- Silene vulgaris (Moench) Garcke – nurmikohokki
- subsp. vulgaris – kaitanurmikohokki
- var. litoralis (Rupr.) Jalas – suomenlahdennurmikohokki
- Silene L. – kohokit
- Caryophyllaceae – kohokkikasvit
Suomenlahdennurmikohokki, Silene vulgaris subsp. vulgaris var. litoralis, on monivuotinen, tavallisesti noin 20-50 cm korkea ja alaosastaan koheneva sekä monivartinen ruoho, joka on vaaleansinivihreä ja kalju. Juurakko on vahva ja yläpäästään haarova. Juurihaaroista kohoavat kukintovarret muodostavat usein monivartisia ja tiheitä tuppaita. Aluslehdet ovat ruodillisia ja kapeansoikeita tai -puikeita. Kukintovarsien tyveltä ne ovat jo lakastuneet. Varret ovat liereät, melko jäykät ja haarattomat tai yläosastaan haarovat. Vastakkaisia varsilehtipareja on yleensä 6-9. Niistä alimmat ovat hyvin lyhytnivelvälisiä ja kukintavaiheessa jo kuihtuneita. Lehdet ovat paksuhkoja, ehytlaitaisia ja teräväkärkisiä. Malliltaan ne ovat kapeanpuikeita, suikeita tai lähes tasasoukkia. Varsilehdet ovat aivan ylimpiä lehtiä lukuun ottamatta tavallisesti noin 1,5-8 cm pitkiä ja leveimmältä kohtaa vain noin 0,3-0,8 cm leveitä.
Kukinto-osa on noin 3-15 cm pitkä ja yleensä noin 3-15-kukkainen. Sen lehtihankaiset haarat ovat pystyt tai yläviistoon siirottavat. Kukat ovat ryhminä varren ja haarojen kärjessä. Teriön leveys on useimmiten noin 17-25 mm. Kukkaperät ovat tavallisesti noin 5-25 mm pitkät ja ohuet. Kukkien tukilehdet ovat kalvomaisia, lähinnä suikeahkoja ja teräväkärkisiä sekä noin 3-8 mm pitkiä. Kukinnon kukkien asento vaihtelee liukuvasti pystystä sivulle siirottavaan ja nuokkuvaan. Kukat ovat kaksineuvoisia tai emikukkia. Verhiö on yhdislehtinen, kellomainen tai pullean pyöreämuotoinen ja pyöreätyvinen sekä kärkihampaineen noin 10-15 mm pitkä ja noin 5-12 mm leveä. Kärkihampaita on 5 ja ne ovat kolmiomaiset sekä noin 1-2 mm pitkät. Verhiön pohjaväri on yleensä vihertävä tai punertava. Pitkittäisiä pääsuonia on yleensä noin 15-20, joista joka toinen suoni on usein heikosti erottuva. Lisäksi verhiö on tiheään verkkosuoninen. Suonitus on muuta väritystä tummempi.
Valkoisia terälehtiä on 5 ja ne ovat yleensä noin 15-20 mm pitkiä ja päästään ahtaasti kaksihalkoisia. Sivulle taittuva kärkiosa on tavallisesti noin 6-7 mm pitkä ja sen liuskat ovat noin 2-4 mm leveät sekä yleensä kärkeä kohti levenevät ja sen vuoksi hieman limittäiset. Ne ovat päästään epätasaisesti nirha- tai nyhälaitaiset. Terälehden kärkiosan tyvellä oleva lisäteriö on pieni ja huomaamaton tai puuttuu kokonaan. Heteitä on 10 ja niiden palhot ovat valkoiset tai punertavat sekä noin 1,2-1,8 mm pitkät ponnet tummat tai kellanvihreät. Emin valkoisia vartaloita ja luotteja on 3. Hedelmä on leveän munanmuotoinen tai lähes pallomainen, kellanvihreä tai -ruskea kota, joka on yleensä noin 7-8 mm pitkä ja noin 5-6 mm paksu. Se jää kokonaan verhiön sisälle. Kota avautuu 5- tai 10-hampaisesti. Siemenet ovat pyöreähköjä tai munuaismaisia, nystermäisiä ja lopulta lähes mustia sekä läpimitaltaan noin 1 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.
Suomenlahdennurmikohokki on alkuperäinen Suomessa ja sitä tavataan harvinaisena tai yleisehkönä Suomenlahden rannikkoeliömaakunnissa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Taksonista on myös vanhoja havaintoja Ahvenanmaalta Perämeren pohjukkaan saakka, mutta nykyisin niiden katsotaan kuuluvan merikohokkiin, S. uniflora. Kasvupaikkoina ovat hiekkaiset, soraiset ja kivikkoiset merenrannat ja rantakallioiden raot sekä harvoin satama-alueiden liepeet. Suomenlahdennurmikohokkia ei esiinny muissa Pohjoismaissa.
