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, tunturipaljakka, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Rhododendron lapponicum – lapinalppiruusun haarojen lehdekäs kärkiosa on ruskea ja lähes tai aivan peittävästi nukka- sekä kilpikarvainen. Lehtiuoti on noin 1-2 mm pitkä ja haarojen kärkiosan tavoin karvainen. Lehtilapa on paksu, nahkea ja laidoiltaan ehyt sekä kapeasti alaspäin kiertynyt. Lavan alapinta on vaaleampi ja tiheästi kilpikarvainen ja usein myös ruskeasuomuinen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, tunturipaljakka, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 