- Sagina procumbens L. – rentohaarikko
- Sagina L. – haarikot
- Caryophyllaceae – kohokkikasvit
Rentohaarikko, Sagina procumbens, on monivuotinen ja vaalean- tai kellanvihreä ruoho, jonka pääjuuri on yleensä pysty ja hoikka. Kasvutapa on mattomaisesti tupastava. Varret ovat rennot tai kohenevat, juurehtivat ja tavallisesti 3-10 cm pitkät. Ne ovat liereät ja enimmäkseen kaljut.
Nuoren yksilön tyvellä on lehtiruusuke, joka usein lakastuu myöhemmin. Ruusukelehdet ovat tasasoukan äimämäiset ja yleensä otakärkiset. Ne ovat tavallisesti 5-20 mm pitkät ja 0,5-1 mm leveät. Varsilehdet ovat yhdistyvisesti pareittain vastakkain. Ne ovat suikeat tai tasasoukan äimämäiset, usein käyrät ja lyhyesti otapäiset sekä yleensä nivelväliä lyhyemmät. Pituutta niillä on tavallisesti 3-10 mm ja leveyttä 0,5-1,2 mm. Lehdet ovat tavallisimmin kaljut ja joskus karvalaitaiset.
Kukat ovat yksittäin versojen ja versohaarojen kärjessä tai lehtihangoissa. Nuput ovat pallomaiset ja nuokkuvat. Kukkaperä on hyvin ohut ja noin 5-30 mm pitkä kukinta- ja hedelmävaiheesta riippuen Kukat ovat kaksineuvoiset. Verholehtiä on tavallisimmin 4 ja harvemmin 5. Ne ovat leveänpuikeat, tylpät, kellanvihreät ja hyvin kapeasti kalvolaitaiset sekä kaljut. Pituutta niillä on tavallisesti noin 2-2,5 mm ja leveyttä 1,1-1,8 mm. Kukinnan aikana verholehdet ovat yläviistot tai siirottavat ja hedelmän kehittyessä ne painautuvat tiiviisti sen ympärille. Kun hedelmä on valmis avautumaan, verholehdet aukeavat taas sivulle siirottaviksi.
Kukka on kukintavaiheessa verholehtien avoimuudesta riippuen noin 2-4 mm leveä ja verholehtien auettua siemenvaiheessa noin 4-5 mm leveä. Terälehtiä ei yleensä ole. Jos on, ne ovat kapeansoikeat ja valkoiset tai punertavat sekä noin 0,7-1,2 mm pitkät ja 0,4 mm leveät. Heteitä on verholehtien mukaisesti 4 tai 5 ja emin vartaloita ja luotteja 4 tai 5. Hedelmä on munanmuotoinen, ensin kellertävä ja myöhemmin läpinäkyvä kota, joka on noin 2-3 mm pitkä ja 1,7-2,2 mm paksu. Se on noin 1,3 kertaa verholehtiä pitempi ja avautuu 4-liuskaisesti. Siemen on hieman kulmikas, ruskea ja läpimitaltaan noin 0,2-0,4 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-syyskuu.
Rentohaarikko on alkuperäinen laji Suomessa. Se on yleinen lähes koko maassa aina Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakuntiin saakka. Tulokkaana sitä on tavattu enenevässä määrin myös Enontekiön Lapin ja Inarin lapin eliömaakunnista. Laji kasvaa erilaisilla kentillä, tienvarsilla, pihoilla, joutomailla, viljelyalueilla, rantojen avoimilla paikoilla ja luodoilla sekä kaikenlaisissa raoissa. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja Färsaarilla.
Valtaosalla esiintymisalueestaan rentohaarikkoa ei voi sekoittaa muihin lajeihin, niin omannäköisensä miniatyyrikasvi se on. Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen merialueilla kasvaa harvinaisena suvun toinen laji, merihaarikko, Sagina maritima. Se on myös usein terälehdetön mutta yksivuotinen, tummanvihreä tai punertava ja lehtiruusukkeeton. Varsia on vain muutamia ja ne ovat pystyhköjä. Lapin neljässä eliömaakunnassa kasvaa harvinaisena tunturihaarikko, S. saginoides. Sen kukat ovat useimmiten 5-lukuisia ja terälehdellisiä. Heteitä on yleensä 10. Lumihaarikko, S. nivalis, on vielä harvinaisempi ja esiintyy vain Enontekiön Lapissa ja Inarin Lapissa tunturikasvina. Sen varret ovat vain 1-3 cm pitkiä ja kukka on teriöllinen.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle rentohaarikon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 