Suomessa kasvaa laaja-alaisena muinais- tai uustulokkaana myös tämän alalajin, kaitanurmikohokin, nimimuunnos, ahonurmikohokki, var. vulgaris. Suomenlahdennurmikohokkiin verrattuna se on yleensä tummemman sinivihreä. Lehdet ovat ohuemmat, selvästi leveämmät (-2,5 cm) ja kukkia on enemmän (-50). Lisäksi terälehtien kärkiosa on leveästi kaksijakoinen. Kuten edellä on todettu, suomenlahdennurmikohokki on länsirannikolla sekoitettu lähilajiin, merikohokkiin. Varsinais-Suomen rannikolla näiden taksonien elinalueet kuitenkin kohtaavat. Merikohokin kukinnossa on vain 1-3(-5) kukkaa ja ylimmätkin kukkien tukilehdet ovat vihreitä tai punertavia sekä enintään kalvolaitaisia. Myös terälehden kärkiliuskat ovat leveämmät (-8 mm).
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle suomenlahdennurmikohokin esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. litoralis – suomenlahdennurmikohokki on nimensä mukaisesti alkuperäinen Suomenlahden rannikon merenrannoilla. Se muodostaa haarovan juurakkonsa avulla usein tiiviitä, laajahkoja kasvustotuppaita, joista varret kohenevasti kaartuvat ylöspäin. U, Helsinki, Kallahti, Kallahdenniemi, laaja, hiekkainen merenranta-alue, 8.7.2013. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
- Silene vulgaris subsp. vulgaris var. litoralis – suomenlahdennurmikohokki on tavallisesti noin 20-50 cm korkea ja tiheälehtinen. Sen värisävy on vaaleansinivihreä ja yleensä vaaleampi kuin ahonurmikohokilla, var. vulgaris. 8.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. litoralis – suomenlahdennurmikohokin kukinto on keskimäärin lyhyempi ja vähäkukkaisempi kuin ahonurmikohokilla, var. vulgaris. Kukintovarressa on yleensä 3-15 kukkaa. 8.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. litoralis – suomenlahdennurmikohokin kukintohaarat ovat lehtihankaiset. Kukkaperät ovat tavallisesti noin 5-25 mm pitkät ja ohuet. Kukkien tukilehdet ovat kalvomaisia, lähinnä suikeahkoja ja teräväkärkisiä sekä noin 3-8 mm pitkiä. 8.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. litoralis – suomenlahdennurmikohokin teriö on valkoinen ja useimmiten noin 17-25 mm leveä. Kärjestään halkoisia terälehtiä on viisi. Kukat ovat kaksineuvoisia (kuvassa) tai pelkkiä emikukkia, joissa heteet jäävät kehittymättömiksi. 8.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. litoralis – suomenlahdennurmikohokki eroaa ahonurmikohokista, var. vulgaris, terälehtien muodoltaan. Ahonurmikohokilla terälehtien kärkiosa on leveästi kaksijakoinen, kun taas suomenlahdennurmikohokilla se on yleensä ahtaasti halkoinen ja kärkeään kohti levenevät liuskat ovat usein vähän limittäiset. Sivulle taittuva terälehden kärkiosa on yleensä noin 6-7 mm pitkä. Oikeanpuoleisessa kukassa näkyy teriön nielun suulla selvästi heikko, risalaitainen lisäteriö. 8.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. litoralis – suomenlahdennurmikohokin kukassa on selvästi teriöstä ulos tulevina kymmenen hedettä ja kolme emin vartaloa ja luottia. Luonnon monimuotoisuutta lienee sekin, että rakenteelliset lukumäärät saattavat joskus ylittyä tai alittua. Alimmassa kukassa on kolmen sijasta neljä emin vartaloa ja luottia. 8.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. litoralis – suomenlahdennurmikohokin verhiö on yleensä punertava tai vihertävä. Sen pituus on kärkihampaineen noin 10-15 mm ja leveys noin 5-12 mm. 8.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene vulgaris subsp. vulgaris var. litoralis – suomenlahdennurmikohokin verhiö on yhdislehtinen, kellomainen tai pullean pyöreämuotoinen ja pyöreätyvinen. Verhiössä on 15-20 pitkittäissuonta, joista osa erottuu heikommin. Lisäksi verhiö on tiheään verkkosuoninen. 8.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 